JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 JUUKA LAUSUNTO 22.2.2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus Puistokatu 29, PL 1744 70101 KUOPIO Lähete 582/16 JUUAN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE JUUAN KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2015 62 KOSKIEN KUNNANJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ TEHDYN KUNNALLISVALITUKSEN JOHDOSTA Taustaa Juuan kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen, että Juuan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan 1.1.2017 alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toimesta. Tulevaisuuden kunnassa korostuvat elinvoimatekijät, yrittäjyys ja elinkeinoelämän monipuolisuus. Parhaillaan on vireillä myös aluehallintouudistus, jolla on myös merkittävä vaikutus siihen, millainen tulevaisuuden kunta on. Nämä seikat edellyttävät, että kunnanjohtajalla on laaja-alainen näkemys tulevaisuuden kunnasta ja tämä näkökulma on huomioitu valintaprosessissa ja arvioitu sitä, kuka hakijoista on kyvykkäin selviytymään edellä mainituista haasteista. Juuan kunnanjohtajan virka oli avoinna syksyllä 2015 ja hakuaika päättyi 16.10.2015. Julkaistussa hakuilmoituksessa mainittiin, että valittavalta henkilöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta julkishallinnon johtavista tehtävistä. Lisäksi oli mainittu, että arvostamme johtamistaitoa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, elinkeinoelämän tuntemusta ja työkokemusta kunnallishallinnon johtavista tehtävistä. Valintaprosessin kuvaus Määräaikaan mennessä kunnanjohtajan virkaa haki 13 hakijaa, joista kaksi oli naisia. Hakijoiden hakemusasiakirjojen perusteella ja niiden perusteella laaditun yhdistelmän perusteella, kunnanhallitus suoritti hakijoiden ansiovertailun, jonka perusteella haastatteluun kutsuttiin kuusi kelpoisuusehdot täyttävää asioituneinta hakijaa, joista yksi oli nainen, valituksessakin mainittu Kaisa Tanskanen. Kunnanhallitus nimesi haastatteluryhmän, jonka muodosti kunnanhallitus ja valtuuston puheenjohtajisto täydennettynä Kokoomuksen valtuutetulla. Näin ollen haastatteluryhmässä oli
edustettuina kaikki valtuustossa edustettuina olevat puolueet. Lisäksi haastattelutilaisuudessa oli läsnä hallintojohtaja ja virassa olevan kunnanjohtaja, joilla oli kyselyoikeus, mutta päätöksentekoon he eivät osallistuneet. Haastatteluryhmässä, joka oli paikalla haastatteluja tekemässä, oli viisi naista ja neljä miestä. Haastattelussa hakijoille esitettiin 16 ennakkoon laadittua kysymystä ja varatun ajan 45 minuutin puitteissa lisäkysymyksiä. Haastatteluryhmä muodosti kustakin hakijasta koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelun perusteella kokonaisarvion, jonka perustella arvioitiin hakijan kykyä selviytyä kunnanjohtajan tehtävästä. Vertailtaessa hakijoita keskenään, haastatteluryhmän jäsenistä kahdeksan piti kyvykkäimpänä kunnanjohtajan virkaan Markus Hirvosta ja yksi jäsen Jouni Mattilaa. Haastatteluryhmä päätyi esittämään kunnanhallitukselle, että Juuan kunnanjohtajan virkaan valitaan Markus Hirvonen. Valtuutetuille ilmoitettiin heti haastattelujen päätyttyä 20.11.2015 haastatteluryhmän kannanotto. Kunnanhallitus esitti 30.11.2015 yksimielisesti virkaan Markus Hirvosta. Valtuustokäsittelyä varten valtuutetuille oli ilmoitettu, että heillä on mahdollisuus tutustua kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjoihin ennen kokousta ja lisäksi hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. Haastatteluryhmän jäsenet kertoivat ennen valtuustokäsittelyä