PE 6.10.2017 klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI 6.10.2017 TAMPERE FILHARMONIA Christopher Warren-Green, kapellimestari SATUJA JA TARINOITA TAMPERE FILHARMONIA Christopher Warren-Green, kapellimestari JEAN SIBELIUS (1865 1957): Satu op. 9 IGOR STRAVINSKY (1882 1971): Sarja baletista Pulcinella (vuoden 1949 versio) I Sinfonia II Serenata III Scherzino IV Tarantella V Toccata IV Gavotta VII Duetto VIII Minuetto Finale VÄLIAIKA BÉLA BARTÓK (1881 1945): Konsertto orkesterille I Introduzione: Andante non troppo Allegro vivace II Giuoco delle coppie: Allegretto scherzando III Elegia: Andante non troppo IV Intermezzo interrotto: Allegretto V Finale: Pesante Presto Konsertti päättyy n. klo 21.00. Konsertin kaikenlainen taltioiminen on kielletty.
Illan kokoonpano Konserttimestari Pekko Pulakka 1. konserttimestari I viulu Maria Itkonen 3. konserttimestari Riikka Marttila* Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Vivian Stolt tp. Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Juha Kleemola Tuomo Kinnunen Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Alexis Roman* tp. Nina Johnson*** Seppo Planman Oboe Cristian Moré Coloma* Juha Ala** Heikki Pöyhönen*** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Mark Reding** Janne Pesonen*** Fagotti Aleksei Dmitriev* Aleksandr Veryukhanov** Marcin Wosinski Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Pauliina Koskela*** Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Trumpetti Alessandro Chiavetta** Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Vygantas Silinskas** Mikhail Kapustin*** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harppu Kirsti Vartiainen* Leea Nikku tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen
Brittikapellimestari Christopher Warren-Green on tehnyt mittavan uran yhdysvaltalaisorkesterissa. Hän toimii London Chamber Orchestran ylikapellimestarina ja Pohjois-Carolinassa Charlotte Symphonen taiteellisena johtajana. Pohjois-Amerikan pestien lisäksi Warren-Green vierailee säännöllisesti johtamassa kotimaassaan Philharmonia-orkesteria, London Philharmonicia ja BBC:n orkesteria. Hän on johtanut useita Euroopan merkittäviä orkestereita ja työskennellyt myös Aasiassa. Oman taiteellisen työnsä lisäksi hän on aktiivinen pedagogi. Kapellimestari on arvostettu myös Iso-Britannian hovissa: Warren-Green on johtanut orkestereita useissa kuningasperheen merkittävissä juhlissa. SATUJA JA TARINOITA Tänään kuullaan 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyneiden eurooppalaissäveltäjien musiikkia. Kansallissäveltäjällämme aloitetaan. JEAN SIBELIUS oli Satu-sävelrunon valmistuessa vielä alle kolmekymppinen mainettaan kasvatteleva säveltäjä ja kapellimestari, ja kyseessä onkin yksi hänen ensimmäisistä orkesterisävellyksistään. Oli vuosi 1892. Jean Sibelius ja Aino vihittiin kesäkuussa ja Sibelius matkusteli jo paljon niin konsertoimassa kuin ideoita haalimassakin hän perehtyi innokkaasti suomalaiseen kansanperinteeseen ja Kalevalan maailmaan muun muassa runonlaulajia tapaamalla. Samaisen vuoden huhtikuussa kantaesitettiin Kullervo, toisinaan sinfoniaksikin tituleerattu komeasointinen sävelruno. Järkälemäisen Kullervon jälkeen Helsingin orkesteriyhdistyksen perustaja Robert Kajanus halusi tilata Sibeliukselta vähän kevyemmän teoksen, mutta vaikka Sibelius ryhtyi toimeen Kajanuksen toive mielessään, oli lopputuloksena jälleen melko kunnianhimoinen kokonaisuus, Satu, joka kantaesitettiin helmikuussa 1893.
