Kiteen kaupungin laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016
Sisältö JOHDANTO... 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI... 4 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 4 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 4 Kaikki ikäryhmät... 5 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet... 6 Nuoret ja nuoret aikuiset... 8 Työikäiset... 10 Ikäihmiset... 11 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista... 12 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta... 13 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU... 14 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset... 14 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 14 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudelle 2013-2016... 15 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY... 22 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen... 22 LIITE Indikaattoripaketit Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Kaupungin johtoryhmä toimii hyvinvoinnin johtoryhmänä: Kirsi Hämäläinen, kaupunginjohtaja Jorma Turunen, yhdyskuntasuhteiden johtaja, vt. kaupunginjohtaja Ulla Huhtilainen, hallintojohtaja Nina Holopainen, kehitysjohtaja Antti Asikainen, tekninen johtaja Airi Turunen, perusturvajohtaja Eija Hämäläinen, talousjohtaja Erkki Kontro, rehtori Tiina Eskelinen, vs. kehitysjohtaja Jari Tuononen, vs. talousjohtaja 2
JOHDANTO Kuntalain (1 ) mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolain 12 :ssä säädetään, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia (Terveydenhuoltolaki 12 ). Kaupungin johtoryhmä päätti 30.10.2011 kokouksessaan hyvinvointikertomuksen valmistelun käynnistämisestä. Johtoryhmä on valmistelutyön aikana toiminut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelua on tukenut KYS-Erva -alueen Kanerva²-KASTE -hanke sekä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke. Kiteen perusturvakeskuksen terveyden edistämisen esimies Arja Janhonen on osallistunut yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa hyvinvointikertomuksen valmisteluun. Valmisteluvaiheessa on nuorisovaltuustolta ja vanhusneuvostolta pyydetty lausunnot hyvinvointisuunnitelmasta, sen painopistevalinnoista ja tavoitteenasettelusta. Nuorisovaltuusto totesi lausunnossaan, mm. että painopistealue hyvin ihmisen tuottavuus -näkökulmakeskeinen, ihmisen hyvinvoinnin parantamista voisi tuoda paremmin esille ei tuottavuusnäkökulmasta. Hyvinvointisuunnitelman toisen painopisteen yhtä tavoitteenasettelua täsmennettiin nuorisovaltuuston ehdotuksen pohjalta. Vanhusneuvosto piti painopistevalintoja oikeaan osuneina. Neuvoston lausunnon perusteella ensimmäisen painopisteen erään tavoitteen toteuttamiseen tähtääviin toimenpiteisiin tehtiin täydennys. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on tehty sähköisessä ympäristössä (www.hyvinvointikertomus.fi). Sähköinen hyvinvointikertomus on Internetissä toimiva työväline, joka käyttää valtakunnallisesti määriteltyjä hyvinvointimittareita (indikaattoreita). Hyvinvointitiedon tarkastelu Kiteen kaupungin hyvinvointikertomuksessa on tehty vuosien 2003 2012 indikaattoreihin. Vertailualueina ovat olleet johtoryhmän 26.3.2012 kokouksessaan valitsemat Nurmes, Leppävirta, Outokumpu ja Kesälahti sekä laajempina vertailualueina Pohjois-Karjala ja koko maa. Kesälahtea koskevat indikaattorit ovat hyvinvointikertomuksessa vertailualuetietona, ellei toisin ole mainittu. 3
OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kitee on Pohjois-Karjalan maakunnan eteläisin kunta. Kitee on Keski-Karjalan talousalueen (Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) keskus. Kaupunki on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jäsen ja kuuluu Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 724 km², josta vesipinta-alaa on 470,81 km². (http://www.kitee.fi/kiteepahkinankuoressa.) Väkiluku on Kesälahden kanssa toteutetun kuntaliitoksen jälkeen 11 341. Väestöosuudet eri ikäryhmissä v. 2012 on esitetty taulukossa 1. Lasten ja nuorten määrä on ollut laskussa ja yli 65-vuotiaiden määrä (26,7 % v. 2012) kasvaa. Väestön ikääntyminen muodostaa haasteen ja ennusteen mukaan v. 2030 yli 64-vuotiaiden osuus väestössä on 41 %. Huoltosuhde on 66, jonka nousu on selvästi jyrkentynyt vuodesta 2009. Taloudellista huoltosuhdetta kuvaava elatussuhde on 178,8. Nettomuutto on ollut negatiivinen (-8,7 / 1000 as) koko 10 vuoden seurantajakson ajan ja se on vertailukunnista heikoin. Taulukko 1. Väestöjakauma ikäryhmittäin Kiteen väestöjakauma 2012 0 6-vuotiaat 5,3 % 7 15-vuotiaat 8,5 % 16 24-vuotiaat 8,5 % 25 64-vuotiaat 50,8 % 65 74-vuotiaat 14,1 % 75 84-vuotiaat 9,4 % yli 85-vuotiaat 3,3 % Vuonna 2012 yhden hengen asuntokuntia oli 41,8 % asuntokunnista. Luku on vertailukuntiin nähden keskimääräinen. Perheitä oli 2 544, joista lapsiperheitä 31,3 % (969). Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 17,2 % (169) ja näiden perheiden osuus oli laskenut vuodesta 2009 hieman. Avioerojen määrää 25-64-vuotiailla kuvaava indeksi oli 13,1 ja se oli vertailukuntien alhaisin. Väestön koulutustaso on noussut koko ajan. Koulutustasomittain oli 260, joka tarkoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,6 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. 4
