Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 62

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika 24.03.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen 4 4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali 8 5 1-2 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) 12 hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus 6 3 Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion 21 muuttaminen investointien osalta 7 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 23 8 4 Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman 28 hyväksyminen 9 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen 32 Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta 10 Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan 38 hyväksyminen, alue 641100, 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä 11 Hannuksenpelto II, sekä asemakaavan ja asemakaavan 46 muutoksen hyväksyminen, alue 442100, 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö 12 5 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 60 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 13 Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon 61 Espoo 13.3.2014 Markus Torkki puheenjohtaja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 2 / 62 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 13.3.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 3 / 62 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 4 / 62 2850/00.00.00/2013 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Tilapäinen valiokunta Valtuusto erottaa kaupunkisuunnittelulautakunnan kuntalain 21 :n perusteella. Perustelut Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale ei nauti valtuuston luottamusta, koska hän työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksessa, joka toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteluorganisaationa. Oheismateriaali Selostus - Kaupunginhallituksen päätös 3.3.2014 - Selitys Karhu - Selitys Lahti - Selitys Markkula, Salo, Louhelainen, Pöntynen, Syrjänen - Selitys Päivinen - Selitys Pöntynen nro 2 - Selitys, Salo nro 2 - Selitys, Taipale Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä 28.1.2013 13 varajäseneksi Maria Taipale, joka työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Kuntalain 36 :n mukaan: vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Edellä olevan johdosta valtuusto on päätöksellään 27.1.2014 5 päättänyt asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista kuntalain 21 :n perusteella. Tilapäinen valiokunta tekee asiassa suoraan ehdotuksensa valtuustolle.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 5 / 62 Kuntalain 53 :n mukaan tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kaupunginhallituksen lausunto. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.3.2014 54 antanut seuraavan lausunnon: Kelpoisuus toimia lautakunnassa Kuntalain 36.1 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Tällaisessa asemassa oleva henkilö on siten vaalikelvoton riippumatta siitä, mikä hänen asemansa on tai mitä hänen työtehtäviinsä sisältyy. Vaalikelpoisuutta arvioitaessa ei myöskään ole merkitystä sillä kuka henkilön on tehtävään ottanut tai missä asemassa hänen esimiehensä on. Lain esitöiden mukaan henkilön vaalikelpoisuudesta lautakuntaan vastaa sitä mitä kuntalain 35 1 momentin 1 kohdassa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että esimerkiksi tekstinkäsittelijä on vaalikelvoton kunnanhallitukseen kun hän työskentelee ko. toimielimen alaisuudessa. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii valmisteluorganisaationa kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa. Teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosäännön 3 :n mukaan kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävä puolestaan on johtosäännön mukaan mm. ohjata ja valvoa kaupunkisuunnittelua.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 6 / 62 Espoon kaupungin hallintosäännön 14 :n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tehdyistä ottokelpoisista päätöksistä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen viranomainen ilmoittaa hallintosäännön mukaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle em. päätökset. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevä Maria Taipale ei siten kuntalain 36.1 1- kohdan mukaan ole vaalikelpoinen kaupunkisuunnittelulautakuntaan eli häneltä puuttuu kelpoisuus toimia tehtävässä. Vaalikelpoisuuden merkitys Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Vaalikelpoisuutta rajoittavat säännökset on tarkoitettu turvaamaan kunnallisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta. Lainsäätäjä on katsonut, että esteellisyyssäännökset eivät yksinomaan ole riittäviä. Mikäli katsottaisiin, että vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö voisi toimia lautakunnan jäsenenä, tulisivat esteellisyyttä koskevat säännökset kuntalain 53 :n ja hallintolain 28 :n mukaisesti sovellettavaksi vastaavalla tavalla kuin muidenkin lautakunnan jäsenten osalta. Esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa. Mikäli vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö osallistuu kokouksiin, päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, jollei vaalikelpoisuuden menetystä ole päätöksellä erikseen todettu. Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon aiheuttaa sen, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on valitusteitse kumottavissa. Peruste epäluottamukselle Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus kohdistuisi vain yhteen toimielimen jäseneen, koskee erottaminen kuitenkin aina kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteita. Kuntalaissa korostetaan puolueettoman käsittelyn varmistamista. Tämä tarkoittaa kuntalain mukaan mm. henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisesta. Samoin oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että luottamushenkilö on velvollinen heti itse ilmoittamaan, mikäli hän on menettänyt tai tulee menettämään vaalikelpoisuutensa. Vaalikelvottomuuden tultua konsernihallinnon tietoon

