MOTELLIN SORANOTTOALUE

V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 8 MOTELLIN SORANOTTOALUE Mynämäki Tilat Maijanniitty 4:19, Kasakka 4:48, Airikki 1:55 ja Niurunmetsä 2:35 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2007

S I S ÄL L YS 1. JOHDAN T O...3 2. KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT...3 2.1 Kunnostuskohteen perustiedot... 3 2.2 Lähtötilanne maastossa... 4 2.3 Kunnostuksen tavoitteet... 5 3. KUV I A L ÄH T Ö T IL AN T E ESTA...6 4. KUNNOSTUKSEN TO TE UTTAM I N E N...7 4.1 Puuston poisto... 7 4.2 Maastonmuotoilu... 7 4.3 Kuvia maastonmuotoilun toteuttamisesta... 8 4.4 Pintaverhoilu ja kasvettaminen... 10 5. KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET...11 5.1 Aikataulu... 11 5.2 Kustannuksista... 11 6. YHTE ENVETO...12 K I RJ AL L ISUUS...13 Valokuvat: Krista Mäkelä 2

1. JOHDAN T O Motellin soranottoalueen kunnostaminen on osa Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektia. Hankkeen toiminta-alueena ovat Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan läpi kulkevan harjujakson luokitelluilla pohjavesialueilla olevat vanhat, eli ennen maa-aineslakia kaivetut soranottoalueet. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston tavoite 2 ohjelmasta ja sitä toteuttavat Laitilan kaupunki yhteistyössä Mynämäen ja Pyhärannan kuntien sekä Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. 2. KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT 2.1 Kunnostuskohteen perustiedot Kunnostuskohde on noin 3:n hehtaarin suuruinen osa vanhasta laajasta soranottoalueesta Mynämäellä. Kyseisen kohteen kunnostaminen on tärkeää erityisesti maisemallisista syistä, ja lisäksi kunnostamisen kautta olisi mahdollista saada aineksia myös alueella olevien pohjavesilampien kunnostamiseen. Kunnostettavaksi on valittu tila, jolla ottotoimintaa ei ole koskaan ollut, mutta johon ottotoiminta on vaikuttanut, sekä siihen rajoittuvat viisi jälkihoitamatonta tilaa. Kunnostettavalta kohteelta on saatavissa materiaalia sekä kunnostuksen toteuttamiseen että maanomistajien kotitarvekäyttöön. Alue koostuu monesta tilasta ja siellä on toiminut useita soranottajia eri aikoina. Tielaitos on ollut suurin yksittäinen toimija alueella. Osa tiloista on ollut soranottajilla vuokralla ja jotkut alueista on ostettu vain ottotoimintaa varten, jonka jälkeen ne on hylätty. Maaaineksia on otettu sekä ennen maa-aineslakia että lain voimaantulon jälkeen. Mynämäen kunta on vaatinut jo vuodesta 1980 lähtien jonkinlaista ottosuunnitelmaa ja myöntänyt suunnitelmien perusteella ottolupia. Suurin osa sorakuopista on jälkihoidettu 1990 luvulla, mutta alueella on edelleen joitain sellaisiakin tiloja, joilla ottotoiminta on päättynyt ennen jälkihoitovelvoitteita. Alue sijaitsee valtatie 8:n vierellä, vedenhankinnan kannalta tärkeällä Motellin pohjavesialueella (luokka I). Mynämäen kunnan omistama Motellin pohjavedenottamo on noin 600 metrin etäisyydellä alueen kaakkoispuolella. Pohjavesi virtaa kunnostuskohteelta kaakkoon kohti ottamoa. Kohteen ja ottamon välille jää poikittain virtauskenttään nähden oleva kallioperän ruhjevyöhyke sekä Laajoki. Ottamolla pohjavedenpinnan korkeudeksi on määritelty +26,42 - +27,52. Kunnostettavan alueen kaakkoisosat ovat vedenottamon suojaaluetta. Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) suunnittelualueen kaakoisosalla on merkintä ET/pv, vedenottamon lähialue, sekä muulla alueella merkintä MY/km, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka omaa ympäristöarvoja, mutta tarvitsee maa-ainesten otosta vaurioituneiden osien kunnostamista ja maisemointia. Kunnostettavan alueen kaakkoispuolelta, noin 500 m päässä alueen reunasta, alkaa harjuseutukaavassa ah (arvokas harjualue) -merkinnällä rajattu Laajoen laakso. Alue on mo- 3

