kapellimestari PE klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI AULIS SALLINEN (s. 1935) Sinfonia nro 7 op. 71 Gandalfin unet

Transkriptio

1

2

3 TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Jonathan PE klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI Roozeman, sello TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Jonathan Roozeman, sello AULIS SALLINEN (s. 1935) Sinfonia nro 7 op. 71 Gandalfin unet AULIS SALLINEN Kamarimusiikki III sellolle ja kamariorkesterille Don Juanquijoten yölliset tanssit op. 58 VÄLIAIKA JOONAS KOKKONEN ( ) Sinfonia nro 4 I Moderato II Allegro III Adagio Medilaser Oy:n nimikkokonsertti Konsertti päättyy noin klo Konsertin kaikenlainen taltioiminen on kielletty.

4 Illan kokoonpano Konserttimestari Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari I viulu Maria Itkonen 3. konserttimestari Riikka Marttila* Lotta Laaksonen*** tp. Lea Antola Raimo Hannikainen Siri Heinonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Kati Tuominen-Heroja Martti Wiklund Hanna Parviainen tp. Vivian Stolt tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Anna Angervo*** tp. Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Riikka Alakärppä tp. Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Huilu Alexis Roman* tp. Malla Vivolin** Nina Johnson*** Seppo Planman Oboe Cristian Moré Coloma* Heikki Pöyhönen*** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Janne Pesonen** Reetta Näätänen Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Alessandro Chiavetta** Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Jouko Harjanne tp. Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harppu Kirsti Vartiainen* Kosketinsoittimet Katja Kilponen tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

5 Santtu-Matias Rouvalin kapellimestariura lähti huimaan nousukiitoon 2009, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 2013, ja hänen sopimustaan jatkettiin juuri toistaiseksi. Rouvali on kysytty nimi kansainvälisillä estradeilla: Hänet on nimitetty Lontoon Philharmonia-orkesterin päävierailijaksi, vastaavassa pestissä hän toimi Kööpenhaminan filharmonikoissa Syksyllä 2017 hän aloitti Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Vakituisten tehtäviensä ohella Rouvali vierailee niin Euroopan kuin Yhdysvaltain merkittävissä orkestereissa. Sinfoniakonserttien lisäksi Rouvali on johtanut oopperaa ja palaakin ensi keväänä Tampereen Oopperaan johtamaan Olli Kortekankaan uuden Veljeni vartijan. Suomalais-hollantilaisen Jonathan Roozemanin sellistinura sai lisävauhtia, kun hänet palkittiin kansainvälisessä Tšaikovski-kilpailussa kuudennella palkinnolla Menestys johti heti lukuisiin kutsuihin niin orkesterisolistiksi kuin resitaalikonsertteihin muun muassa Valery Gergievin johtaman Mariinskyn orkesterin kanssa. Nuori huippusellisti on soittanut myös Radion sinfoniaorkesterin, Pietarin filharmonikkojen ja Tokyo New City Orchestran kanssa. Keväällä 2017 Roozeman teki tiivistä yhteistyötä Sinfonia Lahden kanssa Okko Kamun ja Osmo Vänskän johdolla. Kauden kohokohtiin lukeutuu elokuinen Esa-Pekka Salosen Mania-teoksen esityskiertue. Tšaikovski-kilpailun lisäksi sellisti on menestynyt muissakin kilpailuissa kuten Turun sellokilpailuissa, joissa hänet palkittiin erikoispalkinnolla vain 12-vuotiaana. Roozeman opiskelee sellonsoittoa Kronberg-akatemiassa Saksassa Frans Helmersonin luokalla. Aiemmin hän on opiskellut Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Martti Rousin opissa.

