Kirjeitä kaukomailta, kaikuja kaariholveista

Transkriptio

1 Kirjeitä kaukomailta, kaikuja kaariholveista Tampere Filharmonia JoAnn Falletta, kapellimestari Tuuli Takala, sopraano Tampereen Filharmoninen Kuoro

2 Perjantai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia JoAnn Falletta, kapellimestari Tuuli Takala, sopraano Tampereen Filharmoninen Kuoro Jani Sivén, kuoron valmennus ARNOLD BAX ( ) Tintagel EDWARD ELGAR ( ) In the South op. 50 VÄLIAIKA FRANCIS POULENC ( ) Gloria FP 177 I Gloria II Laudamus Te III Domine Deus IV Domine Fili unigenite V Domine Deus Agnus Dei VI Qui sedes ad dexteram Patris Konsertti päättyy noin klo Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani:

3 Konserttimestari Anton Chausovskii, vuorotteleva 1. konserttimestari I viulu Maria Itkonen, 3. konserttimestari Lea Antola Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Anna Husgafvel tp. Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu Mihail Slobodjaniuk, sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Anne Korhonen Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn Eija Laru tp. Saroko Obu tp. Sello Joona Pulkkinen, soolosellisti Panu Saari* tp. Virpi Välimäki*** tp. Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Oona Roselund tp. Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Malla Vivolin*tp. Beatriz Macias**tp. Nina Johnson*** Oboe Juha Ala** Heikki Pöyhönen*** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Janne Pesonen*** Reetta Näätänen Fagotti Aleksei Dmitriev* Alexandru Cozma*** Marcin Wosinski Käyrätorvi Ismo Ponkala* Pasi Tiitinen*** Timo Ruskeepää Pauliina Koskela Miriam Brown tp. Trumpetti Jonas Silinskas* Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Mikhail Kapustin*** Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harppu Kirsti Vartiainen* Leea Nikku tp. Illan kokoonpano *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

4 Mark Dellas Yhdysvaltalaiskapellimestari JoAnn Falletta on johtanut merkittäviä orkestereita ympäri maailmaa Amerikoista ja Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan. Viimeaikaisia vierailuja ovat olleet muiden muassa Belgradin, Göteborgin, Liman ja Bogotan orkesterit sekä Euroopan kiertue Stuttgart Orchestran kanssa. Palkittu kapellimestari toimii Buffalon filharmonikkojen, Virginian sinfoniaorkesterin ja Belfastin Ulster Orchestran ylikapellimestarina sekä Hawaiji Symphonyn taiteellisena johtajana. Lisäksi hän on Brevard Music Centerin päävierailija. Levytyksiä Fallettalle on kertynyt jo yli yhdeksänkymmentä. Hän työskentelee paljon myös musiikinopiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten parissa. Falletta on opiskellut Mannes College of Musicissa ja Juilliardissa, josta on valmistunut sekä maisteriksi että tohtoriksi.

5 Jouni Harala Tuuli Takalan ura lähti vauhtiin hänen voitettuaan Timo Mustakallio -laulukilpailun ja Kangasniemen laulukilpailun kesällä Sopraano on menestynyt myös kansainvälisissä kilpailuissa. Suomen Kansallisoopperassa Takala debytoi Taikahuilun Yön kuningattarena lokakuussa Seuraavana kesänä hän loisti samaisessa roolissa Savonlinnan Oopperajuhlilla. Kesällä 2015 hän debytoi ulkomaisella oopperanäyttämöllä hypätessään lyhyellä varoitusajalla Dresdenin Semperoperin Figaron häät -produktion Barbarinaksi. Kesällä 2016 hän palasi Savonlinnan Oopperajuhlille Don Giovannin Zerlinaksi. Kaudet ja Takala on Dresdenin Semperoperin Nuorten Solistikunnan jäsen. Musiikkiopintonsa Takala aloitti viulun parissa viisivuotiaana, laulua hän on opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa Ritva- Liisa Korhosen johdolla. Laajan musiikkitaustansa ja koulutuksensa myötä Takala on kotonaan aina klassisesta ja modernista musiikista poppiin ja jazziin. Vuonna 1990 perustettu Tampereen Filharmoninen Kuoro toimi aluksi nimellä Tampere-talon oratoriokuoro. Heikki Liimolan, Jussi Kaurasen ja Timo Nuoranteen aiemmin luotsaaman suurkuoron taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2013 kuoro- ja orkesterikapellimestari Jani Sivén. Tampere Filharmonia on kuoron tärkein yhteistyökumppani, ja suuret orkesteriteokset ovat kuorotoiminnan keskiössä. Lisäksi Tampereen Filharmoninen Kuoro keskittyy omiin a cappella -projekteihin. Kokoonpanossa laulaa aktiivisesti noin yhdeksänkymmentä musiikinosaajaa.

