Lahden Taloissa vuosi 2012

1/2013

Sisältö: Kiinteistönhoidon ja siivouksen taso vaihtelee yrityksittäin 4 Lämpöä Tapanilakodin ikäihmisten talveen 5 Vuoden 2012 talous ja toiminta toteutuivat suunnitellusti 5 Uudessa ad-mallissa tieto kulkee 6 Kuka on käytettävissä luottamustehtävissä? 7 Pienet kiinteistöt suurimpia pudottajia 8 Lahden Talojen kisa tiettävästi pisin ja pitkäjänteisin 9 Iso kiilasi pienten väliin 10 Pilkotunmäenkadun kulutus suurten pienin 10 LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma pe 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 asuntoasiat sähköpostilla: asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi Kilpailu jatkuu viilatuin säännöin 11 Henkilöstön vedensäästögallup: Lotraatko vai pihtaatko vettä? 12 Asukasaktiivin ajatuksia: Kohti entistä parempaa vaikuttamista 13 Lahden Talot tähtää vihreäksi toimistoksi 13 Suuri määrä kylpyhuoneita uudistuu Remontin riesaa seuraa iso ilo 14 Loviisankadulla mallikeittiö antaa käsityksen remontin lopputuloksesta 15 Järvenpäänkatu 27:sta perusparannuksessa uuden veroinen 16 Turvallisuus paranee, ulkoinen ilme kohenee 16 Kiinteistöjen kunnon seurantaa ja energiaa säästäviä hankkeita 16 Etusivun kuva: Tarmo Valmela Suihkun ja muun päivittäisen peseytymisen osuus suomalaisen keskimääräisestä vedenkulutuksesta on lähes 40 prosenttia. VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma pe klo 9 12 muina aikoina sähköpostilla: vuokranmaksu@lahdentalot.fi ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma pe klo 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 sähköposti: isannointi@lahdentalot.fi tekstiviestit: 044 429 5700 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi Langattomat anturit mittaavat palvelutalojen betonin kosteutta 17 Apilakadulle suunnitteilla asumispalveluita asunnottomille 17 Lahden Talot myi rivitalokiinteistöjä 17 Asumisen muistilista 18 Sanaristikko 19 Sanaristikon 3/2012 ratkaisu 19 Pitkille vapaille 19 Kotisivuilla uusi ilme ja uusia toimintoja 19 Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Ville Jäntti, Jouni Könönen Valokuvat: Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot Oy, Juha Tanhua, Tarmo Valmela Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: 6 500 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 5/2013 PÄÄKIRJOITUS Katsaus menneeseen ja tulevaan Lahden Taloissa vuosi 2012 jatkoi jo kolme vuotta kestänyttä aktiivisen rakentamisen ja korjaamisen kautta. Viime vuonna valmistuivat yhtiön ensimmäinen vapaarahoitteinen vuokratalo Lanssikadulle ja palvelutalo kehitysvammaisille nuorille Salinkallioon. Lisäksi aloitettiin isojen palvelutalojen rakentaminen Kilpiäisten Lehtiojantielle ja Hollolan Salpakankaalle. Uudisrakentamisen rinnalla yhtiö on satsannut vahvasti perusparantamiseen ja korjaamiseen. Voi sanoa, että käynnissä on korjausrakentamisen boomi! Tavoitteena on pitää talot ja asunnot hyväkuntoisina ja haluttuina niiden koko elinkaaren ajan. Perusparannuksiin ja muuhun korjaustoimintaan käytetään tänä vuonna yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Vaikka lähes kaikki 1970-luvulla rakennetut ja sitä vanhemmat talot on jo perusparannettu, monet niistä ovat uusien, pienempien korjausten tarpeessa. Samanlaisia tarpeita on 1980 90-lukujen taloissa. Usein esimerkiksi keittiöt kaipaavat uudistamista, ja kylpyhuoneet ovat isohkon päivityksen tarpeessa, koska puurakenteet, vedeneristystavat ja pintamateriaalit eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia. Kokonaan uudessa korjausrahalla käynnistettävässä hankkeessa parannetaan portaikkojen, yhteistilojen, pihojen ja autokatosten valaistusta. Uusi, parempi valaistus lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta, lisäksi uudenaikaiset valaisimet ovat energiatehokkaita, joten ne säästävät rahaa. Valaistuksen uusiminen kestää useita vuosia, sillä kaikkea ei ole varaa tehdä yhtenä vuonna. Huonosti toimivien tai paljon kuluttavien lvi-kalusteiden uusimista eli ns. vesiprojektia jatketaan. Sen ansiosta Lahden Talot on saanut vähennettyä kiinteistöjensä vedenkulutusta selvästi. Uusi kulutuksen vähentämisen keino on asukkaiden Suurin pudottaja -vedensäästökilpailu. Kisa on valtakunnallisesti merkittävä: Se kesti koko viime vuoden, eikä yhtä laajoja kokeiluja ole toteutettu muualla, vaikka tiedetään, että säästöjä haettaessa asukkaiden omalla toiminnalla on ratkaiseva merkitys. Lehtemme sisäsivuilla kerromme Suurin pudottaja -kilpailun tuloksista ja kilpailun tämänvuotisesta jatkosta! Helmikuussa pidettävien asukasvaalien johdosta asukashallitus mietti viime vuonna, miten asukasdemokratiamalliamme olisi