6 GANDALF JA DON JUAN QUIJOTE Tämän illan konsertissa kuullaan suomalaisen musiikin rautaisen kaksikon, Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen musiikkia. Molemmat säveltäjät tunnetaan erityisesti oopperoistaan, jotka synnyttivät suorastaan villityksen 1970-luvun Suomessa; mahdollisuudet oopperatuotantojen toteuttamiseen olivat parantuneet edeltävien vuosikymmenten aikana merkittävästi, ja niinpä Kokkosen ainoa ooppera Viimeiset kiusaukset ja Sallisen laajan oopperatuotannon ydinteokset Punainen viiva ja Ratsumies saatiinkin näytille isosti ja niihin ihastuttiin ja niistä puhuttiin paljon. Näiden 1970-luvun merkkiteosten myötä ooppera lajina nousi suuren yleisön tietoisuuteen ja suosioon. Säveltäjistä nuoremmalla aloitetaan. SALLI- NEN sai oppinsa Sibelius-Akatemiassa muun muassa neljätoista vuotta vanhemman Kokkosen johdolla. Paitsi säveltaiteilijana, Sallinen on tunnettu myös lukuisista luottamustehtävistään: hän on toiminut muun muassa Radion sinfoniaorkesterin intendenttinä ja Teoston puheenjohtajana. Tunnustuksia hän on saanut lukuisia, esimerkiksi Wihurin säätiön Sibelius-palkinnon vuonna Sallisen tuotannon keskiössä on oopperoiden lisäksi kahdeksan sinfoniaa, konserttoja solistille ja orkesterille sekä paljon hienoa kamarimusiikkia. SEITSEMÄNNEN SINFONIANSA Sallinen viimeisteli 1990-luvun puolivälissä Göteborgin sinfoniaorkesterin tilauksesta. Kantaesityksen johti orkesterin pitkäaikainen ylikapellimestari Neeme Järvi marraskuussa Tänä iltana teoksen johtaa Göteborgin orkesterin ja Tampere Filharmonian nykyinen ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. On

7 tosi hauskaa, että sinfonia on kantaesitetty just Göteborgissa! Ollaan haluttukin etsiä yhteyksiä näiden kahden orkesterin välille, mutta tää yhteys oli kyllä puhdas sattuma, Rouvali kommentoi. Kantaesityksestä on kulunut nyt parisenkymmentä vuotta, mutta sinfonian aihe ei varmastikaan ole vanhentunut. Innoituksena on nimittäin englantilaiskirjailija J. R. R. Tolkienin 1930-luvulta saakka hioma, 1950-luvulla julkaistu Taru sormusten herrasta -romaani, joka näyttää säilyttävän paikkansa kestosuosikkina vuosikymmenestä toiseen. Ennen kolmiosaista romaania Tolkien kirjoitti Hobitti eli sinne ja takaisin -romaanin, johon Sallinen on niin ikään tutustunut ennen sinfoniansa säveltämistä. Alun perin Sallisen oli tarkoitus kirjoittaa romaanien pohjalta baletti, mutta idea kariutui. Hän oli kuitenkin luonnostellut balettiin jo jonkin verran materiaalia, jota päätti sitten hyödyntää seitsemännessä sinfoniassaan. Kuten seitsemännen sinfonian nimi Gandalfin unet kertoo, on Sallinen löytänyt Tolkienin usein suomalaismytologiaan ja Kalevalaankin yhdistetystä hahmogalleriasta ainakin yhden varsin puhuttelevan persoonan. Velho Gandalf onkin läsnä sinfoniassa paitsi tunnelmina myös konkreettisena sävelkulkuna. Sallinen on nimittäin luonnostellut materiaaliaan Gandalfin nimen pohjalta ottaen mukaan ne kirjaimet, jotka ovat sävelten nimiä: sinfoniassa esiintyy useaan otteeseen aihe G, A, D, A, F. Sallinen ei halua kertoa sävelillään Gandalfin tarinaa tai luonnostella edes otteita järkälemäisen kirjallisuuden klassikon juonenkuljetuksesta. Sen sijaan hänen valintansa perustuvat romaanin tunnelmiin ja lukukokemukseen.

