Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Samankaltaiset tiedostot
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Säilyykö järvilohi kalastossamme?

Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Vesistökunnostusverkoston seminaari

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

RAPORTTEJA Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma RAPORTTEJA XX 2017

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos


Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Avain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyssä

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Kestävää kalastusta Pielisellä

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

VMK/P-K ELY-keskus

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Meritaimen Suomenlahdella

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Puulaveden villi järvitaimen

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella

Uhanalaisten vaelluskalojen suojelutyö Etelä-Savossa

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Pohjoiskarjalainen kalatie

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kaunis pieni saalistaimen

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen /5715/04

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

Päijänteen ja sen latvavesien taimenkantojen geneettiset resurssit

Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

Transkriptio:

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat (Pielinen, Höytiäinen, Pyhäselkä)? Miten taimenta kalastetaan? Suojaako alamitta taimenta? Miten eteenpäin? 2 Jorma Piironen 1

Mäntyharjun reitin koskialueita Heinäveden reitin koskialueita Läsäkoski Karvionkoski Kermankosket, Haapakoski, Vihonvuonne Pilpankosket Ripatinkoski Kissakoski Puuskankoski Kaivannonkoski Pyhäkoski 3 Jorma Piironen Tutkitut näytteet Mäntyharjun reitti paikka Vuosi näytemäärä näyte Läsäkoski 2012 24 poikaset Tuhankoski(3) Ripatink. (42) 2011, 45 poikaset Puuskankoski 2011, Pyhäkoski (22) Kaivannonk. (10) Volaj. Esalank. (2) 15 poikaset 34 poikaset yhteensä 118 4 Jorma Piironen 2

Heinäveden reitti paikka vuosi näytemäärä näyte Kermankosket (27) Haapakoski (36) Vihonvuonne (19) Pilpankoski (22) 2012, 104 poikaset Kermankosket 1999- Kermankosket (emoparvikasvatus Enonkoskella) 2012- Karvionkosket 2012, yhteensä 455 220 emokalat 66 poikaset 65 poikaset 5 Jorma Piironen vesistö paikka vuosi näytemäärä näyte Pielisjoki Kuurna 1999- Ala-Koitajoki Hiiskoski (47) Lohikoski, Tiaisenkoski, Tyltsy 2011, Lieksanjoki Lieksankoski 1999-71 emokalat 78 poikaset 80 emokalat Lieksanjoki 2001 47 poikaset Lieksanjoki Hanhijoki (52) Ulkkajoki (4) 2002 57 poikaset Lieksanjoki Saarijoki 2002 29 poikaset yhteensä 213 6 Jorma Piironen 3

Mikrosatelliitti geeni CA Heterotsygoottinen yksilö: TGCCAATTCGCACACACACATGTGACTGG TGCCAATTCGCACACACACACACATGTGACTGG DNA-kaksoiskierre Homotsygoottinen yksilö: TGCCAATTCGCACACACATGTGACTGG TGCCAATTCGCACACACATGTGACTGG RKTL/Joensuu DNA-tutkimus, mikrosatelliitit > laskentaohjelmat 16 mikrosatelliitia, 935 taimenta geenimuotojen (alleelien) määrä oli 202 Alleelien määrä/15 yksilöä/näytepaikka Alleelien määrä/71 yksilöä/ reitti (tai isompi vesialue) Keskimääräinen alleelimäärä oli 5,7 alleeli/15 yksilö Keskiarvoa pienempi Läsäkoski ja Puuskankoski (Lieksanjoen sivupurot) Vesistöaluettain suurin Mäntyharjun reitillä,: 9,2 alleelia/ 71 yksilöä 8 Jorma Piironen 4

Laskettuja tunnuslukuja Reitti Koski/virta-alue N N all All rik. (15) All rik. (71) Keskim. div Mäntyharjunreitti Läsäkoski 24 97 5,5 0,62-0,052 Mäntyharjunreitti Tuhankoski (3), 45 118 5,7 0,66-0,053** Ripatinkosket (42) Mäntyharjunreitti Puuskankoski 15 76 4,8 0,59-0,027 Mäntyharjunreitti Pyhäkoski (22), Kaivannonk. (10), VolanjoenEsala (2) 34 120 6,0 0,70-0,014 Yhteensä 118 157 9,2 0,69 0,014 Heinävedenreitti Kermankoski (27), 104 133 6,1 0,71 0,003 Pilpankoski (22), Vihonvuonne (19), Haapakoski (36) Heinävedenreitti Kermankoski, emot 220 158 6,2 0,71 0,009 Heinävedenreitti Kermankoski, Enonk. 66 129 6,0 0,71 0,001 emok. Heinävedenreitti Karvionkosket 65 122 6,0 0,72-0,023 Yhteensä 455 164 8,8 0,72 0,008 Fst *** 9 Jorma Piironen Näytepopulaatioden perinnölliset etäisyydet (juureton sukupuu) Mäntyh. Pyhäkoski Mäntyh. Kaivannonk. Lieksa Lieksanjoki Mäntyh. Ripatinkoski Heinäv. Karvionkosket Ala-Koitajoki 91 68 Lieksanjoki emot Pielisjoki Kuurna emot 16 37 14 29 39 61 84 97 22 Mäntyh. Läsäkoski Mäntyh. Puuskankoski Heinäv. Kerma Vihonvuonne Heinäv. Kerma emot Heinäv. Kerma poikaset Enonk. 10 Jorma Piironen 5

