Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Ahtola Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Tiivistelmä Sidosryhmäkyselyn tarkoituksena on selvittää yritysten raaka-ainetarpeita, jotta ne voitaisiin huomioida suunniteltaessa GTK:n teollisuusmineraalivarojen kartoitusta lähivuosina. Kyselyä varten haastateltiin yhtätoista Suomessa toimivan alan yrityksen edustajaa sekä kysyttiin yhdeksältä Suomesta metallisia malmeja etsivältä kaivosyhtiöltä heidän nykyistä ja tulevaa teollisuusmineraalitarvetta rikastusprosessin eri vaiheissa. Alan yritysten oma malminetsintä kohdistuu niiden oman toimialueen mineraaleihin ja rajoittuu useimmiten tuotannossa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Osa yrityksistä ei tee malminetsintää lainkaan. GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä pidetään Suomessa toimivissa alan yrityksissä hyvinä. Haastateltavat toivovat, että GTK satsaa teollisuusmineraalien etsintään myös tulevaisuudessa. Yritykset ovat erityisesti kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat niiden omaa toimialuetta. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös tulevaisuudessa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen, mikä voi lisätä kotimaisten raaka-aineiden kysyntää. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään strategisesti laatu- ja saatavuusvarmuuden vuoksi tärkeänä. Yleisenä mielipiteenä esitettiin, että Suomen omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. Haastatteluissa todettiin myös, että mineraaleille keksitään jatkuvasti uusia käyttösovellutuksia, mikä vaatii tiivistä alan seuraamista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Teollisuusmineraali, haastattelu, raaka-aineet, kaivostoiminta, etsintästrategia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi M10 Kokonaissivumäärä 15 Arkistotunnus M10/2009/51 Hinta Kieli Suomi Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 2551007 Allekirjoitus/nimen selvennys

Sidosryhmäkysely 2008 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA TEOLLISUUSKIVIEN TUOTANTO SUOMESSA 1 2.1 Yleistä 1 2.2 Karbonaattikivet 3 2.3 Muut teollisuusmineraalit 4 2.4 Teollisuuskivet 6 2.5 Vuoden 2008 tilanne 7 2.6 EU:n kriittiset teollisuusmineraalit 7 3 YRITYSHAASTATTELUT 8 3.1 Teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviala 8 3.1.1 Yhteenveto 9 3.2 Malmiyhtiöt 10 3.2.1 Yhteenveto 10 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 11 KIRJALLISUUSLUETTELO

Sidosryhmäkysely 2008 1 1 JOHDANTO Teollisuusmineraalivarojen kartoitushankkeen yhdeksi tavoitteeksi vuodelle 2008 asetettiin sidosryhmäkyselyyn perustuvan selvityksen tekeminen teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa. Kyselyä varten haastateltiin henkilökohtaisesti yhtätoista Suomessa toimivan alan yrityksen edustajaa. Haastatteluja tekivät Timo Ahtola ja Asko Käpyaho ESY:stä, Risto Vartiainen PSY:stä ja Tapio Kuivasaari ISY:stä. Lisäksi kysyttiin sähköpostitse tai puhelimitse yhdeksältä Suomesta metallisia malmeja etsivältä kaivosyhtiöltä, joiden projektit ovat riittävän pitkällä, heidän teollisuusmineraali-tarvetta prosessin eri vaiheissa, kun tuotanto on käynnissä. Kyselyn tarkoituksena on yritysten raaka-ainetarpeiden näkökulmasta tarvittaessa suunnata GTK:n teollisuusmineraalivarojen kartoitusta lähivuosina. Taustatietona esitetään lyhyt katsaus lähivuosien teollisuusmineraali-tuotannosta Suomessa. Lähteinä on haastattelujen lisäksi käytetty yritysten internet sivuja, TEM:n tilastoja, Metsäteollisuus ry:n tilastoja, Euroopan yhteisöjen komission tiedonantoja sekä alan erikoisjulkaisuja (Industrial Minerals, Kemia-Kemi). 2 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA TEOLLISUUSKIVIEN TUOTANTO SUOMESSA 2.1 Yleistä Vuonna 2007 Suomessa louhittiin teollisuusmineraaleja ja teollisuuskiviä yhteensä 36:sta louhoksesta ja kaivoksesta (kuva 1). Näistä kuudessatoista louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille ja wollastoniitti) louhittiin 14:sta kaivoksesta ja teollisuuskiviä vuorivillan ja sementin raakaaineeksi kuudesta louhoksesta. Malmin louhinta on kaikilla sektoreilla ollut hienoisessa nousussa viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 2).