8 Tolkienin myyttisen romaanin lisäksi sinfonian taustalla on muitakin historiallisia kerrostumia: Sallinen on lainannut melodioita muun muassa Piae cantiones -kokoelmasta, jonka historia ulottuu keskiajalle, ehkä kauemmaskin. Kokoelmassa on latinankielisiä, eurooppalaisia lauluja, joita laulettiin Suomessa ja Ruotsissa ahkerasti 1500-luvulla. Suomalainen ylioppilas Theodoricus Petri julkaisi kokoelman 1580-luvulla Saksassa opiskellessaan. Hurskaita lauluja nimitetään toisinaan myös teinilauluiksi, sillä niitä lauloivat aikanaan erityisesti nuoret apupapit. Nyt satoja vuosia myöhemmin laulut ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi suomalaista kuorolauluperinnettä, ja niistä on tehty lukuisia kauniita kuorosovituksia ja kehitelty sävelaiheita orkesterimusiikkiin. Gandalfin unet -sinfonian jälkeen kuullaan DON JUANQUIJOTEN YÖLLISET TANSSIT, jonka Sallinen kirjoitti sellisti Arto Norakselle 1980-luvulla. Teos on jatkoa vuosina 1975 ja 1976 Helsingissä kantaesitetyille Kamarimusiikki I ja Kamarimusiikki II -teoksille, joista ensimmäinen on sävelletty jousiorkesterille ja toinen alttohuilulle ja jousiorkesterille. Sarjan kolmas osa, edeltäjiään kymmenen vuotta nuorempi Kamarimusiikki III kantaesitettiin Naantalin musiikkijuhlilla kesäkuussa Teos on tosiaankin kamarimusiikkia: Vaikka soolosello on pääroolissa tässä kappaleessa, on silti kyse enemmän kamarimusiikista kuin soolokonsertosta, illan solisti Jonathan Roozeman toteaa. Teoksen nimi kertoo paljon sen luonteesta: häpeilemätön naistenmies Don Juan ja tuulimyllyjä vastaan taisteleva veijari Don Quijote ovat hahmoja, joihin on helppo liittää vauhdikkaita, hurjia mielikuvia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on siis luvassa! Sellosolisti pääsee näyttämään taitonsa leikkisän, erilaisia lajeja, kuten jazzia ja tangoa, yhdistelevän

9 teoksen parissa. Teos vaatii soittajalta intensiivistä teknistä valmistautumista. Silti minulle ehkä vaikeinta on ollut erottaa eri karaktäärit ja teemat toisistaan niin, että kaikki pystyvät nuo erot huomaamaan, Roozeman kertoo. Hänellä on selkeä mielikuva teoksesta: Minulle siitä tulee heti mieleen sellainen iäkäs henkilö, joka muistelee vanhoja hyviä aikoja. Roozemanilla on muutenkin erityinen suhde Sallisen musiikkiin: Sain jo pikkupoikana mahdollisuuden soittaa Salliselle hänen sooloteoksensa. Siitä lähtien olen ihaillut hänen musiikkiaan! Hän on ehdottomasti yksi hienoimpia elossa olevia säveltäjiä! Nuori sellisti soittaa Tampere Filharmonian edessä nyt ensimmäistä kertaa: Tämä on debyyttini Tampere Filharmonian ja Santun kanssa. Odotan tietenkin tätä suurella innolla! Uskon, että löydämme paljon energiaa konserttiin, toivottavasti se tarttuu myös yleisöön! Toivon, että Sallisen teos herättäisi mukavia muistoja menneisyydestä, sellaisia, jotka antavat yleisölle paljon aurinkoa synkkään talveen! Väliajan jälkeen siirrytään KOKKOSEEN. Hänkin sai säveltäjän ja pianistin koulutuksensa Sibelius-Akatemiasta, mutta hankki tutkinnon myös Helsingin yliopiston musiikkitieteestä. Kokkonen hoiti uransa aikana lukuisia luottamustehtäviä: säveltäjä toimi johtotehtävissä muun muassa Teostossa, Wihurin säätiössä ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:ssä. Sibelius-Akatemiassa Kokkonen opetti musiikinteoriaa ja -historiaa ja toimi muutaman vuoden myös sävellyksen professorina yksi hänen menestyneimmistä oppilaistaan on tämän konsertin alkupuolen säveltäjä Aulis Sallinen. Kokkonen teki läpimurtonsa uusklassisella pianokvintetollaan 1950-luvun alussa hän

10 keskittyi aina 1950-luvun lopulle saakka kamarimusiikkiin, ja ensimmäinen sinfonia kantaesitettiin vasta vuonna Kokkosen neljästä sinfoniasta ensimmäiset olivat varsin radikaalia musiikkia, aikansa kuvia, joissa säveltäjä mukautui vallitseviin sävellystrendeihin. Jo kolmannessa sinfoniassa hänen tyylinsä pehmeni kuitenkin kohti uusromanttisempaa suuntaa, joka jatkui edelleen seuraavassa sinfoniassa. Tänään kuultava NELJÄS SINFONIA kantaesitettiin Kokkosen 50-vuotisjuhlakonsertissa marraskuussa Radion sinfoniaorkesteri soitti konsertin, jonka ohjelmassa oli säveltäjän ensimmäinen sinfonia, Arto Norakselle sävelletty sellokonsertto ja juuri juhlakonserttiin valmistunut, mutta Kokkosen jo paljon aikaisemmin suunnittelema neljäs sinfonia. Tässä konsertissa Kokkosen huima tyylillinen kehitys on varmasti ollut helposti havaittavissa! Paljon on toisaalta myös säilynyt esimerkiksi rakenteen puolesta: vaikka Kokkonen hieman toisin aluksi suunnittelikin, päättyy hänen neljäskin sinfoniansa lajityypin perinteestä poiketen hitaaseen osaan aivan kuten kolme edeltävääkin. Neljäs sinfonia on varsin lähestyttävää musiikkia ja onkin saavuttanut suosiota kotimaassa ja ulkomaisilla konserttilavoilla aivan kuten säveltäjän ainoa oopperakin. Juuri lähestyttävä perinteisiin nojaaminen oli se, mikä sai nuoremman, 1970-luvulla Korvat auki -yhdistyksen perustaneen säveltäjäsukupolven kutsumaan Kokkosen ja Sallisen näyttämöteoksia karvalakkioopperoiksi. Nuorempien kollegoiden lausunnot eivät kuitenkaan katkaisseet hittioopperoiden voittokulkua, vaan Sallisen ja Kokkosen teokset muodostuivat merkittäväksi osaksi 1970-luvun suomalaistaiteen kuulokuvastoa.

11 Tämän illan Suomi 100 -konsertissa luodaan katsaus 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten kotimaiseen sävelistöön. Tampere Filharmonia soittaa tän loppusyksyn ajan nyt suomalaista musiikkia. Niinpä ajateltiin sitten ottaa välillä tämmöset kappaleet, joita ei ole niin kauheesti Suomessa soitettu, vaan ne on jääneet tavallaan vähän varjoon, Santtu-Matias Rouvali avaa ohjelmavalintaa. Paitsi harjoituksia, ylikapellimestarin ja orkesterin viikkoon on mahtunut myös suuri uutinen: Rouvalin ja Tampere Filharmonian sopimusta on päätetty jatkaa toistaiseksi. Ympäri maailmaa ahkerasti matkustava Rouvali kommentoi tilannetta tyytyväisenä: On ihan loistavaa, ettei tarvi jättää leikkiä kesken, vaan voidaan jatkaa yhdessä vieläki pidemmälle. Teksti Maija Leino TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Lomalinja Oy Medilaser Oy Sasor Oy Visura Oy Vapriikki Pro Orchestra ry TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT

12 NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön.

13 Tänään! Konsertin jälkeen jatkoille Sasoriin. Tarjolla pikkupurtavaa hyvän viinin kanssa. Kokoa buffetista sasoriks-lautanen oman makusi mukaan 2 kpl/suupala sasorikseja viiniä ja tunnelmaa Viinitarjouksia: valkkari tai punkku, 24 pullo Tarjous on voimassa vuoden 2017 loppuun SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu Birckala 1017 Tursiannotkon viikinkiaikainen hämäläiskylä JA YLI KYMMENEN MUUTA NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH / 12/6

14 Uusia Visura-koteja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas, Puutarhakatu 17 Helppoa ja laadukasta asumista Puutarhakadulla. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p , KEVÄINEN PARIISI 4 pv I pv I Mari Palo sopraano Hannu Lehtonen laulaja, diplomisaksofonisti Lähde keväiseen Pariisiin nauttimaan kaupungin nähtävyyksistä ja tunnelmasta. Matkan kruunaa April in Paris -illallisristeily Seinellä, jossa tunnelmaa luovat Mari Palo, Hannu Lehtonen ja Niko Kumpuvaara. Katso kaikki kulttuurimatkat LOMALINJA.FI/KULTTUURIMATKAT TAMPERE I HELSINKI I RYHMÄT Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min.

15

16