Taimenten sukupuu? 11 Jorma Piironen Viitearvot Sukulaisuus, efektiivinen koko Mäntyharjun reitti >50 >0,5 >50 <0,04 N Ne 95% CI Ne/N Perheitä Sukul. aste Läsäkoski 24 29 17-53 1,21 20 0,040 Tuhankoski (3), Ripatinkosket (42) 45 14 7-30 0,31 30 0,051 Puuskankoski 15 18 9-38 1,20 13 0,055 Pyhäkoski (22), Kaivannonkosket (10), Volanjoen Esalankoski(2) 34 16 9-34 0,47 19 0,068 Yhteensä 118 77 82 12 6

Viitearvot Sukulaisuus, efektiivinen koko Heinäveden reitti Kermankoski (27), Pilpankoski(22), Vihonvuonne (19), Haapakoski (36) >50 >0,5 >50 <0,04 N Ne 95% CI Ne/N Perheitä Sukul. aste 104 39 25-63 0,38 69 0,047 Kermankoski, emot, 220 0,035 Kermankoski, poikaset, Enonk. 66 68 46-101 1,03 59 0,040 Karvionkosket 65 26 15-46 0,4 38 0,058 Yhteensä 455 133 166 Jorma Piironen 13 Emokalasto Kermankoskista pyydetyistä poikasista 2012-2012 ja sähkökalastetut poikaset Siirrettiin Enonkoskelle emokalastokasvatukseen eristysosasto 2014 yksilöllinen PIT-merkintä ja DNA-näytteet tuoduissa 5 järvilohen poikasta (0+) 1 järvilohen ja taimenen risteymä risteymiä myös emokalanäytteissä: 4 kpl (2001 2 kpl, 2006 ja 2007: suurin 73,5 cm 4,8 kg kuollut koiras) 14 Jorma Piironen 7

DNA-analyysien tulokset poikasista emoparveksi poikaset (66 kpl) 26 naaraan ja 30 koiraan jälkeläisiä 59 eri perheestä sukulaisuusaste 4% efektiivinen koko 68 usealla naaraalla ja koiraalla useampia partnereita (enimmillään 4) >perinnöllisesti monimuotoisempi kuin kututaimenista perustettu emoparvi 15 Jorma Piironen Viljelyparvien perustamisessa käytetyt naarastaimenet 1991-2014 (RKTL) 35 30 25 Kermankoski Lieksanjoki Pielisjoki taimenia, kpl 20 15 10 5 0 16 Jorma Piironen 8

Miten taimenistutukset onnistuvat? Merkintäerät 2008-2011 järvialue Ikä määrä eriä palautus-% (vaihteluv.) saalis kg/1000 Pielinen 2-v 36881 20 0,7 (0,3-1,8) 8 (2-19) Pielinen 3-v 12986 8 7,1 (2,1-10,9) 78 (17-149) Pyhäs. Pielisjoki 2-v 12003 7 0,1 (0-0,4) 1 (0-0,7) Pyhäs. Pielisjoki 3-v 5999 4 1,4 (0,8-1,4) 18 (7-29) Höytiäinen 2-v 7964 6 14,4 (9,9-17,7) 214 (146-263) Höytiäinen 3-v 7966 6 33,6 (26-38,1) 462 (349-588) 17 Jorma Piironen Millä taimenet kalastetaan PIE, HÖY, PIJ, Pyhäselkä - 5057 palautusta 2008-2014 % palautuksista 100 1513 3544 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2-v JT 3-v JT verkot 76,4 76,9 vapa 15,9 14,9 ei ilm. 7,7 8,2 18 Jorma Piironen 9

Toimiiko 50 cm alamitta? 60 osuus palautetuista, % 50 40 30 20 10 0 alle 50 cm yli 50 cm verkot 42,9 35,3 vapa 6,7 8,9 ei ilm. 3,9 2,4 19 Jorma Piironen Entä jos alamitta olisi ollut 60 cm? 7,2 alle 60 cm yli 60 cm 92,8 20 Jorma Piironen 10

Mitä pitäisi tehdä heti? viimeiset villit taimenet säästettävä kokonaan kalastukselta ja turvattava niiden lisääntyminen luonnossa > tärkeät taimenalueet = nykyiset lisääntymisalueet taimenelle lisää kutukoskia (mm. Palokki) verkkokalastuksen ja muun kalastuksen ongelmiin puututtava > tehokkaammat kalastusjärjestelyt taimenen emokalastoja myös pienpoikasista > viljelystä ensisijaisesti kalastettaviksi tarkoitettuja istukkaita poikastuotantomenetelmät uusiksi luomu, virikekasvatus? Kiitos! 22 Jorma Piironen 11