PÄÄTÖS UUDELY/468/07.00/2011 27.4.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöllä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil Hyvinkään kaupunki Helletorpankatu 1 RN:o 106-7-649-4 Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistö Oy Hyvinkään Helletorpankatu 1 Kiinteistöllä sijaitsee Neste Express automaattiasema. Polttoaineen jakelutoiminta kiinteistöllä on aloitettu vuonna 1979. Automaattiasemalla on kaksi mittarikoroketta, kolme käytössä olevaa maanalaista polttoainesäiliötä ja öljynerotuskaivo. Kohteessa tehdään polttoaineen jakeluun liittyviä muutostöitä. Polttoaineen jakelutoiminta kiinteistöllä jatkuu. Kiinteistöllä toimii myös autoliike ja autojen huolto- ja pesuhalli. Alueella ei ole tiedossa yksittäistä maaperän pilaantumista aiheuttanutta tapahtumaa. Maaperässä on todettu kohonneita hiilivetypitoisuuksia mittarikentän ja säiliöalueen ympäristössä. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Maksu 960 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/468/07.00/2011 2/17 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 7.3.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kiinteistön maaperää koskevat aikaisemmat päätökset Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoituspäätös No YS 444/30.4.2003, joka koski jakeluaseman alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista muutostöiden yhteydessä. - Kunnostussuunnitelma, Neste Hyvinkää Helletorpankatu 1. Golder Associates Oy. 23.2.2011. - Seurantaraportti 2010 (no 7), Neste Express Hyvinkää Helletorpankatu. Golder Associates Oy. 18.3.2011. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava kohde sijaitsee Hyvinkäällä osoitteessa Helletorpankatu 1 (liite 1.). Jakeluasema sijaitsee autoliikkeen piha-alueella. Autoliikkeen rakennus sijaitsee jakeluaseman kaakkoispuolella. Jakeluaseman pohjoispuolella on kevyen liikenteen väylä ja katualue. Kiinteistö on kaavoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi. Maaperäkartan mukaan maaperä kohteen alueella on moreenia. Tehtyjen tutkimusten perusteella jakeluaseman alueella kallionpinta on lähellä maanpintaa. Mittarikentällä kallionpinta on todennäköisesti 2-3 metrin syvyydellä ja säiliöalueella 4-5 metrin syvyydellä. Rakennekerrosten alla oleva pohjamaa on hiekkavaltaista aina kallion pinnan päällä olevaan noin 0,5-1 metrin paksuiseen silttiseen moreenikerrokseen saakka. Jakeluaseman piha-alueen korkeustaso on noin + 97 metriä. Maanpinta laskee pohjois-luoteeseen. Asfaltoidulta piha-alueelta pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin. Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Hyvinkää, 0110651). Sveitsin vedenottamo sijaitsee noin 2 km kohteesta koilliseen ja Hyvinkäänkylän vedenottamo noin 2,5 km kaakkoon. Kohde sijaitsee kallioalueella, jossa pohjaveden virtaussuunnasta ei ole tarkkaa tietoa. Pohjavesiputkesta tehtyjen mittausten perusteella pohjaveden pinta on jakeluaseman alueella noin tasolla +93,3 +94,5 metriä.
UUDELY/468/07.00/2011 3/17 Kiinteistöllä aikaisemmin tehdyt maaperän kunnostustoimenpiteet Jakeluaseman alueella tehtiin keväällä 2003 maaperän kunnostustöitä jakeluaseman muutostöiden yhteydessä. Kohteeseen asennettiin polttoainesäiliöiden täyttöpaikan ja mittarikentän eristysrakenteita sekä uusittiin öljynerotuskaivo. Kaivualueilta poistettiin noin 83 tonnia pilaantunutta maa-ainesta. Kaivualueilla saavutettiin päätöksen mukainen kunnostustavoite, samase-ohjearvotaso. Kiinteistöllä tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Maaperänäytteiden otto ja analysointi Jakeluaseman alueelta otettiin maaperänäytteitä kairaamalla tammikuussa 2011. Maanäytteitä otettiin yhteensä seitsemästä tutkimuspisteestä (liite 2.). Näytteenotto ulotettiin syvimmillään noin neljän metrin syvyyteen. Maanäytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuus Petroflag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin yhdeksästä maanäytteestä haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC, C 5 - C 10 ), MTBE:n, TAME:n, BTEXyhdisteiden, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin PAHyhdisteiden sekä arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet kahdesta maanäytteestä. Maaperänäytteiden analyysitulokset Mittarikentän ympäristöön tehdystä tutkimuspisteestä S2 syvyydeltä 0-0,5 metriä otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuus 2 600 mg/kg. Pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 raskaille öljyjakeille asetetun ylemmän ohjearvon. Mittarikentän ympäristössä tutkimuspisteessä S3 todettiin 0,5-1,0 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä öljyhiilivetyjen C 10 - C 40 pitoisuus 375 mg/kg, joka ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon. Säiliöalueen viereen tehdyssä tutkimuspisteessä S5 todettiin 1-2 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä kynnysarvon ylittävä TEXyhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) yhteenlaskettu pitoisuus 6,7 mg/kg. Muissa alueelta otetuissa maanäytteissä ei todettu kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.
