NELJÄ LAULUA UNESTA. Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano

Transkriptio

1 NELJÄ LAULUA UNESTA Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano

2 Torstai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Hannu Lintu, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano RICHARD WAGNER ( ) Pitkäperjantain ihme oopperasta Parsifal AULIS SALLINEN (s. 1935) Neljä laulua unesta op. 30 I Unesta tehty mies II Kehtolaulu kuolleelle ratsumiehelle III On kolme unta sisäkkäin IV Ei mikään virta VÄLIAIKA ANTON BRUCKNER ( ) Sinfonia nro 7 E-duuri WAB 107 (Editio: Leopold Nowak 1954) I Allegro moderato II Adagio: Sehr feierlich und sehr langsam III Scherzo: Sehr schnell IV Finale: Bewegt, doch nicht schnell Konsertti päättyy noin klo 21. TAMPERE FILHARMONIAN ILLAN KOKOONPANO konserttimestari: Dennis Kim I viulu: Anton Chausovskii1, Maria Itkonen2, Liina Nuora-Loijas***, Kati Tuominen-Heroja, Lea Antola, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli, Tatevik Ayazyan, Sebastian Silén, Elisabeth St-Cyr II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Leena Jaakkola, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila, Saana Laitinen alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk3, György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Marianne Hautakangas, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Tarja- Leena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo, Eija Laru sello: Joona Pulkkinen3, Panu Saari***, Reinis Birznieks, Miika Jämsä, Maija Juuti, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä, Virpi Välimäki, Juho Nissi kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Juha Kleemola, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Annaleena Jämsä*, Nina Johnson***, Seppo Planman oboe: Julien Weber*, Juha Ala**, Heikki Pöyhönen***, Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Mark Reding**, Janne Pesonen***, Reetta Näätänen fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Aleksandru Cozma*** käyrätorvi: IIsmo Ponkala*, Jouni Suuronen**, Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Pauliina Koskela, Jaakko Välimäki trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Aki Välimäki***, Tapio Kilpinen pasuuna: Antti Hirvonen*, Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin***, Olavi Hostikka tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen* lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Tuomo Oravakangas**, Petri Hänninen** harpppu: Kirsti Vartiainen* piano: Ville Hautakangas 1 vuorotteleva 1. konserttimestari 2 3. konserttimestari 3 sooloalttoviulisti, soolosellisti *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja

3 Kaapo Kamu Heikki Tuuli Hannu Lintu nosti neljä vuotta kestäneellä ylikapellimestarikaudellaan Tampere Filharmonian suomalaisorkesterien huipulle. Syksystä 2013 lähtien hän toimii Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari ja on Dublinin RTÉ National Symphony Orchestran päävierailijana. Hän vakuuttaa johtajana sekä klassisromanttisessa että oman aikamme musiikissa ja vierailee joka puolella maailmaa huippuorkesterien johtajana. Hän on myös julkaissut useita levyjä mm. Ondine-, Alba-, Naxos-, Ricordi-, Claves-, Hyperionja Danacord-levymerkeille. Sopraano Helena Juntunen on kansainvälisesti tunnustettu ilmaisuvoimaisena lyyrisen ohjelmiston tulkitsijana. Juntunen on menestynyt muun muassa voittamalla Timo Mustakallio -laulukilpailun, Lappeenrannan laulukilpailun ja Tampereen oopperan Grand Prixin. Hänen viimeisimpiin oopperarooleihinsa lukeutuvat Kuolleen kaupungin Marietta, Wozzeckin Marie ja Taikahuilun Pamina. Suomen Kansallisoopperassa Juntusta on kuultu viime aikoina mm. Carmenin Micaelana, Ruusuritarin Sophiena ja La bohémen Miminä. KIIRASTORSTAIN KONSERTTI Kiirastorstain konsertissa kuullaan haavat sitovaa Wagneria, 1970-luvun kotimaista vokaalimusiikkia ja jylhää, katedraaliholveja maalaavaa sinfoniaa. Yleensähän kiirastorstain konserteissa on kuoroja ja solisteja, messuja ja passioita. Nyt haluttiin instrumentaaliohjelma, sinfoninen, mutta sakraaleilla piirteillä, illan kapellimestari Hannu Lintu valaisee ohjelman syntyä. Aluksi kuullaan saksalaissäveltäjä Richard Wagnerin Pitkäperjantain ihme. Musiikki on peräisin Parsifal-oopperasta, jonka tarina sijoittuu pääsiäiseen. Ooppera jäi Wagnerin viimeiseksi, minkä hän lienee aavistanut sitä viimeistellessään. Orkesteri soi anteeksiantamisen ja puhdistumisen säveliä. Se on mulle niin kauhean tärkeä kappale. Tähän konserttiin se sopii tietysti ajankohdan vuoksi, mutta toisaalta myös muun ohjelman, erityisesti Brucknerin vuoksi. Syntyy mielenkiintoinen vastakkainasettelu, pohtii Hannu Lintu. Dramaattisuus liittyy Wagneriin aina. Musiikki ja draama olivat säveltäjälle yhtä, kokonaistaideteos, kuten hän sulautumaa nimitti. Wagner kirjoitti itse oopperoidensa libretot, joiden keskeisimpiä innoittajia olivat ikiaikaiset tarut ja myytit. Säveltäjän elämä oli sekin melkoista draamaa: läpimurtoa piti odottaa melkein keski-ikään saakka, velkojat piinasivat ja maanpaossa vierähti vuosia. Lopulta onni kääntyi Baijerin kuninkaan taloudellisen tuen ja itsepintaista säveltäjää ymmärtävän vaimon turvin. Wagnerin suurtyöstä, Niebelungin sormus -oopperatetralogiasta tuli vuosisadan eurooppalainen tapaus. Wagner halusi teokselleen sopivan konserttitalon ja sai tahtonsa lopulta läpi tässäkin asiassa. Saksan Pohjois-Baijerin Bayreuthiin rakennettiin Juhlanäyttämötalo (Festspielhaus), jonka akustiset ominaisuudet kelpasivat säveltäjälle, ja joka oli riittävän suuri hänen käyttämälleen orkesterille. Myös Parsifal-ooppera kantaesitettiin talossa Bayreuthin musiikkijuhlilla heinäkuussa Wagner kuoli seuraavana keväänä.