hyvä päivittää. Uudistettu ad-malli ei muuta talotason toimintaa, vaan asukaskokoukset ja asukastoimikunnat jatkavat entiseen tapaan, ja yhtiötasonkin muutokset ovat pieniä. Asukashallitus ei enää katsonut asukasedustajien hallitusjäsenyyttä tarpeellisena muun muassa siksi, että vuokralaisjäsenen henkilökohtaista vastuuta vuokranantajayrityksensä jopa kymmenien miljoonien riskeistä ei pidetty aiheellisena. Keskustelujen jälkeen kuitenkin päätettiin, että Lahden Asuntojen hallitukseen valitaan edelleen kaksi asukasedustajaa. Asukasvaalit käydään pitkälti samoin kuin neljä vuotta sitten. Muutos aiempaan on se, että vaaleilla valitaan asukashallituksen yhdeksän jäsentä ja asukashallitus valitsee keskuudestaan ehdokkaat Lahden Asuntojen hallitukseen. Toisin sanoen hallitukseen valittavat henkilöt toimivat myös asukashallituksen jäseninä. Asukashallitus on se foorumi, jossa käsitellään Lahden Talojen asukastoimintaa ja sen kehittämistä. Yksi asukashallituksen tärkeistä tehtävistä on edistää asukkaiden, asukastoimikuntien ja yhtiön välistä vuorovaikutusta. Kaikki yhtiön tärkeimmät asukkaisiin vaikuttavat asiat kuten budjetit, vuokrankorotukset ja korjausrahan käyttösuunnitelmat esitellään asukashallitukselle ennen päätöksentekoa. Jos siis haluat vaikuttaa, äänestä asukasvaaleissa! Hyvää alkanutta vuotta Asukasviestin lukijoille! Juhani Jokelainen toimitusjohtaja 2 3

Kiinteistönhoidon ja siivouksen taso vaihtelee yrityksittäin Lahden Talojen kiinteistönhoito ja siivous ovat keskimäärin hyvällä tasolla. Molempien laadussa on kuitenkin selviä yrityskohtaisia eroja. Tämä käy ilmi Lahden Talojen ensimmäisen kiinteistönhoidon ja siivouksen asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksista. Kiinteistönhoito sai asukkailta yleisarvosanan 3,4 ja siivous 3,5. Pisteet ovat aivan samat kuin Finnish Consulting Groupin (FCG) vuonna 2011 tekemässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Sekä FCG:n tutkimuksessa että Lahden Talojen kyselyssä siivousta ja kiinteistönhoitoa arvioitiin arvosanoilla 1 5, jossa 1 tarkoitti erittäin heikkoa ja 5 erinomaista. Palveluhenki parantunut Kiinteistönhoidossa selvästi parhaimmat laatupisteet sai Lassila & Tikanoja. Vuonna 2012 Lahden Talot osti kiinteistönhoitopalveluja myös LK Kiinteistöpalveluilta, ISS Palveluilta ja Satulakadun Huollolta. Parhaimmat pisteet (3,7) asukkaat antoivat kiinteistön sisäänkäynnin siisteydelle. Myös aluehuoltomiesten aktiivisuuteen ja palveluhenkisyyteen asukkaat olivat varsin tyytyväisiä; arvosanaksi tuli 3,6, mikä on piirun verran parempi kuin FCG:n tutkimuksessa (3,5). Aktiivisimmat ja palveluhenkisimmät aluehuoltomiehet ovat kyselyn perusteella Satulakadun Huollossa (4) ja Lassila & Tikanojalla (3,9). Heikoimmat pisteet, vain 2,8, asukkaat antoivat piha- ja paikoitusalueen talvikunnossapidosta. Talvikunnossapidon pisteitä tarkastellessa on muistettava, että arviointi koski viime talvea. Sen jälkeen palveluntuottajien keskinäinen aluejako on muuttunut, ja tämän vuoden alusta lukien kiinteistönhoidon palveluja tuottaa viideskin yritys, RTK-Palvelu. Siivousyritykset eri tasoisia Lahden Talojen asukkaiden mielestä kiinteistönhoidossa eniten parannettavaa on piha- ja paikoitusalueiden talvikunnossapidossa. Lahden Talojen siivouksen asukkaat arvioivat tasalaatuisemmaksi kuin kiinteistönhoito. Eri tehtäväalueiden hoitamisesta annettujen pisteiden keskiarvot vaihtelivat 3,5:n ja 3,6:n välillä. Lahden Talojen kiinteistöjen siivouksia hoitaa kaksi yritystä ISS Palvelut ja SOL Palvelut. Niiden keskinäinen laatuero on asukkaiden mielestä selvä. Kaikilla arvioiduilla tehtävä-alueilla ISS Palvelut sai selvästi paremmat pisteet kuin SOL Palvelut. Parhaimmat pisteet (3,8) ISS Palvelut sai kellarikäytävien, ulkoiluvälinevarusteiden ja muiden yleisten varastotilojen siisteydestä (SOL Palvelut 3,2). SOL Palvelut puolestaan sai parhaat pisteensä (3,5) hissien siisteydestä (ISS Palvelut 3,7). Kiinteistönhoidon ja siivouksen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin viime syyskuussa. Kysely lähetettiin 796 asukkaalle, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa Lahden Taloille. Kyselyn vastausprosentti oli 20,5. Monta tapaa seurata asukastyytyväisyyttä Lahden Talot seuraa asukastyytyväisyyttä useilla eri tavoilla. Joka toinen vuosi tehdään kaikille asukkaille suunnattu laaja kysely, joka on osa valtakunnallista tutkimusta. Ns. muuttokysely lähetetään kuukauden asumisen jälkeen niille uusille asukkaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa Lahden Taloille. Kyselyssä tiedustellaan asukkaan mielipidettä muun muassa Lahden Talojen asiakaspalvelusta. Uudiskohteisiin