Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista kultaista tähteä, jotka muodostavat ympyrän. Tähtiä on kaksitoista, vaikka EU-maita on enemmän, sillä kaksitoista on täydellisyyden ja yhtenäisyyden vertauskuva. Yhteisen lipun lisäksi jokainen jäsenmaa käyttää omaa lippuaan. Sisällys Suomi kuuluu Euroopan unioniin...3 Euroopan unionin historiaa...4 Neljä oikeutta...5 Yhteinen raha...6 Asetus, direktiivi, päätös...8 Euroopan unionin toimielimet...9 Päätöksenteko EU:ssa...14 Euroopan unioni muuttuu...15 Euroopan unionin tulevaisuuden haasteita...16 Eurooppavaalit 7.6.2009...17 Eurooppavaaleissa äänestäminen on tärkeää...18 Tiedotustoimisto kansalaisten palveluksessa...19 Tämä selkoesite on julkaistu Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja Selkokeskuksen yhteistyönä. Esite on julkaistu myös ruotsiksi. Toimittajat: Pertti Rajala ja Hannu Virtanen Taitto: Nelli Norra-Kastemaa Kuvat: Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin kuva-arkistot sekä Petri Kiuttu Paino: Multiprint 2009 2

Euroopan unioniin kuuluu tällä hetkellä 27 maata (kartassa vihreällä). Lisäksi Turkki, Kroatia ja Makedonia käyvät neuvotteluja siitä, että ne hyväksyttäisiin EU:n jäseniksi (kartassa kirkkaan keltaisella). Suomi kuuluu Euroopan unioniin Euroopan unioni eli EU muodostuu 27 Euroopan maasta. Euroopan unionin jäsenmaat ovat Alankomaat (eli Hollanti), Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Lähivuosina EU tulee vielä laajentumaan. Turkki, Kroatia ja Makedonia ovat unionin ehdokasmaita, jotka käyvät neuvotteluja EU:n jäsenyydestä. 3

Euroopan unioni on laajentunut vähitellen. Alussa mukana oli vain muutama maa, nyt mukana on suurin osa Eurooppaa. Euroopan unionin historiaa Ajatus Euroopan unionista syntyi toisen maailmasodan jälkeen. Sen päämääränä oli estää sodat Euroopassa. Ajateltiin, että yhteistyö maiden välillä estäisi sotien syttymisen. Yhteistyö alkoi talouden alueella ja laajeni lopulta useille yhteiskuntaelämän lohkoille. Vuonna 1992 EY-maat hyväksyivät uuden sopimuksen, jonka myötä EY muuttui Euroopan unioniksi. Tätä sopimusta kutsutaan EU:n perustamissopimukseksi. Siitä käytetään myös nimeä Maastrichtin sopimus (Maastricht on kaupunki, jossa sopimus tehtiin). Enää Euroopan maat eivät tyytyneet vain talousyhteistyöhön, vaan yhteistyötä tiivistettiin monilla muillakin alueilla. Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unionin jäseneksi. 4

Neljä oikeutta Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, jokaisesta suomalaisesta tuli myös Euroopan kansalainen. Tästä seuraa suomalaisille uusia oikeuksia ja mahdollisuuksia, mutta myös uusia velvollisuuksia. Unionin kansalaisuus ei kuitenkaan korvaa jäsenmaan kansalaisuutta, vaan esimerkiksi suomalaiset ovat edelleen myös Suomen kansalaisia. Euroopan unionin kansalaisina myös jokaisella suomalaisella on neljä erityisoikeutta: 1. Sinulla on vapaus liikkua ja oleskella missä tahansa EU:n jäsenvaltioiden alueella. Myös työskentely muissa EU-maissa on entistä helpompaa. 2. Sinulla on oikeus äänestää ja oikeus asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa siinä EU-maassa, missä asut. 3. Jos matkustat EU:n ulkopuolella ja tarvitset apua, Suomen lähetystö auttaa sinua. Jos Suomella ei ole maassa lähetystöä, voit hakea apua minkä tahansa EU:n jäsenmaan lähetystöstä. 4. Sinulla on oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen, jos esimerkiksi jossain viranomaisasiassa sinua on kohdeltu väärin. EU:n kansalaisena on helppo mennä töihin toiseen EU-maahan. Vastaavasti muitten EU-maitten kansalaiset voivat tulla töihin Suomeen. Voit myös matkustaa ilman rajatarkastusta melkein kaikkiin muihin EU-maihin sekä Norjaan, Islantiin ja Sveitsiin. Tätä aluetta kutsutaan Schengen-alueeksi. 5

