TAMPEREEN KAUPUNKI LAPPI TOAS, AK 8521 HULE- VESISUUNNITELMA

Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma Päivämäärä Marraskuu 2016 TAMPEREEN KAUPUNKI LAPPI TOAS, AK 8521 HULE- VESISUUNNITELMA

TAMPEREEN KAUPUNKI, LAPPI TOAS AK. 8521, HULEVESISUUNNITELMA Tarkastus 6.11.2016 Päivämäärä 6.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Antti Harju, Päivi Paavilainen Päivi Paavilainen Suunnitelmaselostus Viite 1510012675 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

Sisältö 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Terminologia 2 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 2 2. Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1 Nykytila 3 2.1.1 Suunnittelualueen hydrologia 4 2.2 Tuleva tilanne 4 3. Hulevesien hallinnan lähtökohdat ja reunaehdot 5 4. Hallintamenetelmät ja niiden Mitoitusperusteet 5 4.1 Asuinkortteleiden alue 5 4.1.1 Suositeltavat hallintamenetelmät 5 4.1.2 Maankäytön muutokset 5 4.1.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 6 4.2 LPA-alue 7 5. Esitys hulevesien hallinnasta 7 5.1 Hallintamenetelmät 7 5.1.1 Läpäisevät pinnat 7 5.1.2 Suodattavat tai imeyttävät viherpainanteet 7 5.1.3 Viivytys 8 5.2 Kansipihat 8 5.3 Tulvareitit 8 5.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 8 5.4.1 Hallintarakenteet 8 5.4.2 Geotekniikka 8 5.4.3 Maanalaiset johtolinjat 8 5.4.4 Tulvareitit 9 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 9 5.6 Ehdotus kaavamääräykseksi 9 6. Yhteenveto 10 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys N1 Nykytila, hydrologia Yleiskartta 1:2000 6.11.2016 S1 Hulevesisuunnitelma Yleiskartta 1:500 6.11.2016

1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Työn tarkoituksena oli laatia hulevesien hallintasuunnitelma Lapinniemen muuttuvaan asemakaavaan 8521. Uudessa asemakaavaehdotuksessa (11/2016) alueella nykyisin olevat viisi kerrostaloa korvataan kuudella kerrostalolla, joista neljällä on maanalainen pysäköintitila kannen alla. Lisäksi muutosalueeseen kuuluu nykyisen LPA-alueen laajennus. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 3,4 ha. Työssä esitetään asemakaavamuutoksen pohjalta, kuinka paljon hulevesien johtamiselle, viivyttämiselle ja käsittelylle on varattava tilaa. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty tulvareitit. Hankkeen työryhmänä oli Tampereen kaupunki Katarina Surakka Maria Åkerman Pekka Heinonen Ramboll Päivi Paavilainen Antti Harju Maankäytön suunnittelu Hulevesisuunnittelu Hulevesisuunnittelu Projektipäällikkö Suunnittelija

2 1.2 Terminologia Biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Viivytyspainanne Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biosuodatusalue tai viivytyspainanne. Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti. 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty gk24 koordinaatistoa ja N2000 korkeusjärjestelmää.

2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 3 2.1 Nykytila Suunnittelualue sijaitsee Tampereen pohjoispuolella sijaitsevassa Lapin kaupunginosassa (kuva 2.1). Alue rajautuu pohjoispuolella Rauhaniementiehen ja eteläpuolella Teljontien omakotitontteihin. Länsipuolelta suunnittelualuetta rajaa Rauhaniementie ja itäpuolella Rauhaniementien ja Kylpylänkujan väliin jäävä pysäköintialue. Suunnittelualueella on nykyisin viisi kerrostaloa ja niihin kytkettyjä jalkakäytäviä. Asemakaavamuutoksen yhteydessä nykyiset talot tullaan purkamaan. Alueen nykyinen maankäyttö on esitetty ilmakuvan avulla kuvassa 2.2. Kuva 2.1 Suunnittelualueen sijainti. Kartta Paikkatietoikkuna. Kuva 2.2 Suunnittelualueen maankäyttö. Ortokuva Paikkatietoikkuna, ortokuvan alla Tampereen kaupungin virastokartta.