ja perusparannettuihin kohteisiin muuttaneille lähetetään oma kyselynsä, jossa tiedustellaan sekä asiakaspalveluun että asumiseen liittyviä mielipiteitä ja kokemuksia. Kiinteistönhoidon ja siivouksen asiakastyytyväisyyskysely aiotaan vastaisuudessa tehdä joka vuosi. Säännöllisesti toteutettuna se antaa arvokasta tietoa palvelun laadusta ja sen kehityssuunnasta sekä asukkaiden tyytyväisyydestä. Tapanilakodin hoitaja Päivi Taipale ja Kumpukadun- Erivänkadun neulekerhon vetäjä Ulla Salonen ihailevat värikkäitä peittoja. Lämpöä Tapanilakodin ikäihmisten talveen Tapanilakodin asukkailla ei ole tänä talvena ollut kylmä. Ikäihmisten pysymisestä lämpimänä on pitänyt huolta Kumpukadun ja Erviänkadun asukkaiden neulekerho. Lokakuussa kerholaiset luovuttivat Tapanilakotiin viisi isoäidin neliöistä koottua torkkupeittoa ja joulukuussa vielä yhden torkkupeiton sekä 17 kädenlämmittimet. Idean Tapanilakodin asukkaiden muistamisesta sai kerhon vetäjä Ulla Salonen joutuessaan olemaan pitkiä aikoja sairaalassa ja kuntoutuksessa. Yhteydenotto Tapanilakotiin ja idean esittely saivat innostuneen vastaanoton, joten neulekerho pani toimeksi. Noin viiden kuukauden ajan kerhon 4 5 aktiivia kokoontui Kädenlämmittimet ovat kuin lapaset, joiden kutominen on jäänyt hieman kesken. Ne lämmittävät käsiä mukavasti, mutta jättävät sormet vapaiksi vaikkapa ruokailua tai lehden selaamista varten. viikoittain 2,5 tuntia kerrallaan ja virkkasi yhteensä noin 250 isoäidin neliötä. Yksi peitto syntyi yhdistämällä noin 50 neliötä ja virkkaamalla neliöpeitolle vielä kauniit reunat. Torkkupeitot on virkattu ja kädenlämmittimet kudottu lahjoituslangoista. Juuri joulukuisena lahjoituspäivänä neulekerho sai Novitalta ison laatikollisen lahjoituslankoja. Kiitokset kaikille lankojen lahjoittajille ja talkoisiin osallistuneille, erityisesti Erviänkadun asukastoimikunnan puheenjohtajalle Kristiina Loukolle. Otamme edelleen mielellämme vastaan ylijäämälankoja kutoaksemme ja virkataksemme lisää, Ulla Salonen sanoo. Vuoden 2012 talous ja toiminta toteutuivat suunnitellusti Lahden Talojen asuntojen käyttöaste, vaihtuvuus ja vuokrasaamiset pysyivät vuonna 2012 aiempien vuosien hyvällä tasolla. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä käyttöaste notkahti, mutta kesän aikana myönteinen kehitys alkoi vahvistua, ja hyvän loppuvuoden ansiosta vuoden keskimääräiseksi käyttöasteeksi tuli 98,8 prosenttia. Vaihtuvuus laski edellisvuodesta lähes kaksi prosenttiyksikköä ja oli keskimäärin 20,9 prosenttia. Vuokrasaamiset pysyivät hallinnassa, vaikka talouden epävarmuus on jatkunut ja työmarkkinoilla on toteutettu laajoja lomautuksia ja irtisanomisia. Konsernin liikevaihto kasvoi noin kuusi prosenttia ja oli 39,4 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvusta noin puolet selittyy vuokrien nousulla ja toinen puoli asuntojen lukumäärän kasvulla. Kulut toteutuivat ennakoidusti. Eniten muuttuivat korjauskulut, jotka aktiivisen korjaustoiminnan vuoksi kasvoivat edellisvuodesta lähes miljoonalla. Pienehköt peruskorjaukset ja korjausrahalla toteutetut työt kirjattiin kokonaisuudessaan kuluiksi. Myös pääomapuolella vuosi kului suunnitelmien mukaan. Etelä-Euroopasta alkaneet talousongelmat ja niiden aiheuttama rahamarkkinoiden levottomuus näkyivät arjessa lähinnä rahoittajien varovaisuutena. Lähetettyihin lainatarjouspyyntöihin saatiin aiempaa vähemmän vastauksia, ja osa pankeista ilmoitti, etteivät ne voi tarjota korkotukilainoja pitkien laina-aikojen vuoksi. Korkomarginaalit ovat jatkaneet nousuaan, mutta viitekorkojen alhaisuuden vuoksi korkokulut pysyivät budjetoidulla tasolla. Muutoksista huolimatta kaikkien uudis- ja perusparannushankkeiden rahoitustarpeet saatiin hoidettua eikä lainojen saatavuus ollut ongelma. Vuoden 2012 aikana lainoja lyhennettiin 9,8 miljoonalla eurolla ja korkoja maksettiin 5,6 miljoonaa euroa. Lahden Talojen ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten laatiminen etenee aikaisempien vuosien tapaan. Yhtiöiden hallitukset käsittelevät tilinpäätöksiä helmikuussa. Pertti Merenluoto, hallintojohtaja 4 5