Sidosryhmäkysely 2008 2 Kuva 1. Teollisuusmineraali- ja teollisuuskivilouhokset Suomessa 2007. Punaisella on merkitty aktiiviset teollisuusmineraalikaivoshankkeet.

Sidosryhmäkysely 2008 3 Malmin louhinta Suomessa 1997-2007 25.00 20.00 Mt 15.00 10.00 Metallimalmit Karbonaattikivet Teollisuusmineraalit- ja kivet Kokonaislouhinta 5.00 0.00 19971998199920002001200220032004200520062007 Kuva 2. Malmin louhinta Suomessa vuosina 1997-2007. 2.2 Karbonaattikivet Karbonaattikiviä (kalsiitti ja dolomiitti) tuotettiin Suomessa v. 2007 yhteensä 4,4 milj. tonnia. Sementin valmistukseen käytettiin 1 764 000 t, kalkin polttoon 310 000 t, maanparannuskalkiksi 547 000 t ja erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin 952 000 t. Paperin täyte- ja päällysteaineina käytettyjen GCC:n ja PCC:n tuotantomäärät vuonna 2007 olivat 600 000 t ja 500 000 t. (Lehtinen 2008). Karbonaattikivien käyttö 1997-2007 tonnia 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 3. Karbonaattikivien käyttö Suomessa 1997-2007. Sementin valmistus Maanparannuskalkki Kalkinpoltto Rouheet, tekniset jauheet ym.

Sidosryhmäkysely 2008 4 Vuosien 1997-2007 aikana on sementin sekä erilaisten teknisten rouheiden ja jauheiden tuotantomäärät ovat nousseet selvästi (kuva 3). Poltetun kalkin tuotanto on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Maanparannuskalkin tuotanto on laskenut. GCC:n ja PCC:n tuotanto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 4). Vuoden 2005 paperipigmenttien käyttö väheni seitsemän viikkoa kestäneen paperiteollisuutta koskeneen lakon takia. Suomen paperintuotannossa käytetyistä mineraaleista on Suomen kallioperästä louhittuja n. 30 %. Näistä talkki ja kipsi ovat 100 % kotimaisia. Noin puolet paperinvalmistajien Suomessa käyttämästä jauhetusta kalsiumkarbonaatista (GCC) louhitaan Suomesta. GCC:n ja PCC:n tuotanto Suomessa 1997-2007 700000 600000 500000 tonnia 400000 300000 200000 100000 GCC* PCC 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 4. GCC:n ja PCC:n tuotanto Suomessa 1997-2007 (Kemia-Kemi, 2000, 2001, 2004 ja 2008). *=arvio 2.3 Muut teollisuusmineraalit Talkkia tuotettiin 2007 535 000 t kolmesta Mondo Minerals Oy:n louhoksesta Sotkamossa ja Polvijärvellä. Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja ja neljänneksi suurin maailmassa. Suomessa tuotetusta talkista 75 % myydään paperiteollisuudelle päällyste- ja täyteaineeksi sekä pihkanpoistoon, n. 20 % maaliteollisuudelle ja loput muovi- ja keraamiselle teollisuudelle. Talkkirikasteen vuosituotanto on pysynyt 500 000 tonnin tuntumassa lähes 10 vuotta (kuva 5).

