21.9.2016 1 (6) Talousvaliokunta Eduskunta TaV@eduskunta.fi Lausuntopyyntö 13.9.2016 Lausunto perusmuistioista E 66/2016 vp, E 69/2016 vp ja E 73/2016 vp Yleistä Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa seuraavista E- kirjelmistä: 1. E 73/2016 vp Tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; Yhteisötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma (jäljempänä: yhteisötaloustiedonanto). 2. E 66/2016 vp Tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat - Euroopan mahdollisuudet ja haasteet (jäljempänä: alustatiedonanto). 3. E 69/2016 vp Digitaalisten sisämarkkinoiden teknologiapaketti: 1. Euroopan teollisuuden digitalisointi Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista; KOM(2016) 180 lopullinen; 2. Eurooppalainen pilvipalvelualoite Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan; KOM(2016) 178 lopullinen; 3. EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2016 2020. Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen; KOM(2016) 179 lopullinen; 4. Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla; KOM(2016) 176 lopullinen (jäljempänä: DSM-teknologiapaketti). Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Esitämme ensin muutamia yleisiä huomioita ja jäljempänä yksityiskohtaisempia huomioita yhteisötaloustiedonannosta, alustataloustiedonannosta sekä teknologiapaketista. Tiedonannot ovat osin niin yleisellä tasolla, että yksityiskohtaisiin ehdotuksiin on mahdotonta ottaa kantaa. Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 00250 Helsinki, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi Y-tunnus 1030657-2
2 (6) Pk-yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen keskeistä Suomalaisesta yrityskentästä vahvasti digitaalisesti suuntautuneita on tällä hetkellä alle 20 000 yritystä. Ne jakaantuvat kolmeen ryhmään: diginatiiveihin, digikiinnostuneisiin ja digireaktiivisiin. Diginatiivien yritysten koko liiketoiminta perustuu digitaalisuuteen. Digikiinnostuneilla yrityksillä liiketoiminnan jokin osa perustuu digitaalisuuteen tai digitaalisuus on vahvasti läsnä yrityksen toiminnassa. Digireaktiiviset yritykset digitalisoivat liiketoimintaansa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten takia sekä siksi, että yrittäjät näkevät yrityksen toiminnan digitalisoimisen pakollisena, jotta liiketoiminta ei kuihdu. 1 Digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat keskimäärin muita yrityksiä uusiutumiskykyisempiä ja kasvuhaluisempia. 2 Digimenestyjien ulkopuolelle jää suuri joukko yrityksiä, joiden liiketoiminnan digitaalisuuden aste on toistaiseksi riittävä, mutta jotka ovat pidemmällä aikavälillä vaarassa pudota kehityksestä. Pidämme erittäin tärkeänä, että kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, kuten säädösympäristöä, koulutus- ja osaamisjärjestelmää kehitetään siten, että sillä lisätään suomalaisten pk-yritysten valmiuksia toimia entistä paremmin globaalissa ja digitaalisessa liiketoimintaympäristössä. Tämän vuoksi pidämme positiivisena, että komissio on osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ottanut tavoitteeksi eurooppalaisen digitaalisen liiketoimintaympäristön ja osaamisen kehittämisen. Teknologianeutraalilla ja modernilla sääntelyllä sekä osaamiseen panostamisella on mahdollisuuksia nostaa pk-yritysten valmiuksia hyödyntää digitalisaation tuomia kasvumahdollisuuksia. 