Eurot ovat käytössä 16 EU-maassa. Maista käytetään nimeä euroalue (kartassa vihreällä). Yhteinen raha Kuusitoista Euroopan unionin jäsenmaata on ottanut käyttöön yhteisen rahan eli euron. Nämä maat ovat Alankomaat (eli Hollanti), Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Suomi. Maista on alettu käyttää yhteistä nimitystä euroalue. Yhteinen raha merkitsee sitä, että enää ei tarvitse vaihtaa rahaa, kun matkustaa euroalueen maahan. Yhteisen rahan, euron, avulla Euroopan maiden kaupankäynti on helpottunut. Euroon siirtyminen on lisännyt kilpailua eri maiden yritysten välille. Nyt on myös helpompi vertailla hintoja eri maissa. 6

Passi on hyvä pitää mukana EU:ssa passi ei ole välttämätön. Kuvallinen henkilökortti riittää, kun matkustat maasta toiseen. Passi kannattaa kuitenkin pitää mukana, vaikka sitä ei välttämättä tarvitse. EU-kansalaisina suomalaiset saavat liikkua ja oleskella vapaasti missä tahansa EU:n jäsenvaltioiden alueella. Kuva Ranskan Strasbourgista. 7

Asetus, direktiivi ja päätös Euroopan unioni antaa määräyksiä, joilla se ohjaa ja säätelee jäsenmaidensa lainsäädäntöä. Määräyksiä on neljänlaisia: asetus, direktiivi, päätös ja suositus. Vahvin näistä on asetus. Se tulee voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa. Direktiivi on ohje, jonka mukainen laki jokaisen jäsenmaan on tehtävä. Päätöksellä täydennetään asetuksia ja direktiivejä. Usein päätökset koskevat vain yhtä tai muutamaa jäsenmaata. Suositus on lievin määräys. Sitä jäsenmaiden ei ole pakko noudattaa. EU:n asetukset, direktiivit ja päätökset ovat vahvempia kuin jäsenmaan omat päätökset ja lait. Jokaisen jäsenmaan on pakko noudattaa niitä. EU:n direktiivit vaikuttavat monin tavoin eurooppalaisten elämään. EU on muuttanut erityisen paljon maanviljelijöitten elämää. EU maksaa maanviljelijöille erilaisia tukia ja siksi se myös valvoo tarkasti, miten tiloilla toimitaan. 8

Euroopan unionin toimielimet Ministerineuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio ovat tärkeimmät Euroopan unionin toimielimet. Eurooppa-neuvosto on jäsenvaltioiden päämiesten huippukokous. Kaaviokuvasta näkyvät niiden tehtävät. POLITTISET LINJAUKSET Eurooppa-neuvosto Valtioiden tai hallitusten päämiehet ja komission puheenjohtaja EHDOTTAA/ TOTEUTTAA Komissio PÄÄTTÄÄ/ANTAA LAUSUNNON Euroopan parlamentti PÄÄTTÄÄ Neuvosto Jäsenvaltioiden ministerit Presidentti Tarja Halonen edustaa usein Suomea EU:n kokouksissa. VALVOO EY:n tuomioistuin Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden päämiehet. Se on jäsenmaiden johtajien huippukokous. Eurooppa-neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Eurooppa-neuvostossa käsitellään unionia koskevat tärkeimmät poliittiset asiat. Valtionpäämiehet antavat suuntaa EU:n toiminnalle ja tekevät merkittäviä aloitteita. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä, jotka liittyvät yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. 9