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 7 / 62 Tiedoksi vaalikelvottomuudesta ja sen perusteesta on ilmoitettu Taipaleelle. Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen tehtävästä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava toimia siten, että se voi luottaa tekemiensä päätösten pysyvyyteen ja päätöksentekoprosessin oikeellisuuteen. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen vaalikelvottomuus ja hänen asemansa kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä aiheuttaa siten sellaisen varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan, että kaupunginhallitus puoltaa kaupunginsuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 :n perusteella ja uuden kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskevan vaalin toimittamista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuus selityksen antamiseen kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista koskevassa asiassa. Saapuneet selitykset ovat oheismateriaalina. Yhteenveto Valtuusto on 27.1.2014 5 asettanut tilapäinen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista. Tilapäisen valiokunnan tulee tehdä tämän toimeksiannon mukaisessa asiassa ehdotuksensa valtuustolle. Kaupunginhallitus on lausunnossaan katsonut, että kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen vaalikelvottomuus ja asema lautakunnan alaisena työntekijänä aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan, jonka vuoksi kaupunginhallitus puoltaa kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 :n perusteella. Saapuneissa selityksissä ei ole ilmennyt mitään sellaista mikä antaisi aiheen poiketa tästä näkemyksestä. Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Taipaleen vaalikelvottomuus ja asema kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan jonka johdosta kaupunkisuunnittelulautakunta tulee erottaa ja toimittaa uusi kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskeva vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 8 / 62 5446/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 69 10.3.2014 4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta, kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013-2016 kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Henkilökohtainen varajäsen Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.) sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Selostus Valtuusto on 27.1.2014 5 asettanut tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa. Kuntalain 53 :n mukaisesti tilapäinen valiokunta tekee asiasta suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Mikäli valtuusto päättää kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta kuntalain 21 :n perusteella, käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa kokouksessa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 9 / 62 Ehdotettavat henkilöt kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi ovat kahta varajäsentä lukuun ottamatta samat kuin nykyisessäkin lautakunnassa. Lautakunnan varajäsen Paula Lehto (Kok.) on pyytänyt eroa lautakunnan varajäsenyydestä 18.2.2014 päivätyllä kirjeellään perusteena este osallistua kokousten alussa pidettäviin infotilaisuuksiin. Lautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen (PerusS&Sit.) tilalle tulee valita uusi varajäsen, mikäli valtuuston päätöksen mukaan hän ei enää nauti valtuuston luottamusta. Mikäli valtuusto päättää, että kaupunkisuunnittelulautakuntaa ei eroteta, kaupunkisuunnittelulautakunnan vaalia koskeva asia raukeaa. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kolmetoista (13) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä vähintään viiden tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu ja varapuheenjohtajan valtuutettu tai varavaltuutettu. Kuntalain 36 vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 34 :n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön, eikä

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 10 / 62 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön 5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kuusi (6). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 10.3.2014 69 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta, kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013-2016 kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Henkilökohtainen varajäsen Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.)

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 11 / 62 sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitut - Paula Lehto - Maria Taipale - Marita Forsberg, Palvelu- ja kehittämisyksikkö

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 12 / 62 1978/02.02.00/2013 Kaupunginhallitus 65 3.3.2014 Kaupunginhallitus 68 10.3.2014 Kaupunginhallitus 77 17.3.2014 5 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Liite Selostus 1 TATU - linjaukset ja toimenpiteet 25.2.2014 2 TATU talousarviomuutokset 2014 Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet pitäisi saada kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla toimenpiteillä mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 13 / 62 parhaillaan kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Niiden suuruudesta ja ajoituksesta päätetään tarkemmin kehysriihessä maaliskuun lopulla. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta. Espoo-tarinasta on johdettu päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Päämäärän osalta on asetettu seuraavat valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuusto päättäessään 4.12.2013 vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014-2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Tämä päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi 19.5.2014. Ohjelma huomioidaan vuosien 2015-17 taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. Valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt ja hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset. TATU-ohjelman hyötytavoitteet TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä,

