SUURET SAKSALAISET. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Michael Barenboim, viulu

Transkriptio

1 SUURET SAKSALAISET Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Michael Barenboim, viulu

2 Torstai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Michael Barenboim, viulu FELIX MENDELSSOHN ( ) Hebridit-alkusoitto op. 26 MENDELSSOHN Viulukonsertto e-molli op. 64 I Allegro molto appassionato II Andante III Allegretto non troppo Allegro molto vivace VÄLIAIKA LUDWIG VAN BEETHOVEN ( ) Sinfonia nro 2 D-duuri op. 36 I Adagio Molto Allegro con brio II Larghetto III Scherzo: Allegro IV Allegro Molto Konsertti päättyy noin klo ILLAN KOKOONPANO konserttimestari Dennis Kim (1. konserttimestari) I viulu Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari), Maria Itkonen (3. konserttimestari), Liina Nuora-Loijas***, Lea Antola, Siri Heinonen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Martti Wiklund, Riikka Alakärppä II viulu Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Leena Jaakkola, Kirsi Korpela- Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Pirjo Tulisalmi alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina sello Joona Pulkkinen (soolosellisti), Lauri Kankkunen*, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä kontrabasso Jarkko Uimonen*, Joni Armio***, Tuomo Kinnunen, Juha Kleemola, Antti Laulaja huilu Annaleena Jämsä*, Pekka Rankka** oboe Juha Ala**, Kari Nikkanen klarinetti Mark Reding**, Reetta Näätänen fagotti Alexandru Cozma***, Eri Ikeda käyrätorvi Ismo Ponkala*, Miriam Brown trumpetti Alessandro Chiavetta**, Sami Siikala*** patarummut Péter Fodor*** * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja

3 Kaapo Kamu Lyömäsoittajana musiikkiuransa aloittanut Santtu-Matias Rouvali onnistuu löytämään Tampere Filharmoniasta jatkuvasti uusia nyansseja ja täyttämään konserttisalit myös uudella yleisöllä. Nuoren kapellimestarilahjakkuuden ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion Sinfoniaorkesterin konserttia syksyllä 2009, minkä jälkeen Rouvali on ollut kysytty vierailija lukuisilla kansainvälisillä lavoilla. Hän on johtanut muun muassa Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion sinfoniaorkestereita, BBC Symphonya, Milwaukeen ja New Jerseyn sinfoniaorkesterita sekä Oslo Filharmonienia. Lisäksi hän on Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin päävierailija. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali aloitti syksyllä Michael Barenboim aloitti viulunsoiton seitsenvuotiaana. Hän opiskeli Rostokissa High School of Music and Theatressa professori Axel Wilczokin johdolla ja on osallistunut Guy Braunsteinin mestarikursseille. Monipuolinen ja lahjakas viulisti on esiintynyt useiden maineikkaiden orkestereiden ja kapellimestareiden kanssa ympäri maailmaa. Solistisen uransa ohella Barenboim toimii West-Eastern Divan Orchestran konserttimestarina, soittaa ensimmäistä viulua perustamassaan Erlenbusch Quartetissa ja esiintyy säännöllisesti kamarimusiikkifestivaaleilla. Hän on tunnettu erityisesti nykymusiikin esittäjänä. Santtu-Matias Rouvalin kanssa Barenboim on työskennellyt aiemminkin. He vierailivat yhdessä Tokyo Symphony Orchestrassa kaudella Janine Escher SUURET SAKSALAISET Tampere Filharmonian kausi avattiin tänä vuonna ulkoilmakonsertilla täpötäydessä Sorsapuistossa. Seuraavaksi orkesteri kokoontui vierailukonserttien merkeissä Kangasalla. On hyvä, että bändi lähtee välillä ulos talosta. Siinä aletaan kuunnella ihan eri tavalla. Ollaan otettu nyt tällanen tapa, että avataan kausi jossakin muualla, ja musta se on tosi hienoa, Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali iloitsee. Orkesteri onkin viimeisten vuosien aikana avannut syyskautensa Tampere-talon ulkopuolella. Elokuussa 2013 Filharmoniaa kuultiin Hervannassa, seuraavana vuonna Nokialla. Tänä vuonna orkesteri sai soittaa uudessa Kangasala-talossa. Varsinaisia avajaisia vietetään kuitenkin tänään kotisalissa Tampere-talossa. Konsertin avauskappalekin syntyi aikoinaan vierailun tuloksena. Saksalaissäveltäjä Felix Mendelssohn nimittäin sai ensi-innoituksen Hebridit-alkusoittoonsa Skotlannista. Mendelssohn lähti kiertämään Britteinsaaria vuonna 1829 yhtenä kohteenaan Skotlannin länsirannikolla sijaitseva Hebridien saariryhmä, jonka karun kiviseen maastoon hän ihastui ikihyviksi. Pysäyttävien maisemien lisäksi ympäristö huokui ja huokuu yhä edelleen myyttistä historiaa ja vuosisatojen takaisia ihmeellisiä taruja. Saariryhmän luonteikasta maisemaa hallitsee ympäröivä Atlantin valtameri, ja juuri kuohuvat aallot olivat säveltäjälle se suurin innoittaja. Meri ei ole suinkaan epätavallinen aihe Mendelssohnin tuotannossa. Tällä kertaa sävelkielen taustalla ei kuitenkaan ollut laivamatka tai perinteinen merimaisema, vaan nimenomaan se jylhä, aivan omanlaisensa tunnelma, jonka säveltäjä sai Hebrideillä kokea. 20-vuotias, äärimmäisen vaikuttunut Mendelssohn kirjoitti matkaltaan perheelleen. Jo 7. elokuuta 1829 päivätyssä kirjeessään hän hahmotteli mieleensä juolahtanutta sävelkulkua, joka myöhemmin päätyi tänään kuultavan alkusoiton avausteemaksi. Alkusoitto tunnetaan myös nimellä Fingalin luola. Tämä tarunhohtoinen paikka sijaitsee sekin Hebrideillä, Staffan saarella. Kivisen onkalon seinämiä piiskaavat aallot synnyttävät lumoavan äänimaiseman, josta Mendelssohnkin sai matkallaan nauttia. Keskeisin innoittaja ei kuitenkaan ollut mikään taru, joita esimerkiksi tähän uskomattomaan luolaan usein liitetään, vaan nimenomaan karu, sadunomainen maisema. Viimeinen versio alkusoitosta valmistui vuonna Siinä vyöryilevän

