Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012
Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin pareittaisin vaihtosuhtein. Vaihdannan kasvaessa otettiin käyttöön hyödyke rahoja, joiden avulla muiden tavaroiden arvo ilmaistiin. Oravannahat, kaakao, ym. Vähitellen siirryttiin jalometalleihin kuten hopea- ja kultarahoihin, koska niitä oli helpompi kuljettaa. Jalometallit annettiin säilytettäväksi kultasepille, jotka antoivat niistä tositteeksi kuitin. Näitä kuitteja alettiin käyttää maksuvälineinä, ja ne olivat paperirahan esikuva. Vähitellen keskuspankeille annettiin paperi- ja kolikkorahojen painamisen yksinoikeus, ja Suomen pankilla on ollut yksinoikeus rahan painamiseen Suomessa vuodesta 1886 lähtien. Suomi liittyi eurojärjestelmään heti sen aloittaessa 1.1. 2002, jolloin Suomen pankista tuli osa Euroopan keskuspankkia (EKP). Suomen pankki vastaa EKP:n toiminnasta Suomen alueella.
Rahajärjestelmän perusteista Setelit ovat keskuspankin liikkeelle laskemia korottomia velkakirjoja, samoin kuin obligaatiot ovat valtioiden ja yritysten liikkeelle laskemia korollisia velkakirjoja. KP ostaa painamillaan seteleillä varallisuuseriä, ja tätä kautta liikkeessä oleva setelistö kasvaa ja samalla keskuspankki saa itselleen setelistön vakuutena olevan varallisuuden. Keskuspankin hallussa olevat varallisuuserät voivat kuitenkin menettää arvoaan kuten muidenkin talousyksiköiden varat. Kultakannan aikana seteleillä oli kiinteä vaihtosuhde kultaan, mutta nykyisillä paperirahoilla ei ole muuta vakuutta kuin keskuspankin varallisuuserät. Keskuspankki joutuu lunastamaan setelinsä muiden maiden valuutoilla, jos ihmiset eivät luota kotimaan rahaan. Setelien liika painaminen alentaa niiden vaihtoarvoa suhteessa hyödykkeisiin (hinnat nousevat) ja muihin valuuttoihin (valuutta devalvoituu), jotka paremmin säilyttävät ostovoimansa.
Keskuspankki (KP) Pankkien pankki: tarjoaa pankkipalveluita liikepankeille, eduskunnalle ja hallitukselle. Keskuspankilla on yksinoikeus rahan painamiseen, ja KP vastaa rahajärjestelmän toiminnasta ja rahapolitiikasta. Rahapolitiikalla tarkoitetaan setelistön määrän ja korkotason kontrollointia siten, että ne ovat halutulla tasolla. KP kontrolloi hintainflaatiota rahaperustan kautta. Euro-järjestelmässä Euroopan Keskuspankki (EKP) koostuu 17 jäsenmaassa toimivasta keskuspankista. USA:ssa Federal Reserve (Fed) (USA:n keskuspankki) koostuu12 aluepankista maan eri osavaltioissa. EKP toimii kuten yksi pankki, jolla on haarakonttorit eri maissa. Nämä haarakonttorit toteuttavat euroalueen rahapolitiikkaa yhtenä kokonaisuutena.
Rahaperusta Euroopan keskuspankin tase pelkistettynä: Varat (vastaavaa) Velat (vastattavaa) EKP:n ainat euroalueelle () iikkeessä oleva setelistö (C) Muut arvopaperit kuin osakkeet (S) Talletukset euroalueelta (D) Rahastojen omistusosuudet (M) Euroalueen ulkopuolelta otetut lainat ( U ) Osakkeet ja muut omistukset (E) Kiinteät varat (F) Nettovarallisuus (N) Yht: +S+M+E+F Yht: C+D+ U +N Taseyhtälö on siten: S M E F C D C D S M E F U U N, josta voidaan ratkaista euroalueen rahaperusta C+D seuraavasti: N.