Ministerineuvosto koostuu eri maitten ministereistä. Kuvassa Suomen Eurooppaministeri Astrid Thors allekirjoittaa sopimusta. Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin tärkein päätöksentekoelin on ministerineuvosto. Siitä käytetään myös nimeä Euroopan unionin neuvosto. Se koostuu 27 jäsenvaltion ministereistä. Asioista riippuen mukana ovat ministerit siltä alalta, jota kulloinkin käsitellään. Esimerkiksi kun käsitellään ulkopolitiikkaa, läsnä ovat ulkoministerit, tai kun käsitellään maataloutta, läsnä ovat maatalousministerit. Neuvosto edustaa jäsenvaltioita. Se antaa asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Neuvostolla on lainsäädäntövalta, jonka se jakaa Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto päättää yhdessä Euroopan parlamentin kanssa budjetista eli talousarviosta. Neuvosto vahvistaa komission etukäteen neuvottelemat kansainväliset sopimukset. Jokainen jäsenvaltio toimii vuorollaan kuusi kuukautta neuvoston puheenjohtajana. 10

Euroopan parlamentti kokoontuu kahdessa paikassa, Belgian Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa. Kuva Brysselin istuntosalista. Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti edustaa kaikkia Euroopan unionin kansalaisia. Jokaisen jäsenmaan kansalaiset valitsevat vaaleissa omat edustajansa parlamenttiin. Parlamentin paikat on jaettu jäsenmaiden kesken suhteessa niiden väkilukuun. Tämä tarkoittaa, että suuret valtiot saavat parlamenttiin enemmän edustajia kuin pienet valtiot. Edustajat EU-parlamenttiin valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Parlamentissa on vuodesta 2009 vuoteen 2014 kestävällä vaalikaudella 736 jäsentä. Määrä saattaa kuitenkin nousta 754:ään vuonna 2010. Suomella on parlamentissa 13 edustajaa koko vaalikauden 2009 2014. Parlamentti kokoontuu kahdessa maassa: Belgian pääkaupungissa Brysselissä ja Ranskassa Strasbourgissa. Parlamentti laatii yhdessä ministerineuvoston kanssa EU:n lait. Parlamentti hyväksyy unionin talousarvion. Varat talousarvion toteuttamiseen saadaan pääosin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. EU:n suuret jäsenmaat maksavat korkeampia jäsenmaksuja kuin pienet jäsenmaat. Parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan nimityksen, ja sillä on oikeus erottaa komissio. Parlamentti valvoo unionin toimintaa, ja sen jäsenet voivat esittää kysymyksiä komissiolle ja ministerineuvostolle. 11

Strasbourgin parlamenttitalo kuvattuna ulkoapäin. Vierailu Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentilla on omat internetsivut Vuosittain noin 250 000 henkilöä vierailee parlamentissa. Vierailulla voi tutustua parlamentin toimipaikkoihin Strasbourgissa ja Brysselissä. Kansalaisten on mahdollista päästä seuraamaan parlamentin täysistuntoa ja tavata parlamentin jäseniä. Opastettuja vierailuja järjestetään kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Vierailuilla annetaan yleiskatsaus parlamentin toimintaan ja tehtäviin sekä vastataan vierailijoiden kysymyksiin. Euroopan parlamentin internetsivujen osoite on www.europarl.europa.eu. Sivuilta löytyy tietoa esimerkiksi parlamentin viimeaikaisesta työstä, ja siellä voi seurata täysistunnon keskusteluja ja äänestyksiä suorana lähetyksenä. Internet-sivuilla voi myös tutustua parlamentin jäseniin ja heidän tehtäviinsä, jättää vetoomuksen tai hankkia muita tietoja parlamentista. Parlamentin netti-tv:n osoite on: www.europarltv.europa.eu 12

José Manuel Barroson komission jäsenet 9.1.2009. Euroopan komissio Euroopan komission jäseniä kutsutaan komissaareiksi. Komission jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Euroopan komissiolla on laajat toimivaltuudet. Sen on ajettava koko yhteisön etua, eikä se saa vastaanottaa käskyjä jäsenvaltioilta. Komissio tekee lakiesityksiä. Se myös panee täytäntöön ministerineuvoston tekemät päätökset. Komissio myös laatii ehdotuksen EU:n budjetiksi. Komissio on vastuussa työstään Euroopan parlamentille. Jos parlamentti antaa komissiolle epäluottamuslauseen, on komission kaikkien jäsenten erottava. Tuomioistuin EU:n tuomioistuin varmistaa, että Euroopan unionin lait ja myös jäsenvaltioiden lait ovat unionin perustamissopimuksen mukaisia. Tuomioistuin ratkaisee, ovatko jäsenvaltioiden lait EU:n asetusten ja direktiivien mukaisia. Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamies nimitetään viideksi vuodeksi eli parlamentin vaalikauden ajaksi. Unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle, jos he kokevat, että heitä ei ole kohdeltu oikeudenmukaisesti. Oikeusasiamies tutkii valitukset ja voi vaatia epäkohdan korjaamista. Oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana ja puolueettomana. 13