4 Hän olisi halunnut viimeistä oopperaansa esitettävän ainakin alkuun ainoastaan Juhlanäyttämötalossa, mutta tämä ei omaisten ponnisteluista huolimatta onnistunut, vaan ooppera levisi lukuisiin saleihin. Bayreuthin musiikkijuhlia vietetään sen sijaan edelleen. Tällä hetkellä festivaalin johtajina toimivat Richard Wagnerin lapsenlapsenlapset. Wagner eli dramaattisen elämän ja sai lukuisia seuraajia, mutta myös suuren joukon vastustajia niin aikalaistaiteilijoista kuin kriitikoistakin. Yhtenä keskeisimpänä syynä mielipiteiden jakautumiseen oli juuri kaikenkattava draama, näyttämömusiikin mestarin tapa ottaa sävelistönsä viitekehys musiikin ulkopuolelta. Wagnerilla tarinankerronta liittyy musiikkiin silloinkin, kun kysymys ei ole oopperasta. Toisenlainen on Aulis Sallisen näkemys. Hänen ensimmäinen oopperansa Ratsumies valmistui vajaat sata vuotta Wagnerin viimeisen jälkeen. Sallinen voitti Ratsumiehellä Savonlinnan Oopperajuhlien sävellyskilpailun, ja teos kantaesitettiin festivaaleilla kesällä Aiemmin lähinnä absoluuttisen musiikin nimeen vannovana säveltäjänä tunnetun Sallisen oopperasta pidettiin paljon niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ratsumies kruunasi 1970-luvun oopperavillityksen. Kuilu musiikin ja draaman välillä haluttiin poistaa, niin kuin halusi Wagnerkin aikanaan. Ajatus oli kuitenkin jokseenkin eri ja keinot aivan toiset. Sallinen haali elementtejä puheteatterista ja halusi näyttämötapahtumien olevan yhtä lailla uskottavia ja puhuttelevia kuin teatterissakin. Hän onnistui, ja Ratsumiehen intensiiviset ilmaisukeinot löysivät yleisön. Tänään kuullaan Aulis Sallisen Neljä laulua unesta. Säveltäjä kirjoitti laulusarjan Taru Valjakalle vuonna Kolme näistä lauluista sisältyy Ratsumieheen ja ne ovat oopperan keskeisintä musiikillista materiaalia. Puhuttelevan suora, paikoin suomalaisesta kansanrunoudestakin ammentava naisen ja miehen rooleja purkava teksti saa taustalleen orkesterin mollivoittoisen, osin klusterimaisen sävelmassan. Pääsiäiskonserttiin sarja sopii. Tekstissä ja musiikin hengessä on sellaista rauhoittumista ja sellaisia teemoja, jotka sopivat pääsiäisviikkoon tosi hyvin. Ja sittenhän tämä sarja sopii kuin nenä päähän tuon Brucknerin kanssa! Molemmilla puolin konserttia orkesterilliset värit on tosi vahvoja, tässä on selkeä punainen lanka, pohtii sopraano Helena Juntunen. Hän jatkaa vielä laulusarjan ja seuraavana kuultavan sinfonian yhtäläisyyksistä: Molemmissa on painavaa rakkautta, mutta kuitenkin ihan erilaista. Neljä laulua unesta on kuin kymmenen kiloa höyheniä, se on sillä tavalla painavaa. Alppimaisemien jättisinfonikko Anton Bruckner ei ollut ihmelapsi, aivan kuin ei ollut hänen ihailemansa Wagnerkaan. Päinvastoin. Ensimmäinen numeroitu sinfonia syntyi Brucknerin ollessa jo yli neljänkymmenen vuoden iässä. Seitsemännen sinfonian kantaesityksen aikaan Bruckner oli juuri täyttänyt kuusikymmentä. Itävaltalaissäveltäjä kirjoitti yksinomaan neliosaisia sinfonioita, jotka ovat muodoltaan keskenään melko yhtenäisiä. Järkälemäisyys ja monumentaalisuus ovat kuvailevia sanoja, jotka hyvin usein liitetään Bruckneriin. Säveltäjän yhdeksästä sinfoniasta soitetuimpia ovat Tamperetalossa viimeksi lokakuussa kuultu neljäs, Romanttinen, ja tänään kuultava seitsemäs. Hannu Linnulle tämä ilta on erityisen tärkeä: Konserttiohjelmaa mietittäessä päädyttiin lopulta Bruckneriin, ja päätin ottaa haasteen vastaan. En ole yhtään ainutta Brucknerin sinfoniaa johtanut. Nyt olen ehkä oikeassa iässä, hän kertoo. Kysymys ei kuitenkaan ole varsinaisesti iästä: Kun alkaa tehdä kapellimestarin uraa, on paljon sellasta, jota nuoren kapellimestarin on välttämätöntä oppia. On Beethovenit, Mahlerit, Stravinskyt Et ei se silleen oo ikäkysymys, en vaan ole tullut sitä johtaneeksi. Hannu Lintu kertoo, ettei Tampere Filharmonia soittanut Bruckneria hänen nelivuotisella ylikapellimestarikaudellaan. Tähän iltaan, kiirastorstaihin, seitsemäs sinfonia kuitenkin sopii erinomaisesti. Eihän tämä varsinaisesti ole pääsiäismusiikkia, sehän on mielikuva. Bruckner oli kirkollinen sinfoninen säveltäjä, niin kummallisesta kuin se kuulostaakin. Hänellä oli katedraaliakustiikka mielessään sinfonioita säveltäessään, kirkot toimivat

