JÄRVENKALLION SORANOTTOALUE

Transkriptio

1 V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 6 JÄRVENKALLION SORANOTTOALUE Mynämäki Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2007

2 S I S ÄL L YS 1. JOHDAN T O KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT Kunnostuskohteen perustiedot Lähtötilanne maastossa Alueella tehdyt selvitykset Alueen suunnittelu Kunnostuksen tavoitteet KUV I A L ÄH T Ö T IL AN T E ESTA KUNNOSTUKSEN TO TE UTTAM I N E N Puuston poisto Maastonmuotoilu Pintaverhoilu ja kasvettaminen Seuranta KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET Aikataulu Kustannuksista YHTE ENVETO...18 K I RJ AL L ISUUS...19 Valokuvat: Krista Mäkelä (km) ja Pasi Pursimo (pp) 2

3 1. JOHDAN T O Järvenkallion soranottoalueen kunnostaminen on osa Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektia. Hankkeen toiminta-alueena ovat Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan läpi kulkevan harjujakson luokitelluilla pohjavesialueilla olevat vanhat, eli ennen maaaineslakia kaivetut soranottoalueet. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston tavoite 2 ohjelmasta ja sitä toteuttavat Laitilan kaupunki yhteistyössä Mynämäen ja Pyhärannan kuntien sekä Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. 2. KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT 2.1 Kunnostuskohteen perustiedot Kunnostuskohde sijaitsee Mynämäen kunnassa, Nihattulan kylässä, kunnan omistamalla viiden tilan muodostamalla alueella. Suunnittelualue on kooltaan noin 11 hehtaaria. Alueella on ollut sekä soranottoa että kallionlouhintaa. Kaivutoiminta kunnostuskohteella on päättynyt ennen maa-aineslain voimaantuloa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana aluetta on käytetty mm. maankaatopaikkana, mistä johtuen siellä on paljon teräväsärmäistä louhosta. Kunnostusta kaipaavat paitsi kaivutoiminnan jäljiltä jyrkiksi jätetyt sorarinteet, myös kallionlouhinnan tuloksena syntynyt pohjavesilampi. Alueelta on saatavissa riittävästi maa-aineksia kunnostuksen toteuttamiseen. Kunnostuskohde on Hiivaniityn pohjavesialueen pohjoisosassa. Hiivaniityn pohjavesialue on osa luode-kaakko suuntaista Turku-Pyhäranta pitkittäisharjujaksoa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,16 km 2 ja muodostumispinta-ala 0,63 km 2. Hiivaniityn pohjavedenottamo on noin 450 metrin etäisyydellä lähes kokonaan vedenottamon suoja-alueella sijaitsevan kunnostuskohteen lounaispuolella. Pohjavesi virtaa kunnostettavalta alueelta kohti etelää ja ottamoa. Alue on hyvin kallioista, mistä johtuen kunnostuskohteen vesilammet eivät ole yhteydessä pohjaveteen. Ottamolla pohjaveden pinnan luonnolliseksi korkeudeksi on määritelty +18,72. Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) suunnittelualueen eteläosalla on merkintä ET/pv, vedenottamon lähialue, ja pohjoisosalla pv/s, pohjavedenottamon suoja-alue. Alue tai sen lähiympäristö ei ole luonnonsuojelualuetta eikä kuulu Natura 2000 verkostoon. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Vakka-Suomen loppuraportissa (2004) alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Kunnostettava alue on viiden kilometrin etäisyydellä Mynämäen keskustasta. Lähellä on pieni kylä, jonka asukkaat käyttävät suunnittelukohdetta virkistysalueenaan. Kohteella oleva kalliolouhoslampi on kesäisin suosittu uimapaikka, sillä Mynämäen muut rannat sijaitsevat huomattavasti etäämmällä keskustasta. Lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä on valtatie 8 levähdysalue retkipöytineen, mikä lisää hieman alueen käyttöä. Aktiivinen virkistyskäyttö lisää alueen kunnostamisen kiireellisyyttä. Kunnostuksen tavoitteena on 3