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on lisääntynyt samansuuntaisesti kuin vertailualueilla, ja oli v. 2011 n. 340 henkilöä, indeksinä 31,9 / 1000 asukasta kohden. Työllisten määrä vuonna 2011 oli 35,9 % ja työttömien määrä työvoimasta 12,8 % (651 henkilöä). Kunnan verotulot asukasta kohden olivat 2 853, mikä on koko maata alhaisempi, mutta vertailukuntien tasoa. Tiivistelmä vahvuuksista ja kehittämiskohteista: Vahvuuksina kunnan rakenteesta, taloudesta ja elinvoimasta nousee väestön koulutustason kasvu (kuvio 1), vaikka se on edelleen alle maan keskitason. Väestön ikääntymisen johdosta kehittämiskohteena on väestörakenteen tasoittaminen kääntämällä nettomuutto (kuvio 2) positiiviseksi esim. elinkeinoelämää tukevilla toimilla, joilla voisi olla vaikutusta myös työttömyyden laskuun. Kuvio 1. Koulutustasomittain Kuvio 2. Nettomuutto Kaikki ikäryhmät Vuonna 2011 Kelan sairastavuusindeksi oli 115,2. Indeksi on ollut nouseva vuodesta 2009, mutta on pysytellyt vertailukuntiin nähden alhaisimpana. THL:n sairastavuusindeksi on 126. Tämä indeksi huomioi laajemmin sairastavuuden taustalla olevia tekijöitä kuin Kelan indeksi. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 8,7 %. Määrä on laskenut tasaisesti ja oli keskitasolla vertailukuntiin nähden. Asunnottomien yksinäisten osuus oli 0,5 / 1000 asukasta. Väestön pienituloisuusaste oli 22.2 %, joka on hieman Pohjois-Karjalan vertailualuetta korkeammalla. Toimeentuloa pitkäaikaisesti saavien miesten (9,6 %) ja naisten (6,1 %) osuus oli vertailukuntien matalimpia. Tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli 26,8, joka on koko maahan ja Pohjois-Karjalaan verrattuna hiukan matalampi. (Gini-kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on.) Sairauspäivärahaa saaneita 16-64-vuotiaita oli 103,2 / 1000 vastaavanikäistä (vuoden 2012 tieto). Indeksi oli laskussa vuodesta 2006, mutta vuoden 2011 jälkeen se kääntyi nousuun ollen toiseksi korkein vertailukunnista. Alkoholijuomien myynti 100 % alkoholina oli 7,8 litraa asukasta kohti. Määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun vuodesta 2011 ja on vertailu- 5
kuntien keskitasoa. Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 5,7 / 1000 asukasta kohti, mikä oli vertailukuntien alhaisin. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten määrä on noussut. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit olivat vertailukuntien keskitasoa (1 884 / 1000 as). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2009. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot ovat vertailukuntien korkeimmat. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2012 olivat 3 645 /asukas, mikä on vertailukuntien keskitasoa. Tiivistelmä vahvuuksista ja kehittämiskohteista: Kaikkien ikäryhmien osalta vahvuutena on vertailukuntien alhaisin sairastavuusindeksi (kuvio 3) ja henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä suhteessa vertailualueisiin. Koko väestö kuvaavat turvallisuus, toimeentulo, asumisen/ympäristön -indikaattorit ovat suhteessa vertailukuntiin keskimääräisellä tasolla. Tulevaisuuden kehittämiskohteena on kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusrakenteen (kuvio 4) parempi hallinta, jossa väestön terveyskäyttäytymisellä ja elintavoilla on keskeinen merkitys. Kuvio 3. Sairastavuusindeksi Kuvio 4. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vuonna 2011 ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kaikista lapsiasuntokunnista oli kolmannes, 33,7 %. Arvo on korkeampi kuin koko maassa ja Pohjois-Karjalassa, mutta on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina. Lasten pienituloisuusaste (22,6 %) on kasvanut vuodesta 2003 (18,1 %). Se oli vuonna 2010 samaa tasoa kuin Pohjois-Karjalassa, mutta korkeampi kuin koko maassa (14,8 %). Toimeentulotukea vuonna 2011 saaneita lapsiperheitä oli 8,9 % lapsiperheistä, mikä tarkoittaa 89 perhettä. Arvo on keskitasolla verrattuna vertailukuntiin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita vuonna 2012 oli 165,4 / 1 000 alle 18- vuotiasta. Määrä on noususuuntainen ja vertailukuntien toiseksi korkein. 6