5 hänelle akustisena inspiraationa. Konserttisalimusiikissa on takana se ajatus siitä, että se toimii kuin suuri urku., Lintu selittää. Brucknerilla oli urkuritausta, ja hänen tiedetään olleen hyvin uskonnollinen mies. Mielikuva uruista läpäisee hänen tuotantonsa, myös tämän sinfonian. Orkesteri soittaa Brucknerille tyypillisellä tavalla irtonaisesti. Seitsemännessä sinfoniassa on useita pitkiä ja lavean kauniita melodialinjoja, mutta ajatus uruista on silti läsnä. Soitinryhmät vuorottelevat kuin urkujen sointimassaltaan ja -väriltään erilaiset äänikerrat. Bruckner kirjoitti seitsemättä sinfoniaansa Wagnerin Parsifalin kantaesityksen aikoihin. Sävellystyön kuluessa Bruckner sai kuulla Wagnerin menehtyneen sydänkohtaukseen. Sinfonian toisen osan surumarssintäyteisen ja wagnertuubien väkevöittämän kuulokuvan voikin ajatella soivan Brucknerin suuresti ihaileman säveltäjän muistolle. Tämä toinen osa oli juuri se, joka sai kriitikot innostumaan sinfonian kantaesityksessä Leipzigissa joulukuun lopussa vuonna Teos on täynnä lyyristä kauneutta ja harrasta sävelkieltä. Katedraalien holvikaarten jylhä luonne on aistittavissa. Kuten Helena Juntunen toteaa Sallisen laulusarjaa pohtiessaan, on sekä lauluissa että Brucknerin seitsemännessä kysymys jonkinlaisesta painavasta rakkaudesta. Brucknerilla hyvin hartaasta ja ylevästä sellaisesta. Teksti: Maija Leino NELJÄ LAULUA UNESTA I UNESTA TEHTY MIES Hän tulee unessa unesta tehty mies. Hän tulee yöllä unen kautta ja se on liian julmaa. Hänen on kylmä, hänen on ikävä, hän ei tule pyytämällä, eikä mene pyytämällä hän ei puhu puhuttamalla, hän ei nuku nukuttamalla. Hänen on kylmä, hänen on ikävä. Minä en voi käskeä pois miestä joka on kuollut. Mitä minä teen miehelle joka tulee unessa? II KEHTOLAULU KUOLLEELLE RATSUMIEHELLE Nukkuu se nyt nukuttamatta, nukkuu unta näkemättä. Ei sitä uni herätä, ei hevonen, ei kuningas, ei nainen, ei pelko, ei sitä uni herätä, ei unessa nähty hevonen, ei unessa kuningas, ei unen nainen eikä pelko. Hevonenkin hengähtävi matkan pitkän juostuansa, rautanenkin raukenevi kesäheinän lyötyähän, vetonenkin vierähtävi joenpolven käytyähän, tulonenkin tuikahtavi yön pitkän palettuahan.