4 alueen maisemakuvan parantaminen sekä vanhan kaivualueen muuttaminen turvalliseksi ympäristöksi. 2.2 Lähtötilanne maastossa Kunnostettava alue on vanhaa, osittain jo metsittynyttä kaivualuetta. Maa-aines on pääasiassa hiekkaa ja soraa, mutta alueelta on louhittu myös kalliota. Irtonaiset maa-ainekset on paikoin poistettu kokonaan kalliopinnan päältä. Kallionlouhokseen on syntynyt pieni, pinta-alaltaan noin 1800 m 2 :n suuruinen ja keskimäärin runsaan kahden metrin syvyinen orsivesilampi. Kaivutoiminta on ollut voimakkainta alueen etelä- ja keskiosissa. Eteläpuolella on jyrkkäseinämäinen, muuta aluetta huomattavasti syvempi kaivanto. Kaivantoa on osittain täytetty ylijäämämailla ja toiminta jatkuu pienimuotoisesti edelleen, vaikka siihen ei ole enää lupaa. Kaivanto on syvimmillään tasolla +20. Pohjalla kasvaa kostean paikan kasvillisuutta, kuten pajuja ja harmaaleppiä, mutta avointa vesipintaa on vain poikkeuksellisen korkean vedenpinnan aikana syksyisin ja keväisin. Tätä aluetta ei tulla kunnostamaan, sillä sen käyttö ja tulevaisuus olivat kunnassa ratkaisematta. Eteläosan kaivannon jälkeen maasto nousee voimakkaasti pohjoista kohti mentäessä. Lähes kaivannon yläreunalta alkavan louhoslammen rannat ovat tasolla +30. Lampea ympäröi länsipuolella teräväsärmäiset kallioseinämät, jotka korkeimmillaan nousevat tasolle +37. Lammen itäreunalla on murskepintaista loivaa tasannetta, jota käytetään uimarantana. Lammen reunoilla on paljon teräväsärmäistä suurikokoista louhikkoa. Lammelta pohjoiseen mentäessä maasto jatkaa edelleen nousuaan. Alueen Keskivaiheilla on luiskaamatta jätettyjä, melko kivikkoisia sorarinteitä ja kannaksia, jotka korkeimmillaan ovat tasolla +41. Tästä eteenpäin alue jatkuu paikoin jo metsittyneenä, mutta osittain paljaana murskepintaisena tai jopa asfaltoituna kenttänä noin tasoilla Tasaisemman pohjoisosan läpi kulkee tie alueen pohjoispuolella olevalle ampumaradalle. Pohjoisosassa on myös muutaman neliön suuruinen orsivesilampi mäntytaimikon kätkössä tasolla +39. Ampumaradalle johtavan tien lisäksi alueella risteilee epämääräinen tieverkosto, jota käytetään pääasiassa ralliajeluun. Alueelle kertyy jatkuvasti kaatopaikkajätettä ja autonromuja. Lähialueen asukkaille alue on tärkeä ja he ovatkin talkoilla pitäneet yllä siisteyttä keräämällä pois roskia ja ilmoittamalla autonromuista. 2.3 Alueella tehdyt selvitykset Suunnittelun pohjaksi alueella tehtiin maatutkaluotauksia. Tavoitteena oli selvittää kalliolouhoslammen hydrologinen yhteys varsinaiseen pohjavesialueeseen. Mikäli lampi todettaisiin orsivesilammeksi, sen säilyttäminen ja kunnostaminen uimapaikkana olisi perusteltua. Muussa tapauksessa lampi tulisi täyttää puhtailla maa-aineksilla. Tutkaukset teetettiin Turun yliopiston maaperägeologian opiskelijoilla, jotka tekivät työn harjoituksena. Hanke siis maksoi ainoastaan matkoista ja laitteiden käytöstä aiheutuneet kulut. Alueelle tehtiin kaksi tutkalinjaa. Maatutkauksen perusteella alueella ei todettu olevan yhtään pohjavesiesiintymää, joka voisi olla yhteydessä lähialueella sijaitsevaan ve- 4