Kuka on käytettävissä luottamustehtävissä? Asukashallituksen jäsenten ja Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajien väliset tiedonkulun ongelmat jäänevät historiaan niiden muutosten ansiosta, jotka talven asukasvaalit tuovat Lahden Talojen asukasdemokratiamalliin. Uudessa asukasdemokratiamallissa Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajat ovat myös asukashallituksen jäseniä. Helmikuussa järjestettävissä asukasvaaleissa ei valita erikseen asukashallituksen jäseniä ja Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajia, kuten tähän asti on tehty, vaan ainoastaan asukashallituksen jäsenet. Asukashallitus sitten keskuudestaan valitsee kaksi ehdokasta Lahden Asuntojen hallitukseen. Asukashallitukseen tulevat valituksi yhdeksän vaaleissa eniten saanutta ehdokasta. Viisi seuraavaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta valitaan varajäseniksi. Kaikilta yksi ehdokas Myös ehdokkaiden asettaminen asukasvaaleihin muuttuu. Kukin vuokranmääritysyksikkö voi asettaa vaaleihin yhden ehdokkaan omasta asukaskunnastaan. Valittu on ehdolla sekä asukashallitukseen että hallitukseen. Aiemmin vuok- Asukashallituksen toiminta on muutakin kuin kokousten pitämistä. Viime syksynä asukashallitus kävi tutustumassa Lappeenrannan Asuntopalvelut Oy:n asukasdemokratiamalliin. Kuvassa Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto (vas.), et Ritva Haavisto, Anna-Maija Martikainen, Kari Heinonen, Antero Patamäki, Esko Nuikka ja Anja Koivikko, Lappeenrannan Asuntopalveluiden toimitusjohtaja Seppo Ylitalo sekä Lahden Talojen isännöitsijä Ville Jäntti. Uudessa ad-mallissa tieto kulkee Asukasvaaleissa yhdeksän eniten ääniä saanutta tulevat valituksi asukashallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja viisi seuraavaksi eniten ääniä saanutta varajäseniksi. Asukashallitus valitsee keskuudestaan kaksi ehdokasta Lahden Asuntojen hallitukseen. ranmääritysyksikkö on voinut asettaa ehdokkaakseen myös toisessa vuokranmääritysyksikössä asuvan henkilön. Asukasviestin ilmestyessä vuokranmääritysyksiköt ovat jo pitäneet asukaskokouksensa ja valinneet ehdokkaansa. Äänestysmateriaalit toimitetaan asukkaille helmikuun puoliväliin mennessä, minkä jälkeen äänestysaikaa on noin viikko. Asuntoa kohden voi vaalissa antaa yhden äänen. Kaikki valinnat, myös Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajien valinta, saadaan tehdyksi maaliskuun loppuun mennessä. Uuden asukashallituksen nelivuotinen toimikausi alkaa huhtikuun alusta lukien. Asukasviesti kysyi ien ja Lahden Asunnot Oy:n hallituksen asukasedustajien kiinnostusta jatkaa asukasdemokratiatehtävissä sekä näkemyksiä asukashallituksen kiireellisimmistä tehtävistä ja suurimmista haasteista. Tätä kysyimme: 1. Oletko käytettävissä, kun oma asuinkiinteistösi valitsee ehdokastaan asukasvaaleihin? 2. Mihin kysymyksiin toivot uuden asukashallituksen tarttuvan ensi töikseen? 3. Mitkä ovat uuden asukashallituksen suurimmat haasteet? Ritva Haavisto 1. Olen käytettävissä, jos niin halutaan. Toivon saavani tukea asukkailta, jotka tuntevat toimintatapani sekä tavoitteeni hyvinvoinnin saavuttamiseksi. 2. Asukashallituksen tehtäviin kuuluvat Talojen taloudellisen ja tuloksellisuuden seuraaminen sekä kiinteistöjen turvallisuusja järjestysasiat. Ne ovat koko ajan ajankohtaisia. 3. Asukashallituksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu rakentaa turvallista ja toiminnallista asumista yhteisössä, jotta kaikilla on hyvä olla. Myönteisellä asenteella voi saada asukkaat innostumaan mukaan kehittämään yhteistä toimintaa ja viihtyvyyttä. Kari Heinonen 1. Olen käytettävissä. Lähden mielelläni edelleen mukaan, jos vain kannatusta riittää! 2. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja keskinäinen yhteistyö ovat ykkösasioita nyt ja myös uuden asukashallituksen aikana. 3. Haasteena on ollut ja on tulevaisuudessakin saada asukashallituksen ja asukastoimi - kuntien välinen yhteys pelaamaan. Asukashallituksen tehtävänä on käsitellä asukastoimikuntien esille tuomia asumiseen liittyviä asioita, mutta mitäs käsittelet, kun asukastoimikunnista ei kuulu mitään? Marja Kelo 1. Olen käytettävissä, jos asukaskokous minut ehdolle valitsee. Jotkut asukkaat ovat jo sitä pyytäneetkin. 2. Asukashallituksen on tartuttava asukkaiden ilmoittamiin puutteisiin ja epäkohtiin. Kaikkia ei voi tässä luetella, mutta muutaman mainitakseni esim. toimintatilojen puute, parkkipaikkojen riittämättömyys tai huono valaistus, yleisten tilojen siivous jne. 3. Vaikein ja tärkein haaste on vuokratason pysyttäminen kohtuullisena. Siihen vaaditaan ylimääräisten kustannusten jotka eivät hyödytä vuokralaisia karsiminen. Anja Koivikko 1. Olen käytettävissä, kun asukaskokous valitsee ehdokkaan vaaleihin. 2. Uuden asukashallituksen toivon ensi töikseen tarttuvan toimeen asukastoimikuntien luottamuksen voittamiseksi, jotta toimikunnat uskaltavat tuoda ongelma-asiat esiin. 3. Suurin haaste ovat tiedottaminen ja tiedon kulku. Kun nämä asiat saadaan toimimaan asukastoimikuntien ja asukashallituksen välillä, poistuu asukashallitukselta tämä nykyinen salaseuran maine ja toivon mukaan tilalle tulee vähän kunnioitusta. Anna-Maija Martikainen asukashallituksen puheenjohtaja 1. En tässä vaiheessa (11.1.2013) ole vielä tehnyt päätöstäni. Aika näyttää. 