6 III ON KOLME UNTA SISÄKKÄIN On kolme unta sisäkkäin, on kolme unta sisäkkäin, sisäkkäin, sylikkäin. Unessa unesta tehty nainen nukkuu pehmeästi, pehmeästi, lapsi nukkuu naisen sisällä syntymätön, syntymätön näkee unta. Kolmen unta sisäkkäin, sylikkäin. Mitä uni tarkoittaa? Minun täytyy nähdä unta, Minun täytyy syntyä ja kuolla. Kuka niin käski sanoa? Ei kukaan, ei kukaan, itse piti keksiä, Itse piti sanoa. IV EI MIKÄÄN VIRTA Mutta en tiedä, ei sitä ehdi kuunnella kun mies puhuu, odottaa vain mitä hän ei koskaan sano, ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä, on ilta kun ehtii joen ylitse. Miten nainen voisi kysyä, kysellä, keskeyttää, nainen unesta tehty, lihasta joka on makeaa, hämärästä kehrätty, vimmatusti, vimmatusti, kiireesti, kiireesti, että hän olisi valmis kun unessa tulee mies, kun unessa tulee mies, unesta tulee mies oksista kyhätty, tuulesta koottu, tuulesta koottu, nopeasti kulkeva, kulkeva. Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä. On ilta kun ehtii joen ylitse. Tampere Filharmonian keväässä mm. To 16. & pe klo 19 Kullervo Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni Suomen Mieskuoroliiton suurkuoro Sibelius: Kullervo-sinfonia Su klo 15 Faunien iltapäivä Kamarimusiikkikonsertti Bach Chase Ravel Brahms *Konsertin juontaa Jouni Kaipainen. To klo 19 Mozartista itään Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano Huang Ruo: Announcement Mozart: Pianokonsertto nro 20 Nielsen: Sinfonia nro 3 Espansiva Pe 1.5. klo 15 Vappukonsertti Giancarlo Rizzi, kapellimestari Tiina Vahevaara, sopraano Vappukonsertin ohjelmassa operetti- ja musikaalisävelmiä sekä rakastetuimpia klassikoita. Anna palautetta, voit voittaa lippuja! Keräämme palautetta toiminnastamme yhdessä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n eli Suosion kanssa. Vastaa osoitteessa: vastaa.innolink.fi/sso/tampere. Paperisia vastauslomakkeita ja postituskuoria jaetaan konserttien yhteydessä Tampere-talossa. Vastanneiden kesken arvotaan lippupalkintoja. ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: Santtu-Matias Rouvali Kaapo Kamu Behzod Abduraimov Ben Ealovega Tiina Vahevaara Heikki Tuuli Paavo Haavikko Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen

7 Huippuvierailu maailmalta, orkesterin ensiesiintyminen Suomessa ja Tampere-talossa! La klo 19 Iso sali ARMENIAN FILHARMONINEN ORKESTERI Kapellimestari Eduard Topchjan Solisti Isabelle Faust, viulu Hatšaturjan Szymanowski Tšaikovski Liput alk. 35/50, rajoitettu määrä opiskelijalippuja alk. 25 Orkesterivierailua tukee Armenian suurlähetystö. Musiikkia & makuja -paketti alk. 60/75, sis. lipun ja Ruokagallerian Viini Soi -tasting klo 18 alk Tampere-talon Lipputoimisto (1,40 /min.+pvm) Hämeenkatu 14 B Tampere Filharmonia Toivotuimmat klassikot klo 19 Eugene Tzigane kapellimestari Stefan Jackiw viulu Bizet: Carmen-sarja Dvořák: Romanssi Ravel: Tzigane Liszt: Unkarilainen rapsodia 2 Kodaly: Hary Janos -sarja Eugene Tzigane Lisa-Marie Mazzucco