4 Atlantin ja sen muovaamien kallioiden voi todella kuulla soivan. Hebridit jäivät sykkimään Mendelssohnin sydämeen vuosikausiksi: samat maisemat saivat hänet säveltämään Skottilaisen sinfonian, joka valmistui vuonna Pari vuotta Skottilaisen sinfonian jälkeen valmistui saksalaisromantikon e-molliviulukonsertto, jota kirjoittaessaan Mendelssohn oli jo reippaasti yli kolmenkymmenen. Nuori innostus oli muuttunut vakiintuneeksi maineeksi ja vähitellen hienoiseksi väsymykseksi. Tämä ei kuitenkaan kuulu teoksessa, joka on täynnä verevää kiihkoa ja toisaalta ihanaa lempeyttä. Mendelssohn, joka tunnettiin niin muusikkona kuin säveltäjänäkin, opiskeli nuorena ahkerasti myös viulunsoittoa. Huolimatta siitä, että Mendelssohnille se kaikkein omin soitin oli alusta loppuun piano, kirjoitti hän yhden kaikkien aikojen suosituimmista viulukonsertoista. Matkustelua Mendelssohn ei lopettanut koskaan. Hän kiersi uutterasti ympäri Eurooppaa läpi koko elämänsä. Britteinsaarillakin hän vieraili lukuisia kertoja. Vuonna 1835 säveltäjä kuitenkin vakiintui urallaan hieman, kun hän aloitti Leipzigin Gewandhaus-orkesterin johtajana. Tässä vaativassa ja säveltäjäntyötä rikastuttavassa tehtävässä Mendelssohn viihtyi yhteensä lähes kymmenen vuotta. Konserttimestariksi hän valitsi saksalaisen viuluvirtuoosin Ferninand Davidin, johon oli tutustunut jo kymmenen vuotta aiemmin. Mendelssohn omisti tänään kuultavan viulukonserttonsa juuri Davidille. Viulisti oli vahvasti mukana sävellysprosessissa, jota Mendelssohn aloitteli jo 1830-luvun lopulla. Kantaesityksensä konsertto sai lopulta maaliskuisessa Leipzigissa vuonna 1845, solistinaan tietenkin David. Kolmiosainen konsertto lukeutuu Mendelssohnin viimeisimpiin suurteoksiin. Säveltäjä menehtyi väsymyksen, sairastelun ja siskonsa kuolemasta aiheutuneen murheen murtamana kaksi vuotta viulukonserton kantaesityksen jälkeen, vain 38-vuotiaana. Mainetta hän oli kuitenkin ehtinyt niittää ja asemansa vakiinnuttaa rakastamiaan Britteinsaaria myöten. Hänen jälkeensä jäi suuri sävellystuotanto ja myös suuri rakastavien ystävien joukko, joka huolehti esitysperinteen jatkumisesta. Niinpä viulukonserttokin kuuluu edelleen, 170 vuotta kantaesityksensä jälkeen, eurooppalaisten konserttisalien suosikkiohjelmistoon. Konsertin päätösteoksena kuullaan Ludwig van Beethovenin toinen sinfonia. Senkin syntyaikoihin liittyy olennaisesti säveltäjän perheelleen lähettämä kirje. Siinä, missä Mendelssohnin Hebrideillä kirjoittamat ajatukset olivat täynnä nuorta hämmästystä, koki Beethoven toista sinfoniaa säveltäessään puolestaan tulleensa jollain tapaa tiensä päähän. Samana vuonna, kun toinen sinfonia valmistui, kirjoitti 31-vuotias Beethoven Heiligenstadtin testamenttina tunnetun kirjeen veljilleen: 6. lokakuuta 1802 lähetetty kirje on toivottomuudessaan vailla vertaa. Alakulo on kaikenkattavaa, kun säveltäjä paljastaa syvimpiä tuntojaan. Jo Beethovenin lapsuus oli ollut aivan erilainen kuin onnellisen Mendelssohnin. Varsin nuorena hänet oli leimattu epäsosiaaliseksi ja vihaiseksi. Se, mikä yli kolmekymmentävuotiasta säveltäjää kuitenkin kaikkein eniten hiersi ja se, mikä sai hänet käyttäytymään entistä arveluttavammin oli orastava kuurous. Hän kirjoittaa kirjeessään juuri tästä vääjäämättömästä kohtalostaan. Traagisinta on, että hän joutui menettämään tärkeimpänsä: kuuloaistin. Toinen sinfonia ei kuitenkaan pidä sisällään mitään siitä epätoivosta, jota Heiligenstadtin testamentti on täynnä. Päinvastoin. Beethovenin ykkönen ja kakkonen on niitä klassisia sinfonioita, ja just sen takia se kakkonen otettiin tähän kaudenavausohjelmaan. On haluttu tehdä nämä avajaiset vähän tällasella kevyemmällä otteella, Santtu Matias- Rouvali pohtii. Toinen sinfonia sopii avaamaan sinfoniaorkesterin kauden kevyesti, sillä sävellysajankohdastaan huolimatta se henkii ylvästä toiveikkuutta. Täydellisyyteen pyrkivä, keskittyneesti sävellyksiään viimeistellyt ja edeltäjiensä varjoa kammoksuva Beethoven ehti täyttää kolmekymmentä vuotta ennen kuin uskalsi saattaa ensimmäisen sinfoniansa kuultavaksi. Säveltäjä oli harjoitellut muiden lajityyppien parissa ahkerasti, ja niinpä hänen ensimmäinen sinfoniansakin oli eheä kokonaisuus. Toinen valmistui pari vuotta myöhemmin. Se soi pitkäjänteisine johdantoineen Beethovenin uudistavaa ajattelua, sitä, jota hänen wieniläiset sävellyksenopettajansa olivat yrittäneet saada aisoihin. Saksalaissäveltäjä oli siirtymässä entistä kypsempään ja omaleimaisempaan ilmaisuun. Tiensä päähän hän ei suinkaan ollut tullut, vaikka kohtalonmakuista kirjettä rustatessaan niin kokikin. Kuuroutumisestaan huolimatta hän sävelsi toisen sinfoniansa jälkeen vielä seitsemän lisää ja eli koko musiikinhistorian kannalta varsin käänteentekevät kaksi ja puoli vuosikymmentä. Teksti: Maija Leino