nipuolinen ja maisemallisesti merkittävä. Rajaus käsittää myös soranottoalueen reunalla olevan muinaismuistolain rauhoittaman Pyheensillan kivikautisen asuinpaikan. Alue tai sen lähiympäristö ei ole luonnonsuojelualuetta eikä kuulu Natura 2000 verkostoon. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Vakka-Suomen loppuraportissa (2004) alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi. Kunnostettava alue on aivan valtatie 8 vierellä ja se näkyy selvästi tiemaisemassa. Kohteen kunnostaminen on tärkeää erityisesti maisemallisista syistä. 2.2 Lähtötilanne maastossa Kunnostettava alue on vanhaa, osittain jo metsittynyttä soranottoaluetta. Maa-aines on hiekkaa ja soraa. Pohja on keskimäärin tasolla +29 - +30. Kunnostettavaksi on valittu soranotolta säästynyt kannas, jonka rinteet ovat naapuritilojen ottotoiminnan takia jääneet jyrkiksi ja paljaiksi. Samalla kunnostetaan neljän tilan rajalle jäänyt jyrkkärinteinen töyräs, josta on mahdollista saada täyttömateriaalia viereisillä tiloilla olevien pohjavesilampien täyttämiseen sekä kotitarvekäyttöön. Kunnostuskohteen rinteiden yläosat ovat korkeimmalla kohdalla tasolla +42. Rinteen korkeus on keskimäärin 11 metriä. Kuopan pohja on paikoin tiivis ja kova ja kasvillisuutena on lähinnä mäntytaimikkoa. Kenttäkerroksen kasvillisuutta on hyvin vähän. Vanhaa soranottoaluetta kunnostuskohteen kaakkoispuolella on jossain määrin jälkihoidettu, mutta alueelle on jätetty muutamia pohjavesilampia ja kosteikoita. Näitä tiloja ei ole muuten tarkoitus kunnostaa, mutta pohjavesilammet olisi mahdollista täyttää kunnostettavalta alueelta saatavilla maamassoilla. Lammet ovat ongelmallisia lähinnä sijaintinsa takia, vaikkakin valtatie 8 varrelle on rakennettu pohjavesisuojaus. Lähinnä vedenottamoa oleva noin 30*5 metrin laajuinen kaivanto on matala ja vettä on korkeimmillaan noin metrin. Lähempänä kunnostuskohdetta on lampi, kooltaan noin 400 m 2, jonka keskisyvyys on runsaat 2 metriä. Lammen vieressä on noin 700 m 2 matalampaa kosteikkoa, jossa vesipatja on korkeimmillaan noin metrin korkuinen. (Lampien syvyydet on mitattu 6.3.2006.) Lampien vedenpinnan korkeudeksi on maastomittauksissa marraskuussa 2005 saatu +27, mutta vedenpinta alueella on pohjavesialuekartan mukaan ollut korkeimmillaan jopa +28,73. Alueelle on kulku suoraan vt 8:lta, mutta ainakaan toistaiseksi kulun aiheuttama turvallisuusriski ei ole aiheuttanut ongelmia. Alueen läpi kulkevia teitä ei ole mahdollista sulkea, sillä ne vievät alueen takana oleville pelloille. Kunnostuskohde on melko siisti, mutta siellä harrastetaan jonkin verran luvatonta ajelua, mihin on tarkoitus puuttua kunnostuksen jälkeen pystytettävillä kylteillä. 4

2.3 Kunnostuksen tavoitteet Tavoitteena on kunnostaa maisemavaurio osaksi ympäristöään ja parantaa näin alueen käytettävyyttä sekä tiemaisemaa. Kunnostuksen yhteydessä saatavia maa-aineksia oli tarkoitus käyttää kunnostuskohteen lähiympäristössä olevien pohjavesilampien täyttämiseen. Alue tulee jäämään metsätalouskäyttöön. Suunnittelualueella oli kaikkiaan kuusi tilaa. Suunnitelmien jo valmistuttua yksi suurimmista maanomistajista vetäytyi hankkeesta, joten suunnitelmat päätettiin toteuttaa karsitusti. Maa-aineksien siirteleminen tilalta toiselle ei ole mahdollista ilman maa-aineslupaa ja aineksien oikeudenmukaisesta käytöstä ja jakamisesta saattaisi syntyä kiistoja, joten myös lampien täyttämisestä luovuttiin. Suunnitelma toteutettiin vain pienimuotoisena maisemallisena parannuksena. 5

3. K U V I A L Ä H T Ö T I L AN T E E S T A Kuva 1. Näkymä kunnostuskohteelle vt 8:lta. Kuva 2. Vanhan soranottoalueen jyrkkärinteinen rajakannas. Huipulla on neljän tilan rajapiste. Kuva 3. Vaikeasti muotoiltava rajakannas. Kuva 4. Kosteikkoa sorakuopan pohjalla. 6