2.1.1 Suunnittelualueen hydrologia 4 Suunnittelualue sijaitsee jyrkässä rinteessä, jota pitkin alueen läpi virtaa jonkin verran hulevesiä. Määrät ovat pääsääntöisesti pieniä, sillä yläpuoleiset alueet koostuvat vanhoista omakotipihoista ja metsiköstä. Pintavaluntaa lisää mäen jyrkkyys sekä koko alueella maanpinnan läheisyydessä oleva kallio. Suurimmat vesimäärät rinteestä valuu kevätaikaan lumien sulaessa. Nykytilanteessa alueelta johdetaan hulevesiä Rauhaniementien hulevesiviemärissä, joka purkaa Koukkuniemen vanhainkodin alueen läpi pohjoiseen ja Näsijärveen. Pääosalle hulevesistä tulvareittinä toimii vanhainkodin pihan läpi kulkeva ajoväylä (hulevesiviemärin reitti). Suunnittelualueen itäpäästä toinen tulvareitti kääntyy katua pitkin koilliseen kohti Rauhaniemen kansankylpylää. Koilliseen johtava tulvareitti jakautuu kahteen tulvareittiin, joista toiseen johtuu hulevesiä Rauhaniementieltä pintavaluntana ja toiseen myös pintavaluntana kaavassa esitetyltä LPAalueelta. Hulevedet johtuvat ojia pitkin edelleen Näsijärveen. Hulevesien johtumissuunnat on tarkemmin esitetty liitekartalla N1. 2.2 Tuleva tilanne Asemakaavamuutoksessa kortteli on kaavoitettu asuinkerrostalojen alueeksi. Tulevaisuudessa alueen kerrostalojen määrä kasvaa kuuteen, jolloin täysin läpäisemättömän kattopinnan määrä kasvaa. Lisäksi osaan kerrostaloja rakennetaan kansipihoja, jotka lisäävät heikosti läpäisevää pintaa. Nykyistä sorapintaista LPA-aluetta laajennetaan ja pysäköintiä tiivistetään, mikä tarkoittaa asfaltti- tai kiveyspintaa. Mahdollisesti LPA-alueelle toteutetaan samoin kansirakenne, jossa pysäköintiä olisi sekä kannen päällä että alla. Suunnittelualueen tulevaa maankäyttöä on havainnollistettu alla kuvassa 2.3. Kuva 2.3 Kaavan 8521 asemakaavamuutos. Nykyiset rakennukset (violetti) ja BST-arkkitehtien suunnitelma (tummanharmaa = rakennus, vaaleanharmaa = kansipiha) 28.10.2016.

