Lasten, nuorten ja perheiden. Tietopohja. Niina Halme, Maaret Vuorenmaan, Reija Klemetti, Satu Helakorpi, Outi Kanste, Martta Forsell

Lasten, nuorten ja perheiden Tietopohja Niina Halme, Maaret Vuorenmaan, Reija Klemetti, Satu Helakorpi, Outi Kanste, Martta Forsell 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1

5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2

Maakunta tarvitsee tietoa järjestämiseen Tiedon pitäisi seurata asiakasta Asiakkaalla pitäisi olla tietoa Valtion pitää pystyä valvomaan Tieto pelastaa! Lisäykset 4.4.2017 Lapetietopohja 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 3

Tietoa on paljon Tietoa on hajanaisesti Mikä tieto on merkityksellistä? Tietoa puuttuu 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 4

Täydellinen tietopohja

Paras mahdollinen

Nykytilanne?

Nykytilanne

Täydentämällä tietoaukkoja

Paremmalla raportoinnilla

Helpommin hyödynnettävissä

Ilmiöpohjainen raportointi Tiedot järjestellään välittämään kokonaiskuvaa. Aineistojen raportointi toissijaista, mutta olennaista. 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12

Kouluterveyskyselyssä tietoa tuotetaan ilmiöalueittain 1) Materiaalinen taso 2) Kasvuympäristön turvallisuus 3) Perhe, vapaa-aika ja osallisuus 4) Terveys ja hyvinvointi 5) Koulu ja oppiminen 6) Palvelut ja avunsaanti Tavoitteena on tuottaa tietoa lasten ja nuorten: hyvinvoinnista ja terveydestä palvelujen tarpeista ja tarpeisiin vastaamisesta palvelujen saatavuudesta ja käytöstä Tausta: Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit 5.4.2017 13

Esimerkkejä ilmiöiden ali-ilmiöistä 1. Materiaalinen taso i. Taloudellinen tilanne 2. Kasvuympäristön turvallisuus i. Häirintä ja väkivalta ii. Kiusaaminen iii. Tapaturmat 3. Perhe, vapaa-aika ja osallisuus i. Perhe ii. Vapaa-aika iii. Osallisuus 4. Terveys ja hyvinvointi i. Koettu terveys ii. Mielenterveys iii. Ruokatottumukset iv. Liikkuminen ja lepo v. Tupakka vi. Päihteet vii. Seksuaaliterveys viii. Sosiaaliset suhteet ix. Elämään tyytyväisyys x. Elämänmuutokset xi. Arki ja arjen hallinta xii. Toimintarajoitteet 5. Koulu ja oppiminen i. Koulunkäynti ja opiskelu ii. Luokka- ja oppilaitosyhteisö iii. Kouluolot 6. Palvelut ja avunsaanti i. Tuen ja avun saanti ii. Palvelujen käyttö 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 14

Tietoja voidaan vertailla eri väestöryhmissä ja alueittain Väestöryhmät: Sukupuoli Kouluaste Alue Äidin koulutus Perhetyyppi Kodin ulkopuolelle sijoitetut Maahanmuuttajataustaisuus Toimintakykyvaje Kulttuuritausta Tietoa tuotetaan eri tasoille: Koko maa Aluehallintovirasto Maakunta Kunta Koulu- tai oppilaitos (salasanallista) 5.4.2017 15

Esimerkkejä indikaattoreista ilmiöalueittain Perhe, vapaa-aika ja osallisuus: 5.4.2017 16

Sähköinen raportointi Tavoitteet Käyttäjäystävällinen Ilmiölähtöinen Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan THL:n tiiviste- ja kuutiokäyttöliittymän (TIKU) avulla Painopiste käyttäjäystävällisissä tiivisteissä, joissa valmiiksi tehtyjä koosteita ilmiöalueen keskeisistä tiedoista kuutiot mahdollistavat myös tietojen monipuolisemman tarkastelun 5.4.2017 17