Monet tykästyivät Satuun. Aino ylisti sitä lukuisissa miehelleen kirjoittamissaan kirjeissä, ja vaikka Kajanuksen orkesteri, nykyinen Helsingin kaupunginorkesteri, nikotteli jokseenkin modernin kappaleen parissa, sai Sibeliuksen johtama kantaesitys osakseen paljon kiitosta. Säveltäjä palasi Satuun kymmenisen vuotta myöhemmin, ja uusi, lyhempi ja monella tapaa siloteltukin versio sävelrunosta valmistui vuonna 1902. Pian kantaesityksen jälkeen Sibelius johti teoksen Berliinissä ja kertoi Ainolle kirjoittamassaan kirjeessä saaneensa valtaisat suosionosoitukset, mutta totesi myös, että eivät ne oikein ymmärrä Sagaa. Satu varmasti olikin aikalaisyleisölle jotakin uutta ja ihmeellistä, mutta vuosien saatossa siitä on tullut yksi Sibeliuksen rakastetuimmista ja soitetuimmista teoksista. Satu on todella syvällistä musiikkia. Sibeliuksen kerrotaan sanoneen, että hän paljastaa tässä teoksessa todella paljon sisimmästään. Teoksessa on upeita värejä, aivan ainutlaatuista musiikkia, jotakin totutusta poikkeavaa, illan kapellimestari Chirstopher Warren-Green kuvailee. Satu on usein kuultu varsin suomalaisena teoksena, onhan siinä piirteitä, joiden voidaan katsoa kumpuavan suomalaisesta kansanmusiikista. Sibelius itsekin totesi aikanaan, että Satu soi varsin kotoisia tunnelmia, joskin kumosi lausuntonsa kypsemmällä iällä. Illan kapellimestarille Sibeliuksen johtaminen Suomessa on mielenkiintoinen tilanne: On aina riski johtaa Sibeliusta täällä; koko ajan miettii, että nämä ihmiset tuntevat suomalaisen kansanmusiikin ja ylipäätään suomalaiset tavat ja kielen ja myös Sibeliuksen tuotannon paremmin kuin minä brittinä. Toisaalta taas ja tätä eivät kaikki ehkä tiedäkään Briteissä todella rakastetaan Sibeliusta! Suomalaiskapellimestari Paavo Berglund kertoi kerran minulle, että hän tykkäsi johtaa Sibeliusta juuri Briteissä, koska siellä orkesterit suhtautuvat niin suurella sydämellä Sibeliukseen. Itsellenikin se on ihan ensimmäisiä orkesterikokemuksia. Muistaakseni ensimmäinen sinfonia, jota olen ikinä soittanut, oli Tšaikovskin viides, ja heti seuraavana oli Sibeliuksen toinen.
Sibeliuksen jälkeen jatketaan häntä parisenkymmentä vuotta nuoremman IGOR STRAVINSKYN parissa. Parhaiten venäläissäveltäjän nimi on painunut ihmisten mieliin hänen vuonna 1913 kirjoittamansa Kevätuhrin myötä. Teos on nimittäin vähitellen nostettu yhdeksi klassisen musiikin historian merkittävimmistä tapauksista, ja sitä soitetaan ahkerasti niin balettina ja orkesterisarjana kuin vuosien varrella laadittuina jazz-sovituksinakin. Ensi keväänä Kevätuhrin voi kuulla myös Tampere Filharmonian konsertissa Isossa salissa! Ensimmäisessä esityksessään Kevätuhri oli varsinainen skandaali; yleisö otti sen vastaan huvittuneena, osa jopa vihaisina, ja lopulta saliin puhkesi jonkinasteinen joukkotappelukin, eivätkä orkesteri ja tanssijat saaneet työrauhaa. Stravinsky selvisi kuitenkin hämmingistä, sillä hän oli jo soluttautunut vankasti Pariisin taiteilijapiireihin muun muassa parilla aiemmalla baletilla. Ensimmäisten balettiensa aikoihin Stravinsky asusteli vielä Pietarissa liikkuvainen säveltäjä muutti sieltä Sveitsiin vuonna 1914, Pariisiin vuonna 1920 ja Yhdysvaltoihin 1930-luvun lopulla toisen maailmansodan puhjetessa. Hän sai säveltämiskipinän jo hyvin nuorena ja hakeutui musiikkiopintojen pariin Pietariin. Sävellysopin ahmimista jarruttivat hieman lakiopinnot, joihin Stravinsky painostettiin, mutta joista hän lopulta luopui antautuakseen kokonaan sille, jonka osasi parhaiten. Stravinskyn nuoruusvuosina hänen tyyliinsä vaikutti suuresti Nikolai Rimski-Korsakov, joka opetti nuorta säveltäjänalkua. Stravinskyn ihailua nauttivat myös monet muut venäläissäveltäjät, lisäksi hän otti oppia myös saksalaisitävaltalaisesta musiikkiperinteestä ja ranskalaismestareiden sävellyksistä. Näin hän löysi pian oman tyylinsä, joka kävi vuosien varrella läpi vielä lukuisia erilaisia vaiheita. Pulcinella-baletin Stravinsky viimeisteli vuonna 1920. Neljääkymmentä ikävuotta lähestyvän säveltäjän houkutteli aiheen pariin balettivaikuttaja Sergei Djagilev, jonka kanssa Stravinsky oli vuosien varrella tottunut tekemään tiivistä yhteistyötä. Pulcinella on satoja vuosia vanha, monessa mukana ollut italialainen commedia dell arte -teatterihahmo, jonka tarinaan kietoutuvaa tai-