3. HULEVESIEN HALLINNAN LÄHTÖKOHDAT JA REUNAEH- DOT 5 Kaavaa 8521 koskevalla asemakaavanmuutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtana ja reunaehtoina ovat: - Tampereen kaupungin hulevesistrategian sekä Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosittamat hulevesien hallinnan yleiset periaatteet: o Hulevesien muodostumisen vähentäminen o Hulevesien hyödyntäminen, puhdistus ja viivyttäminen syntypaikalla o Hulevesien poisjohtaminen syntypaikalta viivyttävällä järjestelmällä o Hulevesien johtaminen pois syntypaikoilta hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista - Asemakaavamuutosta koskeva asemakaavaluonnos (12/2014) - Nykyisen vastaanottavan hulevesiverkoston kapasiteetti - Viivytystilavuuden määrittämisessä käytetään Tampereella yleisesti hulevesien hallinnassa käytettyä 10 mm sadetta, joka vastaa 1 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden - Kaavalla ei aiheuteta haittaa alueen nykyisille tulvareiteille ja niiden toiminnalle. 4. HALLINTAMENETELMÄT JA NIIDEN MITOITUSPERUS- TEET 4.1 Asuinkortteleiden alue 4.1.1 Suositeltavat hallintamenetelmät Asuinkortteleiden alueelle ei ole suunniteltu maanpäällistä pysäköintiä, joten hulevedet muodostuvat katoilla ja piha-alueilla ja ovat käytännössä puhtaita. Ne voidaan johtaa Rauhaniementien nykyiseen hulevesiviemäriin viivytyksen kautta, kun varmistutaan että johdettava vesimäärä on korkeintaan nykytilanteen tasolla. Maanalaiset viivytyssäiliöt soveltuvat hulevesien hallintaan silloin, kun hulevesien laadun parantaminen ei ole tarpeen. Säiliöillä voidaan leikata hulevesien virtaamapiikkiä ja hidastaa vesien purkautumista. Säiliöiden etuna on niiden sijoittuminen maan alle, jolloin niitä voidaan käyttää ahtaillakin piha-alueilla. 4.1.2 Maankäytön muutokset Asemakaavan muutoshankkeen aiheuttama muutos asuinkorttelialueen kattojen, viheralueiden ja kansipihojen kokonaispinta-alassa aiempaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.1. Kaava-alueella on nykyisin viisi kerrostaloa, joiden piha-alue koostuu runsaasta puustosta sekä nurmi- ja käytäväalueista. Uuden kaavan yhteydessä nykyiset rakennukset korvataan uusilla ja tonteille rakennetaan maanalaiset pysäköintitilat kannen alle. Kuva 4.1 Maankäytön muutokset suunnittelualueella kokonaispinta-alan muutoksena.

6 Vettä läpäisemättömän pinnan muutoksen selvittämiseksi määritettiin eri toiminnoille valuntakerroin (taulukko 4.2). Valuntakerroin kertoo, miten suuri osuus sadannasta ei imeydy pinnan läpi. Taulukko 4.2 Nykytilan ja tulevaisuuden toimintojen laskennassa käytetyt valuntakertoimet. Kattopinnat Kansipihat Nurmet ja Metsäiset käytävät pihat Valuntakerroin 100 % 50 % 30 % 15 % Vettä läpäisemättömän pinnan muutos suunnittelualueella nykytilaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.3. Kuva 4.3 Maankäytön muutokset suunnittelualueella vettä läpäisemättömän pinta-alan muutoksena. Valuntaa muodostavan pinnan kokonaismäärä on alueella nykytilanteessa noin 2400 m 2 ja tulevaisuudessa noin 6100 m 2. 4.1.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Hulevesien hallintatoimenpiteiden mitoituksessa huomioitiin vettä läpäisemättömät pinnat eli katot ja kansipihat. Kansipihat huomioitiin mitoituksessa 50 % kertoimella eli käytännössä 0,5 m 3 viivytystilavuutta / 100 m 2 kansipihaa. Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteiden valinnassa tarkasteltiin Tampereella yleisesti käytettyä mitoitusta (1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa), jolloin suurin osa 10 mm sateesta saadaan viivytettyä ja välittömästi verkostoon päätyy vain piha-alueiden pintavaluntaa (Kuva 4.3). Kuva 4.1 Tarkastelualueelta hulevesiverkostoon ilman viivytystä ja viivytyksellä johtuvien hulevesien määrä [m 3 ] 10 mm sateella.