Sidosryhmäkysely 2008 5 Apatiitti- ja talkkirikasteen tuotanto Suomessa 1997-2007 tonnia 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Apatiittirikaste Talkkirikaste Kuva 5. Apatiitti- ja talkkirikasteen tuotanto Suomessa 1997-2007. Apatiittirikastetta tuotettiin vuonna 2007 Yaran omistukseen siirtyneestä Siilinjärven kaivoksesta 830 000 t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin 58 000 t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Apatiittirikasteen vuosituotanto on ollut tasaisesti nousussa (kuva 5). Nousu jatkuu myös tulevaisuudessa, sillä Yara on ilmoittanut nostavansa Siilinjärven fosfaattikaivoksen tuotantokapasiteettia 150 000 tonnilla vuodessa. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2007 yhteensä 232 000 t kolmesta eri esiintymästä Nilsiässä, Torniossa ja Kemiössä. Kvartsin tuotannossa on 1997-2007 välillä ollut voimakkaita vaihteluita (kuva 6). Tuotannon kokonaismäärä on kuitenkin kasvanut. Maasälpärikastetta tuotettiin vuonna 2007 49 000 t Kemiössä sijaitsevasta laitoksesta. Vuosituotanto on kymmenen vuoden aikavälillä pysytellyt melko tasaisesti vajaassa 50 000 tonnissa (kuva 6). Wollastoniittirikastetta saatiin vuonna 2007 16 000 t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Sen vuosituotantotuotanto on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia (kuva 6). Rikaste käytetään pääosin keraamisessa teollisuudessa.

Sidosryhmäkysely 2008 6 Kvartsin, maasälvän, wollastoniitin ja kiilteen tuotanto Suomessa 1997-2007 250 000 tonnia 200 000 150 000 100 000 50 000 Kvartsirikaste + palakvartsi Maasälpärikaste Wollastoniittirikaste Kiillerikaste 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 6. Kvartsin, maasälvän, wollastoniitin ja kiilteen tuotanto Suomessa 1997-2007. 2.4 Teollisuuskivet Teollisuuskiviä louhittiin Suomessa vuonna 2007 vuorivillan ja sementin raaka-aineeksi kuudesta louhoksesta yhteensä 457 000 t. Louhintamäärien kasvu 1997-2007 on vuosittaisista vaihteluista huolimatta selvä (kuva 7). Teollisuuskivien louhinta Suomessa 1997-2007 tonnia 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Teollisuuskivimalmin louhinta Kuva 7. Teollisuuskivien louhinta Suomessa 1997-2007.

Sidosryhmäkysely 2008 7 2.5 Vuoden 2008 tilanne Syksyllä 2008 alkanut yleinen taloudellinen taantuma etenkin paperi-, selluloosa- teräs- ja rakennustarviketeollisuuksilla on vähentänyt eräiden teollisuusmineraalituotteiden kysyntää. Paperiteollisuuden kapasiteetin väheneminen (kuva 8) johti talkin ja paperipigmentti GCC:n alhaiseen kysyntään, samoin kuin paperipigmentti PCC:n valmistukseen käytettävän poltetun kalkin kysynnän vähenemiseen. Kapasiteetin vähenemiseen vaikuttivat pääasiassa tuotantorajoitukset, eivät niinkään yksiköiden sulkemiset, sillä ne keskittyivät pääosin sanomalehtipaperia tuottaviin yksiköihin, joissa pigmenttimineraalien käyttö on suhteellisen vähäistä. Terästeollisuuden kapasiteetin väheneminen vaikuttaa mm. poltetun kalkin ja palakvartsin tuotantomääriin. Rakennustarviketeollisuuden taantuma alentaa mm. kalkkikiven kysyntää sementin valmistukseen ja erilaisten rouheiden ja fillereiden kysyntää tasoitteiden valmistuksessa. Viljan korkea hinta vuonna 2008 lisäsi maanviljelijöiden kiinnostusta kalkitukseen, mikä lisäsi maanparannuskalkin myyntiä. Kuva 8. Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa 1960-2008 (lähde: Metsäteollisuus ry). 2.6 EU:n kriittiset teollisuusmineraalit EU on erittäin riippuvainen eräiden teollisuusmineraalien tuonnista. Osa näistä mineraaleista on luokiteltu ns. kriittisiksi eli häiriöt niiden saatavuudessa aiheuttavat vakavia ongelmia teollisuudelle. Teollisuusmineraaleista kriittisiksi luokitellaan Li-mineraalit, grafiitti, fosfaatti- ja REE mineraalit (IM, 2009). Huomattavan tuonnin varassa EU on edellä mainittujen lisäksi Timineraaleissa [KOM(2008) 699]. Kaikilla edellä mainituilla mineraaleilla on potentiaalia esiintyä Suomessa taloudellisesti hyödynnettävinä esiintyminä.