EKP:n tehtävät Kontrolloida euroalueen hintainflaatiota siten, että tavoite 2 % vuodessa saavutetaan. Inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi EKP kontrolloi euroalueen rahaperustaa siten, että euroalueen ostovoiman kasvu vastaa reaalituotannon kasvua. Jos euroalueen reaalinen BKT (tavaroiden vuosituotanto) kasvaa 3 % vuodessa, ostovoimaa voidaan kasvattaa samalla kasvuasteella ilman pelkoa inflaatiosta. EKP valvoo raha-aggregaattien M2 ja M3 kasvuasteita ja tekee avomarkkinaoperaatioita, jotta niille saadaan haluttu kasvuaste. M1 = liikkeessä oleva setelistö + pankkien talletukset EKP:ssa, M2 = M1 + aikatalletukset alle 2 vuotta (karkeasti näin). M3 = M2 + osuudet rahamarkkinarahastoista + arvopaperit takaisinostosopimuksella sekä lainat alle 2 vuotta.
iikepankit Keräävät varoja talletusten muodossa sekä laskemalla liikkeelle velkapapereita. Huolehtivat asiakkaiden maksuliikenteestä. Ansaitsevat myöntämällä korollisia lainoja ja sijoittamalla varoja korkoja ja osinkoja tuottaviin kohteisiin. Korkomarginaali on ero otto- ja antolainauskoron välillä. Myöntävät isoja pitkäaikaisia lainoja pienistä lyhytaikaisista talletuksista, eli muuntavat lainojen kokoa ja kestoa. Keräävät tietoja asiakkaiden maksukyvystä ja tarpeista. Ostavat ja myyvät valuuttoja sekä erilaisia rahoitusinstrumentteja, kuten optioita, termiinejä, jne. Toimivat EKP:n rahoituksen välittäjinä alueellaan siten, että voivat osallistua EKP:n järjestämiin huutokauppoihin, joilla EKP lisää likviditeettiä tietyille alueille.
iikepankin tuloslaskelma Tulot Menot Korkotulot lainoista (K T ) Korkomenot talletuksille (K M ) Provisiotulot (P) Palkat (W) Sijoitustulot (S) Vuokrat toimitiloista (V) Toimintaylijäämä (Π) Yht: K T +P+S Yht: K M +W+V+Π Pankin toimintaylijäämä eli voitto saadaan ratkaistua yhtälöstä: K T P S K T K P M S W K V M W V.
iikepankin tase Varat (vastaavaa) Velat (vastattavaa) Käteinen raha (C) Asiakkaiden Talletukset (D) Myönnetyt lainat ( C ) ainat pankeilta ( B ) Rakennukset, koneet ja laitteet (B) ainat keskuspankilta ( CB ) Nettovarallisuus (N) Yht: C+ C +B Yht: D+ B + CB +N Taseyhtälö on siten: C C B D B CB N. Taseyhtälöstä voidaan ratkaista pankin nettovarallisuus seuraavasti: N C C B Pankin vakavaraisuus riippuu nettovarallisuuden komponenteissa tapahtuvista muutoksista. D B CB.
Eurojärjestelmän vaatimukset valtioille Maan julkisen sektorin velka ei saa olla yli 60 % maan bruttokansantuotteesta (BKT). Maan budjettialijäämä ei saa olla yli 3 % maan BKT:eesta. iittyessään järjestelmään maan hintainflaatio ei saa olla 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin kolmen alimman inflaation jäsenmaan inflaatioiden keskiarvo. Maan pitkän aikavälin korkotaso ei saa olla 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin kolmen alimman inflaation jäsenmaan keskiarvo. Maa ei saa devalvoida valuuttaansa 2 vuoteen sen jälkeen, kun maa on kiinnittänyt valuuttansa arvon euroon kiinteällä vaihtokurssilla.
Onko eurojärjestelmä uskottava? Kaikki alkuperäiset euromaat Suomea ja uxenburgia lukuun ottamatta ovat ylittäneet sallitut velkaisuus- tai alijäämäehdot. Mitään rangaistuksia ehtojen noudattamatta jättämisestä ei ole annettu, vaan suurimpia ehtojen rikkojia on tuettu muiden toimesta. Erityisesti Saksalle luvattiin, että yksikään maa ei joudu toisten velkojen maksajaksi. Tämä lupaus on petetty moneen kertaan. Eurojärjestelmään on selvästi hyväksytty mukaan maita, joiden talous ei ole vaaditussa kunnossa. Järjestelmän kuria on olennaisesti kohennettava, jos halutaan, että systeemi tulee kestämään pitkään.