4. KUNNOSTUKSEN TO TE UTTAM I N E N 4.1 Puuston poisto Varsinaiset kunnostustyöt alkoivat kaivualueelle kehittyneen taimikon poistamisella huhtikuussa 2007. Työn teki edullisimman tarjouksen antanut metsäkoneyritys. Puut poistettiin kaivinkoneeseen kiinnitetyllä kouralla, missä oli myös kantopiikki. Kouran avulla puut nostettiin maasta juurineen. Kouran kulma oli säädetty nollaan, mikä mahdollisti myös pienen puuston nostamisen. Kaivinkoneeseen asennetulla kouralla oli mahdollista nostaa suurempia puita kuin aiemmilla kunnostuskohteilla käytetyllä metsätraktorilla. Voimaa riitti jopa halkaisijaltaan 30 cm paksujen runkojen nostamiseen. Poistettu puusto jätettiin kasalle kuivumaan ja odottamaan kuljetusta energiahakkeeksi. 4.2 Maastonmuotoilu Motellin kunnostuskohteella tärkein ja näkyvin työ oli jyrkkärinteisen rajakannaksen muotoileminen maastoon sopivammaksi. Suuriin maastotöihin ei ollut mahdollisuutta ryhtyä yhden maanomistajan vetäydyttyä hankkeesta. Alueella ei ollut pintamaita kuorittavaksi. Rajakannasta poistettaessa oli tärkeää edetä tilarajojen mukaan. Osa aineksista käytettiin valtatie 8 vierellä olevan rikkonaisen rinneluiskan muotoilemiseen, mutta aineksia jäi runsaasti myös maanomistajille kotitarvekäyttöön. Rajakannas luiskattiin loivaksi, noin kaltevuuteen 1:4, ja sinne muotoiltiin muutama tasanne estämään eroosiota ja toimimaan kasvien ensimmäisenä tarttumispintana. Työteknisesti alue oli melko hankala, mutta siitä huolimatta siitä saatiin muotoiltua turvallinen ja maisemallisesti lähtötilannetta eheämpi kokonaisuus. Hyviä kasvillisuusalueita pyrittiin säästämään mahdollisimman paljon, joten maisemakuvan muutoksesta ei tullut liian hätkähdyttävä. Alueella on ollut ongelmana luvaton ajelu ralliautoilla ja mönkijöillä. Muotoilluille rinneluiskille istutettiin kivivalleja estämään ajelua ja toisaalta myös luomaan suojaisia elinympäristöjä kasveille ja hyönteisille. 7

4.3 Kuvia maastonmuotoilun toteuttamisesta Kuva 5. Puuston ja juurakon poistoa rinteeltä. Työteknisesti alue oli niin hankala, että kaikkia puita ei saatu poistettua ja ne jouduttiin poistamaan maarakennustöiden yhteydessä. Kuva 6. Tien vierustan rinneluiskia puuston poistamisen jälkeen. Kuvat 7. ja 8. Rajakannaksen luiskaaminen alkoi työmaatien rakentamisella jyrkälle rinteelle. 8

Kuvat 9. ja 10. Kulkuväylän valmistuttua kannas alkoi nopeasti madaltua. Kuvissa näkyvä rajatöyräs säilytettiin mahdollisimman pitkään koskemattomana. Kuvat 11. ja 12. Rajakannaksen rinneluiska muotoiltiin loivaksi ja sinne jätettiin muutama tasanne. Kuvat 13. ja 14. Rajakannaksen reunoilla matalaa maapohjaa nostettiin parhaimmillaan metrillä pohjaveden suojakerroksen kasvattamiseksi. Ylijäämämateriaaleilla saatiin myös tien vierustan rinneluiskia muotoilua loivapiirteisemmiksi. 9

4.4 Pintaverhoilu ja kasvettaminen Rinteiden yläosiin tuotiin lähistöltä saatua puhdasta metsänpohjaa, mutta muuten alue jätettiin verhoilematta. Maa-aineksen joukossa oli paljon hienojakoisia aineksia, joten alue lähtee todennäköisesti kasvettumaan nopeasti ilman verhoiluakin. Loivat ja pinta-alaltaan pienet luiskat tarjoavat hyvän tarttumispinnan lähistöllä kasvavien kasvien siemenille. Marraskuun 2007 puolessa välissä rinteille kylvettiin tieliikelaitosseosta, joka sisältää punanataa, niittynurmikkaa, nurmirölliä, englanninraiheinää, lampaannataa ja valkoapilaa. Lisäksi kylvettiin ketokasviseosta, missä on vain kotimaista alkuperää olevia siemeniä, mm. ahdekaunokkia, ahosuolaheinää, kannusruohoa, keltamataraa, ketoneilikkaa, kissankelloa, mäkitervakkoa ja ukontulikukkaa. Puuvartisen kasvillisuuden annetaan levitä alueelle luonnonsiemennyksellä. 10

5. KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET 5.1 Aikataulu Sopimus kunnostuksen toteuttamisesta solmittiin maanomistajien kanssa ennen kunnostustöiden alkua. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Suunnitelmasta pyydettiin kommentit Lounais-Suomen ympäristökeskukselta ja Mynämäen kunnalta. Pohjakartan mittaaminen kilpailutettiin yksityisillä yrityksillä. Suunnitelman laati Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti. Neuvottelu maanomistajien kanssa Maastomittaus Suunnittelu Suunnitelman hyväksyntä Puuston poisto Maanrakennustyöt Kasvillisuuden kylvöt I-III 2006 2007 IV- XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XI 5.2 Kustannuksista Kustannukset on laskettu yksikköhintoina. Laskelmissa ei ole otettu huomioon Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin yleiskustannuksia. Hinnat ovat keskimääräisiä eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa. Suunnitelman pohjakartan hinta on omana kustannuksenaan. Puuston poistoa lukuun ottamatta Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova teki kaikki maastotyöt oppilastyönä. Suunnitelma (vain mittaus, suunnittelu projektin omana työnä) Puuston poisto Puuston ja kantojen poisto Maastotyöt Pintamaiden kuorinta ja levitys sekä Luiskaus ja maansiirrot /yht. 600 /ha 1910 5200 Kasvettaminen 50 YHTEENSÄ 600 7160 11

6. YHTE ENVETO Kunnostuksen tavoitteet, tiemaiseman kohentaminen sekä alueen palauttaminen metsätalouskäyttöön, tulivat kunnostuksella täytettyä. Lisäksi alueen yleinen käytettävyys parantui jyrkkien rinneluiskien loiventamisen myötä. Usean maanomistajan kanssa toimiminen hankaloitti suunnitelmien toteuttamista. Omistajilla oli paljon erilaisia toiveita, mutta toisaalta yksi omistaja ei ollut ollenkaan kiinnostunut siitä, mitä alueella tapahtuu. Lammet ja suurimmat maa-ainesvarat sijaitsivat eri tiloilla, joten aineksia ei ollut mahdollista käyttää pohjavesilampien täyttämiseen ilman ottolupaa. Maanomistajilla ei ollut kiinnostusta luovuttaa aineksia korvauksetta hankkeen käyttöön ja vaikka olisi ollutkin, olisi aineksien siirtäminen tilalta toiselle ollut silti hiukan kyseenalaista ilman maa-aineslupaa. Hankaluuksista huolimatta yhteistyö maanomistajien kanssa sujui lopulta hyvin ja hankkeen ulkopuolinen rooli todennäköisesti helpotti aiemmin koskemattomaksi jääneen rajakannaksen purkamista. Kunnostuksen kokonaiskustannukset, noin 7160 /ha, olivat huomattavasti suuremmat kuin vuosina 1997-2001 käynnissä olleen Loimaan seudun harjuympäristön kunnostushankkeen tekemien laskelmien mukaiset tavallisten alueiden kunnostuskustannukset 3000 /ha. Hintoja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että Loimaan seudulla mm. puustoa ei poistettu juurineen eikä kunnostettuja alueita pintaverhoiltu, mutta toisaalta Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin maastotyöt on teetetty markkinahintoja ehkä hieman edullisemmalla oppilastyövoimalla. Muihin vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin aikana tehtyjen kunnostuksien hintoihin verrattuna Motellin alueen kunnostuskustannukset ylittävät keskitason, joka on noin 5000 /ha. Motelliin alueella hankalat työskentelyolosuhteet kasvattivat kustannuksia. Puiden poistaminen tuli tällä kohteella kalliimmaksi kuin muilla vastaavilla, vaikka käytetty menetelmä oli sama kuin aiemminkin. Työ kuitenkin tilattiin kilpailutuksen perusteella, joten tähän kustannuserään on vaikea vaikuttaa. 12

K I RJ AL L ISUUS Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. ja Sandborg, M. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen, Raportit V-VI. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kontturi, Osmo, Lyytikainen, Ari. 1987. Varsinais-Suomen harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 36. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. Lounais-Suomen ympäristökeskus (LSYK) 2001. Mynämäen kunnan pohjavesialueet. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita. Lyytikäinen, Ari. 1998. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet Vakka-Suomen tutkimusalueella. Kertomus POSKI-projektin maastotöistä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen alueella 1998. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. (julkaisematon) Salo, Anita. 2002. Vanhojen soranottoalueiden kartoitus ja kunnostamistarpeen arviointi pohjavesialueilla Mynämäen-Laitilan-Pyhärannan harjujaksolla. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Pyhärannan kunta, Laitilan kaupunki, Mietoisten kunta, Mynämäen kunta. Ympäristöministeriö. 2001. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 85. 13

LISÄTIETOJA: La i t i l an kau punki M yn ä m ä e n kunta P yh ä r a n n an kunta 14