6 Pyhäinpäivän aaton konsertissa soivat brittiläiset ja ranskalaiset sävelet. Konsertin aluksi kuullaan kaksi sävelrunoa, jotka ovat molemmat eräänlaisia luonnonkuvauksia, potretteja lomamatkoilta, illan kapellimestari JoAnn Falletta kertoo. Iso- Britannian läntisessä kärjessä vierailleen Arnold Baxin ja Italian Savonassa lomailleen Edward Elgarin sävelten siivin voidaankin nyt matkustaa kauas pimeästä marraskuusta! 1880-luvun alussa lontoolaiseen ylemmän luokan perheeseen syntynyt Bax sai musiikillisen kasvatuksensa alkuun Hampsteadin konservatoriossa ja myöhemmin Royal Academy of Musicissa. Jo teini-iässä hän suuntasi kiinnostuksensa Irlantiin ja sen myyttiseen historiaan, mikä kuuluukin vahvasti Baxin tuotannossa, niin hänen musiikissaan kuin lukuisissa runoissaankin. Erityisen paljon myytit ovat läsnä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuneessa Éire-trilogiassa, josta Tampere Filharmonia esitti yhden osan Erkki Lasonpalon johdolla marraskuussa Tänään kuultava sävelruno Tintagel, brittisäveltäjän eittämättä soitetuin teos, valmistui vuonna Sävellysprosessin juuret juontavat kaksi vuotta kauemmas, retkeen, jonka Bax teki pianisti Harriet Cohenin kanssa. Pariskunnan suhde oli alkanut paria vuotta ennen retkeä ja jatkui vuosikymmeniä muuttuen lopulta syväksi ystävyydeksi. He kävivät Iso-Britannian eteläisen kärjen Cornwallissa tutustumassa Tintagelin linnanraunioihin. Taruista ja historiasta innostunut Bax löysi epäilemättä helposti oman tapansa säveltää sykähdyttävät maisemat orkesterille. Bax sai enimmät vaikutteensa kirjallisuudesta, säveltäjistä häneen iskivät useat romantikot, erityisesti Richard Wagner. Niinpä Baxilla olikin Wagnerin tavoin taipumus yhdistää musiikki ja tarina kokonaisuudeksi. Tänäänkin kuullaan teos, joka maalaa maisemia ja myyttistä historiaa. Sen voi ajatella heijastelevan myös Baxin omaa henkilökohtaista elämää, suhdetta pianisti Coheniin ja kotona odottavaa perhettä. Bax itse kuvaili te-