omien poliittisten ryhmien ryhmäkokouksissa valtuutetuille, millä perusteilla Hirvonen on hakijoista ansioitunein. Valtuustokäsittelyssä kunnanhallituksen puheenjohtaja esitteli hakuprosessin ja haastatteluryhmän jäsenten arviointeja Hirvosesta, joilla perusteilla haastatteluryhmä arvioi Hirvosen ansioituneimmaksi kunnanjohtajan virkaan. Kunnanhallituksen puheenjohtajan puhe on tämän lausunnon liitteenä. Puheenvuorossa myös mainittiin Perustuslain 125 :ssä mainitut yleiset nimitysperusteet, kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Juuan kunnanvaltuusto valitsi 16.12.2015 yksimielisesti Markus Hirvosen kunnanjohtajan vikaan. Kunnanhallituksen vastaukset Puumalaisen valituksessa esittämiin väittämiin: Ansiovertailua ei ole tehty Valittaja on väittänyt, että hakijoiden arvioitaessa ei suoritettu ansiovertailua. Kunnanjohtajan virkaa haki 13 henkilöä, joista kaksi oli naisia. Haastatteluun kutsuttiin viisi miestä ja yksi nainen eli käytännössä lähes samassa suhteessa kuin mitä hakijoita oli. Varsinaisessa valinnassa mies (Markus Hirvonen) arvioitiin ansioituneemmaksi ja soveltuvimmaksi Juuan kunnanjohtajan virkaan. Hakijoiden hakemusasiakirjojen ja niiden perusteella laaditun yhdistelmän perusteella kunnanhallitus suoritti hakijoiden ansiovertailun, jonka perusteella haastatteluun kutsuttiin kuusi kelpoisuusehdot täyttävää asioituneinta hakijaa, joista yksi oli nainen, valituksessakin mainittu Kaisa Tanskanen. Ansiovertailu on kokonaisarvio, joka muodostuu koulutuksesta, työkokemuksesta ja haastattelusta. Kunnanhallitus toteaa, että valintatyöryhmä on painottanut valintaprosessissa kunnanjohtajan työn kannalta merkityksellisiä seikkoja kuten
koulutusta, juridista osaamista, henkilöstöjohtamista, elinkeinoelämän tuntemusta sekä hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten verkostoitumista ja innovatiivisuutta ja tulevaisuuden kuntakuvan hahmottamista. Tasa-arvovaltuutetun www-sivuilla olevissa erityisohjeissa todetaan, että Työnantajalla on oikeus syyllistymättä tasa-arvolain vastaiseen syrjintään arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista (KKO 2005:24, KKO 1996:141). Henkilöiden ansioituneisuutta tulee siten tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Työnantajan valitseman painotuksen tulee kuitenkin olla myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. Juuan kunnanhallitus painottaa sitä, että oleellista on se, että ovatko päätöksen tehneet valtuutetut saaneet riittävät ja oikeat tiedot siitä, kuka hakijoista on ansioitunein. Tältä osin todettakoon, että ensinäkin haastatteluryhmä koostui 10 valtuutetusta ja yhdestä kunnanhallituksen jäsenestä, joka ei ollut valtuutettu. Haastatteluja suoritti kahdeksan valtuutettua ja yksi em. kunnanhallituksen jäsen. Valtuuston kokousasiakirjoissa valtuutetuille lähetettiin hakijoista laadittu yhdistelmä ja ilmoitus, että valtuutetuilla on mahdollisuus käydä tutustumassa kaikkiin hakuasiakirjoihin ennen kunnanvaltuuston kokousta. Valintaryhmän jäsenet kertoivat omissa valtuustoryhmissään perustelut, miksi juuri Hirvonen on arvioitu ansioituneimmaksi. Lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtaja piti käsittelyn aluksi esittelypuheenvuoron hakuprosessista ja niistä painotuksista, joiden perusteella Hirvonen valikoitui haastatteluryhmän mukaan ansioituneimmaksi ja soveltuvimmaksi kunnanjohtajan tehtävään. Kunnanhallitus toteaa, että se on suorittanut ansiovertailun, jonka perusteella Markus Hirvonen on katsottu hakijoista ansioituneimmaksi ja että