5 denottokäytössä olevaan pohjavesiesiintymään. Tutkauksista ilmeni myös, että lammen laajentaminen on mahdotonta ilman kallionlouhintaa, joten suunnittelun lähtökohdaksi otettiin ainoastaan lammen säilyttäminen ja sen ympäristön siistiminen ja muuttaminen turvallisemmaksi. Hanke teetti myös esiselvityksen paahdealueiden kovakuoriaisten ja perhosten sekä vesikovakuoriaisten esiintymisestä alueella. Selvityksen teki vastaavanlaisiin alueisiin perehtynyt yritys Faunatica Oy kesäkuussa Esiselvityksen mukaan alueen todettiin olevan paahdeympäristönä arvoton eikä erityisiä hoitotoimia tarvita. Myöskään vesikovakuoriaisia ei tavattu. Alueella ei siis ole sellaista hyönteislajistoa, joka olisi otettava erityisesti huomioon kunnostuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen luontotieto Oy teki hankkeen tilaamana keväällä 2005 selvityksen EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukasti suojeleman viitasammakon esiintymisestä hankealueella. Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei tavattu viitasammakoita ja alueen todettiin olevan ympäristöltään kuivaa ja karua, eikä se tarjoa elinmahdollisuuksia sammakkoeläimille. Näin ollen kohteen kunnostamisen ei katsottu tuhoavan merkittäviä luontoarvoja. Louhoslammen vedenlaatu tutkittiin elokuun alussa Veden todettiin täyttävän jopa kaivovedelle asetetut laatuvaatimukset. 2.4 Alueen suunnittelu Alueen idealuonnos on tehty Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman harjoitustyönä. Tarkemman suunnitelman on tehnyt hankkeen kesätyöntekijä Marjukka Koivio, joka oli mukana myös idealuonnoksen suunnittelutyöryhmässä. Myös pohjakartta teetettiin Turun ammattikorkeakoululla, joskin siihen jouduttiin teettämään täsmennyksiä yksityisellä yrityksellä. Opiskelijoiden ideoinnin tavoitteena oli lisätä Hiivaniityn alueen edellytyksiä monipuoliseen virkistyskäyttöön maisemoimalla sitä luonnonmukaisesti ja samalla luoda sinne erilaisia tiloja mm. monimuotoisille biotoopeille. Kunnostussuunnittelun lähtökohtana oli varovaisuusperiaatteen noudattaminen, eli mitään sellaista, mikä saattaisi olla haitaksi ympäristölle, ei tule toteuttaa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan luontoa ei saisi tuhota ajattelemattomasti, vaan päinvastoin sen monimuotoisuutta tulisi lisätä. Opiskelijat olivat yhteydessä lähialueen asukkaisiin. Näiden toiveita olivat mm. alueen maisemointi, lammen säilyttäminen ja kunnostaminen uimakäyttöön, sekä pohjaveden suojelu. Alueen tarjoamat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat lähiasukkaille tärkeitä. Ongelmiksi koettiin alueen roskaantuminen ja ralliajelu. Lopullisen kunnostussuunnitelman pohjana oli alueella olevien kannaksien luiskaaminen, lammen ympäristön kunnostaminen mahdollisuuksien mukaan, sekä ylimääräisten kulkuväylien sulkeminen. Alueelle suunniteltiin myös kivilabyrintti, ulkoilureitistö ja pulkkamäki. Lisäksi suunniteltiin erilaisia niitty- ja ketoalueita. Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Tähän nojaten kunnostuksen toteutukseen suunniteltiin yhteistyötä mm. alueen koulujen kanssa. Ehdotuksena oli, että lukiossa voitaisiin jär- 5