2. Asukashallituksen olisi saatava rakennettua enemmän yhteistyötä asukastoimikuntien kesken. 3. Jos asukasdemokratia muuttuu, toivoisin että yhteistyötä asukastoimikuntien kanssa olisi enemmän ja että asukashallituksella olisi päätösvaltaa joihinkin asioihin. Esko Nuikka 1. Olen mielelläni käytettävissä, jos vain kannatusta riittää. 2. Tärkein tehtävä on sama kuin aina ennenkin: asukkaiden yhteistoimintaa ja yhteen hiileen puhaltamista olisi lisättävä. 3. Suurimpia haasteita on saada nuoret mukaan asukastoimintaan sekä saada asukastoimikuntien ja asukashallituksen välille nykyistä toimivampi yhteys. Antero Patamäki 1. Olen innostunut jatkamaan, jos asukaskokous niin haluaa. Olin yhden kauden Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajana, ja nyt asukashallituksessa olen nähnyt toiminnan toista puolta. 2. Tärkeitä asioita olisi useitakin. Asukkaat olisi saatava lajittelemaan jätteensä nykyistä huolellisemmin ja kiinnittämään huomiota yleiseen siisteyteen. Pihojen siisteys onkin ensi kesän pihakilpailun painopisteenä. 3. Suurin haaste on rakentaa toimiva yhteys, ns. kuuma linja, asukastoimikuntien ja asukashallituksen välille. Nykyisin yhteys ei toimi eivätkä asukastoimikunnat tuo asioita asukashallituksen käsittelyyn. Pekka Tamminen 1. Asukashallituksen toiminta on vaikuttanut erittäin kiinnostavalta, joten olen edelleen käytettävissä. Nousin asukashallitukseen varajäsenen paikalta, joten olen ollut toiminnassa mukana vasta vähän aikaa. 2. Siltä osin kuin on mahdollista, asukashallituksen on tärkeää käsitellä esimerkiksi vuokriin ja talojen kuntoon liittyviä asioita. 3. Suurena haasteena on lisätä asukkaiden yhteenkuuluvuutta ja saada asukkaat puhaltamaan yhteen hiileen, me kaikkihan kuulumme samaan porukkaan. Markus Tuominen 1. Olen käytettävissä. 2. Kiireellisimpiin asioihin kuuluu parantaa tiedon kulkua ja tiedotusta asukashallituksen sekä asukastoimikuntien ja asukkaiden välillä. 3. Haasteena on hienosti sanottuna vastuun sekä vallan ja päätöksen teon rajankäynti. Toiminta ei ole pelkkää sirkusta. Hilkka Leppänen Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustaja Hilkka Leppänen vastasi gallupkyselyyn ilmoittamalla, että asukaskokoukset asettavat ehdokkaat. Hän ei kertonut, onko hän käytettävissä ehdokkaita asetettaessa, eikä vastannut kyselyn kahteen muuhun kysymykseen. Jukka Kalliokuusi Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustaja Jukka Kalliokuusi vastasi gallupkyselyyn ilmoittamalla, että hänen mielestään asukaskokoukset valitsevat ehdokkaat. Hän ei kertonut, onko hän käytettävissä ehdokkaita valittaessa, eikä vastannut kyselyn kahteen muuhun kysymykseen. 6 7

Pienet kiinteistöt suurimpia pudottajia Lahden Talojen Suurin pudottaja -vedensäästökilpailu oli pienten kiinteistöjen juhlaa. Viidestä eniten vedenkulutustaan vähentäneestä kiinteistöstä peräti neljä oli pieniä, korkeintaan 25 asunnon kiinteistöjä. Kisan voiton vei Kannaksenkatu 32, joka onnistui vähentämään vedenkulutustaan peräti viidenneksen. Hyvänä kakkosena tuli Onnelantie 16, jossa kulutus väheni noin 17 prosenttia. Kolmannelle sijalle ylsi kärkiviisikon selvästi suurin kiinteistö Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14 hienolla yli 15 prosentin vähennyksellä. Kilpailu meni erittäin hyvin! Parannettavaa riittää edelleen, mutta jo nyt meillä on useita kohteita, joiden vedenkulutus on kiitettävän pieni, sanoo ympäristötoimikunnan kummi, isännöitsijä Pirjo Mikkonen. Kilpailukiinteistöjen yhteenlaskettu vedenkulutus väheni viime vuonna 3,2 prosenttia. Jos kaksi vedenkulutustaan tuntuvasti lisännyttä kiinteistöä pudotetaan tuloksista pois, vähennysprosentiksi saadaan 3,7. Lahden Talot pitää mahdollisena, että näissä kahdessa kiinteistössä on vuoto tai jokin muu tekninen vika. Lahden Talot -konsernin vedenkulutuslukuja 2012 Kiinteistöt Kulutus Kulutus (lukum.) l/rm³ l/as/vrk Lahden Asunnot Oy, kaikki kiinteistöt (69) 390 140 Lahden Asunnot Oy, kilpailukiinteistöt (57) 397 140 Lahden Asunot Oy, ei huoneistokohtaisia vesimittareita (65) 392 141 Lahden Asunnot Oy, huoneistokohtaiset vesimittarit (4) 329 125 Lahden Talot Oy, kaikki kiinteistöt (9) 347 149 Yhdeksän pääsi tavoitteeseen Suurimman pudottajan tavoitteena olleeseen 10 prosentin vähennykseen tai likimain siihen ylsi yhdeksän kiinteistöä. Ilahduttavaa oli se, että hyvään viiden prosentin kulutusvähennykseen ylsi Kannaksenkatu 32:ssä asuva Seija Kinanen pitää hyvänä sitä, että perusparannusten yhteydessä kiinteistöihin asennetaan huoneistokohtaiset vesi mittarit. Vesilaskun loppusumma laittaa jokaisen tarkkailemaan omaa vedenkulutustaan, hän sanoo. 