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 14 / 62 lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä - Rahastojen käyttö on optimaalista - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista - Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 mil. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna 2020. - Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 milj. euroa v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua - pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä. - Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1 500 euroa / asukas. Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 7 300 euroa / asukas.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 15 / 62 Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella 2014-2017. TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta on laadittu seuraavat linjaukset. Linjausten sisältöä on tarkennettu liitteessä 1. Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. - Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti,

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 16 / 62 - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. - Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan - Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä - Tarpeettomista tiloista luovutaan.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 17 / 62 Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut - Oman toiminnan jatkuva parantaminen - Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. - Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa Vuoden 2014 talousarvion tarkistus Taloussuunnitelmasta päättäessään valtuusto edellytti myös, että TATUohjelman yhteydessä tuodaan käsiteltäväksi vuoden 2014 talousarvion tarkistus. Kaupunginjohtaja on antanut käyttösuunnitelmien valmistelua varten 12.12.2013 ohjeen, että em. talousarvion tarkistus otetaan huomioon vuoden 2014 käyttösuunnitelmien valmistelussa. Valmistelutavoitteena on ollut, että vuoden 2014 toimintakatteen alijäämää voitaisiin parantaa valtuuston joulukuussa päättämän 10 milj. euron lisäksi 15 milj. eurolla. Käyttötalouden vuoden 2013 tilinpäätöksen kokonaislukujen valossa vuoden 2014 talousarvio on siinä määrin runsas, että ehdotettu tarkistus ei vaaranna tämän vuoden talousarvion tavoitteiden toteuttamista. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosehdotukset perusteluineen ovat liitteenä. Ne parantavat kaupungin toimintakatetta yhteensä 23,3

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 18 / 62 milj.euroa. Talousarvion tarkistus on tehty neuvotellen toimialojen esikuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on raportoinut merkittävistä määrärahojen lisäystarpeesta erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Niitä ei ole huomioitu tässä esityksessä vaan ko. toimintojen kulukehityksen syitä selvitetään ja ennusteita tarkistetaan niin, että määrärahamielessä niihin voidaan ottaa kantaa touko-kesäkuussa, kun seuraavan suunnitelmakauden kehyksen valmistelu käynnistetään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.3.2014 65 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lehtolan kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus jättää asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen 10.3.2014 kokouksessa. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen 10.3.2014 kokouksessa. Kaupunginhallitus 10.3.2014 68 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 19 / 62 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 17.3.2014 77 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 2: vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti siten muutettuna, että lisäsopeutusta pienennetään 2,87 milj. euroa seuraavasti kohdennettuna: 1,0 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päivähoito 0,8 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, erityisluokkien ja maahanmuuttajaopetus 0,1 milj. euroa vanhusten palvelut, kotihoitoa tukeva laitoshoito 0,7 milj. euroa terveyspalvelut 0,1 milj. euroa joukkoliikenne 0,07 milj. euroa ympäristölautakunta 0,1 milj. euroa liikunta- ja nuorisolautakunta, nuorisopalvelut