Päätöksenteko EU:ssa Euroopan parlamentti kokoontuu kaksipäiväisiin täysistuntoihin Brysselissä. Kaikki Euroopan unionin toimielimet osallistuvat jollain tavoin päätöksentekoon. Näin EU:ssa tehdään päätös: 1. Komissio tekee esityksen uudesta lainsäädännöstä. 2. Parlamentti ja ministerineuvosto päättävät asiasta yleensä yhdessä. 3. Komissio valvoo, että päätöstä noudatetaan kaikissa jäsenmaissa. 4. Tuomioistuin ratkaisee mahdolliset riitatapaukset. 14

Euroopan unioni muuttuu Monen mielestä Euroopan unionia ja sen toimintaa on vaikea ymmärtää. EU:n tavoitteena onkin ollut saada EU:n hallinto yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi sekä samalla tuoda unioni lähemmäksi tavallisia kansalaisia. Jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen Euroopan unionin uudistamisesta. Tätä sopimusta kutsutaan Lissabonin sopimukseksi. Hallinnon uudistusta ja perustuslakisopimusta tarvitaan sen vuoksi, että Euroopan unioni on laajentunut ja laajenee edelleen. Perustuslakiesityksen mukaan tämä tarkoittaa, että monessa asiassa riittäisi, kun asian hyväksyy puolet jäsenmaista, jotka edustavat 60 % unionin asukasluvusta. Euroopan unionin lait hyväksyisi edelleen ministerineuvosto yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan unionin uudistuminen edellyttää, että kaikki EU-maat hyväksyvät Lissabonin sopimuksen. Kaikki maat eivät ole vielä hyväksyneet sitä. Irlannissa järjestetään sopimuksesta toinen kansanäänestys syksyllä 2009. Lissabonin sopimuksessa esitetään, että Eurooppa-neuvostolle valitaan pysyvä puheenjohtaja 2,5 vuoden ajaksi. Samalla luovuttaisiin puheenjohtajuudesta, joka nyt kiertää eri maiden välillä puolen vuoden välein. Jäsenmaiden johtajien muodostaman Eurooppa-neuvoston asema virallistettaisiin perustuslakisopimuksessa. Sopimuksen mukaan EU:lle valittaisiin oma presidentti ja ulkoministeri. Nykyisin päätöksenteko EU:ssa edellyttää hyvin monessa asiassa jokaisen jäsenmaan hyväksymistä. Siksi ehdotetaankin, että yhä enemmän päätöksiä tehtäisiin määräenemmistöllä. 15

Euroopan unionin tulevaisuuden haasteita Euroopan tulevaisuutta on vaikea ennustaa kovin pitkälle. Jotakin Euroopan ja EU:n lähiaikojen haasteista on jo tiedossa. EU:n on osaltaan oltava mukana ratkaisemassa maailman talouskriisiä. Ilmastonmuutos, ikääntyvä väestö ja maahanmuutto sekä maailman turvallisuus ovat asioita, joihin EU:n piirissä on löydettävä ratkaisuja. EU:n laajentuminen on yhä ajankohtaista, vaikka valtaosa Euroopan maista on jo EU:n jäseniä. EU:n on myös löydettävä ratkaisut siihen, miten se voi entistä paremmin tavoittaa Euroopan maiden kansalaiset ja ottaa huomioon heidän odotuksensa ja tarpeensa. Maailma muuttuu koko ajan. EU:n on muututtava sen myötä ja pystyttävä vastaamaan muutosten tuomiin haasteisiin. Hyvä tulevaisuutemme on yhteisessä Euroopassa. Euroopan unionin kehittäminen on vaativa tehtävä. Euroopan suurimmilla mailla on kehityksessä erityisen suuri vastuu. Kuvassa puhuu Saksan johtaja, liittokansleri Angela Merkel. 16