detta Stravinsky tutkaili ahkerasti balettia säveltäessään. Keskeinen innoituksen lähde oli Giovanni Pergolesin 1700-luvun alussa kirjoittama Pulcinella-musiikki tai ainakin hänen aikalaistensa kirjoittama musiikki, myöhemmän tutkimuksen mukaan Pulcinella ei välttämättä ole peräisin Pergolesin itsensä kynästä. Joka tapauksessa kekseliäänä uusklassikkona tunnettu Stravinsky imi Pulcinella-balettiin paljon tyylipiirteitä orkesterin maltillisesta koosta äänenkuljetuksellisiin seikkoihin juuri barokkimusiikista. Jos haluaa tajuta tätä musiikkia, on tajuttava barokkia. Ja jos taas haluaa tajuta barokkia, pitää siihen tutustua syvällisesti, sillä barokkisäveltäjäthän eivät antaneet yhtä selkeitä esitysohjeita kuin nykyään on tapana! Stravinskyn Pulcinellassa on ennen kaikkea kysymys barokista, toki myös tanssillisuudesta, mutta ennen kaikkea barokin ajan tavasta kirjoittaa musiikkia, Warren-Green toteaa. Ilta päätetään BÉLA BARTÓKIN parissa. Hän oli paitsi säveltäjä myös hyvin intohimoinen oman maansa kansanmusiikin tutkija, vielä paljon innokkaampi ja systemaattisempi kuin Sibelius. Hän teki pitkiä matkoja, joilla keräili talonpoikaislauluja ja luokitteli ja arkistoi tallentamaansa materiaalia myös myöhempien sukupolvien käyttöön. Bartókin sävelkielessä unkarilainen kansanmusiikki ja länsimainen taidemusiikki sulautuivatkin yleensä yhteen, ja juuri se on hänen omintakeisen tyylinsä tärkein tunnusmerkki. Hän ei suinkaan aina käyttänyt kansanmusiikkia suorina lainauksina, vaan pikemminkin rytmisinä ja melodisina piirteinä. Bartók ja hänen aikalaiskollegansa uudistivat paljon tapaa, jolla säveltäjät suhtautuivat duuriin ja molliin. Bartók löysikin keräämästään aineistosta vastauksia myös tähän musiikilliseen murrokseen. Kansanmusiikista löytyy nimittäin paljon muitakin sävellajeja kuin duureja ja molleja. Bartókin ura alkoi pianon äärestä pienestä kaupungista Suur-Unkarin alueelta nykyisen Romanian länsirajalta. Vartuttuaan hän muutti Budapestiin opiskelemaan sävellystä ja pianonsoittoa. Myöhemmin hän opetti itsekin ja ennen kaikkea kirjoitti paljon niin pedagogista kuin konserttilavoillekin tarkoitettua pianomusiikkia. Vähitellen
myös muut kokoonpanot tulivat osaksi sävellystyötä, ja ensimmäinen merkittävä orkesteriteos, unkarilaisen vallankumoussankarin muistolle sävelletty sinfoninen runo Kossuth valmistui vuonna 1903, säveltäjän ollessa hieman päälle parikymppinen. Seuraavalla vuosikymmenellä valmistuivat muun muassa Bartókin ainoa ooppera Herttua Siniparran linna, baletit Puinen prinssi ja Ihmeellinen mandariini sekä paljon hienoa pianomusiikkia. Tänään kuultavan teoksen Bartók sävelsi vasta varsin kypsällä iällä 1940-luvun alkupuolella. Bartók asui tuohon aikaan vaimonsa kanssa Yhdysvalloissa, minne oli päättänyt muuttaa vuosikymmenen vaihteessa Euroopan poliittisen tilanteen ahdistamana; kotiympäristössä vallitseva ilmapiiri oli saanut säveltäjän voimaan pahoin, minkä hän oli tehnyt myös selväksi maailmalle muun muassa kieltäytymällä esiintymästä Saksassa. Yhdysvaltoihin muutettuaan Bartók jatkoi uraansa kansanmusiikin tutkijana, mutta vähitellen ailahtelevainen terveydentila alkoi haitata tätä työtä vakavasti. Välillä tilanne oli kuitenkin parempi, ja niinpä Bartók vastaanottikin sävellystilauksen ystävältään kapellimestari Sergei Koussevitzkylta vuonna 1942. Bartók sävelsi