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 20 / 62 Juvonen Sonkerin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Asiassa pidettiin neuvottelutauko. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 2 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hylänneen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 6 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 21 / 62 556/02.02.00/2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 13 10.2.2014 Kaupunginhallitus 52 3.3.2014 6 Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Hannu Tuominen, puh. 09 816 25418 Kim Jarner, puh. 040 738 5830 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti. Liite Selostus 3 Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet Valtuusto hyväksyi 4.12.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä taloussuunnitelman ja samalla oikeutti Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina. Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet on liitteenä. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 13 Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 22 / 62 Kaupunginhallitus 3.3.2014 52 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 23 / 62 287/00.01.00/2014 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 24.2.2014 Kaupunginhallitus 58 3.3.2014 7 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Lappalainen, puh. 050 575 2392 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 :ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 :ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 :ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Oheismateriaali - Etevan yhtymähallituksen 18.12.2013 pöytäkirjan ote - Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus - Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston 19.11.2012 päätös Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 24 / 62 Selostus Yleistä Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla. Eteva kuntayhtymä perustettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä (Pky) Uudenmaan erityspalvelut kuntayhtymään (UEP). Toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa, jolloin myös nykyinen perussopimus tuli voimaan. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnissa sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Eteva kuntayhtymän perussopimukseen ehdotetut muutokset Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kokouksissaan 28.11.2013 106 ja 18.12.2013 124 kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista. Yhtymähallitus on lähettänyt muutetun perussopimuksen jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi ja pyytänyt näitä antamaa siitä päätöksen 31.3.2014 mennessä. Seuraavassa on esitetyt muutokset perussopimukseen. Poikkeukselliset maksuperusteet 16 Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous on käsitellyt 31.5.2012 (10 ) toimintamallia vastuiden hoitamisesta kuntien siirtäessä tehtäviä Eteva kuntayhtymältä sekä Lammin laitoksen, joka kuului aikaisemmin Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään (UEP), toiminnan loppuessa. Yhtymäkokous päätti perustaa asian jatkovalmistelua varten työryhmän, jossa olivat edustettuina Eteva kuntayhtymän jäsenkuntien edustajia. Espoon kaupungin edustaja oli sosiaali- ja terveystoimen lakimies Eila Mustonen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi 19.11.2012 vastaukset Eteva kuntayhtymän lausuntopyyntöön perussopimuksen muutosehdotuksista koskien mm. eläkemenoperusteisia maksuja. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston lausunnossa todettiin eläkemenoperusteisten maksujen osalta seuraavaa: Keva vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 25 / 62 sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Nykyisen käytännön mukaan Eteva on laskuttanut eläkeperusteista maksua palvelujen hinnassa palvelua ostaneilta kunnilta. Näin jäsenkunnan osuus eläkemenoperusteisista maksuista on määräytynyt kunkin toimintavuoden käytön suhteessa eikä ennen vuotta 2005 toteutuneen käytön suhteessa. Kevan mukaan eläkemenoperusteinen maksu tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaan sille, joka sen aikanaan on aiheuttanut. Tältä osin eläkemenoperusteisen maksun laskutus ei ole noudattanut Kevan tarkoittamaa aiheuttamisperiaatetta. Poikkeaminen aiheuttamisperiaatteesta korostuu erityisesti silloin, jos jäsenkunta siirtää kuntayhtymän tehtäviä itselleen tai merkittävässä määrin lakkaa ostamasta kuntayhtymän palveluja. Nykyisen laskutuskäytännön mukaan näin toimiva jäsenkunta välttyisi suorittamasta sille aiheuttamisperiaatteen mukaan kuuluvaa osuutta eläkemenoperusteisista maksuista. Espoon kaupunki pitää esitettyä aiheuttamisperiaatteeseen perustuvaa muutosta hyvänä ja perusteltuna. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että erillisenä perittävä eläkemaksu alentaa jäsenkunnalta perittävää jäsenmaksua. Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on tehnyt 28.11.2013 kokouksessaan ehdotuksen, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 16 Poikkeukselliset maksuperusteet lisätään seuraava kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. Lammin laitoksen purkamisen aiheuttamat kustannukset veloitetaan Lammin laitosta käyttäneiltä kunnilta. Espoon kaupunki ei kuulu näihin kuntiin, joten sille ei aiheudu maksuosuuksia Lammin laitoksen purkamisesta. Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 8 Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 18.12.2013 päättänyt esittää, että perussopimuksen 8 :ään Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään seuraava kohta, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteluna on, että kuntalakia on muutettu (325/2012) koskien mm. sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kunnissa. Osa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 26 / 62 Päätöshistoria säädöksistä on tullut voimaan 1.1.2014 lukien. Näillä on vaikutusta mm. kuntayhtymien perussopimukseen. Jäsenkuntien muutokset 3 Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 18.12.2013 päättänyt esittää, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenluettelosta poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Kaupunginhallituksen konsernijaosto 24.2.2014 8 Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 :ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 :ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 :ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 3.3.2014 58 Perusturvajohtaja Juha Metso