valtuutetuilla on ollut riittävät tiedot käytettävissään päätöstä tehdessään. Perustuslain yleiset nimitysperusteet Kunnanhallitus on huomioinut valintaprosessissa myös perustuslain yleiset nimitysperusteet kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Myös valtuustokäsittelyssä tämä on tuotu esille kunnanhallituksen puheenjohtajan esittelypuheenvuorossa. Kunnanvaltuuston päätöstä ei ole perusteltu Hallintolain 45 :n 2momentin mukaan, perustelut voidaan jättää esittämättä, mikäli päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. Juuan kunnassa virkavaaleissa on toimittu Hallintolain 45 :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla, joten kunnanjohtajan vaali ei merkitse muutosta vallinneeseen käytäntöön. Päätöksen perustelematta jättämisestä on myös KHO:n ratkaisu vuodelta 2008. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 29.7.2008/1772 mukaan hallintopäätöksen perustelut voidaan hallintolain 45 :n 2 momentin mukaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa
vaalia. Hyvä hallintotapa edellyttää, että virkaa tai tehtävää hakeneen henkilön riitauttaessa tällaisen päätöksen, sen perustelut esitetään oikaisuvaatimusvaiheessa tai viimeistään hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa. Asiaan ei vaikuta lippuäänestys tai muu menettely, jossa oikaisuvaatimukseen annettu päätös on syntynyt. Markus Hirvosen lyhyt kokemus hallinnollinen kokemus suhteessa Kaisa Tanskaseen Valittaja on todennut, että Hirvosen hallinnollinen kokemus on lyhyt ja suppea-alainen eikä sekään ole kunnan palveluksessa. Valituksessa on todettu, että toisen hakijan (Tanskanen) työkokemus on huomattavasti pitempi. Hakuilmoituksessa on mainittu, että tehtävään edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta julkishallinnon johtavista tehtävistä. Lisäksi oli mainittu, että arvostamme johtamistaitoa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, elinkeinoelämän tuntemusta ja työkokemusta kunnallishallinnon johtavista tehtävistä. Viran kelpoisuusvaatimuksessa ei ole määritelty vaadittavan julkishallinnon johtavista tehtävistä olevan kokemuksen vähimmäispituutta. Kunnanhallitus toteaa, että palvelusuhde kuntayhtymän palveluksessa on rinnasteinen palvelusuhteeseen joka on ollut peruskunnan palveluksessa. Koska Hirvosella ja valituksessa mainitulla Tanskasella kummallakaan ei ole varsinaista kunnanjohtajakokemusta, heidän työkokemustaan tulee arvioida siitä näkökulmasta, miten hyvin aiempi työkokemus palvelee kunnanjohtajan työtehtäviä. Saadun selvityksen mukaan Hirvonen on aiemmassa työssään tehnyt monipuolisia ja vaativia hallinnon työtehtäviä, vastaavia tehtäviä, mitä myös kunnanjohtajan tehtäviin kuuluu. Kunnanhallitus katsoo, että Hirvosella on kunnanjohtajan viran kelpoisuus- vaatimuksessa edellytetty työkokemus julkishallinnon johtavista tehtävistä, sekä kuuden vuoden kokemus kunnanvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Tanskasen pitkä työkokemus sosiaali- ja terveystoimesta ei ole niin merkittävä ansio kunnanjohtajan työn sisällön kannalta, että se yksin sillä perusteella Tanskasta voitaisiin pitää Hirvosta ansioituneempana kunnanjohtajan virkaan. Kunnanhallitus toteaa että, kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (mm. KHO:19.9.1997/2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein. Virkaa täyttävällä kunnan viranomaisella on laaja harkintavalta painottaa yhtä kelpoisuusvaatimuksiin sisältyvistä vaatimuksista ja "ohittaa" jokin muu vaatimus haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla.