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piiriin kuului 0-17-vuotiaista vuonna 2011 9,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Määrä on noussut vuodesta 2007 alkaen. Vuosina 2009-2011 oli nähtävissä selkeä ero (jopa 10 %-yksikköä) tilastoissa Kiteen ja Kesälahden välillä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0 7-vuotiaita vuonna 2011 oli 0,6 %. Osuus on hieman noussut vuodesta 2003 (0,4 %) ollen kuitenkin vertailukuntien ja koko maan tasoihin verrattuna alhaisempi. Kouluterveyskyselyn viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2010 ja väestöryhmänä koskevat 8. ja 9. luokan oppilaita. 13,7 %:lla oppilaista ei ollut yhtään läheistä ystävää ja taso on vertailukuntiin nähden korkein. Vastaavasti koulukiusaamista kokeneiden määrä on pudonnut vuoden 2008 11,1 prosentista 4,4 prosenttiin, mikä on vertailukuntiin nähden matalin. Vanhemmuuden puutetta koki 16,1 %. Osuus on pudonnut reilusti edellisestä vuoden 2008 kyselystä (22 %) ollen vertailukuntien matalin. Vanhemmuuden puute indikaattori koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Terveydentilansa 8. ja 9. luokkalaisista nuorista koki keskinkertaiseksi tai huonoksi 11,4 %. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 7,3 prosentilla ja määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 2004 alkaen. Näissä terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa arvot ovat vertailukuntien matalimmat. Elintapojen suhteen 8. ja 9. luokkalaiset kiteeläiset nuoret olivat vertailukuntien kärkijoukkoa. Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla vain korkeintaan tunnin viikossa harrasti 27,2 %, ja määrä on vähentynyt vuodesta 2008 jyrkästi (41,4 %). Tämä kuvastaa sitä, että kiteeläisnuoret harrastavat yhtä enemmän liikuntaa. Koululounaan jätti päivittäin syömättä 19,5 %, kun tämä arvo koko maassa on 33,7 %. Ylipainoa oli 14,2 %:lla oppilaista. Suunta on ollut laskeva ja on tasoltaan parempi kuin Pohjois-Karjalassa ja koko maassa. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa tämän ikäisistä oppilaista vastasi olevansa 7,2 %. Määrä on vähentynyt selvästi vuoden 2008 arvosta 18,6 %. Päivittäin tupakoivien osuus oli 5,4 % oppilaista. Tupakoivien määrä on vähentynyt vuodesta 2008 alle puoleen. Humalakäyttäytymisen ja tupakoinnin suhteen kiteeläiset tämän ikäiset nuoret sijoittuvat vertailukuntiin nähden erittäin hyvin. Tiivistelmä vahvuuksista ja kehittämiskohteista: Vahvuutena ovat pääsääntöisesti kiteeläisten varhaisnuorten terveydentilan kokeminen (kuvio 5), elintavat ja turvallisuus. Kehitettävää löytyy Ei yhtään läheistä ystävää - indikaattorissa. Toimeentulon ja asumisympäristön suhteen kiteeläiset lapsiperheet ovat vertailukuntien keskitasolla. Kesälahden v. 2011 tilanne huomioiden kehittämiskohteeksi nousee myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 0-17-vuotiaat (kuvio 6). 7
Kuvio 5. Nuorten terveydentilan kokeminen Kuvio 6. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuoret ja nuoret aikuiset Tämä väestöryhmä on iältään 16-24-vuotiaita. Heitä oli vuonna 2012 Kiteellä 8,5 % väestöstä. Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24-vuotiaita oli 8,3 %, mikä on samaa tasoa kuin Pohjois-Karjalassa ja muita vertailukuntia matalampi. Vuodesta 2003 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on vaihdellut 7,9-9,9 % välillä. Nuorisotyöttömyysprosentti vuonna 2011 oli 14,3, mikä on toiseksi alhaisin vertailukunnista ja laskenut vuodesta 2009 (20,9 %). Toimeentulotukea vuonna 2011 saaneita 18-24-vuotiaita oli 14,4 %, mikä on suhteessa vertailukuntiin keskitasoa. Arvo on laskenut vuoden 2010 arvosta (17,3 %). Pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai 2,5 %, mikä on laskenut vuodesta 2008 ja on vertailukuntien alhaisin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 16-24-vuotiaista työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2011 sai 2 % vastaavanikäisistä. Määrä on vertailukuntien suurin ja kasvanut vuoden 2005 arvosta (0,6 %) tasaisesti. Vuonna 2011 kuntoutusrahaa saaneita 16-19-vuotiaita oli 18,5 / 1000 vastaavanikäistä. Arvo on keskitasoa vertailukuntiin nähden ja on lähes kaksinkertaistunut Kiteellä vuodesta 2007. Terveyttä ja elintapoja kuvaavat indikaattoritiedot ovat ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kouluterveyskyselystä. Useimmissa indikaattoreissa erot näiden kahden oppilaitoksen opiskelijoiden välillä olivat merkittävät. Keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa koki vuonna 2010 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 15,6 % ja lukiolaisista 15,1 %. Molemmilla opiskelijaryhmillä arvot ovat vertailukuntien matalimmat. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla oli 8,3 prosentilla ja lukio-opiskelijoilla 12,2 prosentilla. Nämä arvot ovat koko maan arvoa korkeammat. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 10,5 % ja 12,8 % lukio-opiskelijoista vastasi, ettei heillä ollut yhtään läheistä ystävää. Tasot ovat korkeammat kuin Pohjois-Karjalassa (8,4 % ja 8 %) ja koko maassa (7,8 % ja 7,4 %). Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista vanhemmuuden puutetta ilmaisi 32 %, mikä on vertailukunnista korkein. Vastaava arvo lu- 8