20 kiinteistöä ja kulutustaan lisänneiden kiinteistöjen määrä väheni kilpailun aikana 16:sta kahdeksaan. Kilpailukiinteistöjen keskimääräinen vedenkulutus oli 140 litraa asukasta kohti vuorokaudessa ja vaihteli 95 litrasta 186 litraan. Peräti 25 kiinteistön asukkaat ku- luttavat vettä vähemmän kuin 140 litraa vuorokaudessa. Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto on laskenut, että 20 prosentin vähennys kokonaisvedenkulutuksessa pienentäisi yhtiön kuluja lähes 320 000 euroa ja 55 neliön asunnon kuukausivuokraa vajaat viisi euroa. Yhtiötasolla säästö olisi merkittävä. Yksilötasolla säästön merkitys konkretisoituu, jos ajattelee, että asunnon vuokra nousisikin viitisen euroa nykyistä vähemmän. Voittajalle vuokrahyvitystä Vaikka vedensäästökilpailun tavoitteeseen ei päästy, Lahden Talot palkitsee voittajakiinteistön Kannaksenkatu 32:n asukkaat 50 prosentin hyvityksellä yhden kuukauden vuokrasta. Toiseksi ja kolmanneksi tulleiden kiinteistöjen Onnelantie 16:n ja Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14:n asukkaat palkitaan elokuvalipuilla huoneistokohtaisten asukasmäärien mukaan. Kilpailukiinteistöjen (57 kpl) vedenkulutus v. 2012 tammi joulukuussa Veden kokonaiskulutus litroina rakennuskuutiota kohti (l/rm³) ja litroina asukasta kohti vuorokaudessa (l/as/vrk) sekä muutosprosentti vuoden 2012 alusta verrattuna vuoden 2011 kulutukseen. Sijoitus Kilpailukiinteistön Kulutus Kulutus Muutos % nimi l/rm³ l/as/vrk 2011 2012 1. Kannaksenkatu 32 277 117-19,90 % 2. Onnelantie 16 264 106-16,90 % 3. Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 358 125-15,20 % 4. Ainonkatu 1 260 125-12,80 % 5. Luiskakatu 2 379 127-12,10 % 6. Vaaksakatu 2, 4, 6 456 156-10,50 % 7. Onnelantie 8 289 95-10,30 % 8. Myllymäenkatu 4, 5 387 120-9,80 % 9. Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3 259 149-9,60 % 10. Pilkotunmäenkatu 9 347 112-9,10 % 11. Urpupolku 3, 5, 7 387 155-8,80 % 12. Kaunisharjunpolku 3 373 145-8,50 % 13. Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 423 107-7,40 % 14. Suitsikatu 11, 13 475 149-7,00 % 15. Lapakatu 2 420 136-6,60 % 15. Mukkulankatu 27 363 147-6,60 % 15. Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1 452 120-6,60 % 18. Kauppakatu 42 436 156-5,70 % 19. Huippukatu 2 372 146-5,50 % 20. Hollolankatu 3 291 130-5,00 % 21. Kaviokatu 1 314 136-4,90 % 22. Pohjoinen Liipolankatu 16 285 127-4,80 % 23. Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 354 130-4,50 % 24. Päivärinteenkatu 22 28 422 152-4,40 % 25. Vasamakatu 9 380 147-4,10 % 26. Kaarlonkatu 2, 6, 13 346 144-3,70 % 27. Puotikatu 1, 2 433 135-3,60 % 28. Myllymäenkatu 9, 10 447 125-3,50 % 29. Kortepohjankatu 6 434 120-3,30 % 30. Katsastajankatu 17 436 141-3,20 % 31. Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Kylänalustankatu 467 127-3,00 % 32. Torkonkatu, Rättärinkatu 371 131-2,90 % 33. Ilveskatu 2, 4, 6 331 148-2,80 % 34. Ahtialanpolku 1 468 186-2,60 % 34. Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 309 142-2,60 % 36. Kumpukatu, 2, 4 511 168-2,50 % 37. Tarjantie 58 328 166-2,40 % 38. Katajakatu 5 379 130-2,20 % 39. Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie 394 162-1,70 % 39. Ristimäenkatu 3 487 138-1,70 % 41. Pihtikatu 9 475 149-1,50 % 42. Ostoskatu 12 385 156-1,30 % 43. Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 434 144-1,20 % 44. Sepänniemenkatu 2 452 143-1,00 % 45. Rouvasmanni 476 156-0,90 % 46. Erviänkatu 1, 3 412 117-0,60 % 46. Mukkulankatu 34 425 118-0,60 % 48. Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku 422 150-0,50 % 49. Helkalankatu, Kallioistenkatu 397 149-0,30 % 50. Taapelikatu 12 387 155 +0,90 % 51. Metsäpellontie 26 447 159 +1,20 % 52. Ahtialanpolku 6 439 148 +1,40 % 53. Lautamiehenkatu 4 445 142 +2,00 % 54. Kaunisharjunpolku 1 396 163 +3,50 % 55. Loviisankatu 14 313 122 +4,90 % 56. Timonkatu 5 526 183 +10,10 % 57. Männistönrinteenkatu 16 437 171 +10,30 % Kaikkien kilpailukiinteistöjen keskiarvo 397 140-3,20 % Lahden Talojen kisa tiettävästi pisin ja pitkäjänteisin Lahden Talot asukkaineen voi röyhistää rintaansa, sillä jo toista vuotta jatkuva kilpaileminen veden säästämisestä on tiettävästi pisin ja pitkäjänteisin Suomessa toteutettu hanke vedenkulutuksen vähentämiseksi. Aihetta rinnan röyhistämiseen antaa myös se, että Lahden Talojen vedensäästökilpailussa mukana olevien asukkaiden keskimääräinen vedenkulutus (140 l/vrk/as) on jo nyt pienempi kuin suomalaisten keskimäärin. Motivan mukaan suomalaisten tyypillinen vuorokautinen vedenkulutus on 90 270 litraa per henkilö ja keskimäärin 155 litraa. Tavoitteena