6 jestää biologian vapaavalintainen kenttäkurssi ketojen ja niittyjen perustamisesta teoriasta käytäntöön. Samoin kivilabyrintin ja alueen opastaulujen suunnittelussa olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi kuvaamataidon opetusta. Yhteistyötä yritettiinkin viritellä Mynämäen kaikkien kouluasteiden sekä 4H-yhdistyksen kanssa. Esteeksi osoittautui raha, sillä hankkeen olisi ollut hankalaa maksaa esimerkiksi vaadittavia opettajien palkkoja ja 4H olisi lähtenyt mukaan ainoastaan normaalin työn tilaamismenettelyn kautta, ei niinkään yhteistyötahoksi. Mukaan houkuteltiin myös Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ympäristönhoidon linjaa, mutta jo pitkä matka esti yhteistyön aloittamisen. 2.5 Kunnostuksen tavoitteet Tavoitteena on kunnostaa maisemavaurio osaksi ympäristöään ja parantaa näin myös alueen käytettävyyttä sekä kohentaa tiemaisemaa. Alue kunnostetaan ensisijaisesti metsätalouskäyttöön. Kunnostamisessa otetaan huomioon alueen luonne vapaa-ajanviettopaikkana, vaikka sinne ei olekaan suunnitelmissa rakentaa varsinaisia virkistyskäyttörakenteita. 6

7 3. K U V I A L Ä H T Ö T I L AN T E E S T A Kuvat 1 ja 2. Kunnostuskohteen avoimet hiekka- ja asfalttikentät houkuttavat ralliajeluun. (km) Kuvat 3 ja 4. Kivikkoiset rinteet ja kannakset ovat lähteneet heikosti kasvettumaan. (km) Kuvat 5 ja 6. Alueella oleva suosittu uimalampi on jyrkkien kallioseinämien ja teräväsärmäisen louhoksen ympäröimä. Lammen pohja on hankalakulkuista mursketta. (km) 7

8 4. K U N N O S T U K S E N T O T E U T T AM I N E N 4.1 Puuston poisto Kunnostustyöt alkoivat puuston poistamisella helmikuulla Tavoitteena oli saada puusto poistettua ennen lintujen pesimäkauden alkua ja lisäksi oli eduksi saada alue valmiiksi maarakennustöille ennen maan sulamista. Työn teki edullisimman tarjouksen antanut paikallinen metsäkoneyritys. Puut poistettiin metsätraktorilla, kantojen ja juurien nostamiseen käytettiin kantoharaa. Kantojen poisto pystyttiin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen tekemään vasta maan sulamisen jälkeen toukokuun alussa. Puuaines jätettiin kasoille kuivumaan ja odottamaan toimittamista energiakäyttöön. Kivikkoiset rinteet tekivät eloperäisen aineksen poistamisesta kantoharalla hankalaa ja maahan jäi paljon maastonmuotoilua hankaloittavia kantoja ja juuria. Kuva 7. Puiden poistoa metsätraktorilla. (km) Kuva 8. Kantojenkin poiston jälkeen alueelle jäi vielä paljon eloperäistä ainesta, mikä hankaloitti myöhempiä maastonmuotoilutöitä. Kantohara repii kannot maasta ja rikkoo samalla maan pinnan, jolloin pintamaat sekoittuvat pohjamaahan. (km) Kuva 9. Lammen ympäristön maa-aineskannakset puiden ja kantojen poiston jälkeen. (km) 8