kiolaisilla oli 15,5 %, mikä taas on vertailukuntien matalin ja laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Lukio-opiskelijoista 6,3 % oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. Tämä on vertailukuntien matalin ja pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2006. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista selvästi useampi (18,6 %) oli kokenut fyysistä uhkaa. Koulun fyysisissä työoloissa puutteita ilmaisi 21,7 % lukiolaisista. Osuus on pudonnut vuodesta 2006 (59,1 %) jyrkästi. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 42,9 % ilmaisi puutteita oppilaitoksen fyysisissä työoloissa. Elintapoja kuvaavat indikaattoritiedot eroavat lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden välillä eniten. Päivittäin tupakoivia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita oli 44,7 % ja lukiolaisia 0,9 %. Ammatillisista oppilaitoksen opiskelijoista ei ole aiempaa tietoa, mutta lukiolaisten tupakointi on vähentynyt vuoden 2004 14 prosentista lähelle nollatasoa. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ilmoitti olleensa 31,3 % ja lukiolaisista 5,3 %. Lukiolaisilla arvo on vertailukuntien alhaisin ja se on pudonnut alle kolmannekseen vuoden 2004 arvosta (18,9 %). Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa harrasti 43,6 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ja 28,5 % lukiolaisista. Lukiolaisissa vähän liikkuvien osuus on vähentynyt vuodesta 2006. Lukiolaiset harrastavat yhä enemmän vapaa-ajan liikuntaa ja selvästi enemmän kuin ammattiopiskelijat. Ylipainoa oli ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 22,4 prosentilla ja lukiolaisista 10 prosentilla. Lukiolaisten ylipaino on vähentynyt vuodesta 2006 (15,8 %), mutta on korkeampi kuin vuonna 2004 (8,6 %). Tiivistelmä vahvuuksista ja kehittämiskohteista: Vahvuutena nuorten ikäryhmässä ovat terveyden kokeminen ja lukiolaisten elämäntavat (kuvio 7). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä (kuvio 8) ja nuorisotyöttömyys ovat kohtalaisella tasolla, mutta edelleen kehitettävissä. Kehitettävää löytyy henkisessä hyvinvoinnissa ja ammattiopiskelijoiden elintavoissa. Kehittämiskohteena voidaan nähdä myös lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien väliset erot terveystottumuksissa. Kuvio 8. Koulutuksen ulkopuolelle jää- neet 17-24-vuotiaat Kuvio 7. Tupakointi päivittäin, lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 9
Työikäiset Tässä väestöryhmässä tarkastellaan ensisijaisesti 25-64-vuotiaita vuoden 2011 tilastotiedoilla, ellei toisin mainita. Työttömiä (15-74-vuotiaat) oli 651 henkilöä eli 12,8 % työvoimasta (Pohjois-Karjala 13,4 %). Työttöminä oli sekä miehiä että naisia lähes yhtä paljon. Työllisiä oli 35,9 % väestöstä (4 130 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömiä oli 22 % (143 henkilöä) työttömistä. Vaikeasti työllistyviä 15-64-vuotiaita oli 423 henkilöä. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellisen työttömyyden kehitystä osana työmarkkinoita. Toimeentulotukea saaneiden osuus oli 6,9 % (409 henkilöä). Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita oli 1,6 % (93 henkilöä). Toimeentuloasiakkaiden määrä on vertailukuntiin nähden matalimpia. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 12,9 % (746 henkilöä) 25-64-vuotiaista. Suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja on mielenterveysongelmat 5,5 % (317 henkilöä). Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä 16-64-vuotiaista oli 3,3 % (222 henkilöä). Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 0,9 % (60 henkilöä). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 56,8 vuotta, joka on matala suhteessa vertailualueisiin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli 30,1 % ja määrä on kasvanut loivasti 10 seurantavuoden aikana. Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on laskenut vuodesta 2006 lähtien. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa oli 25-64-vuotiaista ollut 16,2 tuhannesta vastaavan ikäisestä. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49- ja 50-64-vuotiailla olivat korkeammat suhteessa Pohjois-Karjalan ja koko maan tietoihin nähden. Lääkärikäyntien määrä on laskenut vuodesta 2008 alkaen. Taso on kuitenkin vertailukuntiin nähden keskimääräinen. Vuonna 2011 Kiteellä oli 10 893 lääkärikäyntiä ja vastaavasti yksityislääkärikäyntejä oli 5 904. Päihdehuollon avopalveluissa vuonna 2012 oli 131 asiakasta. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa oli ollut 44 potilasta, joista suurin osa oli miehiä. Vastaavasti päihdehuollon laitoksissa oli hoidossa yhdeksän henkilöä. Palvelujen käyttö on ollut suhteellisen vakaata 10 seurantavuoden aikana. Tiivistelmä vahvuuksista ja kehittämiskohteista: Vahvuutena 15-49-vuodiaiden kohdalla ovat toimivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelut (kuvio 9). Käyntimäärät ovat Pohjois-Karjalan ja koko maan vertailualueisiin nähden korkeammat. Päihdehuollon avo- ja laitoshoidonpalvelujen käyttö on ollut vakaata. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on vertailukuntiin nähden matala. Kehittämiskohteena on työikäisten työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut nousussa koko seurantajakson ajan. Suurin työkyvyttömyyden syy oli mielenterveysongelmat. Erityiskorvattaviin 10
lääkkeisiin oikeutettujen määrä on tasaisesti kasvanut, mutta sairauspäivärahan käyttö on kääntynyt laskuun. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 56,8 vuotta (kuvio 10), joka on vertailukuntiin nähden selvästi matalin. Kuvio 9. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä Kuvio 10. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Ikäihmiset Tässä väestöryhmässä tarkastellaan ensisijaisesti yli 65-vuotiaita vuoden 2011 tilastotiedoilla, ellei toisin mainita. Pelkän kansaneläkkeen varassa olevien määrä on laskenut 10 vuoden seurantajakson aikana (7,1 %:sta 2,8 %:iin). Kehitys on ollut kaikilla vertailualueilla samansuuntainen. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen käyttöä on ollut keskimääräistä enemmän suhteessa koko maan ja Pohjois-Karjalan vertailualueeseen. Lääkäripalvelujen käyttö on ollut vakaata viimeiset 10 vuotta (7 859 käyntiä vuonna 2011). Depressiolääkkeitä iäkkäistä käytti 13,1 % ja lääkkeiden käyttö on kasvanut vuodesta 2006 lähtien. Dementiaindeksi oli 116,3 (koko maa 100). Omaishoidon tuen piirissä vuonna 2011 oli 7,4 % (105 henkilöä) ja vuonna 2012 6,8 % (98 henkilöä) 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidontuen käyttö on kasvanut vuodesta 2004 ja on vertailukuntien korkein. Taso on uuden valtakunnallisen tavoitteen (6-7 %) mukainen. Kotona asui 75 vuotta täyttäneistä 88,6 % (valtakunnallinen tavoite 91-92 % 75 vuotta täyttäneistä). Kotona asuvien määrässä ei ole tapahtunut suurempia muutoksia vuoden 2006 jälkeen. Yksinasuvia 75 vuotta täyttäneistä oli 47,4 % ja määrä on pysynyt vakaana. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli poikkileikkausajankohtana 30.11.2011 10,3 % (149 henkilöä). Määrä on vertailukuntiin nähden keskimääräinen, mutta on alle valtakunnallisen suosituksen (tavoite 13-14 %). Tehostetussa palveluasumisessa 75 vuotta täyttäneitä (31.12.) oli 10,4 % (147 henkilöä), joka on vertailukuntien korkeimpia 11
yhdessä Nurmeksen kanssa (tavoite 6-7 %). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 1,3 % (18 henkilöä). Laitoshoidon purkamisessa on onnistuttu (tavoite 2-3 %). Tiivistelmä vahvuuksista ja kehittämiskohteista: Vahvuutena on ikäihmisten palveluiden järjestäminen laitoshoitoa purkamalla, tehostettua palveluasumista kehittämällä ja omaishoidon tuen piiriin kuuluvien määrää kasvattamalla. Kehittämiskohteena on säännöllisen kotihoidon järjestäminen (kuvio 11) ja kotona asumisen tukeminen (kuvio 12). Kuvio 11. Säännöllinen kotihoito, 75 täyttäneet, % vastaavan ikäisistä Kuvio 12. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisistä Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteen, talouden ja elinvoiman vahvuudeksi nousee väestön koulutustason kasvu, vaikka se on edelleen alle maan keskitason. Väestön ikääntymisen johdosta kehittämiskohteena on väestörakenteen tasoittaminen kääntämällä nettomuutto positiiviseksi elinkeinoelämää tukevilla toimilla. Niillä voisi olla vaikutusta myös työttömyyden laskuun. Kaikkia ikäryhmiä tarkasteltaessa Kiteellä on vertailukuntien alhaisin sairastavuusindeksi. Myös henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä suhteessa vertailualueisiin on alhaisin. Koko väestöä kuvaavat turvallisuus-, toimeentulo-, asumisen/ympäristön indikaattorit ovat suhteessa vertailukuntiin keskimääräisellä tasolla. Tulevaisuuden kehittämiskohteena on kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusrakenteen parempi hallinta, jossa väestön terveyskäyttäytymisellä ja elintavoilla on keskeinen merkitys. Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden ryhmässä vahvuutena ovat pääsääntöisesti kiteeläisten varhaisnuorten terveydentila, elintavat ja turvallisuus. Kehitettävää löytyy lasten yksinäisyyden torjunnassa. Toimeentulon ja asumisympäristön suhteen kiteeläiset lapsiperheet ovat vertailukuntien keskitasolla. Kesälahden v. 2011 tilasto huomioiden kehittämiskohteeksi nousee myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden tilanne. 12