7 4.2 LPA-alue Kaava-alueen itäosassa olevan nykyisen pysäköintialueen pinta-ala kasvaa ja pinnoite muuttuu sorapintaisesta läpäisemättömäksi (asfaltti) tai puoliläpäiseväksi (nurmikivi tms.), kun pysäköintitiheyttä tiivistetään. Hulevedet laskevat LPA-alueelta ojapainanteeseen josta vedet johtuvat suoraan Näsijärveen, joten virtaaman viivyttämistä ei nähdä erityisen tarpeelliseksi. Hulevesien laadullinen käsittely sen sijaan on tarpeen varsinkin koska vedet laskevat uimarannan lähituntumaan. Laadulliseen käsittelyyn suositellaan imeyttävää tai suodattavaa viherpainannetta. Öljynerotinta ei suositella, koska henkilöautojen pysäköintialueilla öljypitoisuudet jäävät tyypillisesti selvästi alle öljynerotinten erotuskyvyn eli erotin jäisi hukkainvestoinniksi. Viherpainanteen pohjan mitoituksena käytetään 5 % asfaltoidusta pinta-alasta tai 2,5 % puoliläpäisevän päällysteen pinta-alasta. Tällöin painanteeseen mahtuu 10 mm sademäärällä muodostuva hulevesimäärä, kun lammikoitumissyvyys on maltillinen eli 20 cm. 5. ESITYS HULEVESIEN HALLINNASTA Ehdotus hulevesien hallinnasta asemakaavan muutosalueella on esitetty liitekartalla S1. Hulevesien hallinnassa on pyritty hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. 5.1 Hallintamenetelmät 5.1.1 Läpäisevät pinnat Piha-alueiden ja LPA-alueen päällysteissä suositellaan käytettäväksi läpäiseviä materiaaleja. Tällöin osa sataneesta vedestä suotautuu maaperään jo syntypaikalla, jolloin pintavalunnan määrä pienenee. Materiaalivalinnoissa tulee kuitenkin huomioida päällysteen tarkoituksenmukaisuus, kestävyys ja huollettavuus. Esimerkiksi sorapintaa voidaan vahvistaa muovikennolla, jolloin sen kulutuksenkesto paranee. Läpäisemättömien pintojen määrään sidottu viivytysvelvoite kannustaa läpäisevien materiaalien käyttämiseen. 5.1.2 Suodattavat tai imeyttävät viherpainanteet LPA-alueen hulevesien käsittelyyn suositellaan suodattavaa tai imeyttävää viherpainannetta, jonka yhteydessä on maanpäällistä lammikoitumistilaa. Hulevedet ohjataan painanteeseen, jossa kosteutta ja kuivumista hyvin sietävät kasvit, niiden juuristo sekä kasvualusta sitovat ja hyödyntävät hulevesien sisältämiä haitta-aineita, esimerkiksi öljyhiilivetyjä, liukoisia ravinteita ja metalleja. Viherpainannetta suositellaan erityisesti pysäköintialueilla syntyvien, tavallisesti melko laimeina pitoisuuksina haitta-aineita sisältävien hulevesien hallintaan. Suunnitelmassa LPA-alueen luoteispuolelle esitetyn erillisen painanteen lisäksi viherpainanteena voi hyödyntää pysäköintiruutujen väliin esitettyjen istutusten kasvualustoja sekä pysäköintialuetta kiertävää reunaojaa. Reunaojaa käytettäessä veden virtausta tulee hidastaa käyttämällä hitaasti suotavia pohjapatoja, joilla vesi saadaan lammikoitumaan mitoitussyvyyteen noin 20 cm. Suunnitelmakartassa esitetyt hallintarakenteet ovat tyypiltään, muodoltaan ja sijainniltaan suuntaa-antavia. Niiden sijoittelussa tulee huomioida esimerkiksi lumitila ja luiskausten toteuttaminen kokonaan tontin sisäpuolella. Myös piha- ja kattovesien hallintaan voidaan hyvin käyttää viherpainannetta, mutta niillä syntyvät hulevedet ovat verraten puhtaita jolloin menetelmän merkittävin hyöty on sen maanalaisia rakenteita huomattavasti edullisempi hinta. Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan biosuodatinrakenteen tai imeytyspainanteen kustannus on luokkaa 200 /m 3 hulevettä, kun maanalaisilla järjestelmillä toteutettuna kustannus on vähintään kaksinkertainen. Tässä kohteessa maanpäällisten viherpainanteiden käyttämistä asuinkorttelialueella kuitenkin rajoittaa huomattavasti käytettävissä olevan tilan määrä, koska painannetta ei suositella sijoitettavaksi 5 m lähemmäs rakennuksen tai maanalaisten tilojen seinälinjaa.