9 4.2 Maastonmuotoilu Järvenkallion kunnostuskohteella ensisijaisina tehtävinä ovat lammen ympäristön kunnostaminen turvallisemmaksi sekä epämääräisten, huonosti kasvettuneiden ja jyrkkäseinämäisten kannaksien loiventaminen. Myös avoimien, osittain asfaltoitujen kenttien saaminen kasvillisuuspeitteiseksi on tärkeää. Maastotyöt aloitettiin asfaltin kuorimisella jo vuonna Kuorittu aines kuljetettiin hyötykäyttöön. Alueella epäillään olleen murskeen varastointikentän tai mahdollisesti asfalttiaseman. Kuva 10. Alueelta kuorittua asfalttia ja öljysoraa. (km) Varsinainen maastonmuotoilu aloitettiin toukokuun alussa 2006 pintamaiden kuorimisella ja alueelle jääneen puuaineksen keräämisellä kasoille. Kantoharan käyttäminen hankaloitti pintamaiden talteenottoa, sillä hara repii maan pinnan auki ja sekoittaa pintamaat pohjamaahan. Kuorittavia pintamaita oli lähinnä kannaksien päällä ja jo kasvettumaan lähteneillä hiekkakentillä, mistä saatiin talteen hiekkaista heinikonpohjaa. Kuva 11. Pintamaiden kuorintaa. (km) 9

10 Alueen keskiosan rinneluiskien loiventaminen onnistui hyvin ja työ eteni nopeasti. Aineksia riitti rinteiden luiskaamiseen vähintään kaltevuuteen 1:3, monin paikoin loivemmaksikin, sekä rinteiden juurelle kerättyjen kivikasojen peittämiseen. Kaikkia kivikoita ei kuitenkaan edes yritetty peittää, sillä ne tuovat vaihtelua maisemaan ja tarjoavat suojapaikkoja eläimille. Luiskaamisen yhteydessä osa turhista ajoväylistä saatiin katkaistua. Keskimmäiseltä rinteeltä löytyi pieneltä alalta hienoa hiekkaa, jota varastoitiin lammen rannalle levitettäväksi. Kuvat 12. ja 13. Alueen keskiosan kannas lähtötilanteessa ja maastonmuotoilun jälkeen kesällä (km) Kuva 14. Rinteen keskivaiheilta löytynyttä rantahiekkaa. (km) Kuvat 15. ja 16. Keskiosan rinne länsipuolelta kuvattuna kantojen poiston jälkeen ja valmiina (km) 10

11 Kuvat 17., 18. ja 19. Lammen koillispuoleinen kannas puuston poiston jälkeen, maastonmuotoilutöiden alkuvaiheessa ja valmiina kesällä Aiemmin ralliratakäytössä ollut tie saatiin katkaistua ja kulku lammelle ohjattiin toista reittiä. (km) Alueen länsipuolella olevat rinneluiskat olivat jo hyvin kasvettuneet, mutta niidenkin itärinteet olivat jyrkkiä ja paljaita ja soranottoa kulkuväylien varrella oli selvästi jatkettu aivan viimeaikoihin asti. Soraa käytiin luvattomasti hakemassa myös kunnostustöiden ollessa käynnissä. Koska kookasta puustoa kasvavia kannaksia ei haluttu avata, päädyttiin rumat kaivujäljet korjaamaan luiskaamisen sijasta täytöillä. Rinteiden juuret tuettiin lammen ympäriltä kuljetetuilla lohkareilla ja lopulliseen muotoiluun käytettiin lammen itäpuolelta saatuja maa-aineksia. Kuvat 20. ja 21. Alueen länsipuolen täyttämällä loivennettuja rinteitä maastonmuotoiluin ollessa käynnissä sekä valmiina kesällä Innostunut maarakennusopiskelija teki valumavesille kauniin painanteen. (km) 11