Nuorten ikäryhmässä vahvuutena ovat terveyden kokeminen ja lukiolaisten elämäntavat. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä ja nuorisotyöttömyys ovat kohtalaisella tasolla, mutta määrää tulisi edelleen alentaa. Kehitettävää löytyy henkisessä hyvinvoinnissa ja ammattiopiskelijoiden elintavoissa. Kehittämiskohteena voidaan nähdä myös lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien väliset erot terveystottumuksissa. Työikäisten kohdalla kehittämiskohteena on työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut nousussa koko seurantajakson ajan. Suurin työkyvyttömyyden syy on mielenterveysongelmat. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on tasaisesti kasvanut, mutta sairauspäivärahan käyttö on kääntynyt laskuun. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 56,8 vuotta, joka on vertailukuntiin nähden selvästi alhaisin. Vahvuutena ovat toimivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelut. Käyntimäärät ovat Pohjois-Karjalan vertailualueeseen nähden korkeammat. Päihdehuollon avo- ja laitoshoitopalvelujen käyttö on ollut vakaata. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on vertailukuntiin nähden matala. Ikäihmisten palveluita on järjestetty uudelleen laitoshoitoa purkamalla, tehostettua palveluasumista kehittämällä ja omaishoidon tuen piiriin kuuluvien määrää kasvattamalla. Kehittämiskohteena on kotona asumisen tukeminen ja säännöllisen kotihoidon järjestäminen. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Laaja hyvinvointikertomus laaditaan nyt ensimmäisen kerran, joten aikaisempaa hyvinvointitiedon oppia ja evästystä ei ole edelliseltä valtuustokaudelta. 13
OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kiteen kaupunkistrategia 2013 Uuden kunnan yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan kärkialoilla. Palvelut järjestetään tuloksellisesti uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäen. Uusi kunta on taloudellisesti vahva ja riittävän kilpailukykyinen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet toimintaympäristössä. Nykyinen yhdyskuntarakenne pidetään elävänä ja toimivana sekä ympäristön monimuotoisuutta hyödynnetään kestävällä tavalla. Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja sitoutumista tuetaan uuden kunnan tehtäviin. Uuden kunnan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä paikallista identiteettiä tuetaan. Uuden kunnan toimivuutta arvioidaan eri sidosryhmien näkökulmista arviointisuunnitelman mukaan. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtuustokauden aikana voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat, jotka ohjaavat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen suunnittelua ja toteutusta: Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 Kiteen elinkeino-ohjelma 2010 2014 Toimintasuunnitelma alkoholiohjelman kuntakumppanuudelle 2010 2011 Keski-Karjalan elinkeinostrategia 2013 2017 Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen strategia 2009 2015 Keski-Karjalan turvallisuussuunnitelma v. 2012 14
5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudelle 2013-2016 Painopiste/Kehittämiskohde: Toiminta- ja työkyky (lapset, nuoret, työikäiset + ikäiset) Lapset, nuoret ja lapsiperheet Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari Varhaiskasvatuksen, terveysneuvonnan ja Suunnitelmakaudella perhetyöhön perhetyön tiivistyvä yhteistyö ja toimintamallit lisätyöntekijä, vanhemmuuden erityistueksi (lasten ja nuorten kun perheiden tuen tarve laajat terveystarkastukset, perheille suun- on laajenee. natut ryhmätoiminnot) / Perusturva, sivistystoimi, MLL 1.1 Vanhemmuuden tukeminen kokonaisvaltaisesti kaikissa palveluissa Vanhempaintapaamisten uusi toimintamalli / Sivistystoimi Lähisuhde- ja perheväkivaltatyön uusien toimintamallien luominen / Perusturva, Maraktyöryhmä Väistö-hanke 2014 2015 (4 321 /v) Vanhemmuuden puutetta, % 8. - 9. luokan oppilaista Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 7- vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä, % 0-17-vuotiaista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 1.2 Nuorten keskinäisen yhteisöllisyyden lisääminen Kiteeläisille perhekohtaisena palveluna alle 3- vuotiaiden maksuton uimahallin käyttö / Sivistystoimi Monimuotoinen, kasvatusta tukeva koulukerho- ja nuorisokerhotoiminta / Sivistystoimi Koulunuorisotyö, nuorisotapahtumat, nuorisovaltuuston toiminta, musiikki- ja mediatoiminta Monttu-studiolla / Sivistystoimi Ulkopuolinen rahoitus, kumppanuussopimukset, Mediakasvatushanke 2013 2016 (20 000 ) Ei yhtään läheistä ystävää, % oppilaista/opiskelijoista (yläkoulu, lukio, ammattiopisto) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa- 15