UUDELY/468/07.00/2011 4/17 Jakeluaseman alueen pohjavesitarkkailu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä No YS 444/30.4.2003 ja vuonna 2003 tehdyn kunnostuksen loppuraportin hyväksymistä koskeneessa Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä No YS 605/ 19.4.2006 edellytettiin jakeluaseman alueen pohjaveden haittaainepitoisuuksien tarkkailua. Säiliöalueen vieressä sijaitsevasta pohjavesiputkesta GA311 on seurattu pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia joulukuusta 2003 lähtien. Vuosina 2003-2005 otetuissa vesinäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia MTBE:ä (max 15 µg/l) ja TAME:a (max 18 µg/l). Vuonna 2006 otetussa vesinäytteessä todettiin pieniä pitoisuuksiä BTEX-yhdisteitä. Vuosina 2007 2010 otetuissa vesinäytteissä ei ole todettu polttoainehiilivetyjä analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Vesinäyte on otettu vuodesta 2006 lähtien kerran vuodessa. Säiliöalueesta lounaaseen sijaitsee vanha pohjaveden tarkkailuputki GA8. Tarkkailu putkesta on lopetettu vuonna 2005. Vuonna 2005 otetuissa vesinäytteissä ei todettu polttoainehiilivetyjä. Viimeisimmän seurantaraportin mukaan (Golder Associates Oy, 18.3.2011) pohjaveden seurantaa jatketaan kerran vuodessa syksyisin putkesta GA311. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Maaperänäytteissä todettiin öljyhiilivetyjen ja TEX-yhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) osalta valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyt kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia. Öljyhiilivetyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuus ylitti korkeimmillaan ylemmän ohjearvon. Öljyhiilivetyjakeet >C 21 - C 40 valittiin arvioinnissa kriittisiksi haittaaineiksi. Muiden analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet olivat alhaisia eikä niistä aiheudu sellaista haittaa, että riskien tarkastelu niiden osalta olisi tarpeen. Koska kyseessä on polttoaineen jakeluasema ja se sijaitsee pohjavesialueella, tarkastellaan kuitenkin myös muita polttoaineiden komponentteja kriittisinä haitta-aineina ja määritellään niille kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Kriittisiksi yhdisteiksi valitut öljyhiilivedyt (>C 21 - C 40 ) ovat heikosti veteen liukenevia sekä hyvin heikosti maaperässä kulkeutuvia, joten niiden leviämisriski todetuilla pitoisuuksilla arvioidaan vähäiseksi. Muiden kriittisiksi valittujen öljyhiilivetyjakeiden ja komponenttien todetut pitoisuudet ovat niin alhaisia, ettei niistä aiheudu merkittävää leviämisriskiä. Öljyhiilivetyjen kulkeutumista maaperässä rajoittavat lisäksi mm. kohdealueen asfalttipäällyste, haitta-aineiden sijainti maaperässä huomattavasti pohjaveden pinnan yläpuolella ja täyttömaakerroksen alapuolinen tiivis moreenikerros. Kohteen pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on seurattu vuodesta 1995 lähtien ja pohjavedessä on todettua ainoastaan vähäisiä
UUDELY/468/07.00/2011 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma merkkejä hiilivedyistä (BTEX-yhdisteet). Kohteen maaperässä todettujen öljyhiilivetyjen ei arvioida aiheuttavan pohjaveden pilaantumista. Haitta-aineiden haihtumista ulkoilmaan ei pidetä merkittävänä altistusreittinä kohteessa. Altistumista haitta-aineille sisäilman hengittämisen kautta tai ihokosketuksen tai maan nielemisen kautta ei pidetä todennäköisenä. Maaperässä todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei alueen nykyinen ja suunniteltu tuleva käyttö sekä alueen geologiset olosuhteet huomioon ottaen arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöriskiä tai haittaa. Kohteessa ei ole tarpeen toteuttaa riskienhallintatoimenpiteitä. Jakeluaseman muutostöiden yhteydessä pilaantuneet maa-ainekset tulee ottaa huomioon ja käsitellä asianmukaisesti. Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Kohteen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla polttonesteiden jakelutoimintaan liittyvien rakenteiden purkamisen yhteydessä. Koska kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään mahdollisesti kulkeutuville haitta-aineille, bensiinijakeille ja bensiinin lisäaineille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja (hiilivetyjakeet C 5 - C 10, bentseeni 0,2 mg/kg, tolueeni 5 mg/kg, etyylibentseeni 10 mg/kg, ksyleenit 10 mg/kg, MTBE + TAME 5 mg/kg). Heikosti veden mukana kulkeutuville öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille öljyjakeille esitetään kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja (>C 10 - C 21 1 000 mg/kg, >C 21 - C 40 2 000 mg/kg). MTBE:lle ja TAME:lle ehdotettua tavoitepitoisuutta voidaan soveltaa myös ETBE:lle. Kunnostuksen toteuttaminen Maaperä kunnostetaan kohteessa tehtävien muutostöiden yhteydessä. Kohteesta puretaan mm. kolme maanalaista polttonesteen varastosäiliötä, mittarikatos ja mittarikoroke. Myös asfaltti ja betonilaatat puretaan ja poistetaan. Kaivua jatketaan, kunnes valvontamittausten perusteella saavutetaan kunnostuksen tavoitepitoisuudet tai kunnostuksen tavoitesyvyys. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivu laajenee sellaiselle alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta kaivaa (esim. viemärit, yms.), pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristysrakenteena käytetään HDPE-muovikalvoa (paksuus vähintään 0,5 mm) tai bentoniittimattoa. Eristävä rakenne estää haitta-aineiden kulkeutumisen pilaantuneelta alueelta puhtaisiin täyttömaihin.
UUDELY/468/07.00/2011 6/17 Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen kunnostusalueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tehdään alueelle tarkennettu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Massanvaihdon yhteydessä maa-aineksesta erotellaan mahdollisuuksien mukaan rakennusjätteet. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja massoja kaivetaan tai käsitellään. Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töiden aloittamista. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden maiden poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan kokoomanäyte noin 100 m 3 :n poistettavaa maa-aineserää kohti. Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen C 5 - C 40, BTEX-yhdisteiden sekä MTBE:n, TAME:n ja ETBE:n pitoisuudet. Kenttätesteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus. Lisäksi näytteistä mitataan tarvittaessa haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä PID-mittarilla. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Kunnostuksen lopetusnäytteitä otetaan vähintään yksi jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi edustava määrä massanvaihtokaivantojen rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen C 5 - C 40, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n ja ETBE:n pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, toimitetaan käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi laitokseen tai sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesjätettä. Ongelmajätteeksi luokiteltava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteeksi luokiteltavaa maata. Pilaantuneiden maiden poistamiseksi kaivettavia haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostuksen tavoitearvot alittavia maa-aineksia voidaan käyttää kohteen alueella kaivantojen täyttöön, mikäli ne soveltuvat rakennusteknisesti maanrakennukseen. Täyttöön soveltumaton maaaines toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta.