12 Lammen ympäristön kunnostaminen aloitettiin työmaatien rakentamisella lammen itäreunalle sekä ylimääräisen louhoksen poistamisella lammesta. Kallioleikkauksen päällä olevat maa-ainekset poistettiin, jotta kalliosta pystyttiin lohkomaan pois irtonainen kiviaines. Kalliota saatiinkin tuntuvasti loivennettua ilman räjäyttämistä. Kallioiden takaa paljastui paksu savikerros, joka jätettiin mahdollisuuksien mukaan koskemattomaksi. Maastonmuotoilun onnistumiseksi savea oli kuitenkin välttämätöntä paikoitellen poistaa ja irrotettu savi kuljettiin kunnostuskohteen pohjoisosassa olevalle kentälle sinne viedyn louhoksen peitoksi. Maasto pyrittiin muotoilemaan siten, että savea ei myöhemminkään pääsisi kulkeutumaan lampeen. Valumavesien pysäyttämiseksi tai ainakin hidastamiseksi lammen yläpuoleiselle rinteelle tehtiin lammesta poispäin kallistuva penger. Kuvat 22. ja 23. Työmaatien rakentamista lammen koillisrannalle ja louhoksen poistamista lammen ympäriltä. (km) Kuvat 24. ja 25. Lammen yläpuolisten kannaksien purkua ja helposti lohkeilevan kallion loiventamista. (km) 12

13 Kuvat 26. ja 27. Suurien lohkareiden poistoa lammesta ja lammen ympärys valmiiksi muotoiltuna. (kuva 26 pp ja 27 km) Kuvat 28., 29. ja 30. Lammen ympärys lähtötilanteesta valmiiksi. Etualan murskekenttä on katettu pehmeällä rantahiekalla. (km) 13

14 Avoimet hiekkakentät ja ajoradat pehmennettiin kaivinkoneen kauhalla. Kunnostuskohteen pohjoisosan avoimelle alueelle kasattiin lammen ympäriltä poistettua louhikkoa ja muita maastonmuotoilusta ylijääneitä aineksia loivaksi kukkulaksi. Kukkulan avulla kenttämäisyys saatiin häivytettyä ja lammen rantaan johtava, varmuuden vuoksi alueelle jätetty ajoväylä hieman piilotettua. Kuvat 31., 32 ja 33. Alueen pohjoisosan kasvittomalta kentältä poistettiin asfaltti ja sinne rakennettiin loiva kukkula häivyttämään avoimuutta ja estämään ajelua. (km) 4.3 Pintaverhoilu ja kasvettaminen Talteen saadut pintamaat levitettiin keskialueen rinneluiskille heti niiden valmistuttua syksyllä Jo kesän 2007 aikana rinteet alkoivat vihertää ja kasvillisuus näyttäisi palaavan nopeasti alueelle. Alueen omilla pintamailla verhoilluille rinteille ei tehdä kylvöjä eikä istutuksia. Kuva 34. Keskialueen hyvin kasvettunutta rinneluiskaa kesällä (km) 14