5.1.3 Viivytys 8 Asuinkorttelialueella pyritään ensisijaisesti viivyttämään hulevesiä Rauhaniementien hulevesilinjan rajallisen kapasiteetin ja tulvareittien toimivuuden säilyttämisen takia. Rakenteen tyyppiin vaikuttaa eniten käytettävissä oleva tila ja maaperän laatu. Hallintarakenteiden suositeltu etäisyys maanalaisiin tiloihin on vesitiiviiksi eristämättömänä viisi metriä ja eristettynä (esim. putkisäiliöt) kaksi metriä. Käytännössä soveltuvat alueet ovat tässä kohteessa niin kapeita ja pieniä, että kyseeseen tulee vain maanalaiset, vesitiiviit rakenteet. Säiliörakenteelle tulee suunnitella riittävän ahdas purkuputki, jotta vesi purkautuisi säiliöstä riittävän hitaasti. Tyhjenemisen tulisi kestää vähintään 2 3 tuntia. Säiliön täyttyessä vedet tulee ohjata tonttiliittymän kokoa vastaavaan ylivuotoputkeen. 5.2 Kansipihat Pihakannen päälle ei suositella rakennettavaksi hulevesien hallintarakenteita. Kannella muodostuvat hulevedet tulee johtaa kannen ulkopuolelle rakennettaviin hallintajärjestelmiin. Kannen viheralueilla maahan imeytyvät hulevedet pyritään johtamaan eteenpäin pintavaluntana sekä pintakerrosvaluntana pysäköintitilojen betonisen kattorakenteen päällä olevassa maakerroksessa. Betonirakenteen päällä tulisi olla vettä läpäisemätön pinta, jonka päällä on riittävä kerros karkeaa seulottua kiviainesta sekä tarvittaessa salaoja, jotta vesi saadaan johtumaan pois kannen päältä. Rakenne tulee tehdä riittävään kaltevuuteen vesien ohjaamiseksi. Tarvittaessa, esim. kulkuväylillä, kansipihojen kuivatusta voidaan tehostaa kaivoilla ja viemäreillä, jolloin vedet on johdettava kansipihan ulkopuolelle viivytykseen. 5.3 Tulvareitit Tulvareitin tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti vastaanottavaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitin valitseminen riippuu oleellisesti maastonmuodoista ja se voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyen liikenteen väylällä. Suunnittelualueen alustavat tulvareitit on merkitty liitekartalle 2. Tulvareitteinä kaavan 8521 hulevesille toimivat nykyiset katuyhteydet Näsijärven rantaan. Kerrostalokorttelin eteläpuolelta rinteestä tulevat vedet kerätään tukimuurin reunaan rakennettavalla niskaojalla, josta ne viemäröidään edelleen kiinteistön hulevesilinjoihin. Tonttien eteläreunassa kulkevan pelastustien molempien reunojen tukimuuriin tulee jättää jokaisella tontilla riittävät aukot tai madallukset hulevesilinjan jäätymisen tms. toimintahäiriön varalta. Korttelin tulvareitit toimivat myös tulvareitteinä eteläpuolelta tuleville vesille. Kaavan itäpuolelle tulevan LPA-alueen laajennuksen tulvareittinä toimii läheiseen rantaan johtava ajorata ja sen reunaoja. Tulvareitti on sama kuin pysäköintialueella nykytilanteessa, eikä LPAalueen laajentumisesta aiheudu toimenpiteitä tulvareitillä. 5.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 5.4.1 Hallintarakenteet Käytettävät hallintarakenteet tulee valita paikkakohtaisesti tilan ja tarpeen mukaan. Tulevien maastonmuotojen ja kiinteistön rakenteiden sijainnin tarkentuessa tulee myös käytettävät hulevesiratkaisut suunnitella muuhun rakentamiseen sopivaksi. 5.4.2 Geotekniikka Hulevesien hallintarakenteiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä millaisia geoteknisiä vaatimuksia (esim. luiskakaltevuus, perustaminen) maaperä edellyttää, jotta hulevesien hallintarakenteet toimivat tarkoituksen mukaisesti. 5.4.3 Maanalaiset johtolinjat