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 27 / 62 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 :ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 :ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 :ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 28 / 62 5195/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 85 16.12.2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 17 10.2.2014 Kaupunginhallitus 61 3.3.2014 8 Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Iivanainen, puh. 050 466 1417 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013 päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty 30.1.2014). Liite Oheismateriaali Selostus 4 Hankesuunnitelma - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 10.12.2013 257 - Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 11.12.2013 122 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi päiväkodin tarveselvityksen muutoksen 25.8.2011. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen 5.6.2013. Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää. Neuvolassa toimii noin 17 alueen terveydenhoitajaa ja 3 neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelujen työntekijä) vastaanottoja. Neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa. Hankesuunnitelmassa päiväkoti esitetään sijoitettavaksi Suviniittyyn, kortteliin 40 192, tontille 1. Osoite on Suviniitynkatu 3. Valtuusto hyväksyi asemakaavan 23.2.2009. Kohteen korttelinumero on 40192 ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue. Kortteliin haetaan kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi 1 500 k-m2:stä 3 200 kem2 :iin. Suurin sallittu kerrosluku on III.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 29 / 62 Hankkeen laajuustavoitteet ovat: päiväkoti 1 362 hym², neuvola 592m2 sekä päiväkodin ja neuvolan yhteisiä tiloja 132 hym2 yhteensä 2 086 hym2. Kohteen bruttoala on n. 3 050 brm2.. Vuoden 2014 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu yhteensä 11,32 milj. euroa, joka jakautuu seuraavasti: vuodelle 2014 0,5 milj. euroa, vuodelle 2015 6,39 milj. euroa ja vuodelle 2016 3,73 milj. euroa Hankesuunnitelman tavoitehinta on 9,061 milj. euron (2 971 euroa / brm²) ilman alv., kustannustaso 12/2013, KL 85. Hoitopaikan hinta lasta kohden on 42 986 euroa. Hoitopaikan hinta on laskettu sillä perusteella, että päiväkodin tilojen osuus rakennuksen hyötyalasta on n. 65,29 % ja yhteisten tilojen osuudesta 70 %. Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on 463,400 euroa/vuosi ja neuvolan 222,700 euroa ilman alv. Huomioiden poistuvat Suvelan, Kiltakallion ja osin Bembölen neuvolan toimitilat perhe- ja sosiaalipalvelujen vuokrakustannukset kasvavat noin 100 000 euroa vuodessa ja henkilöstömenot noin 200 000 euroa ilman alv. Opetus- ja varhaislautakunta toteaa Suviniityn päiväkodin- ja neuvolan hankesuunnitelmasta 10.12.2013 antamassaan lausunnossa, että hankesuunnitelman liitteeksi laadittu esisuunnitelma ei kaikilta osin täytä Espoon päiväkotien uuden suunnitteluohjeen tavoitteita. Lautakunta toteaa, että toimivien päivähoitotilojen toteuttamiseksi tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa uutta Espoon päiväkotien suunnitteluohjetta sekä kiinnittää erityistä huomiota lausunnossa esitettyihin tavoitteisiin. Tilakeskus-liikelaitos toteaa, että hankesuunnitelman liitteenä oleva esisuunnitelma on ensisijaisesti tontinkäyttösuunnitelma, joka on laadittu Suviniityn (kaava-alue 613301) asemakaavamuutoksen valmistelun pohjaksi. Esisuunnitelman avulla tutkittiin mm.: - miten neuvola-osalla laajennuttu tilaohjelma mahtuu voimassa olevassa asemakaavassa päiväkodille varatulle YL-tontille - jääkö tontille riittävästi leikkitilaa lapsille - tontin paikoitusjärjestelyjä - määriteltiin päiväkoti- ja neuvolarakennuksen vaatima rakennusoikeus kaavamuutosta varten. Laadittu esisuunnitelma osoitti, että päiväkodille varattua tonttia joudutaan laajentamaan Suviniityn puistoon päin, jotta kaikki edellä kuvatut vaatimukset saadaan täytettyä. Asemakaavamuutos on valmisteltu päiväkoti- ja neuvolatontin osalta laaditun esisuunnitelman mukaisesti.