Sidosryhmäkysely 2008 8 3 YRITYSHAASTATTELUT 3.1 Teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviala Teollisuusmineraalialan yritykset joiden edustajaa haastateltiin, ovat louhineet teollisuusmineraaleja ja/tai teollisuuskiviä Suomessa jo useiden vuosien - vuosikymmenten ajan tai niiden hallussa on esiintymiä, joissa tuotanto on tarkoitus aloittaa lähivuosina. Haastatellut 11 yritystä olivat: Karl Forsström Ab, Nordkalk, Paroc Oy Ab, Mondo Minerals Oy, SP Minerals Oy Ab, Yara Suomi Oy, SMA Mineral Oy, Omya Oy, Endomines Oy, Keliber Oy ja Morenia. Haastatteluissa käytiin aluksi läpi viime vuosien tärkeimmät yritystä koskevat tapahtumat (omistajavaihdokset, uudet esiintymät jne.). Kysymykset, jotka haastatteluissa käsiteltiin olivat: Kysymys 1. Tekeekö yhtiönne malminetsintää ja/tai kaivostoimintaa Suomessa? Ellei, niin onko yhtiönne kuitenkin kiinnostunut Suomalaisen kaivannaisteollisuuden tuotteista tai mahdollisesti uusista Suomesta löydettävistä esiintymistä tai mineraaleista? Kysymys 2. Viime vuosina GTK on keskittynyt lähinnä niihin mineraaleihin, joita tuotetaan tai merkittävästi tuodaan Suomeen, kuten karbonaatit, talkki, wollastoniitti, litium-mineraalit, muut pegmatiittien harvinaiset mineraalit, ilmeniitti ja kaoliini. Mitä mieltä olette GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiasta (etsintämenetelmistä, tutkimisen asteesta)? Kysymys 3. Mitä teollisuusmineraaleja mielestänne pitäisi etsiä Suomesta? Mukaan lukien mineraalit, joita ei tällä hetkellä tuoteta, mutta joita saattaisi geologisin perustein tai muiden analogioiden mukaan esiintyä täällä taloudellisesti hyödynnettävinä esiintyminä (potentiaaliset uudet mineraalit, esiintymän kokovaatimukset, taloudelliset cut-off pitoisuudet, tutkimusalueet jne). Kysymys 4. Arvionne teollisuusmineraalien tulevaisuudentarpeista Suomessa? Kysymys 5. Oletteko olleet tyytyväisiä ja saamaanne palveluun GTK:ssa (tietokannat, mineraalitekniikka, mineraalilaboratorio ja muut asiantuntija tehtävät)? Kritiikkiä ja kehittämistarpeita (mitä palveluja toivotte GTK:n tarjoavan)? Mahdollinen halukkuus yhteistyöhön?