15 Keväällä 2007 alueelle ajettiin pintamateriaaliksi rakentamisen alta kuorittua korpimetsänpohjaa. Turvepitoista maata kuorittiin lähtöpaikalta noin puolen metrin paksuinen kerros. Mukaan otettiin metsän keskellä olevasta vanhasta, jo kymmenisen vuotta viljelemättömänä olleesta pellosta kuorittua pintamaata. Ainekset ajettiin eri kasoille ja sekoitettiin vasta levitysvaiheessa seulakauhalla siten, että metsänpohjaa on 2/3 ja peltomultaa 1/3. Pintamateriaalien levitys alkoi heinäkuun lopulla, jolloin työmaalla kasoilla olleet kasat olivat jo alkaneet vihertää. Pohjamaa oli ennen levittämistä muokattu möyheäksi ja karkearakenteiseksi, sillä pintamateriaalia ei voitu sekoittaa maahan. Seulakauhalla levitettynä pintamateriaalista tuli hienojakoista, se levittyi hyvin rinteille ja painui möyheään, hiekkaiseen pohjamaahan. Seulakauhan lisäksi levittämiseen käytettiin joillain alueilla myös kaivinkonetta. Tavoitteena oli saada suuri osa käsitellyistä alueista verhoiltua, mutta jo alueen omilla pintamailla verhoiltujen rinteiden lisäksi alueelle jätettiin vaihtelun lisäämiseksi myös joitain hiekkapintaiseksi jääviä laikkuja. Kuvat 35. ja 36. Pintamateriaalin levittämistä seulakauhalla ja kaivinkoneen kauhalla. Lammen ympäristö jätettiin sekä yläosistaan että alaosistaan verhoilematta, jotta materiaalia ei pääsisi kulkeutumaan veteen. Rinteen yläosan tasanteelle kylvettiin elokuun lopulla lampaannataa. Kylvökset lähtivätkin nopeasti vihertämään. Eroosiosuojauksen tehostamiseksi ylätasanteelle siirrettiin kaivinkoneen kauhalla alueella kasvaneita pajuntaimia, mutta ne eivät jaksaneet lähteä kasvuun. Marraskuun puolivälissä alueelle kylvettiin vielä vaatimattomille kasvupaikoille tarkoitettua heinäseosta, joka sisältää punanataa, niittynurmikkaa, nurmirölliä, englanninraiheinää, lampaannataa ja valkoapilaa. Lisäksi kylvettiin ketokasviseosta, missä on vain kotimaista alkuperää olevia siemeniä, mm. ahdekaunokkia, ahosuolaheinää, kannusruohoa, keltamataraa, ketoneilikkaa, kissankelloa, mäkitervakkoa ja ukontulikukkaa. Puuvartisen kasvillisuuden annetaan levitä alueelle luonnonsiemennyksellä. 4.4 Seuranta Kunnostetun alueen kehittymistä on tarkoitus seurata koko hankkeen ajan, eli vuoteen Seurannoissa kiinnitetään huomiota erityisesti pintamateriaaliin sekä kasvillisuuden leviämiseen alueelle. 15

16 5. KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET 5.1 Aikataulu Sopimus kunnostuksen toteuttamisesta Mynämäen kunnan kanssa tehtiin ennen kunnostustöiden alkua jo vuonna Kohteen oli tarkoitus olla hankkeen pilottikohde Mynämäellä. Suunnitelmasta pyydettiin kommentit Lounais-Suomen ympäristökeskukselta ja Mynämäen kunnalta. Kunnasta alueen suunnitteluun osallistuivat aktiivisesti liikuntasihteeri ja ympäristösihteeri. Pohjakartta teetettiin harjoitustyönä Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoilla, mutta lisämittauksia jouduttiin kilpailuttamaan yksityisillä yrityksillä. Maatutkaluotaukset teetettiin Turun yliopiston maaperägeologian opiskelijoilla, jolloin kustannuksia kertyi ainoastaan matkoista ja laitteen vuokrasta. Suunnitelman laatiminen aloitettiin harjoitustyönä Turun amk:n kestävän kehityksen koulutusohjelmassa ja sitä jatkettiin Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin kesätyönä. Taulukko 1. Kunnostuksen aikataulu. Maastomittaukset (Amk ja Geoline Oy) Viitasammakkoselvitys Hyönteisselvitys Maatutkaus Luonnossuunnitelma Suunnitelma Puuston poisto Maarakennustyöt Pintamateriaalin ajo ja levitys Kylvöt Opastustaulu I-III IV- VII VIII -XII I-IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 16

17 5.2 Kustannuksista Kustannukset on laskettu yksikköhintoina. Laskelmissa ei ole otettu huomioon Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin yleiskustannuksia. Hinnat ovat keskimääräisiä eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa. Suunnitelman pohjakartan hinta, suunnitelma ja maatutkaus ovat omana kustannuksenaan. Luontoselvitysten osuudeksi tuli jokaista kohdetta kohti laskennallisesti vain muutamia kymmeniä euroja, sillä selvitykset tehtiin keskitetysti koko hankealueella. Hintoja ei ole otettu mukaan laskelmiin, sillä ne eivät olisi vertailukelpoisia yksittäiselle kohteelle tilatun selvityksen kanssa. Puuston poistoa ja pintaverhoilumateriaalin ajoa lukuun ottamatta Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova teki kaikki maastotyöt oppilastyönä. Taulukko 2. Kunnostuskustannusten jakautuminen. /yht. Mittaukset 5340 Suunnitelma (oppilastyönä) 1700 Maatutkaus (oppilastyönä) 145 Puuston ja kantojen poisto 500 Maastotyöt Pintamaiden kuorinta Luiskaus ja maansiirrot Pintamateriaalin levitys /ha Pintamateriaali 265 Kasvettaminen 50 YHTEENSÄ