1. Huomioita perusmuistosta E 73/2016 vp: yhteisötaloustiedonanto Suomen Yrittäjät pitää E-kirjelmää ja siinä esitettyä Suomen kantaa hyvin laadittuna ja yhdymme pääosin siinä esitettyihin näkökantoihin. Jaamme saman näkökannan, että jakamistaloudessa on erittäin paljon potentiaalia. Se mahdollistaa uudenlaiset palvelut sekä jo olemassa olevien palveluiden tarjoamisen järjestämisen uudenlaisilla, kuluttajaa ja elinkeinonharjoittajaa hyödyttävillä tavoilla. Yhteisötalouden hyödyntäminen tarjoaa startup-yritysten ohella liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia myös perinteisellä liiketoimintamallilla toimiville elinkeinonharjoittajille. Jakamistalouden kehittäminen voi tarjota merkittäviä kasvumahdollisuuksia ja uusia työtilaisuuksia sekä mahdollistaa omaisuuden ja resurssien tehokkaamman hyödyntämisen. 1 Suomen Yrittäjät toteutti selvityksen digitaalisesti suuntautuneiden pienten yritysten menestystekijöistä. Raportti 30.6.2016: Digitaalisesti suuntautuneiden pienten yritysten menestystekijät saatavilla: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/digiselvityksen_raportti2016.pdf 2 Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö; raportti: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016; saatavilla: http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2596/2_2016_raportti_voimakkaasti_kasvuhakuiset_pk_yritykset.pdf
3 (6) Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi yhtenä keskeisenä tekijänä tulisi nimenomaan olla yritystoimintaa ja työelämää koskevan sääntelyn modernisoiminen vastamaan digitalisaation ja globaalin kilpailun kehitykseen. Jakamistalouteen pohjaavien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi yritystoimintaa koskevaa sääntelyä tulisi järkeistää ja sujuvoittaa siten, että sen avulla aidosti voidaan mahdollistaa uudenlainen digitaalinen liiketoiminta ja edesauttaa elinkeinonvapautta. Keskeisenä tavoitteena tulisi olla teknologia- ja konseptineutraali sääntely, jossa lähtökohtaisesti samanlaiseen liiketoimintaan sovelletaan samoja sääntöjä riippumatta valitusta liiketoimintakonseptista. Kuten Suomen kannassa on tuotu esiin, jakamistalouteen liittyy tällä hetkellä useita haasteita ja säädösympäristöön liittyviä ongelmakohtia. Jakamistalouden nopea kehittyminen asettaa haasteita osin erilaiseen toimintaympäristöön laadittujen säädösten soveltamiselle. Jakamistalouteen pohjaava liiketoiminta nostaa esiin useita avoimia kysymyksiä esimerkiksi sen osalta, missä menee ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan raja, ja kuinka varmistetaan riittävä työntekijöiden ja kuluttajien suojelu sekä taataan yrittäjien tasapuoliset toimintaolosuhteet. Olemme samaa mieltä, että eri toimijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia tulisi selkiyttää. Oikeusvarmuuden lisäämiseksi eri toimijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota markkinatoimijoiden tasapuolisiin toimintaolosuhteisiin ja reiluun kilpailuun. Epäselvä säädösympäristö voi johtaa siihen, että samanlaista liiketoimintaa harjoittavien tahojen lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset ja velvoitteet eroavat monilta osin. Oikeustilaa ei voida pitää tyydyttävänä, jos samanlaista liiketoimintaa harjoittavien tahojen yhteiskunnalliset velvoitteet ja niistä aiheutuvat kustannukset eroavat merkittävällä tavalla. Jakamistalous muuttaa myös perinteisen elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä asetelmaa sekä perinteisiä työn teettämisen ja työllistämisen tapoja. Se myös selkeästi vahvistaa tarvetta sääntelyn järkevöittämiselle ja modernisoimiselle esimerkiksi työlainsäädännön osalta. Kuten Suomen kannassa on tuotu esiin, on tärkeää varmistaa, että eri toimijat hoitavat verovelvollisuutensa sekä esimerkiksi työ- ja kuluttajalainsäädäntöön perustuvat velvoitteet. Jaamme