Sidosryhmäkysely 2008 9 3.1.1 Yhteenveto 1. Haastatelluista 11:sta yrityksestä kaksi ei tee malminetsintää ollenkaan. Kahdeksan tekee sitä rajoitetusti keskittyen olemassa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Yksi tekee malminetsintää löytääkseen myös uusia esiintymiä. Kaikkien yhtiöiden malminetsintä, sekä kiinnostus uusista esiintymistä rajoittuu lähes poikkeuksetta yrityksen oman toimialueen mineraaleihin. 2. Kymmenen haastatelluista pitää GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä hyvänä/oikeina. Yksi ei ota kysymykseen kantaa. Haastateltavat toivovat, että GTK tekee teollisuusmineraalien etsintää myös tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä mainittiin, että rahoituksen saaminen alkuvaiheen tutkimuksiin on vaikeampaa kuin jo tiedossa olevan esiintymän kehittämiseen. Kolme haastatelluista toivoo, että tutkimukset vietäisiin nykyistä pidemmälle. Lisäksi mainitaan että mineralogiset selvitykset tulisi tehdä ja tutkimustulokset julkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 3. Kaikki yritykset ovat kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat sen omaa toimialuetta. Erikseen mainittiin valkoiset kiteiset karbonaattikivet, wollastoniitti, maanparannuskalkki Keski- Suomen ja Hämeen alueella, kvartsi, anortosiitti vuorivillan- ja lasikuidun raaka-aineeksi, peridotiitti, kiille, pyrofylliitti, paisuvahilaiset savet, ultramafiitteihin ja karbonaattikiviin liittyvä talkki, kaikki korkean Li pitoisuuden mineraalit, harvinaiset maametallit, lantanidit, lannoitemineraalit, alhaisen Fe pitoisuuden spodumeeni ja petaliitti, korkean Mg dolomiitti, kaoliini, bentoniitti, granaatti- ja kromihiekka, zirkonium ja zirkoniumsilikaatit. Esiintymän koko ja vuotuiset louhintamäärät ovat mineraalikohtaisia. Yhteistä esiintymän kokovaatimukselle on, että tuotannolla tulisi olla jatkuvuutta vähintään 15 vuodeksi. Nordkalkin ja Omya Oy:n edustajat pitävät potentiaalisena mitä tahansa mineraalia, joka soveltuu raaka-aineeksi ja jota esiintyy riittävän suurina sekä puhtaina taloudellisesti kannattavina esiintyminä. 4. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista esim. vesihuollossa ja terästeollisuudessa. Kalkin tarve tulee säilymään tulevaisuudessa edellisten lisäksi erityisesti sementti- ja paperiteollisuudessa. Käyttö savukaasujen puhdistamiseen tulee pienenemään, koska hiilivoimaloiden määrä vähenee. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös tulevaisuudessa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Muovin täyteaineena mineraalien osuus tulee kasvamaan öljyn kallistumisen myötä. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen. Ympäristönäkökohdat tulevat jossain vaiheessa tulevaisuudessa ohjaamaan raaka-ainehuoltoa, kun pyritään luopumaan pitkistä kuljetuksista ja pienentää näin raaka-ainehuollon hiilidioksidikuormaa. Samoin kuljetuskustan-