on saada pudotettua se noin 130 litraan. Omakotiasukas selviää vuorokauden yleensä parikymmentä litraa pienemmällä vesimäärällä kuin kerrostaloasukas. Omakotitalossa asuva joutuu maksamaan vedestä todellisen kulutuksensa mukaan, kerrostalossa taas vedestä maksetaan keskimääräisen kulutuksen mukaan, eli vähän kuluttava maksaa lotraajankin puolesta. Huoneistokohtaisten vesimittareiden asennuksen ja todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen myötä kerrostaloasukkaiden vedenkulutus pienenee 15 20 prosenttia henkilöä kohden. Eräiden vuokrataloyhtiöiden vedenkulutus vuonna 2011 Espoon Kruunu: Huoneistokohtaisesti mittaroimattomien kohteiden asukkaat 154 litraa/asukas/vrk, huoneisto kohtaisesti mittaroitujen kohteiden asukkaat 136 litraa/asukas/vrk, kaikki asukkaat keskimäärin 142 litraa/asukas/vrk. Tampereen vuokratalosäätiö (VTS): Huoneistokohtaisesti mittaroimattomien kohteiden asukkaat 139 litraa/asukas/vrk, huoneistokohtaisesti mittaroitujen kohteiden asukkaat 122,5 litraa/asukas/vrk. VAV Asunnot Oy: Kaikkien kohteiden asukkaat keskimäärin 149 litraa/asukas/vrk. VVO: Kaikkien kohteiden asukkaat keskimäärin 143 litraa/asukas/vrk. 8 9

Iso kiilasi pienten väliin Pajapellonkatu 14:ssä asuva Sanna Nissinen on tyytyväinen asuinkiinteistönsä menestykseen Suurin pudottaja -vedensäästökilpailussa. Vaikka kokonaisvoitto jäi saavuttamatta, kolmossijallaan Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 oli kilpailun paras iso kiinteistö. Tämän vuoden säännöillä tulos olisi tuottanut sarjavoiton! Lisäksi säästötulos yli 15 prosenttia on niin huikea, että joidenkin näkemysten mukaan Pajapellonkatu on Suurimman pudottajan todellinen voittaja. Tämän vuoden kilpailua ajatellen Sanna Nissinen löytää vielä yhden säästökohteen. Se on teinien suihkun käyttö. Viimeksi eilen sanoin, ettei suihkuun tarvitse jäädä asumaan! Koko kilpailun ajan Pajapellonkatu keikkui kärjen tuntumassa ja taisteli jopa kokonaiskilpailun voitosta, vaikkei asukkailla ollut yhteistä vedensäästöstrategiaa. Isossa kiinteistössä yhteisen strategian luominen on vaikeaa, koska väki hajaantuu eivätkä läheskään kaikki tunne toisiaan. Pajapellonkadulla ns. ylätalojen ja alatalojen asukkaat ovat harvoin tekemisissä keskenään. Täytyy puhella kilpailusta pihalla, kun näkee alatalojen asukkaita, Sanna Nissinen tuumii. Reissaajat säästävät kaikille Tieto vedensäästökilpailun ykkössijasta ja palkinnoksi tulevasta vuokrahyvityksestä tulivat iloisena yllätyksenä Kannaksenkatu 32:ssa asuvalle Seija Kinaselle, joka lupautui kiinteistönsä edustajana Asukasviestin haastateltavaksi. Reissaan paljon muualla Suomessa ja maailmalla asuvien sukulaisteni luona, ja eräs toinenkin asukas on paljon poissa kotoa. Siitä syntyvästä vedensäästöstä hyötyvät näin pienessä talossa kaikki! Onneksi voitto koskeekin kaikkia ja kaikki saavat vuokrahyvityksen. Seija Kinanen asui vielä 1970-luvulla talossa, jossa ei ollut vesijohtoa, joten veden kohtuukäyttö on hänellä ns. verissä. Suihkussa suljen hanan pesemisen ajaksi, ja yöllä jätän yleensä wc:n vetämättä. Aiemmin annoin hampaita pestessäni veden valua koko ajan, mutta nykyisin suljen hanan harjaamisen ajaksi. Seija Kinanen muistuttaa, että ihminen voi muuttaa vain omaa käyttäytymistään. Se vaatii hieman tsemppaamista, mutta ajan myötä uudesta käyttäytymismallista tulee tapa, jota ei enää erikseen ajattele. Veden kulutuksessa arvostan nuoria, joista moni ajattelee ekologisesti! Onnelantiellä hurja kiri Vedensäästökilpailun hengästyttävimmän loppukirin otti Onnelantie 16 kohoamalla elokuun lopun 16. sijalta kokonaiskilpailun kakkoseksi. Kiinteistön pitkäaikainen asukas Kauko Hynninen ei keksi rakettimaisen nousun selitystä. Se oli tuuria! Mitään yhteistä strategiaa ei ollut, me asukkaat emme edes keskustelleet kilpailusta keskenämme. Kilpailun aikana Kauko Hynninen ei liiemmin muuttanut omia vedenkäyttötapojaan. Ei ole paljon, mistä voisin säästään. Seija Kinanen arvelee puhtaan veden olevan suomalaisille itsestäänselvyys, jota ei osata arvostaa. Oli hyvä, että vedensäätökilpailusta kirjoitettiin Asukasviestissä ja Etelä-Suomen Sanomissakin! Se muistutti asiasta ja pani miettimään omia vedenkulutustapoja. Käyn perjantaisin saunassa, mutten liiemmin käytä suihkua. Pyykinpesussa vettä kuluu, mutta siinäkin olen yrittänyt säästää mahdollisuuksien mukaan. Pilkotunmäenkadun kulutus suurten pienin Kippis! Pilkotunmäenkatu 9:ssä asuvat Pia Koski (vas.), Seija Rantalainen, Sirkka Turunen ja Hilkka Nousiainen skoolaavat kuinka muuten vedellä sen kunniaksi, että kiinteistön vedenkulutus oli viime vuonna Lahden Talojen suurten kiinteistöjen pienin. Jos jo