9 Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyään tiedossa olevien maanalaisten johtolinjojen sijainti. Lisäksi on varmistettava nykyisten linjojen mahdolliset siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen sijoittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintajärjestelmien takia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää johtolinjoja. 5.4.4 Tulvareitit Suunnittelualueen tulvareitit tulee säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana olevana painanteena. Myös kulkureitit ja liikenneväylät voivat palvella tulvareitteinä. Mikäli suunnitelmassa esitetyille tulvareiteille tullaan rakentamaan jotain, joka estää veden kulun, on tulvareitti suunniteltava uudelleen. Tulvareittien tarkka sijoittuminen ja korkotasot on selvitettävä tarkemmin jatkosuunnittelussa. 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Ennen asemakaavan muutosalueen rakennustöiden aloittamista tulee kiinnittää huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen ym. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisien hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäiseminen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi. Painanteiden mitoitus voidaan jättää kohtalaisen pieneksi esim. 1 % työmaa-alueen pinta-alasta, koska voimakkaan rankkasateen todennäköisyys työmaan rajallisen keston aikana on melko pieni. Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakennetaan ylivuoto verkostoon tai maastoon. Rakennustyömaan valmistuttua painanteet voidaan jatkotarpeiden mukaan kunnostaa lopputilanteen hulevesien hallinta-alueiksi, käyttää istutusalueina tai täyttää. 5.6 Ehdotus kaavamääräykseksi Kaavamääräykseksi ehdotetaan asuinkorttelialueilla Hule 43(1) Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjentämisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. ja LPA-alueella Mikäli korttelin 517 pysäköintipaikka toteutetaan maanvaraisena pysäköintinä, ei alueella saa käyttää täysin vettä läpäisemätöntä pinnoitetta. Puoliläpäisevänä pinnoitteena voi käyttää esim. nurmikiveä. Pysäköintialueen hulevedet johdetaan tontille sijoitettaviin imeyttäviin viherpainanteisiin, joiden pinta-ala on puoliläpäisevässä ratkaisussa vähintään 2 % ja asfaltoidussa 4 % päällystetyn alueen ja kannen yhteispinta-alasta. Istutusalueita ja alueen ympäryspainannetta voidaan hyödyntää viherpainanteina. Lumen läjittäminen tontin ulkopuoliselle puistoalueelle on kielletty.