Sidosryhmäkysely 2008 10 nusten jatkuva kohoaminen aiheuttaa, että laatuvaatimuksista täytyy tinkiä ja silloin lähialueen laadullisesti huonommatkin raaka-aineet voivat tulla kiinnostaviksi. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään esim. kriisitilanteiden varalta tärkeänä, ja siksi omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. Tämä tulisi huomioida myös uudessa kaivoslaissa. 5. Kaikki haastatellut yritykset käyttävät ainakin jollain tasolla GTK:n tarjoamia palveluja (mm. mineraalianalyysit, tietokannat, mineraalitekniikan palvelut, mineralogian laboratorio, timanttikairaus, geologinen konsultointi, Lopen kairasydänarkiston palvelut ja yleinen informaatio). Poikkeuksetta kaikki ovat myös olleet saamaansa palveluun tyytyväisiä ja ilmaisivat halukkuutensa yhteistyöhön myös jatkossa. Kritiikkinä mainittiin, että tutkimustulosten saatavuus on välillä hankalaa (GTK ei informoi keskeneräisistä malmitutkimuksista), GTK:n toiminnasta informoiminen voisi olla parempaa, työn suorittaminen olisi voinut olla nopeampaa, Outokummun mineraalitekniikan palvelujen hinnat on liian korkeita ja kattavaa kallioperäkartoitustietoa ei ole saatavilla Suomesta kaikilta alueilta. Kehittämistarpeina ehdotettiin, että GTK:lla olisi näkyvämpi rooli ns. puolueettoman tiedon jakajana. Lisäksi ehdotettiin, että GTK toimisi eräänlaisena vastapainona ympäristöviranomaisten suuntaan, sekä valvoisi koko kaivannaisteollisuuden etua esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi toivottiin että GTK:n kautta saisi enemmän tietoa eri mineraalien käyttösovelluksista ja että GTK pitäisi mineraaleista yllä hintapörssiä. Osaamista esiintymän hyödyntämiseen vaikuttavien tekijöiden tuntemisesta louhinnasta rikastukseen ja tuotteeseen asti korostettiin. GTK:n toivottiin lisää QP henkilöitä ja yhtenä palveluna toivottiin tarjottavan apua esim. feasibility studyn ja bankable studyn tekemisessä. Asiakkaan tarpeiden tiedostamiseen toivottiin satsattavan. Lisäksi toivottiin GTK:ssa järjestettävän informaatiopäivän kerran vuodessa, jossa tiedotettaisiin yleisesti GTK:n ajankohtaisesta toiminnasta. 3.2 Malmiyhtiöt Teollisuusmineraaleja tuotavien yhtiöiden lisäksi kysyttiin yhdeksältä malmiyhtiöltä puhelimitse tai sähköpostilla heidän teollisuusmineraalitarvetta tuotantoprosessissa tai arviota siitä kun tuotanto käynnistyy. Kahdeksan yhtiötä, jotka vastasivat kyselyyn olivat: Endomines Oy, Finn Nickel Oy, Gold Fields Arctic Platinum Oy, Kevitsa Mining, Nordic Mines AB, Polar Mining Oy, Talvivaara Oy ja Vulcan Resources Limited. 3.2.1 Yhteenveto Malmiyhtiöiden teollisuusmineraalitarve rajoittuu lähes yksinomaan kalkkikiveen ja sen käyttöön esim. ph:n säätelijänä prosessin eri vaiheissa. Vastanneiden kahdeksan yhtiön yhteenlaskettu vuotuinen tarve kalkkikivelle tuotannon ollessa käynnissä on n. 1 300 000 t/vuosi. Tästä Talvivaaran osuus on ylivoimaisesti suurin.

Sidosryhmäkysely 2008 11 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Teollisuusmineraali- ja teollisuuskivimalmien louhintamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yritysten oma malminetsintä kohdistuu niiden oman toimialueen mineraaleihin ja rajoittuu useimmiten olemassa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Osa yrityksistä ei tee malminetsintää lainkaan. GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä pidetään Suomessa toimivissa alan yrityksissä hyvinä. Haastateltavat toivovat, että GTK satsaa teollisuusmineraalien etsintään myös tulevaisuudessa. Kaikki yritykset ovat erityisesti kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat sen omaa toimialuetta. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin niin Suomessa kuin koko EU:n alueella. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös jatkossa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään tärkeänä, ja siksi omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. EU on erittäin riippuvainen eräiden teollisuusmineraalien tuonnista. Osa näistä mineraaleista on luokiteltu ns. kriittisiksi eli häiriöt niiden saatavuudessa aiheuttavat vakavia ongelmia teollisuudelle. Teollisuusmineraaleista kriittisiksi luokitellaan Li-mineraalit, grafiitti, fosfaatti- ja REE mineraalit. Huomattavan tuonnin varassa EU on edellä mainittujen lisäksi Ti-mineraaleissa. Kaikilla edellä mainituilla mineraaleilla on potentiaalia esiintyä Suomessa taloudellisesti hyödynnettävinä esiintyminä. KIRJALLISUUSLUETTELO Euroopan yhteisöjen komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Raaka-aineita koskeva aloite-työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. KOM(2008) 699 lopullinen. European rock and role. 2009. Industrial Minerals, February. p 56-61. Lehtinen. M. 2008. Industrial Minerals and Rocks. Kemia-Kemi, Vol. 35 (2008) 5. s. 58-59. Laurén. L. 2004. Industrial Minerals Upward Trend Continues. Kemia-Kemi, Vol. 31 (2004) 6. s. 52-53.

Sidosryhmäkysely 2008 12 Laurén. L. 2001. Solid Performance by Industrial Minerals. Kemia-Kemi, Vol. 28 (2001) 6. s. 480-481. Laurén. L. 2000. Stable Year for Industrial Minerals. Kemia-Kemi, Vol. 27 (2000) 6. s. 489-490.