saman näkökannan, että rajoitusten sijaan on ensisijaisesti pyrittävä löytämään muita keinoja sen osalta, että kaikki toimijat hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa. Viime kädessä kuitenkin lainsäädännöllä tulee varmistaa se, että kaikkia toimijoita kohdellaan yhdenvertaisesti yhteiskunnan asettamien velvoitteiden ja sääntelytaakan osalta. Kannatamme Suomen kantaa sen osalta, että tulisi arvioida eri markkinatoimijoihin sovellettavia markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, ja tarvittaessa pyrkiä vapauttamaan markkinatoimijat tarpeettomasta sääntelytaakasta. Korostamme kuitenkin, että tämän arvioinnin ja sääntelyn keventämisen tulee lähtökohtaisesti koskea yhtäläisesti kaikkia markkinatoimijoita riippumatta siitä, hyödyntääkö toimija toiminnassa jakamistaloutta. Lähtökohtaisesti markkinoille pääsyä koskevien vaatimusten ei tu-
4 (6) lisi olla riippuvaisia valitusta liiketoimintakonseptista tai liiketoiminnassa hyödynnettävästä teknologiasta. Markkinoille pääsyä koskevien vaatimusten taustalla on yleensä jonkin oikeushyvän suojeleminen, kuten yleisen turvallisuuden takaaminen tai kuluttajien terveyden suojeleminen, joten arviointi tulee kussakin tapauksessa tehdä erittäin huolellisesti. 2. Huomioita perusmuistiosta E 66/2016 vp: alustatiedonanto Digitaalisia verkkoalustoja koskevan tiedonannon osalta pidämme Suomen kantaa hyvin laadittuna ja kannatettava. Olemme samaa mieltä, että tasapainoinen, mahdollistava ja yhtenäinen lainsäädäntö edesauttaa uusien liiketoimintakonseptien syntymistä. On ensiarvoisen tärkeää, että eurooppalaiset yritykset olisivat kilpailukykyisiä erityisesti seuraavien sukupolvien alustojen kehityksessä. Tämän tavoitteen edistämiseksi erityistä huomiota on kiinnitettävä seikkoihin, jotka lisäävät pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisen alustatalouden kehitykseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi ja alustatalouteen pohjaavien innovaatioiden edistämiseksi sääntelyn tulisi olla mahdollisimman yhtenäistä, perustua horisontaaliseen ja teknologianeutraaliin yleissääntelyyn. Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ja kuluttajansuojan varmistamiseksi on oleellista, että kaikki saman alan toimijat ovat yhtäläisten velvoitteiden kohteena. Komission tiedonannossa on tuotu esiin, että pk- ja mikroyrityksille digitaaliset alustat saattavat monissa tapauksissa käytännön tasolla tarjota erittäin tärkeän mahdollisuuden päästä tietyille markkinoille tai käsiksi tiettyihin tietovarantoihin. Merkitys on oletettavasti kasvava. Tämän vuoksi on perusteltua, että komissio selvittää laaja-alaisesti verkkoalustojen käytäntöihin ja sopimusehtoihin liittyvät seikat. 3 Pidämme erittäin tärkeänä, että alustatalouden kehityksen yhteydessä varmistetaan tasapainoinen palveluntarjoajien ja yrityskäyttäjien välinen sopimussuhde. Kuten Suomen kannassa on tuotu esiin, on myös tärkeä lisätä tietoa alustojen toimintatavoista ja mahdollisesti myös erilaisista hyvistä käytännöistä. 3 Komission järjestämän julkisen kuulemisen mukaan yhdeksän kymmenestä julkiseen kuulemiseen osallistuneista vastaajista katsoi, että alustayritysten ja käyttäjäyritysten välistä sopimussuhdetta on varaa parantaa. Erityisiä ongelmia nähtiin liittyvän sopimusehtoihin, valitusmekanismeihin ja tietojen hallintaan liittyviin seikkoihin. Ks. Komission tiedonanto: Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat - Euroopan mahdollisuudet ja haasteet, s. 12 14. Lisäksi komission tiivistelmäraportti: Synopsis report on the public consultation for platforms, onlinen intermediares and the collaborative economy; saatavilla: https://ec.europa.eu/digital-single-market/news/first-briefresults-public-consultation-regulatory-environment-platforms-online-intermediaries