1.3 Moniammatillisen yhteistyön lisääminen (palveluyksiköiden rajapintojen häivyttäminen) Kaksi nuorisotilaa sekä nuorille suunnatut liikunta-, kulttuuri- ja harrastuspaikat / Sivistystoimi ja tekninen toimi Maksuton liikuntasalien käyttö alle 20- vuotiaille järjestöjen kautta ja maksuton uimahallin käyttö 14 16-vuotiaille / Sivistystoimi Oppilashuoltotyöryhmien uudistettu toiminta / Sivistystoimi Sivistystoimen yksiköiden tiivis keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden toimialojen ja toimijoiden kanssa / Sivistystoimi Toimivat palvelupolut perhetyön, erikoispoliklinikkojen, päivähoidon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, Hytkesin sekä TYP:n kanssa tarkoituksena yhteisen huolen jakaminen ja vastuunjako työskentelyssä / Perusturva, sivistystoimi, TYP Lisämääräraha v. 2014 Kiteen taajaman nuorisotilan perustamiseen ja investointeina skeittiparkin kunnostus, lisämusiikkitilan hankinta sekä frisbeegolfradat Koulutuksen ja työskentelyn turvaavat resurssit Nuorisotyöntekijä tavoitettavissa Arppen ja Kesälahden kouluilla 15 h / vk Koulun ja kirjaston yhteistyö vat 16 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Nuorisovaltuuston kokouksissa käsitellyt asiat, lukumäärä / vuosi Kumppanuussopimusten lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Nuorisovaltuuston edustajan osallistuminen lautakuntien kokouksiin INFO-ryhmän kokoontumiset / vuosi Kirjastonkäytön opetustunnit ja osallistujat / vuosi Nuoret aikuiset, työikäiset Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari 1.4 Työ- ja toimintakykyä edistävä palveluverkosto Kulttuuritiloja ja liikuntapaikkoja monipuolisiin harrastuksiin, kumppanuudet em. järjestäjinä ja hoitajina / Sivistystoimi Kaupunki suurimpana työnantajana järjestää Nykyistä laajemmat palvelut vaativat lisämäärärahaa tai investointeja. Kumppanuus-/ avustusmäärärahat vähintään v. 2013 tasolla. V. 2014 työterveyshuolto- 12-13 % asukkaista osallistuu kansalaisopiston kursseille Kumppanuussopimuksien lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Kaupungin TYHY-toimintaan osallistuneiden määrä / vuosi 16
henkilöstölleen laajennetun työterveyshuollon ja monipuolista TYHY-toimintaa / Hallintopalvelut palvelut 399 000 ja TYHY 60 000, vastaava taso vuoteen 2016 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Liukastumistapaukset / vuosi Katualueiden oikea-aikainen kunnossapito / Tekninen toimi Toimitilojen esteettömyyteen tähtäävät toimenpiteet / vuosi Kaupungin toimitilojen esteettömyys / Tekninen toimi Liikenneturvallisuutta parantava toimenpiteet / vuosi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikennejärjestelmätyöllä / Tekninen toimi, liikennejärjestelmätyöryhmä Toteutetaan asiakkaiden tarpeita vastaava kehitysvammaisten asumisympäristö / Perusturva Kaatumisiin ja putoamiseen liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10000 vastaavan ikäistä Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / 10000 asukasta Tapaturmaindeksi / ikävakioitu 1.5 Varhainen työ- ja toimintakykyongelmaan puuttuminen Hyvinvointihanke / Sivistystoimi Esiselvitys ja Keski- Karjalan kolmivuotinen hyvinvointihanke (775 / esiselvitys v. 2014, varsinainen hanke, v. 2017 loppuun arvio n. 20 000 ) Mielenterveyskuntoutujien määrä: omat palvelut / ostopalvelut Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1000 18 vuotta täyttänyttä (2010: 526,1) Matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmäpalvelujen sekä toimintamuotojen lisäys / Perusturva Resursseja kohdennetaan uudelleen lisäämällä psykiatristen ja depressiohoitajien työpanosta ja siirtämällä erikoissairaanhoidon Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten 17
poliklinikkatoiminta omaksi toiminnaksi sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kuntoutusrahaa saavat 16 19-vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä Ikäiset Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari Yleisten alueiden (puistot, viheralueet, taajamametsät) Taajama metsien hoito ja toimenpiteet ha/vuosi viihtyisyyden parantaminen, puis- tonpenkkien lisääminen / Tekninen toimi 1.6 Varhainen toimintakykyongelmaan puuttuminen/-ongelman ehkäiseminen Hyvinvointia edistävien kotikäyntien (75- vuotiaat, ei palvelujen piirissä olevat) ja 68- vuotiaiden terveystapaamisten toteuttaminen / Perusturva Olemassa olevien resurssien kohdentaminen Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Hyvinvointia edistävien kotikäyntien määrä 75 täyttävistä / vuosi Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet 1.7 Toimintakyvyn ja vireyden ylläpitäminen Kuntalaisten osallistaminen vanhusneuvoston aktiivisen toiminnan kautta / Kaikki toimialat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisistä Kumppanuussopimusten lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Yhteisöasumisen ja perhehoidon lisääminen / Perusturva Kirjaston kotipalvelu / Sivistystoimi MoniKoti-hanke 2013 2014 (kuntaosuus 15 000 ) Vanhusneuvoston kokouksissa käsitellyt asiat, lukumäärä / vuosi Kirjaston kotipalvelun asiakasmäärä / vuosi Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., 18