7 ostaan kertoen, että kyseessä on merimaisema aurinkoisena, tuulisena päivänä ja juuri tämän saamme kuulla, auringonsäteitä ja myrskyävääkin merta. Siinä todella on valtameri kaikkine liikkeineen ja toisaalta historia, Cornwallissa asunut kuningas Arthur ja muuta englantilaisille tärkeää, illan kapellimestari pohtii. Baxin maanmieheltä, häntä melkein 25 vuotta vanhemmalta Elgarilta kuullaan niin ikään ihastuttavia maisemia maalaileva sävelruno. Elgar vei perheensä vuonna 1903 lomalle Alassion kylään Välimeren rannalle. Italian-matkalla näkemästään ja kokemastaan lumoutuneena Elgar kirjoitti orkesterikappaleen In the South, josta käytetään usein lisänimitystä Alassio. Kuin Italian aurinko ja ihastuttavat, historialliset maisemat, myös Elgarin orkesterikappale on lumoavan lämmin. Elgar oli ensimmäistä kertaa Italiassa silloin. Englannissa oli varmasti sateista ja tummaa, ja niinpä Italia saikin hänet säveltämään teoksen, joka on täynnä valoa ja suurta iloa, illan kapellimestari kuvailee. Elgar on brittien Sibelius, kansakunnan omakseen ottama sävelten mestari, joka oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan; musiikillisesti muun muassa Saksan, Itävallan ja Ranskan varjoon jäänyt Englanti tarvitsi vuosisadan vaihteessa oman suuren säveltäjän, joka Elgarista sitten tuli. Erityinen läpimurto oli Enigma-variaatiot, joka kuultiin Isossa salissa viimeksi tammikuussa Tänään kuultava, neljä vuotta variaatioiden jälkeen valmistunut sävelruno soi hyvin sitä tyyliä, jolla Elgar lumosi oman maansa kulttuuriväen ja lopulta konserttiyleisöt ympäri maailman. Väliajan jälkeen siirrytään ranskalaisten sävelten pariin. Francis Poulencin Gloria sopraanolle, kuorolle ja orkesterille valmistui kesällä 1960 ja Bostonin sinfoniaorkesteri soitti kantaesityksen seuraavana vuonna. Poulenc sai oppinsa ennen kaikkea pariisilaisista taiteilijapiireistä, hän oli osa kuuden uusklassikon Les Six -ryhmää, johon yhdistettiin hänen lisäkseen Georges Auric, Louis Durey, Arthur Honegger, Darius Milhaud ja Ger-

8 maine Tailleferre. Säveltäjillä oli tahtoa ja taipumusta kehittää ranskalaista musiikkia suuntaan, joka on jotakin muuta kuin saksalainen romantiikka tai maalaileva impressionismi. He ottivat vaikutteita ympäröivästä populaarimusiikista ja toisaalta katsoivat musiikissaan paljon taaksepäin, pitkälle säveltaiteen historiaan. Poulencin uusklassinen tyyli kehittyi kehittymistään vuosikymmenten varrella ja vähitellen mukaan tuli myös paljon katolista perinnettä. On ajateltu, että Poulencin uskonnollisuus sai erityisen alkusysäyksen hänen menetettyään kaksi läheistä ystäväänsä 1930-luvulla. Gloria syntyi vuosia myöhemmin Koussevitzky-säätiön tilauksesta. Se on Poulencin myöhäistuotantoa ja tuo kuultavaksi hänen säveltäjänluonteensa sekä samalla sen viestin, jonka perinteinen katolinen teksti tuo pohdittavaksi. Teos saikin aikanaan osin hyvin yllättyneen vastaanoton: kyseessä ei ole aivan perinteinen Gloria. Vaikka tämä teksti on ihan tuttu, niin on musiikillinen asetelma tosi omaperäinen, modernikin, siinä on impressionistista värikkyyttä, mutta samalla romanttista melodisuutta. Se on ikään kuin rajapinnalla, pohtii illan solisti Tuuli Takala, joka odottaa esitystä kovasti: Olen tosi innoissani tästä, kapellimestari on minulle uusi tuttavuus, ja odotan kovasti myös yhteistyötä kuoron ja orkesterin kanssa. Myös Tampereen Filharmoninen Kuoro on odottanut konserttia: Laulajat ovat olleet hyvin innostuneita teoksesta. Poulencin musiikkia on hyvä laulaa ja teoksen eri karaktäärit houkuttelevat mukaansa. Harmoniat ovat vaativia, mutta teoksen muoto hahmottuu selkeästi, mikä helpottaa omaksumista. Meillä on ollut hyvin aikaa saada teos kuntoon niin, että sen esittämisestä voi todella nauttia, kertoo kuoron valmentaja Jani Sivén ja jatkaa: Gloria on upea kuoro-orkesteri teos, jossa on paljon erilaisia karaktäärejä rytmikkäistä tansseista kauniin laulaviin osiin. Harmoniat tuovat teokseen aivan erityisen maailman. Niissä on impressionistista leijailevuutta, jota Poulenc maustaa hänelle tyypillisillä dissonansseilla tuoden sointuihin särmää.