viimevuotisessa kilpailussa olisi palkittu suurten kiinteistöjen pienin vedenkulutus, voiton olisi vienyt Pilkotunmäenkatu 9, jonka asukkaista jokainen kuluttaa vettä vain keskimäärin 112 litraa vuorokaudessa. Myös kokonaiskilpailussa kiinteistö pärjäsi hyvin: vedenkulutus väheni 9,1 prosenttia ja saaliina oli kilpailun 10:s sija. Hyvää tulosta ei pidetä onnenkantamoisena. Kyllä se todennäköisesti on tietoisen säästämisen ansiota. Uskon että asukkaat ovat alkaneet säästää vettä, kun asiasta on kirjoitettu lehdissäkin, arvelee Sirkka Turunen. Talomme kulutus olisi varmasti vielä pienempi, ellei lämmintä vettä saadakseen tarvitsisi laskea vettä niin kauan kuin nykyisin tarvitsee, arvioi puolestaan Pia Koski. Vedensäästökilpailua asukkaat pitävät hyvänä asiana. Asukkaat alkavat ajatella asiaa, kun siitä puhutaan tarpeeksi paljon, uskoo Hilkka Nousiainen. Monta tapaa säästää Pienen vedenkulutuksen taustoista asukkaat korostavat talopesulan korkeaa käyttöastetta. Lisäksi kaikkien mielestä on tärkeää, ettei suihkussa asuta. Moni asukas on joutunut kantamaan vettä kaivosta tai järvestä; se opettaa käyttämään vettä säästeliäästi. Minä kannatan tiskikonetta. Ei saa tiskata juoksevalla vedellä! Sirkka Turunen sanoo. Vettä säästyy siinäkin, etten enää nykyisin pese lattioita joka viikko, hän lisää pilke silmäkulmassa. Meillä ei hampaita pestessä käytetä vettä kuin harjan kasteluun ja huuhtomiseen, Pia Koski kertoo. Säästän vettä myös siinä, etten käy lenkin jälkeen suihkussa, hän vitsailee, tultuaan haastatteluun suoraan lenkiltä. Minä vietän kesät mökillä, siinä säästyy vettä vaikka kuinka paljon! veistelee puolestaan Hilkka Nousiainen. Hänen ja muun joukon toiveena on viileä kesä ei tarvitsisi käydä suihkussa yhtä usein kuin hellekesänä, ja säästyisi vettä! Kilpailu jatkuu viilatuin säännöin Hyvää vauhtia rullaavaa vedensäästökilpailua ei kannata lopettaa, vaan sitä jatketaan uudistetuin säännöin ja jopa viimevuotistakin suuremmalla innolla. Tämän lehden ilmestyessä takana on jo kuukauden verran viilatuin periaattein käytävää kisaa! Tottumusten muuttaminen on hidas prosessi. Ensimmäisenä kilpailuvuonna moni kiinteistö innostui vedensäästöstä vasta syksyllä, joten säästäminen on vasta päässyt vauhtiin. Tänä vuonna kilpailu todennäköisesti vain paranee, arvioi Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Kilpailussa ovat mukana ne kohteet, joissa ei vuonna 2012 tehty eikä vuonna 2013 tehdä vedensäästöprojektiin liittyviä korjauksia tai uusimisia. Ulkopuolella ovat ne kiinteistöt, joissa ovat huoneistokohtaiset vesimittarit, sekä kaikki palvelutalot. Kaksi kilpailusarjaa Vedensäästökilpailussa on mukana 60 kiinteistöä, joissa asuu noin 6 800 henkilöä. Kiinteistöt on jaettu kahteen sarjaan, joista 1 25 asunnon sarjassa on 11 kiinteistöä ja noin 300 asukasta ja vähintään 26 asunnon sarjassa 49 kiinteistöä ja noin 6 500 asukasta. Pienen kiinteistön vedenkulutuksessa yhden talouden tai jopa asukkaan ahkeralla säästämisellä on suhteellisesti laskettuna suuri merkitys. Pienkiinteistön asukkaat myös tuntevat toisensa paremmin, ja heidän on sen vuoksi helpompi sopia yhteisistä pelisäännöistä kuin suuren kiinteistön asukkaiden, sarjajakoa perustelee ympäristötoimikunnan kummi, isännöitsijä Pirjo Mikkonen. Molempien sarjojen voittaja palkitaan 50 prosentin hyvityksellä yhden kuukauden vuokrasta. Palkitsemisten edellytyksenä on, että viiden prosentin kokonaissäästö kilpailukiinteistöissä toteutuu. Myös pienin kulutus palkitaan Tämänvuotisessa kilpailussa palkitaan myös isojen kiinteistöjen sarjan pienin vedenkulutus. Haluamme luoda kilpailuhenkeä myös niiden kiinteistöjen asukkaille, jotka jo nyt käyttävät vettä säästeliäästi. Pienin kulutusmäärähän voi olla kohteella, joka sijoittuu kilpailussa esimerkiksi neljänneksi, Pirjo Mikkonen sanoo. Vuoden 2013 vedensäästökilpailun etenemistä seurataan neljännesvuosittain. Ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset julkistetaan huhtikuussa järjestettävässä tilaisuudessa. Vedensäästökilpailu 2013 KILPAILUN STARTTITILAISUUS Lahden hiihtomuseon auditoriossa ja ravintola Voitossa ma 18.2. kello 17. Tervetuloa, kaikki asukkaat! Kaksi kilpailusarjaa: Pienet kiinteistöt, jossa1 25 asuntoa, sekä isot kiinteistöt, joissa 26 asuntoa tai enemmän. Molempien sarjojen paras palkitaan. Lisäksi palkitaan isojen kiinteistöjen sarjassa vähiten vettä kuluttava kiinteistö. Palkitsemisten ehtona on, että kilpailuvuoden aikana saavutetaan viiden prosentin vähennys kaikkien kilpailukiinteistöjen yhteenlasketusta vedenkulutuksesta. Lähtölukemana 31.12.2012 kulutuslukema. Palkintoina 50 prosentin hyvitys kuukauden vuokrasta. 10 11