Haastattelun merkitys Valittaja katsoo, että lyhyt haastattelutilaisuus ei ole riittävä peruste tulkita jota kuta hakijaa ansioituneimmaksi tai päinvastoin. Kunnanhallituksen mukaan haastattelun merkitys valintaprosessissa on merkittävä, koska vain haastattelun kautta saadaan tietoja hakijan henkilökohtaisista ominaisuuksista kuten persoonasta, esiintymistaidosta ja vuorovaikutustaidoista, jotka ovat yhtä lailla valintaperuste kuin koulutus ja työkokemus. Täten haastattelulla on usein ratkaiseva merkitys, valittaessa ansioituneinta ja sopivinta henkilöä kunnanjohtajan virkaan. Haastattelussa hakijoilta kysyttiin muun muassa, miten hyvin hakija tuntee kuntalain, kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen, onnistuuko kauppakirjojen ja sopimusten laadinta ja juridinen osaaminen yleensäkin. Hakijoilta kysyttiin myös kuntataloudesta ja talouden tasapainossa pitämiseen keinoista, samoin haluttiin tietää, onko hakijalla kokemusta tehtävämuutosten läpiviennistä organisaatioissa. Myös näissä kysymyksissä hakijoiden välillä oli erovaisuuksia, lähinnä kuntatalouden tuntemisessa. Kysyttiin myös strategisesta suunnittelusta ja johtamisesta ja erityisesti kunta- ja elinkeinostrategian laadinnasta. Kaikilla haastatelluilla työhistoriastaan riippuen oli yleistä kokemusta strategioiden laadinnasta; kunta-alalla olleilla myös kunnan strategioiden laadinnasta. Haastattelussa kysyttiin myös millaisena he näkevät pienten kuntien tulevaisuuden ottaen huomioon mm. sote-ratkaisujen vaikutus. Haastatteluissa toisilla oli selkeämpi tulevaisuuden kuntakuva, kun taas toisilla näkymä oli enemmän tai vähemmän hakusessa. Edelleen kysyttiin hakijan verkostoitumista, kontakteja elinkeinoelämään, viranomaisiin ja kunnanjohtajan työn kannalta tarpeellisiin yhteistyötahoihin. Tämä kysymys toi selviä eroja ehdokkaiden välille. Joillain oli hyvin laajat verkostot ja toisten verkottuminen rajoittui kapealle sektorille lähinnä vain omaan toimialaan. Hakijoita pyydettiin myös luonnehtimaan itseään johtajana, kykyään motivoida henkilöstöä, ratkaista ristiriitatilanteita ja luonnehtia yhteistyökykytaitojaan. Johtamistavoissa oli hakijoiden välillä myös eroja. Liitteenä kunnanhallituksen puheenjohtajan kunnanvaltuustossa pitämä puhe, jossa on tuotu esille perusteet joiden mukaisesti haastatteluryhmä arvioi Markus Hirvosen ansioituneemmaksi ja soveltuvimmaksi Juuan kunnanjohtajan virkaan. Verrattaessa Markus Hirvosta Kaisa Tanskaseen kunnanhallitus toteaa, että Hirvonen on selvästi verkostoituneempi, hänen elinkeinoelämän tuntemisensa ja kontaktinsa on laajempaa sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen tuntemus syvällisempää ja samoin juridinen osaaminen yleensä. Lisäksi huomioitiin Markus Hirvonen keskeinen rooli varahenkilöjärjestelmän kehittämisessä ja käytännön läpiviennissä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, joka osoittaa kykyä laajojen muutosprosessien läpivientiin. Yhteenveto Juuan kunnanhallitus katsoo, että Puumalaisen valitus tulee hylätä kaikilta osiltaan. Edellä kerrotun mukaisesti kunnanhallitus on valintaprosessin aikana suorittanut hakijoiden välillä
ansiovertailun jonka perusteella kunnanhallitus esitti Markus Hirvosta valittavaksi kunnanjohtajan virkaan ja kunnanvaltuusto valitsi Markus Hirvonen kunnanjohtajan virkaan. Juuan kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston päätöstä tehtäessä on noudatettu Perustuslain 6 2 mom, ja 125 2 mom, Yhdenvertaisuuslain 6, Tasa-arvolain 8 1 mom, Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 1 mom ja Hallintolain 45 säännöstä. LIITTEENÄ