9 Tänä iltana Poulencin Glorian myötä laskeudutaan pyhäinpäivän viettoon. Tämä on todella ihana kappale, sellaisella riipaisevalla tavalla kaunis. Se on lopetusnumerona hyvä juuri tunteikkuuden vuoksi, ja yleisöllekin on varmasti kiva kuulla välillä tällaista vähän vähemmän esitettyä musiikkia, illan solisti pohtii ja tiivistää lopuksi ajatuksensa teoksesta: Minuun tämä iskee ihan täysillä. Kapellimestari on samoilla linjoilla: Ihanaa tässä on se, että teos on epäilemättä uusi orkesterille ja yleisölle. Se on tekstuuriltaan aivan erityinen, luonteeltaan hyvin spirituaalinen ja monella tapaa todella ranskalainen. Fallettalle myös sali ja orkesteri ovat uusia, hän on nimittäin ensimmäistä kertaa Suomessa! Tampere Filharmonia on tehnyt kapellimestariin suuren vaikutuksen: Orkesteri on fantastinen. He ovat joustavia ja soittavat niin sofistikoituneesti ja niin vahvasti. Heillä on todella harvinainen taito kuunnella toisiaan, on kuin he soittaisivat kamarimusiikkia yhdessä! Teksti: Maija Leino

10 GLORIA I kuoro Gloria in excelsis Deo et in terra pax hominibus bonae voluntatis. II kuoro Laudamus te, benedicimus te, adoramus te, glorificamus te. Gratias agimus tibi propter magnam gloriam tuam. III sopraanosolisti & kuoro Domine Deus, Rex coelestis, Deus Pater omnipotens. IV kuoro Domine Fili unigenite, Jesu Christe. V sopraanosolisti & kuoro Domine Deus, Agnus Dei, Filius Patris, Domine Deus, Rex coelestis, Domine Fili unigenite, miserere nobis. Qui tollis peccata mundi, Agnus Dei, Filius Patris, miserere nobis. Qui tollis peccata mundi, suscipe deprecationem nostram. VI sopraanosolisti & kuoro Qui sedes ad dexteram Patris, miserere nobis. Quoniam tu solus sanctus, tu solus Dominus, tu solus altissimus, Jesu Christe, Cum Sancto Spiritu, in gloria Dei Patris. Amen.

11 Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto. Me kiitämme sinua, me siunaamme sinua, me palvomme sinua, me ylistämme sinua. Tuomme kiitoksen sinulle suuren kunniasi tähden. Herra Jumala, taivaallinen Kuningas, Jumala, kaikkivaltias Isä. Herra, ainokainen poika, Jeesus Kristus. Herra Jumala, Jumalan Karitsa, Isän Poika, Herra Jumala, taivaallinen Kuningas, Herra, ainokainen Poika, armahda meitä. Sinä, joka poistat maailman synnit, Jumalan Karitsa, Isän Poika, armahda meitä. Sinä, joka poistat maailman synnit, ota vastaan rukouksemme. Sinä, joka istut Isän oikealla puolella, armahda meitä. Sillä sinä yksin olet pyhä, sinä yksin olet Herra, sinä yksin olet korkein, Jeesus Kristus. Pyhän Hengen kanssa, Isän Jumalan kunniassa. Aamen.

12 TAMPERE FILHARMONIASSA SEURAAVAKSI Pe klo 19 LOPUTONTA VIIMEISTELYÄ JA ROMANTTISTA SINFONIAA Risto Joost, kapellimestari Stephen Hough, piano Beethoven: Leonore-alkusoitto nro 3 Beethoven: Pianokonsertto nro 3 Schumann: Sinfonia nro 3 Pe klo 19 Tuomiokirkko VIVALDIN MATKASSA Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja ja solisti Vivaldi: Jousisinfonia, kaksoiskonserttoja ja konserttoja usealle soittimelle Su klo 15 FAUNIEN ILTAPÄIVÄ -kamarimusiikkikonsertti Piazzolla: Histoire du Tango Nieminen: Kumbukumbu Msini, kantaesitys Schumann: Pianokvartetto Es-duuri LIPUT Sinfoniakonsertit 24/18/10/6 Kamarikonsertit 10/6 Tampere-talon lipunmyynti, Kulttuurimyymälä Aplodi ja Lippupiste (Lippupisteellä palvelumaksu) Opiskelijalippu konserttipäivänä 2 Tampere-talon lipunmyynti Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Silvonen