Ehdolle voivat asettua kaikki Suomen tai muun EU-maan kansalaiset, joilla on vaaleissa äänioikeus. Ehdokkaita vaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa enintään 20 ehdokasta. Eurooppavaalit 7.6.2009 Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, jonka kokoonpanosta kansalaiset saavat suoraan päättää vaaleilla. Eurooppavaalit toimitetaan kuten muutkin vaalit. Kuitenkin ne on järjestettävä kesäkuussa saman viikonlopun aikana kaikissa jäsenmaissa. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 27.5. 2.6.2009 ja ulkomailla 27.5. 30.5.2009. Koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä, joten vaalien ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa. Äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Myös muun EU-maan 18 vuotta täyttäneet kansalaiset, jotka ovat ilmoittautuneet äänioikeusrekisteriin, voivat äänestää Suomessa. Äänestää voi joko kotivaltiossaan tai siinä maassa, jossa asuu. Uusi parlamentti aloittaa työnsä 14.7.2009. Euroopan parlamentin jäsenet eivät saa yhtä aikaa olla sekä Euroopan parlamentin että oman maansa eduskunnan jäseniä. Euroopan parlamentin jäsenet eivät myöskään saa olla jäseninä oman maansa hallituksessa. Lisätietoja Eurooppavaaleista löytyy internetistä osoitteista www.europarl.fi ja www.vaalit.fi sekä vaalisivuilta www.vaalit2009.eu. Vaalit.fi -sivuilta saa myös tietoja, miten äänestäminen käytännössä tapahtuu. 17

Eurooppavaalit järjestetään sunnuntaina 7. kesäkuuta. Ennakkoäänestys on 27. toukokuuta ja 2. kesäkuuta välisenä aikana. Eurooppa vaaleissa äänestäminen on tärkeää Euroopan parlamentti on vahva vallankäyttäjä. Se päättää yhdessä ministerineuvoston kanssa lähes kaikista EU:n laeista. Se päättää ministereiden kanssa myös EU:n budjetista. Ilman parlamentin ja ministerineuvoston välistä sopua EU:ssa ei voi tehdä päätöksiä. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin valta kasvaa yhä. Parlamentti saa lisää valtaa lainsäädännön alalla. Samoin sen valta ulkopolitiikassa kasvaa. Myös yksittäinen Euroopan parlamentin jäsen on vahva vallankäyttäjä. Jokainen parlamentin jäsen kuuluu johonkin valiokuntaan. Valiokuntatyössä jäsenestä tulee pätevä asiantuntija. Joku Euroopan parlamentin jäsenistä toimii esittelijänä jokaisessa lakiehdotuksessa. Lakiehdotuksen esittelijätehtävät ovat hyvin haluttuja. Niitä saavat asiantuntevat ja yhteistyökykyiset parlamentin jäsenet. Suomessa Eurooppavaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Näin äänestäjä voi valita kaikista ehdokkaista mieleisensä. Ehdokkaita on noin 200 koko maassa. 18

Tiedotustoimisto kansalaisten palveluksessa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistosta saa ilmaista materiaalia Euroopan unioniin ja parlamenttiin liittyvistä asioista ja niiden toiminnasta. Tiedotustoimisto neuvoo ryhmiä, jotka haluavat vierailla parlamentissa. Tiedotustoimisto ottaa myös vastaan vierailijaryhmiä. Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto on Helsingissä. Sen yhteystiedot ovat: Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto Pohjoisesplanadi 31 00100 Helsinki puhelin: (09) 6220450 sähköposti: ephelsinki@europarl.europa.eu www.europarl.fi 19

Euroopan parlamentti edustaa kaikkia kansalaisia Euroopan unionissa. Tässä oppaassa kerrotaan Euroopan unionin toiminnasta. Esitteessä puhutaan myös unionin tulevaisuudesta ja kesän 2009 Eurooppavaaleista. Esite on internetissä osoitteessa www.papunet.net/selko sekä Euroopan parlamentin sivuilla www.europarl.fi. Painettua esitettä voi tiedustella jakeluun Selkokeskuksesta. Yhteystiedot: Selkokeskus, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki, puhelin (09) 34809 240, sähköposti selkokeskus@kvl.fi