kunnan kustantamat palvelut 1.8 Koordinoidut ennaltaehkäisevät palvelut Palveluohjauksellinen ja terveyden edistämiseen tähtäävä työote sekä kuntouttava toiminta koko henkilöstön toimintatavaksi / Kaikki toimialat Suunnatut liikunta- ja kulttuuripalvelut / Sivistystoimi Investointi ikäisten ulkokuntoilulaitteisiin ja määrärahalisäys VesPelin kesäaukioloajan laajentamiseen. Kumppanuus-/ avustusmäärärahat vähintään v. 2013 tasolla Yhteisöasumisen ja perhehoidon asiakaspaikat, lkm / vuosi Kumppanuussopimusten lukumäärä, toimintaan osallistuneet kuntalaiset, ikäjakauma Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutuminen Ikääntyneiden palveluohjaus, käyntien määrä / vuosi Laitospaikkojen määrän seuranta Terveyttä ja hyvinvointia edistävien matalan kynnyksen neuvontapalvelujen kokoaminen moniammatilliseksi osaamiskeskukseksi / Perusturva Terveempi Itä-Suomi 2013 2015 (Tervis) -hanke (ei suoraa kuntaosuutta, shp:ien hanke) 19
Painopiste/Kehittämiskohde: Työllisyyden hoito Tavoite Toimenpide / Vastuutaho Resurssi Arviointimittari Pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tähtäävät Reimari-hanke 2013 2015, yksilölliset toimet ja yhteistyö / Reimari- yht. 442 963 hankkeen henkilöstö, kehitysjohtaja 2.1 Työllisyyteen liittyvän kumppanuuden ja koordinaation vahvistaminen 2.2 Maksettavan passiivituen määrä ei kasva 2.3 Alle 25-vuotiaiden työttömyyden taso alemmaksi kuin yleinen työttömyysaste Aktiivinen kumppanuus- ja hanketoiminta sekä hankkeiden koordinoitu verkottuminen sekä yhteistyö / Hallintopalvelut, sivistystoimi Työllisyyshankkeet / Hallintopalvelut Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen kuntouttavan työtoiminnan avulla, työttömien työpajatoiminta, työttömien terveystarkastukset / Perusturva Työttömien terveysryhmä / Perusturva, P-K:n kansanterveyden keskus Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö / Sivistystoimi Hyvinvointihankkeen nuorille suunnattu valmennus / Sivistystoimi Helppi+, v. 2014 loppuun 12 625 Ulity, v. 2016 loppuun 12 000 Veteraaniavusta ammatiksi, v. 2016 loppuun 97 500 Nykyisten kumppanuusresurssien turvaaminen Lähialueyhteistyö Health in Focus hanke (ei kuntaosuutta) Ostopalvelut Honkalampisäätiöltä (8 asiakaspaikkaa) Ks. kohta 1.5 / hyvinvointihanke Reimari-hankkeen toimenpiteissä, henkilöä / vuosi Muiden työllistämishankkeiden piirissä olevat, henkilöä / vuosi Kumppanuussopimusten lukumäärä / vuosi Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä, / vuosi Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet, henkilöä / vuosi Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden osuus pitkäaikaistyöttömistä Terveystapaamiset, lukumäärä / vuosi Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Nuorten työpajapaikkojen käyttöaste, asiakkuudet, sijoittuminen pajajakson jälkeen Hyvinvointihankkeen toimenpiteissä mukana olleiden nuorten lukumäärä / vuosi 20
2.4 Työpaikkojen kokonaismäärän lisääminen ja työikäisten työttömyyden vähentäminen Kaupungin aktiivinen elinkeinopolitiikka / Johtoryhmä, KETI Riittävä asunto- ja teollisuustonttien tarjonta / Tekninen toimi KETI (rahoitusosuus 415 995 v. 2014) Työttömät, % työvoimasta Elatussuhde Vaikeasti työllistyvät, % 15-64-vuotiaista Työllisyyshankkeiden rahoittaminen / Hallintopalvelut Toimeentulotukea saaneet 25 64- vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Työpaikkojen määrän vuotuinen kehitys (teollisuus, maa- ja metsätalous, palvelut, rakentaminen, julkinen sektori, kauppa + kuljetus + majoitus, muut toimialat) 2.5 Kaikki oppilaat perusopetuksesta siirtyvät 2. asteen koulutukseen ja 2. asteen jälkeen töihin tai jatkokoulutukseen Kokonaisvaltainen, kattava oppilaanohjaus kaikkien opettajien tehtäväksi / Sivistystoimi Etsivä nuorisotyö / Sivistystoimi Lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tuottamat menettelytavat / Sivistystoimi AO tontit 50-60 kpl, AR, AK tontit 5-6 kpl, T tontit 7-8 ha Siirtyminen 2. asteelle 100 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2. asteen koulutuksen keskeyttäneiden lukumäärä / vuosi Elinikäisen oppimisen työryhmän suunnitelma koulutuksen nivelvaiheisiin nuorille / Sivistystoimi Etsivän nuorisotyön piirissä olevia nuoria n. 30 / vuosi 21
22 (22) OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 18.11.2013 384 Kaupunginvaltuusto 16.12.2013 127