Raportointijärjestelmän metatietomalli (luonnos 16.2.2017) Määritelmä Indikaattorin muodostamien Päivittäin tupakoivien nuorten osuus (%). Tupakoinnin vähentäminen on yksi merkittävimmistä terveydenedistämisen toimenpiteistä. Suomessa tupakointikokeilut alkavat keskimäärin 14-v Perustuu kysymykseen: "Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tupakointiasi? " Vastausvaihtoehdot: 1) tupakoin kerran päivässä tai useammin, 2) tupakoin.. Luokitukset Tietolähde Tiedonkeruuväli Ajalta 2000 - Yhteyshenkilöt Asiasanat Sukupuoli: pojat, tytöt, yhteensä. Koulutusaste: peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukio, AOL. Alue: koko maa, maakunta, kunta Kouluterveyskysely (KTK). KTK on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, joka.. <linkki aineistokuvaukseen> Joka toinen vuosi Kysy lisää xxx@thl.fi Nuoret, elintapa, tupakointi, riippuvuus, sosioekonomiset erot, eriarvoisuus Esiintyy aiheissa Luotettavuus Lainsäädäntö Viitteet/kirjallisuus Päivitysaikataulu Tieto tulee raportointijärjestelmästä Tuloksille on laskettu 95 %:n luottamusvälit, joiden avulla voidaan tulkita ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä. Tupakkalaki 549/2016.Saatavissa www.sivuilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160549 Savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden aloittamisalttius, käyttö ja hankinta sekä suhtautuminen tekstivaroituksiin nuorilla keväällä 2016. Saatavissa pdf-muodossa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-801-2 Sisältää 3 eri toimintoa (päivitetty X.X.2017, päivitetään joka toinen vuosi, seuraava päivitysaika) 5.4.2017 18

Raportointijärjestelmän tulkintatiedon malli (luonnos 16.2.2017) Tulkinta Ilmiöön vaikuttavat tekijät Seuraukset väestön hyvinvoinnille Taloudelliset vaikutukset Ilmiöön vaikuttaminen Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin vuoden 2010 jälkeen, mutta erot tupakoinnin yleisyydessä eri koulutusasteilla ovat suuria. Vuonna 2015 ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä tupakoi päivittäin 33 prosenttia ja pojista 28 prosenttia, kun vastaavat osuudet lukiossa opiskelevista olivat kuusi prosenttia (tytöt) ja viisi prosenttia (pojat). Nuorilla tupakointi on usein yhteydessä alkoholin käyttöön ja muuhun riskikäyttäytymiseen. Tupakointi on vakavien sairauksien kuten keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin ja valtimosairauksien tärkein poistettavissa oleva syy. Tupakointi aiheuttaa haittaa terveydelle ja taloudelle monin eri tavoin. Terveydenhuollon kuormittuminen, tulipalot, sairauspoissaolot, ennenaikaiset kuolemat sekä tulonsiirrot kuten sairauspäivärahat maksoivat vuonna 2012 yhteensä noin 1,5 miljardia. Lähde: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-503-5 Tupakoinnin vähentäminen on yksi merkittävimmistä terveydenedistämisen toimenpiteistä. Suomessa tupakointikokeilut alkavat keskimäärin 14-vuotiaana. Nuorten tupakoinnin vähentämisessä keskeisintä on tupakoinnin aloittamisen ehkäisy. 5.4.2017 19

Kouluterveyskyselyn tiedonkeruut Toteutetaan joka toinen vuosi Kevät 2017 aikataulu: 1.maaliskuuta alkaen ammatilliset oppilaitokset ja 4. ja 5. luokkalaiset (+huoltajat) Alakoululaisten tiedonkeruu huhtikuun puoleen väliin Huoltajien tiedonkeruu huhtikuun loppuun AOL toukokuun loppuun 3. huhtikuuta alkaen 8. ja 9. luokkalaiset sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat huhtikuun loppuun

Tietoaukot, joita nyt paikataan Alakoululaiset Kouluterveyskysely siis ensimmäistä kertaa 4. ja 5.- luokkalaista 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 21

Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa STM:n toimeksianto THL:lle: kehittää eri-ikäisiä lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietotuotantoa LTH-tiedonkeruu on osa THL:n väestötutkimuksia 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 22

Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Tarkoituksena: tuottaa tietoa nelikuisten ja nelivuotiaiden lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä avun, tuen ja palvelujen saatavuudesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta sekä avun ja tuen riittävyydestä kehittää toimiva ja säännöllisesti toteutettava tiedonkeruumenetelmä muodostaa keskeiset indikaattorit ja arvioida niiden luotettavuutta tuottaa tietoa kuntien, maakuntien ja valtion viranomaisten tarpeisiin Nina Halme, Reija Klemetti, Maaret Vuorenmaa, THL 5.4.2017 23

Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Kohderyhmät Nelikuiset lapset perheineen, jotka osallistuvat neuvolan laajaan 4kk terveystarkastukseen Nelivuotiaat lapset perheineen, jotka osallistuvat neuvolan laajaan 4v. terveystarkastukseen Tiedonantajat Vanhemmat Lastenneuvolan terveydenhoitajat Rekisterit Tulevaisuudessa myös asiakastietojärjestelmät Tieto kerätään tunnisteisena, mikä mahdollistaa tietojen yhdistämisen Nina Halme, Reija Klemetti, Maaret Vuorenmaa, THL 5.4.2017 24

Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Sisältöalueet, joista tuotetaan tietoa yhdistämällä vanhempien kokemustieto sekä terveydenhoitajilta ja rekistereistä saatava tieto Terveys ja toimintakyky mielenterveys, koettu terveys, pitkäaikaissairaudet, toimintarajoitteet, elintavat (ravitsemus, liikunta, uni, päihteet, median käyttö), raskausaika ja synnytys, imetys sekä nelivuotiaan kasvu ja kehitys Hyvinvointi, elinolot ja osallisuus perherakenne, perheen tausta (ml. maahanmuuttajatausta), yksinäisyys, sosiaaliset suhteet, lapsen ja vanhemman välinen suhde, häirintä ja väkivalta, taloudellinen tilanne, elämänmuutokset, elämänlaatu, osallisuus, harrastukset ja vapaa-aika Varhaiskasvatus (ml. kerhotoiminta yms.) ja lapselle iloa ja surua tuottavia asioita: hoitojärjestelyt, avoin varhaiskasvatus, kerhotoiminta, lapsen viihtyminen, lapselle itselleen suunnatut kysymykset Avun saanti ja palvelut palvelujen saatavuus ja riittävyys, palvelujen käyttö, tuen saanti 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 25

Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Aikataulu: 4kk ja 4v tiedonkeruut toteutetaan Joka 4. vuosi Aina yksi kokonainen kalenterivuosi kerrallaan Tulevat tiedonkeruut 10-11/2017: 4kk tiedonkeruun pilotti Vuosi 2018: 4v tiedonkeruu Nina Halme, Reija Klemetti, Maaret Vuorenmaa, THL 5.4.2017 26

Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Tiedonkeruun toteutus: Tiedottaminen (vanhemmat ja ammattilaiset) Terveystarkastus: huoltajien suostumuksen pyytäminen Terveystarkastuksen jälkeen: th kirjaa yhteenvedon THL:lle, vanhemmat vastaavat kyselylomakkeisiin joko sähköisesti tai paperilomakkeella THL: tiedot yhdistetään toisiinsa ja eri rekistereihin kattavan tiedon saamiseksi 5.4.2017 27

Tietoaukot, joita nyt paikataan Rekisteritieto Asiakastiedon laajempi hyödyntäminen Erityisesti sosiaalihuollon palvelut, myös neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tiedot Sote-tieto hyötykäyttöön, sote-uudistus, Kanta-arkisto Jo kerätyn tiedon parempi hyödyntäminen rekistereitä yhdistelmällä Tieteellinen tutkimus: Kohortit 87 ja 97 Tilastoissa: Lapsisto 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 28

Tietoa on paljon

Perheet 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 31

Vårdö 4,8% 66,7% Sottunga 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 36

Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä Yhden vanhemman perheiden osuus, 2015 Päijät-Hämeen Päijät-Häme Uudenmaan Uusimaa Kymenlaakson Etelä-Karjalan Lapin Varsinais-Suomen Satakunnan Pohjois-Karjalan Kanta-Hämeen Etelä-Savon Pirkanmaan Ahvenanmaa Keski-Suomen Pohjois-Savon Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-P Etelä-Pohjanmaan Etelä-P Keski-Pohjanmaan Keski-P Pohjanmaan Pohjanmaa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Perheet 2015. Tilastokeskus. 5.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 37