18 6. YHTE ENVETO Kunnostuksen tavoitteet, maiseman kohentaminen, alueen palauttaminen metsätalouskäyttöön sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, tulivat kunnostuksella täytettyä. Järvenkallion kunnostukset toteutettiin hitaasti, sillä alue oli mainio harjoittelukohde uusille maarakennuskoneenkuljettajaopiskelijoille. Hiekkarinteiden luiskaaminen kävi helposti ja nopeasti. Lammen ympäristön kunnostaminen oli vaativampaa, sillä työskentelyolosuhteet olivat hankalat. Louhoksen nostaminen pois lammesta ja kuljettaminen alueen pohjoisosaan veivät huomattavasti enemmän aikaa kuin pelkkä maastonmuotoilu. Kaikkiaan alueen kunnostaminen onnistui hyvin eikä suurempia yllätyksiä tai hankaluuksia ilmennyt. Hiekkakumpareiden alta paljastunut savipatja hankaloitti työtä, mutta vastaavanalaisiin yllätyksiin on hankealueella törmätty lähes jokaisella kohteella. Kunnostuksen kokonaiskustannukset, noin 3040 /ha, olivat jokseenkin samat kuin vuosina käynnissä olleen Loimaan seudun harjuympäristön kunnostushankkeen tekemien laskelmien mukaiset tavallisten alueiden kunnostuskustannukset 3000 /ha. Hintoja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että Loimaan seudulla mm. puustoa ei poistettu juurineen eikä kunnostettuja alueita pintaverhoiltu, mutta toisaalta Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin maastotyöt on teetetty markkinahintoja ehkä hieman edullisemmalla oppilastyövoimalla. Muihin vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin aikana tehtyjen kunnostuksien hintoihin verrattuna Kyrölän alueen kunnostuskustannukset ovat alle keskitason. Hinnan edullisuus johtuu osittain siitä, että laajalla alueella oli muutama pienialaisempi kohde, joille kunnostustoimet pääasiassa keskittyivät. Vaikka mittaukset ja suunnitelmat olikin tehty koko yhdentoista hehtaarin alueelle, tehtiin suurimmat kunnostukset vain noin kolmen hehtaarin alueella; hehtaarihintoja laskettaessa käytettiin jakajana kuitenkin koko alueen hehtaarimäärää. 18

19 K I RJ AL L ISUUS Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. ja Sandborg, M Soranoton vaikutus pohjaveteen, Raportit V-VI. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kontturi, Osmo, Lyytikainen, Ari Varsinais-Suomen harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 36. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. Lounais-Suomen ympäristökeskus (LSYK) Mynämäen kunnan pohjavesialueet. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita. Lyytikäinen, Ari Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet Vakka-Suomen tutkimusalueella. Kertomus POSKI-projektin maastotöistä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen alueella Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. (julkaisematon) Salo, Anita Vanhojen soranottoalueiden kartoitus ja kunnostamistarpeen arviointi pohjavesialueilla Mynämäen-Laitilan-Pyhärannan harjujaksolla. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Pyhärannan kunta, Laitilan kaupunki, Mietoisten kunta, Mynämäen kunta. Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas

20 LISÄTIETOJA: La i t i l an kau punki M yn ä m ä e n kunta P yh ä r a n n an kunta 20