6. YHTEENVETO 10 Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa hulevesiä koskevat lähtökohdat ja reunaehdot kaavoituksen tueksi sekä esittää tarvittavia hulevesien hallintatoimenpiteitä. Asemakaavan muutokseen liittyvän kaavaluonnoksen pohjalta määritettiin, kuinka paljon hulevesien käsittelylle ja viivytykselle tilaa on varattava. Hulevesien hallinnassa pyritään hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. Taivasalle jäävillä pysäköintialueilla syntyville hulevesille suositellaan hallintamenetelmäksi luonnonmukaista menetelmää, kuten suodattavaa viherpainannetta. Katoilla ja kansipihoilla muodostuvien hulevesien hallinnassa voidaan käyttää luonnonmukaisten menetelmien lisäksi maanalaisia säiliöratkaisuja huomioiden riittävät turvaetäisyydet seinälinjoista. Hallintarakenteita ei suositella rakennettavaksi pihakannen päälle. Kannella muodostuvat hulevedet tulee johtaa kannen ulkopuolelle rakennettaviin hallintajärjestelmiin. Kannen päällä olevaan maakerrokseen voidaan viheralueilla sallia pintakerroksesta suotautuvia vesiä, kunhan niille on suunniteltu hallittu ohjaus betonirakenteen päällä kansirakenteen ulkopuolelle ja ne on huomioitu kannen ja sen alapuolisten rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa. Hulevesien hallinnan viivytysvelvoitteeksi ehdotetaan 1 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa, millä hallitaan tavanomaisia tai kohtalaisia sademääriä. LPA-alueen hulevedet suositellaan johdettavaksi luonnonmukaisen käsittelyn kautta. Mitoitussateet ylittäviä rankkasateita, linjojen toimintahäiriöitä sekä suunnittelualueen läpi kulkevia, alueen ulkopuolelta muodostuvia hulevesiä varten kiinteistöllä tulee olla toimivat tulvareitit, joita pitkin rankkasateen synnyttämät hulevedet johtuvat hallitusti yleisten alueiden tulvareiteille. Tontin eteläpuolisen puistorinteen valumavedet kerätään niskaojalla ja normaalioloissa ohjataan kiinteistöjen hulevesilinjaan. Tonttien eteläreunassa kulkevan pelastustien molempien reunojen tukimuuriin tulee kuitenkin jättää jokaisella tontilla riittävät aukot tai madallukset hulevesilinjan jäätymisen tms. toimintahäiriön varalta. Jatkosuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueen liittymät nykyiseen hulevesilinjaan, maanalaiset johtolinjat ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta erityisesti kiintoainekuorman osalta. Lisäksi tulee tarkentaa hallintarakenteiden tyyppi, sijainti ja koko, kun alueen muiden rakenteiden sijainnit ja korkeustasot on lyöty lukkoon.

Nykyinen LPA-alue Valuma-alueen raja hv v 0 50 M hvv 300 Uusien TOAS-talojen tontin valuma-alue yht. noin 3,2 ha (tummempi rasteri) B Vanhainkodin vierustaa johtavan hv-linjan 500 M valuma-alue yht. n. 5,8 ha (tummempi+vaalea rasteri) hv v 30 0 B Valuma-alueelta tuleva virtaama 180 l/s/ha sateella n. 300 l/s (kapasiteetti 70% n. 350 l/s) k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Asemakaava 8521 TOAS Lapinniemi Hulevesiselvitys Nykytilakartta Mittakaava 1:2000 Euref GK24 / N2000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) A.Harju, P.Paavilainen Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT15100 12675 Piirustusnro Muutos N1 Piirt. Hyv. Pvm P.Paavilainen 6.11.2016

LPA-alueen reunaoja, pituus yht. noin 150 m viherpainanteena, pohjan leveys 0,5 m 1,6 % LPA-alueen alasta Suunniteltu/nykyinen tulvareitti Suunniteltu avouoma, painanne Suunniteltu maanalainen Tarvittava kattojen ja kansien viettosuunta, jotta hulevesien johtaminen onnistuisi Tontin hulevesien hallintarakenteen alustava mitoitustilavuus pinta-ala viitesuunnitelman BST 28.10.2016 mukaisesti) Rakennuksen / maanalaisen Rakennuksen / maanalaisen LPA-alue painanteen tai maanalaisten Tontin raja Rauhaniementien ali valumavedet ohjataan P-alueen hulevedet johdetaan painanteille pintakuivatuksena. Mahdolliseen LPA-alueen reunapainanteella pohjan leveys 0,5 m Luiskat 1:2 tai loivemmat Huom. luiskat tontinrajojen Nurmikivi ja P-alueen rakennekerrokset kasvualusta paksuus 0,7...1 m Tarvittaessa kuivatusta voidaan tehostaa salaojalla Mitoitusvesisyvyys 25 cm Lammikoituminen saadaan aikaan esim. sorasta ja k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Asemakaava 8521 TOAS Lapinniemi Hulevesiselvitys Hulevesien hallinta ja Mittakaava 1:500 Euref GK24 / N2000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT 15100 12675 Piirustusnro Muutos S1 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. P.Paavilainen PPaa Hyv. Pvm 7.11.2016