UUDELY/468/07.00/2011 7/17 Vesien käsittely Pilaantuneen maan kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle. Kaivun aikana muodostuvat mahdolliset muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Mikäli kaivutöiden yhteydessä kaivantoihin kertyy orsi-/pohjavettä, otetaan siitä näyte. Vesinäytteestä analysoidaan öljyhiilivedyt C 5 - C 40 sekä MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Kaivantoihin suotautunut vesi pumpataan viemäriin paikallisen viemärilaitoksen ohjeiden mukaan. Tarvittaessa vesi johdetaan öljynerottimen kautta. Veden laatua valvotaan öljynerottimelta säännöllisesti kunnostuksen ajan. Vaihtoehtoisesti vesi poistetaan imuautolla. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostettava alue eristetään aidoilla ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus, jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuormaautojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin suunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, ilmoitetaan asiasta Uudenmaan ELY-keskukselle. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset välivarastoidaan kiinteistön alueelle odottamaan käsittelyä tai ne toimitetaan käsiteltäväksi laitoksille, jolla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotain muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Kohteeseen laaditaan pilaantuneen maaperän kunnostustöiden työsuojelusuunnitelma tai ohje. Pilaantuneen maan kunnostustyöhön osallistuvilla tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysi-
UUDELY/468/07.00/2011 8/17 Pilaantuneen maan määrä Maanomistajan kuuleminen Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet en tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELYkeskukselle ja Hyvinkään kaupungille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä. Mikäli maaperään jää puhdistuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maata, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskiarviointi. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma. Jakeluaseman alueella arvioidaan olevan noin pilaantuneita maaaineksia noin 140 m 3 ktr. Pilaantuneeksi arvioidun alueen pinta-ala on noin 130 m 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi 8.3.2011 päivätyllä kirjeellään kiinteistön omistajalle, Kiinteistö Oy Hyvinkään Helletorpankatu 1:lle, tilaisuuden vastineen antamiseen tehdystä ilmoituksesta. Kiinteistön omistaja ei esittänyt asiasta vastinetta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Hyvinkäällä osoitteessa Helletorpankatu 1 (RN:o 106-7-649-4) hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Polttonesteiden jakeluaseman alueelta on poistettava bensiinijakeita (C 5 - C 10 ) yli 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 - C 21 ) yli 300 mg/kg, raskaita öljyjakeita (>C 21 - C 40 ) yli 2 000 mg/kg, MTBE:ä ja TAME:a yhteensä yli 5 mg/kg, bentseeniä yli 0,2 mg/kg, tolueenia yli 5 mg/kg, etyylibentseeniä yli 10 mg/kg ja/tai ksyleenejä yli 10 mg/kg sisältävä maa-aines.
UUDELY/468/07.00/2011 9/17 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla kiinteistöllä tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
UUDELY/468/07.00/2011 10/17 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivannon seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 6.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostus-
UUDELY/468/07.00/2011 11/17 tavoitteiden välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haittaainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pi-
UUDELY/468/07.00/2011 12/17 Päätöksen perustelut Käsitteet laantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
UUDELY/468/07.00/2011 13/17 Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg, ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg. Ylemmäksi ohjearvoksi on säädetty öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 1 000 mg/kg ja raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 2 000 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso bensiinijakeille (C 5 - C 10 ), BTEXyhdisteille, MTBE:lle ja TAME:lle sekä ylempi ohjearvo raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ). Öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) on asetettu ilmoituksessa esitetystä ylemmästä ohjearvosta poiketen kunnostusta-
UUDELY/468/07.00/2011 14/17 voitteeksi alempi ohjearvotaso. Ilmoitusasiakirjoissa ei ole esitetty seikkaperäistä kohdekohtaiseen tarkasteluun pohjautuvaa arviointia esitettyjen kunnostustavoitteiden riittävyydestä pohjaveden suojelun kannalta. Tämän vuoksi päätöksessä on katsottu tarpeelliseksi asettaa öljyhiilivetyjen keskitisleille esitettyä tiukempi kunnostustavoite. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haittaainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maaaineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla
UUDELY/468/07.00/2011 15/17 varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet alittavia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haittaainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haittaainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
UUDELY/468/07.00/2011 16/17 Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.
UUDELY/468/07.00/2011 17/17 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Hyvinkään Vesi Kiinteistö Oy Hyvinkään Helletorpankatu 1, PL 1, 05801 Hyvinkää Golder Associates Oy, Pekka Lindroos, Ruosilankuja 3 E, 00390 Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Sari Penttinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus