1 Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä Kari Tuppurainen 30.9.2017, Kajaanin spv-messut
Lähtökohta: Maanmittauksen työkaluilla varaudutaan harvoin etukäteen sukupolvenvaihdokseen Yleensä Maanmittaus on toteuttava työväline sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Poikkeuksena on yhteismetsätoimitus silloin, kun tilusten omistaja etukäteen huolehtii siitä, että tuleva sukupolvi saa samanarvoiset osuudet perittävistä tiluksista.
Jaetaanko vai pidetäänkö tilukset yhdessä Jaetaan: Lohkominen Halkominen vai Pidetään yhdessä: Ostetaan muiden osuudet Yhtymänä jatkaminen osaksi tai kokonaan Yhteismetsän perustaminen
Jaetaanko vai pidetäänkö yhdessä Yhteiskunnan tahtotila: Pidetään yhdessä Yksittäisen maanomistajan tahtotila: Jaetaan tai pidetään yhdessä olosuhteista riippuen
Jaetaan Lohkominen Tilusten lohkominen tulee eteen silloin, kun Perinnönjaossa perijät sopivat tilusten jakamisesta määräaloina keskenään tai Tila omistetaan lainhuudatetuin osuuksin ja tilan omistajat sopivat tilan tilusten jakamisesta määräaloina keskenään
Jaetaan Lohkominen Tila jaetaan sopimuksen mukaisesti + Sopimisen vapaus - Edellyttää tilan kaikkien omistajien hyväksynnän ja allekirjoittamisen - Vastuu jaon oikeellisuudesta on sopijoilla itsellään - Saanto on huudatettava, jonka jälkeen lohkominen käynnistyy automaattisesti
Jaetaan Lohkominen Keskeinen sisältö - Uudet rajat maastoon sopimuksen mukaisesti - Pyykitys - Tieoikeudet kuntoon - Uusien tilojen nimeäminen - Kiinnitysten käsittely Kustannukset - Pinta-alan mukaan taulukosta - Taulukon mukainen maksu sisältää periaatteessa kaikki lohkomisesta aiheutuvat kustannukset toisin kuin ennen
Jaetaan Halkominen Tilusten halkominen tulee eteen silloin, kun Osuuksin omistettu tila halutaan jakaa eikä jakamisesta päästä sopimukseen tai jakaminen halutaan jättää asiantuntijan tehtäväksi
Jaetaan Halkominen Tila jaetaan maanmittausviranomaisen toimesta osapuolia kuullen + Vastuu jaon oikeellisuudesta on maanmittausviranomaisella + Yksikin omistaja pystyy saamaan osuutensa erotetuksi + Tehdyistä päätöksistä voi tarvittaessa valittaa (lisää oikeusturvaa) - Toimenpide kestää kauemmin ja maksaa enemmän kuin lohkominen
Jaetaan Halkominen Keskeinen sisältö - Omaisuuden arviointi - Jakosuunnitelman työstäminen - Pyykitys - Tieoikeudet kuntoon - Mahdollisten korvausten käsittely Kustannukset - Työajan mukaan - Yleensä jaetaan kaikille osakkaille
Pidetään yhdessä Yhteismetsän perustaminen Ns. suvun yhteismetsät yleensä perustetaan sukupolven vaihtumisen jälkeen, kun perinnönjako on tehty ja osakkailla on lainhuudot omistuksiin. Yhteismetsän perustamisia tehdään myös etukäteen ennen sukupolven vaihtumista. Yhteiskunta haluaa edistää yhteismetsien muodostamista -> Toimituskustannukset maksetaan valtion varoista (lukuunottamatta mahdollisia rajankäyntejä, tieoikeuksien perustamisia jne).
Esimerkki yhteismetsän muodostamisesta yhdestä tilasta omistajalle ennen sukupolven vaihtumista 541-409-12-42 Lähtötilanne Koivulan tila 12:42, 150 hehtaaria: Omistajat Maija Metsälä, lainhuuto 1/1 Lopputulos Pyssyvaaran yhteismetsä 541-874-2-2 Osakastilat, omistajat ja osuudet Teerilehto 2:47, Maija Metsälä 0,250000 Pyyvaara 2:48, Maija Metsälä 0,250000 Riekkosuo 2:49, Maija Metsälä 0,250000 Kyyhkysuo 2:50, Maija Metsälä 0,250000 541-874-2-2
Esimerkki suvun yhteismetsän muodostamisesta yhdestä tilasta sukupolven vaihtumisen jälkeen 541-409-12-42 Lähtötilanne Koivulan tila 12:42, 150 hehtaaria: Omistajat Maija Metsälä, lainhuuto 1/2 Matti Metsälä, lainhuuto 1/4 Paavo Metsälä, lainhuuto 1/4 Lopputulos Pyssyvaaran yhteismetsä 541-874-2-2 541-874-2-2 Osakastilat, omistajat ja osuudet Teerilehto 2:47, Maija Metsälä 0,500000 Pyyvaara 2:48, Matti Metsälä 0,250000 Riekkosuo 2:49, Paavo Metsälä 0,250000
Yhteismetsistä yleensä 1. Perinteiset yhteismetsät 2. Usean metsänomistajan yhdessä perustamat yhteismetsät 3. Suvun yhteismetsät 4. Sijoittajien yhteismetsät
Numerotietoa yhteismetsistä (9.1.2017) Koko Suomessa - Yhteensä 386 kpl - Yhteensä 635 000 ha - Pienin 4,7 ha - Suurin 90 061 ha
Esimerkki usean metsänomistajan perustamasta yhteismetsästä Lähtötilanne: Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Lopputulos: Yhteismetsä 402-874-2-2 Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0,239437 2. Väliharju 2:48 0,211268 3. Kuikkalehto 2:39 0,267606 4. Suontaus 2:67 0,135026 5. Peräpalsta 2:62 0,146663 Yhteensä 1,000000
Esimerkki Saaresmäen yhteismetsä 205-874-2-1 Osakastiloja voi olla useasta kunnasta Yhteismetsä voi sijaita usean kunnan alueella Palstojen ei tarvitse olla vierekkäin
Yhteismetsän perustamisen vaiheet IDEA Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittaustoimisto, yhteismetsät) NEUVOTTELU Neuvottelut maanomistajien kesken Perustamissopimuksen laatiminen Ohjesäännön valmistelu TOTEUTUS Yhteismetsän muodostamistoimitus KÄYNNISTYMINEN Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus yhteismetsärekisteriin Toiminnan käynnistäminen
Perustamissopimuksen sisältö Tärkein kohta Luettelo yhteismetsän osakaskiinteistöistä ja niiden pinta-alat. Osakaskiinteistöjen osuusluvut tai peruste niiden määrittämisestä
Yhteismetsän muodostamistoimitus Toimitus haetaan Maanmittauslaitokselta Tärkeimmät vaiheet: 1. Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa 2. Tehdään yhteismetsäosuuksien määrittämiseksi tarvittavat arvioinnit 3. Vahvistetaan yhteismetsän osakaskiinteistöjen osuudet
Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa Kiinteistönmuodostamislaki 96 Yhteismetsä voidaan perustaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja liittäminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.
Tilan tai alueen liittäminen jo olemassa olevaan yhteismetsään Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (=tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään Edellyttää luovuttajan ja yhteismetsän sopimusta Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta Liittäminen tehdään valtion varoilla. Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään
Kuinka kauan yhteismetsän perustaminen kestää Palvelulupaus: Korkeintaan 6 kuukautta
Lopuksi Jos yhteismetsäasiat kiinnostavat, ota siekailematta yhteyttä minuun Kari Tuppuraiseen tai Maanmittauslaitokseen tai Suomen Metsäkeskukseen
Kuvat Veijo Vilska Lisätietoa: - www.maanmittauslaitos.fi (Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset) - www.metsakeskus.fi (Metsät / Yhteismetsät) Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan!
Lisädiat 26
27 Sähköistä tietoa kiinteistöistä Karttapaikka (www.karttapaikka.fi tai www.mml.fi) Ilmainen PC sekä Mobiiliversio Monipuoliset hakumahdollisuudet Maastokartat ja ilmakuvat Kiinteistötunnukset ja kiinteistörajat Etäisyyden ja pinta-alan mittaus sekä osoitteen haku Mahdollisuus ostaa vakiokarttoja ja omia rajauksia jne
Karttapaikka 28
Karttapaikka 29
30 Sähköistä tietoa kiinteistöistä Asiointipalvelu (www.mml.fi) PC sekä Mobiiliversio Vaatii vahvan tunnistautumisen Nyt: Karttapaikan palvelut + todistuksia omista kiinteistöistä (lainhuuto, kiinnitys, kiinteistörekisteriote) Todistusten ostopalvelu Myöhemmin: Tulossa paljon muuta tietoa kiinteistöistä
Asiointipalvelu 31