kapellimestariystävänsä edesmenneen vaimon muistolle konserton, jonka kantaesityksen Koussevitzky johti Bostonissa keväällä 1943. Bartók otsikoi kunnianhimoisen, suuren teoksensa konsertoksi orkesterille, koska hän näki sen kuvaavan parhaiten teoksen luonnetta: useilla soittimilla on hyvin solistisia, paikoin varsin virtuoosisiakin rooleja, jotenka konsertto kuvaa teosta paremmin kuin esimerkiksi sinfonia. Illan kapellimestari kiteyttää teoksen luonteen: Kun ohjelmassa on Bartókin konsertto orkesterille, ei ohjelmaan voi ottaa mitään muuta solistista kappaletta. Tämä on tosiaan konsertto, virtuoosinen suoritus kaikilta mukana olevilta muusikoilta. Tämän teoksen soittamiseen tarvitaan hemmetin hyvä orkesteri, ja teillä todella on sellainen! Teksti: Maija Leino
FILHARMONIAN SYYSOHJELMASSA MM. Su 22.10. klo 15 Tampere-talon Pieni sali Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonsertti Sallinen Rautavaara Pohjannoro Ravel 12/6 Pe 27.10. klo 19 Tampere-talon Iso sali Hannu Lintu, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Aarne Pelkonen, baritoni Tampereen Filharmoninen Kuoro Lindberg: Feria Melartin: Traumgesicht Kokkonen: Requiem 25/19/12/6 Pe 3.11. klo 19 Tampere-talon Iso sali Pyhäinpäivän aaton konsertti Leif Segerstam, kapellimestari Juho Pohjonen, piano Sibelius: Pelléas ja Mélisande Englund: Pianokonsertto nro 1 Segerstam: Sinfonia nro 308 Suvereenejä suvireenejä Rautavaara: Sinfonia nro 7 Angel of Light 25/19/12/6 Su 5.11. klo 15 Tampere-talon Pieni sali Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonsertti Pärt Kaipainen Šostakovitš 12/6 ORKESTERIN KEVÄT ON NYT JULKISTETTU! www.tamperefilharmonia.fi
TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Aamulehti Lomalinja Oy Medilaser Oy Sasor Oy Visura Oy Vapriikki Pro Orchestra ry TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT
Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian konserteissa. Tutustu toimintaamme www.proorchestra.fi Liity jäseneksi sivuillamme tai myyntipisteessämme. Jäsentilaisuus 12.10. Muusikkovieraana perkussionisti Martin Grubinger. Säveltäjä Hannu Pohjannoro luennoi musiikillisista lainauksista: Varastaa saa, muttei saa jäädä kiinni. Ajatuksia originaalisuudesta ja musiikillisesta kierrätyksestä. Yli 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla 3.-4.12. Silja Europa ADVENTTIRISTEILY TALLINNAAN Hannu Lehtonen Jarno Kuusisto Laula kanssamme Kauneimmat Joululaulut ja nauti Hannu Lehtosen ja Jarno Kuusiston Adventtikonsertista. Yksityistilaisuudessa lisäksi paljon muuta ohjelmaa. HINTA alk. 138 /hlö/a2 sis. kuljetuksen Tampereelta Katso kaikki joulumatkat LOMALINJA.FI/JOULUMATKAT TAMPERE 010 289 8100 I HELSINKI 010 289 8102 I RYHMÄT 010 289 8101 Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min.
NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. Loppusoiton jälkeen (tai ennen konserttia) intohimoisesti Sasor. Kausikortilla tai päivän konserttilipulla kolmen ruokalajin keittiömestarin suositusmenu ja lasi kuohuvaa 35 (norm. 48,20) Tarjous voimassa koko syyskauden. coda apassionato Sasor SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu 50 010 324 6740 www.sasor.fi
Birckala 1017 Tursiannotkon viikinkiaikainen hämäläiskylä 9.6.2017 19.8.2018 JA YLI KYMMENEN MUUTA NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 12/6 WWW.VAPRIIKKI.FI Uusia asuntoja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas Puutarhakatu 17 Helppoa asumista Puutarhakadulla. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimivuuteen ja esteettömyyteen. Sisääntuloaula kahvilalla ja saunaosasto. KOy Vanha Painotalo, Näsilinnankatu 21 Nykyaikaista asumista keskellä kaupunkia. Asunnot on suunniteltu innovatiivisesti ja persoonallisesti. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi
www.tamperefilharmonia.fi