5 (6) 3. Huomioita perusmuistosta: E 69/2016 vp: DSM-teknologiapaketti Eurooppalaisen teollisuuden digitalisaatiota koskevan tiedonannon osalta pidämme Suomen kantaa kannatettavana. Jaamme saman näkökannan, että innovaatiokeskittymät tulee rakentaa ensijaisesti jo olemassa olevia kehittämällä ja parantamalla. Olemme vahvasti samaa mieltä, että pkyritysten tosiasiallinen osallistumismahdollisuus tulee varmistaa digitaalisten osaamiskeskusten toiminnassa. Lisäksi elinkeinoelämän digitaalisessa murroksessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa pk-yritysten osaamisen ja tietotaidon kehittäminen. Pkyritysten sekä tiede- ja tutkimuslaitosten yhteistyömuotojen kehittäminen ja eri tahojen resurssien koordinoiminen ovat tärkeitä tekijöitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta erityisesti pienet yritykset voisivat osallistua erilaisten alustatalouteen pohjaavien ekosysteeminen kehittämiseen, tulisi myös rahoituksen saatavuus olla pienille yrityksille mahdollisimman helppoa. ICT-standardisoinnin parantaminen komission tunnistamilla painopistealueilla on erittäin kannatettavaa. Pidämme tärkeänä, että Eurooppa pyrkisi saamaan vahvemman johtoaseman 5g-yhteyksiin, pilvipalveluihin, esineiden internetiin, massadatateknologiaan ja kyberturvallisuuteen liittyvässä standardisoinnissa. Jaamme saman näkökannan, että lainsäädännön tulee olla yhteensopiva digitaalisaation ja alustatalouden kehityksen kanssa. Pidämme erittäin tärkeänä komission käynnistämää sääntelyn REFIT-arviointia. REFITtoimivuustarkastelu tulisi laajentaa koskemaan esimerkiksi koko EU:n kuluttajalainsäädännön kenttää. Lisäksi sääntelyn tulisi olla teknologianeutraalia. Valitettavasti osa viimeaikaisista digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi annetuista komission kuluttajalainsäädäntöön liittyvistä aloitteista ei täytä näitä päämääriä ja saattaa merkittävällä tavalla lisätä pk-yrityksille aiheutuvaa sääntelytaakkaa. Pidämme E-kirjelmää eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen osalta perusteltuna, eikä Suomen Yrittäjillä ole huomauttamista siinä esitetyn Suomen kannan osalta. Suhtaudumme myönteisesti eurooppalaiseen pilvipalvelualoitteeseen. On erittäin tärkeää, että aloitteen toimenpiteet laajennettaisiin tulevaisuudessa teollisuuteen ja myös pk-yrityksiin. Korostamme, että eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee pyrkiä lisäämään heti alusta lähtien, jotta dataan pohjautuvien innovaatioiden tutkimusta voitaisiin aidosti edistää. Pienten yritysten mukaan saamiseksi on erityisen tärkeää myös viestiä yhteistyön muodoista ja mahdollisuuksista riittävällä tavalla.
6 (6) Sähköisen hallinnon toimintaohjelman osalta Suomen Yrittäjillä ei ole huomauttamista E-kirjeen ja siinä esitetyn Suomen kannan osalta. Pidämme erittäin tärkeänä erilaisten sähköisten palveluiden kehittämistä ja kokoamista yhteen sähköiseen portaaliin. EU:n laajuinen digitaalinen portaali (Single Digital Gateway) on erittäin kannatettava, mikäli sen avulla voidaan aidosti edesauttaa sähköisten palveluiden kehittymistä ja nostaa käyttöastetta. Jaamme saman näkökannan, että portaalia kehitettäessä on ehdottomasti hyödynnettävä jo olemassa olevat järjestelmät, eikä hanke saa millään muotoa lisätä hallinnollista taakkaa tai johtaa päällekkäisiin järjestelmiin. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät ry Ville Kukkonen lainopillinen asiamies