5 TAMPERE FILHARMONIASSA TULOSSA MUUN MUASSA To klo Luonnoksia John Storgårds, kapellimestari Matthews: Traces Remain Mahler: Sinfonia nro 10 *Teokset tutuiksi klo 18 Su klo 15 Faunien iltapäivä Persichetti: Serenadi nro 10 Bartók: Viuluduettoja R. Strauss: Metamorfooseja *Konsertin juontaa Jouni Kaipainen. John Storgards Marco Borggreve Vanhemmat konserttiin, lapset hauskan puuhan ääreen TAMPERE FILHARMONIAN LAPSIPARKKI Syyskaudella 2015 kaikkien Tampere Filharmonian iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen lapsiparkki. Lapsista huolehtivat Kulttuuriosuuskunta Uulun ammattitaitoiset työpajaohjaajat ja lastenhoitajat. Syksyn ohjelmassa on muun muassa kuvasävellyspajoja! Lapsiparkkien ohjelma on suunniteltu 3 12-vuotiaille. Lapsiparkin hinta on kustakin lapsesta ennen konserttipäivää 6 ja konserttipäivänä 8. Lippuja myyvät Tampere-talon Lipputoimisto ja Lippupiste. Lippupiste perii palvelumaksun. Ilma Avara Sielu Jännä Kirkas Mitä tulee mieleen Sibeliuksesta? Kerro se meille yhdellä sanalla. #sanasibeliuksesta TAMPERE FILHARMONIA ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen