KIRJALLINEN KYSYMYS 752/2005 vp Pääluottamusmiehen oikeusturvan vahvistaminen Eduskunnan puhemiehelle Tampereella sijaitsevalla Metalliliiton työehtosopimuksen piiriin kuuluvalla työpaikalla työnantaja on purkanut työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen työsuhteen vedoten luottamuspulaan. Työsuhteen purku tuli voimaan 19.9.2005. Työpaikalla oli käyty työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja, joissa pääluottamusmies edusti työntekijöitä. Neuvotteluissa ei päästy ratkaisuun, minkä seurauksena työnantaja purki pääluottamusmiehen työsuhteen välittömästi. Oikeudessa laittomiksi todettuja luottamusmiesten irtisanomisia ilmenee, ja osa näistä tapauksista sovitaan rahalla. Käytäntö on osoittanut, ettei pääluottamusmiesten työsuhdeturva ole kunnossa. Valtiovalta on puhunut kauniisti kolmikannan nimiin, mutta sopimuksia ja lakeja valvovat työntekijöiden edustajat voivat joutua tehtävänsä vuoksi työnantajien mielivallan kohteiksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy vahvistaakseen laillisesti ja sopimusten mukaan toimivien pääluottamusmiesten työsuhdeturvaa niin, ettei ole mahdollista purkaa tai irtisanoa pääluottamusmiehen työsuhdetta? Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2005 Mikko Kuoppa /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 752/2005 vp: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy vahvistaakseen laillisesti ja sopimuksen mukaan toimivien pääluottamusmiesten työsuhdeturvaa niin, ettei ole mahdollista purkaa tai irtisanoa pääluottamusmiehen työsuhdetta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työsopimuslaki uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2001. Laissa on säännökset muun muassa työsopimuksen irtisanomis- ja purkamisperusteista, työsuhdetta päätettäessä noudatettavista menettelytavoista sekä laittoman työsuhteen päättämisen seurauksista. Työsopimuslain 7 luvussa säädetään erikseen työntekijöiden edustajien työsuhdeturvasta. Työntekijöiden edustajan työsopimuksen voi työsopimuslain 7 luvun mukaan irtisanoa työntekijästä johtuvasta syystä ainoastaan silloin, kun peruste on asiallinen ja painava ja kun niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen saa irtisanoa vain, jos edustajan työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työsopimuslain 8 luvun mukaan työsopimuksen purkaminen edellyttää puolestaan sellaista toisen sopijapuolen vahingonvaarapiirissä olevaa olosuhteiden muutosta, jonka vuoksi toiselta osapuolta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimus saadaan purkaa, kun työntekijä rikkoo työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan vakavalla tavalla. Työsopimuksen purkamisperusteen on aina oltava irtisanomisperustetta painavampi peruste. Työehtosopimuksissa (luottamusmiessopimuksissa) on lisäksi määräyksiä pääluottamusmiehen, "muun luottamusmiehen" ja työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkamisperusteista. Näillä määräyksillä on korostettu luottamusmiehen asemaa muun muassa siten, että työsopimuksen purkamisperusteelta edellytetään selvästi olennaisempaa painavuutta ja asiallisuutta yleisiin irtisanomis- ja purkamisperusteisiin verrattuna. Työsopimuslain 12 luvussa säädetään laittoman työsuhteen päättämisen seurauksista. Työnantaja voidaan määrätä suorittamaan työntekijälle yksinomaisena korvauksena 3 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on 30 kuukauden palkka. Lisäksi luottamusmiehiä koskevassa yleissopimuksessa on sovittu korvauksen vähimmäismääräksi 10 kuukauden palkka. Korvauksen enimmäismäärässä on otettu huomioon, että luottamusmiehen työsopimuksen perusteeton päättäminen loukkaa niin järjestäytymisvapauden perustuslaissa turvattua suojaa, Suomen kansainvälisiä sitoumuksia kuin järjestöintressiäkin. Luottamusmiehiä koskevan yleissopimuksen mukaan luottamusmiehen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavaa korvausta määrättäessä korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. 2
Ministerin vastaus KK 752/2005 vp Mikko Kuoppa /vas Ottaen huomioon sekä työsopimuslaissa että luottamusmiessopimuksissa säädetyt ja sovitut työsopimuksen päättämisen perusteet ja toisaalta työsopimuksen laittomasta päättämisestä säädetyt ja sovitut seuraamukset, voidaan todeta, että työntekijöiden edustajien asema on varsin vahva. Asianmukaiset säännöksetkään eivät kuitenkaan takaa sitä, että työsuhteita ei päätettäisi vastoin lain säännöksiä. Näissä tapauksissa työnantaja kantaa riskin tekemistään ratkaisuista. Jos työsuhteen päättäminen todetaan perusteettomaksi, siitä tuomitaan maksettavaksi korvaus siten kuin laissa säädetään tai sopimuksessa on sovittu. Työsuhteen päättämisestä seuraa siten taloudellinen sanktio, mutta ei sen sijaan työsuhteen jatkuminen. Niin sanotun jatkuvuusperiaatteen ulottamista työsuhteisiin ei ole pidetty työsopimuslakia valmisteltaessa sopimuksen luonne huomioon ottaen mahdollisena. Hallituksella ei ole käynnissä toimenpiteitä työntekijöiden edustajien työsuhdeturvaa koskevien säännösten muuttamiseksi. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2005 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 752/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Kuoppa /vänst: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa anställningstryggheten för lagligt och avtalsenligt verkande huvudförtroendemän, så att det inte är möjligt att häva eller säga upp huvudförtroendemannens anställningsförhållande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetsavtalslagen reviderades i sin helhet under 2001. I lagen finns bestämmelser om bl.a. grunderna för uppsägning och hävning av arbetsavtal, förfaringssätten vid upphävande av arbetsavtal och påföljderna för olagligt upphävande av arbetsavtal. I 7 kap. i arbetsavtalslagen bestäms särskilt om anställningstryggheten för arbetstagarrepresentanter. Enligt 7 kap. i arbetsavtalslagen kan en arbetstagarrepresentant sägas upp på grunder som har samband med arbetstagarens person endast om grunden är saklig och vägande och om majoriteten av de arbetstagare som förtroendemannen eller förtroendeombudet representerar ger sitt samtycke. Förtroendemannens och förtroendeombudets arbetsavtal får sägas upp på produktionsrelaterade och ekonomiska grunder endast om representantens arbete upphör helt och hållet och om arbetsgivaren inte kan ordna sådant arbete som motsvarar representantens yrkesskicklighet eller som annars är lämpligt, eller omskola honom eller henne för annat arbete. Enligt 8 kap. i arbetsavtalslagen förutsätter hävning av arbetsavtal för sin del en sådan ändring av omständigheterna att den andra avtalsparten utsätts för skaderisk, varför den andra parten inte skäligen kan förutsättas att fortsätta avtalsförhållandet ens för den tid som uppsägningstiden varar. Arbetsavtalet får hävas, om arbetstagaren på ett allvarligt sätt bryter mot arbetsavtalsenliga eller lagenliga förpliktelser, som har väsentliga konsekvenser för anställningsförhållandet. En grund för hävning av arbetsavtal skall alltid väga tyngre än en uppsägningsgrund. I kollektivavtal (förtroendemannaavtal) finns dessutom bestämmelser om grunderna för hävning av huvudförtroendemannens, "andra förtroendemäns" och arbetarskyddsfullmäktiges arbetsavtal. Genom dessa bestämmelser har förtroendemannens ställning framhållits bland annat så att grunden för hävning av avtal förutsätts vara klart väsentligt mera vägande eller sakligare än de allmänna uppsägnings- och hävningsgrunderna. I 12 kap. i arbetsavtalslagen bestäms om påföljderna för olagligt upphävande av arbetsavtal. Arbetsgivaren kan åläggas att som enda ersättning betala arbetstagaren en summa som motsvarar 3 24 månaders lön. Maximibeloppet för ersättning som betalas till huvudförtroendemannen och förtroendeombudet är 30 månaders lön. Därtill har det i det allmänna avtalet som gäller förtroendemän avtalats att ersättningens minimibelopp är 10 månaders lön. I maximibeloppet för ersättningen har man beaktat att ett ogrundat upphävande av förtroendemannens arbetsavtal bryter mot organisationsfrihetsskyddet som tryggats i grundlagen, Finlands internationella förbindelser och fackliga intressen. Enligt det allmänna avtalet som gäller förtroendemän skall man vid fastställelse av den ersättning som arbetsgivaren döms ut att betala på grund av ogrundat upphävande av förtroendemannens arbetsav- 4
Ministerns svar KK 752/2005 vp Mikko Kuoppa /vas tal beakta att ersättningens storlek höjs på grund av brott mot rättigheterna i detta avtal. Med beaktande av de grunder som bestämts och överenskommits i både arbetsavtalslagen och förtroendemannaavtalen och dels de påföljder som bestämts och överenskommits för olagligt upphävande av arbetsavtal, kan konstateras att den ställning som arbetstagarrepresentanter har är synnerligen stark. Vederbörande bestämmelser garanterar dock inte att anställningsförhållanden inte upphävs i strid mot bestämmelserna i lagen. I dessa fall bär arbetsgivaren risken för sina lösningar. Om det konstateras att upphävandet av arbetsavtalet är ogrundat, döms arbetsgivaren att betala ersättning såsom bestämts i lagen eller överenskommits i avtalet. Av arbetsavtalets upphävande följer således en ekonomisk sanktion, däremot fortsätter inte anställningsförhållandet. Att låta den s.k. kontinuitetsprincipen gälla även anställningsförhållanden ansågs inte möjligt med tanke på avtalets karaktär under beredningen av arbetsavtalslagen. Regeringen har inte på gång några åtgärder för att ändra de bestämmelser som gäller anställningstryggheten för arbetstagarrepresentanter. Helsingfors den 13 oktober 2005 Arbetsminister Tarja Filatov 5