PÄÄTÖS UUDELY/660/07.00/2010 Uusimaa 21.5.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistöjen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Terramare Oy/Boskalis Nordic Oy PL 14 00441 Helsinki Lohjan kaupunki, Immula Tammirinteentie RN:ot 444-407-2-3, 444-407-2-21 ja 444-407-5-38 Boskalis Nordic Oy Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kiinteistöillä varastoidaan vesistö- ja rantarakentamistoimintaan liittyvää kalustoa. Alueella tapahtui kesällä 2008 tulipalo, jossa paloi PEH-muoviputkien varastokasa. Palolle altistui myös metalliputkia ja kumiosia. Lisäksi kiinteistöllä on kahdella alueella maaperässä öljylaikkuja, jotka ovat todennäköisesti peräisin öljytuotteiden varastoinnista. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 15.12.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 22.3.2010. Maksu 903 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/660/07.00/2010 2/13 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Lohjan Immulassa Tammirinteentiellä (Liite 1.). Kiinteistöjen pohjoisosaa sivuaa junarata. Kiinteistöjen läheisyydessä on luonnontilaisia alueita ja asutusta. Kiinteistöjen itä-koillispuolella sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä Sorronsuon luonnonsuojelualue. Kiinteistö ei sijaitse asemakaava-alueella. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on merkitty asuinpientalovaltaiseksi alueeksi (AP1), jolle voidaan rakentaa myös asumiseen liittyviä ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja ja ympäristöön sopeutuvia kerrostaloja. Yleiskaavamerkinnän mukaan alueen toteutumisen edellytetään perustuvan rakennuskaavaan. - Terramare Oy. Lohjan muoviputkipaloalueen maaperätutkimus, Tutkimusraportti. Ramboll Finland Oy. 13.11.2009. - Terramare Oy. Paloalue Tammirinteentie Lohja, Kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy. 30.11.2009. - Terramare Oy. Tammirinteentie Lohja, YSL 78 :n mukaisen ilmoituksen täydennys. Ramboll Finland Oy. 8.3.2010. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Maaperäkartassa alue on merkitty hiekkavaltaiseksi alueeksi. Kohteessa tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä maaperän on todettu aistinvaraisten havaintojen mukaan olevan hiekkaa. Alue on lähes luonnontilassa, joten täyttömaakerroksia ei merkittävissä määrin esiinny. Kiinteistöt sijaitsevat Lohjanharjun pohjavesialueella (014285 B). Karttatarkastelun perusteella pohjaveden arvioidaan virtaavan kohteesta etelään (poispäin pohjavesialueelta) purkautuen eteläpuolella oleviin peltoojiin. Karttatarkastelun ja kohteen koillispuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tehdyn vesipintahavainnon mukaan pohjaveden pinta on noin viiden metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähialueiden pohjavettä ei hyödynnetä talousvesikäytössä.
UUDELY/660/07.00/2010 3/13 Alueella tehdyt tutkimukset Paloalue Öljyläikkien alueet Maaeräolosuhteista johtuen sadevesi imeytyy maaperään eikä alueella muodostu merkittävästi pintavettä. Kiinteistöillä tehtiin maaperätutkimuksia 22.9.2009. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Paloalueen maaperästä otettiin pintakerroksesta (n. 0-20 cm) ja sen alapuolisesta perusmaasta (n. 20-40 cm) kokoomanäytteet. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa Sb-, As-, Br-, Cd-, Co-, Cr-, Cu-, Pb-, Ni-, Znja V-pitoisuudet ja 16 PAH-yhdisteen pitoisuudet. Pintakerroksessa todettiin sinkkiä 3 900 mg/kg. Sinkkipitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenin (0,96 mg/kg), fenantreenin (2 mg/kg), fluoranteenin (1,9 mg/kg) ja naftaleenin (1,6 mg/kg) pitoisuudet olivat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Perusmaassa ei todettu kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kahdelta alueelta, joilla havaittiin maaperässä öljyläikkiä (P1 ja P2), otettiin näytteet pintamaakerroksesta (n. 0-20 cm) ja sen alapuolisesta maaperästä (n. 20-40 cm). Kolmesta näytteestä tutkittiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus kenttätestillä. Pintamaassa öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet olivat 14 500 mg/kg (P1) ja 11 300 mg/kg (P2). Toisessa syvemmältä otetussa näytteessä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus oli 1 000 mg/kg (P2). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi kuvailevana riskinarviointina. Riskinarvioinnissa todetaan, että sinkki ja öljyhiilivedyt voivat kulkeutua pitkällä aikavälillä maaperässä kohti pohjavettä. Koska pilaantuneet alueen sijaitsevat maaperän pintakerroksessa, on ihmisten lyhytaikainen altistuminen haitta-aineille suoran kosketuksen, pölyn hengityksen tai maan/pölyn nielemisen kautta mahdollista, joskin alueen nykyinen käyttö huomioiden epätodennäköistä. Riskinarvioinnissa todetaan, että mikäli alue kunnostetaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyihin alempiin ohjearvotasoihin, ei kohteen olosuhteet, haitta-aineiden ominaisuudet, pilaantuneiden alueiden laajuudet ja haitta-aineiden määrä huomioiden maaperän jäännöspitoisuuksista aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten
UUDELY/660/07.00/2010 4/13 Esitetty kunnostussuunnitelma Pilaantuneen maan määrä terveyteen. Haitallisia vaikutuksia ei myöskään synny, vaikka alueen maankäyttö muuttuisi nykyistä herkemmäksi. Kunnostus tehdään massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään epäorgaanisille haitta-aineille, PAH-yhdisteille ja öljyhiilivetyjen keskitisleille (C 10 - C 21 ) sekä raskaille öljyjakeille (C 21 - C 40 ) valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvopitoisuuksia. Kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset kaivetaan kaivinkoneella, lastataan kuorma-autojen kyytiin ja kuljetetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivetut maa-ainekset lajitellaan haitta-aineiden ja pitoisuuksien mukaisesti. Kaivetut massat saatetaan hetkellisesti läjittää työmaa-alueelle kaivun sujuvuuden varmistamiseksi ja lastauksen helpottamiseksi. Kuormat varustetaan asianmukaisin siirtoasiakirjoin. Kaivu ja kuormaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei liikennöintiä pilaantuneella alueella tapahdu. Kuormausalue puhdistetaan, mikäli pilaantunutta maata varisee kuormauksen aikana. Kunnostustyöhön liittyvästä maanrakennustyöstä ei aiheudu normaalista maanrakennustyöstä poikkeavaa melua työmaalle tai tämän lähiympäristöön. Työn aikana maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksia seurataan kenttämittauksin (hiilivedyt PetroFlag-kenttätesti ja metallin NITON). Haitta-ainepitoisuuksien alittaessa tavoitetasot otetaan kunnostusalueen kaivupohjalta ja seinämistä edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi jokaisesta kaivannosta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa metalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet. Ennen kunnostuksen käynnistämistä tehdään aloitusilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungille. Samalla ilmoitetaan pilaantuneen maa-aineksen käsittely-/loppusijoituspaikka ja kunnostustyötä ohjaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Kunnostuksen päättymisestä ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungille. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan raportti, jossa kuvataan kunnostustyön toteutus, kunnostuksen aikainen työmaakirjanpito, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Kiinteistöillä arvioidaan olevan 50-100 tonnia pilaantunutta maa-ainesta.
UUDELY/660/07.00/2010 5/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Terramare Oy/Boskalis Nordic Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Lohjalla Tammirinteentiellä (RN:ot 444-407-2-3, 444-407-2-21 ja 444-407-5-38), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöiltä on poistettava maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ) tai raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ) pitoisuus tai PAH-yhdisteiden summapitoisuus tai yksittäisten komponenttien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maaainekset kuitenkin poistetaan alueelta määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Näytteet on otettava siten, että eri haitta-aineilla ja eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet tulevat luotettavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
UUDELY/660/07.00/2010 6/13 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti:
UUDELY/660/07.00/2010 7/13 - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella maaperässä todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot
UUDELY/660/07.00/2010 8/13 Päätöksen perustelut Käsitteet poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
UUDELY/660/07.00/2010 9/13 Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä on annettu määräyksiä maaperän puhdistamisesta, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi arseenille 50 mg/kg, antimonille 10 mg/kg, kadmiumille 10 mg/kg, koboltille 100 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, kromille 200 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg, nikkelille 100 mg/kg, sinkille 250 mg/kg, vanadiinille 150 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (C 11 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille jakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg, lisäksi eräille yksittäisille PAH-yhdisteille on säädetty ohjearvotasot erikseen.
UUDELY/660/07.00/2010 10/13 Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty alueen maaperän kunnostuksen raja-arvoiksi edellä mainitut haitta-aineiden alemmat ohjearvopitoisuudet. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir-
UUDELY/660/07.00/2010 11/13 ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja 2. - 7.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. - 4., 6. ja 7.)
UUDELY/660/07.00/2010 12/13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 43 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia. Terramare Oy/Boskalis Nordic Oy PL 14 00441 Helsinki Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos
UUDELY/660/07.00/2010 13/13 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus