Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
|
|
- Tero Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 197 Report of Investigation 197 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. GEOLOGISTEN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA VUONNA 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Termisellä vastetestillä eli TRT-mittauksella selvitetään energiakaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia geoenergiajärjestelmiä. Front cover: The thermal qualities of an energy well are investigated by TRT measurements. Based on these measurements, geoenergy systems can be planned and fitted. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Espoo 2012
3 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 32 pages, 30 figures, 17 tables and 6 supplementary maps. The ground has an enormous reserve of energy. In Finland, the utilization of geoenergy by ground heat pumps has increased rapidly in the 21st century. In 2010, the total number of heat pumps in the country was , and they produced 2532 GWh of energy. Around 40% of family house builders chose geoenergy. Furthermore, extraction associated with metal mining in Finland rapidly increased in The total extraction was 45.8 Mt, of which 18.2 Mt consisted of ore. Ten metallic ore mines were active in In terms of ore extraction, Finland s biggest metal mines were the Talvivaara Ni-Zn-Cu-Co-mine (13.3 Mt ore), the Pyhäsalmi copper-zinc mine (1.4 Mt), the Kemi chrome mine (1.4 Mt) and the Kittilä Suurikuusikko gold mine (1.1 Mt). There is a high potential to find new high-tech metal deposits in Finland. The potential is especially high for platinum group metals and rare earth elements. According to the EU, these are the most critical high-tech metals. For rare earth minerals, the most potential rock types are carbonatites and alkaline rocks. The Kevitsa nickel-copper-platinum mine will start operations in In the Kokkola region there are many promising lithium deposits, the most well known being Länttä. The total extraction of industrial minerals in 2010 was 24.9 Mt, 15.6 Mt of which consisted of ore. The amount of ore was clearly greater than in In terms of ore extraction, the biggest industrial mineral mine was the Siilinjärvi phosphate mine (10.2 Mt ore). Around 1.5 Mt of carbonates were extracted from both the Ihalainen limestone mine in Lappeenranta and the Limberg- Skräbböle limestone mine in Parainen. Most of the Ylämaa spectrolite was refined by local companies, as well as Luumäki beryllium and Luosto amethyst. Five companies have a diamond claim in Finland. Four of the claims were in Kuhmo and one in Kaavi. In addition, rubies and sapphires were found in the Lemmenjoki gold panning area and the first emerald in Finland was found in Vuotso. Natural stone production in Finland is dominated by granites and soapstones. In 2010, the extraction of natural stones was at the same level as in the previous year. The total extraction was 2.8 Mt, of which 2.4 Mt was waste rock. The production of granites and shales totalled t and that of soapstones t. In terms of both revenue and production, the extraction of aggregates is the largest branch of the mining industry in Finland. In 2010, the total extraction of aggregates was the same as in the previous year, i.e. 84 Mt. The recession in the construction sector ended in 2010, and this will hopefully be reflected in the extraction amounts. In 2010, peat production was moderately successful. Production in Eastern Finland succeeded very well, but in Western Finland heavy thunderstorms made the production more difficult. The total production of peat was 25.4 Mm 3. Of this, 23.4 Mm 3 was energy peat and 2 Mm 3 environmental peat. Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech metals, industrial minerals, building stone, aggregate, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland Tapio Kananoja, Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI Espoo, FINLAND tapio.kananoja@gtk.fi ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN
4 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197, 32 sivua, 30 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liitekarttaa. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Maalämpöpumpuilla hyödynnetyn geoenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja vuonna 2010 maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä oli noin GWh; lämpöpumppuja oli kaikkiaan asennettu Suomessa kappaletta. Pientalorakentamisessa jo 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Geoenergiaa hyödynnetään myös entistä enemmän suurissa rakennuskohteissa. Tällöin geoenergian rinnalla käytetään yleensä jotain muuta uusiutuvaa energiamuotoa tai kaukolämpöä. Metallimalmien louhintamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti. Vuonna 2010 kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt. Metallimalmikaivoksia oli toiminnassa kymmenen. Louhintamäärän perusteella suurin kaivos oli Talvivaaran monimetallikaivos Sotkamossa, josta louhittiin 13,3 Mt malmia. Yli miljoonan tonnin malminlouhintamääriin ylsivät myös Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivos (1,4 Mt), Kemin kromikaivos (1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (1,1 Mt). Maailmantalouden elpymisen myötä useimpien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi vuonna Suomen kallioperässä on suuri potentiaali löytää uusia high-tech-metalliesiintymiä, erityisesti platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja. Nämä ovat myös EU:n kannalta kriittisimpiä high-tech-metalleja. Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat karbonatiitit ja alkalikivet. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit ovat tutkimusten kohteina. Kevitsan nikkeli-kupari-platinakaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2012, ja Ranuan Suhangon platinaesiintymän kaivospäätöstä odotellaan. Kokkolan seudulla on useita lupaavia litiumesiintymiä. Niistä tunnetuin on Läntän esiintymä. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna ,9 Mt, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Malmin ja hyötykiven osuus oli kuitenkin 15,6 Mt, mikä on reilusti enemmän kuin vuonna 2009 ja lähentelee jo taantumaa edeltäviä määriä. Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä louhittiin hyötykiveä 10,2 Mt. Karbonaattikiveä louhittiin Lappeenrannan Ihalaisesta ja Paraisten Limberg-Skräbbölestä kummastakin noin 1,5 Mt. Ylämaan spektroliittilouhoksilla toiminta on jatkunut edellisvuosien tapaan, ja suurin osa kivestä on jalostettu koruiksi paikallisissa yrityksissä. Raakakiven vienti ulkomaille on ollut vähäistä. Sama koskee myös Luumäen jaloberylliä ja Luoston ametistia. Timanttivaltauksia on voimassa viidellä yhtiöllä. Valtauksista neljä on Kuhmossa ja yksi Kaavilla. Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueelta on tunnistettu rubiineja ja safiireja. Lisäksi GTK:ssa on tunnistettu Suomen ensimmäinen smaragdi Vuotson Riestojoelta. Suomessa eniten tuotetut luonnonkivet ovat graniitti ja vuolukivi. Vuonna 2010 luonnonkivien tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin ennakkotietojen mukaan t ja vuolukiviä t. Luonnonkiven arvioitu kokonaislouhinta oli 2,8 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,4 Mt. Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviainesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Vuonna 2010 kiviainesten kokonaiskäyttö oli 84 Mt, eli määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi kuitenkin selvästi vuoden 2008 luvuista (113 Mt). Vuonna 2010 rakennusalan laskusuhdanne pysähtyi ja erityisesti talonrakennus kääntyi kasvuun. Samaa odotetaan myös maa- ja vesirakentamisessa. Tämä todennäköisesti kääntää myös louhintamäärät kasvuun. Vuonna 2010 Suomessa oli maa-ainesten ottopaikkaa ja 570 kalliokiviaineslouhosta. Vuonna 2010 turpeen tuotanto onnistui kohtalaisesti. Itä-Suomessa turvetta saatiin korjattua erittäin hyvin, mutta Länsi-Suomessa tuotantoa haittasivat runsaat ukkossateet. Turvetta tuotettiin kaikkiaan 25,4 Mm 3. Tuotannosta 23,4 Mm 3 oli energiaturvetta ja 2 Mm 3 ympäristö- ja kasvuturvetta.
5 Asiasanat (Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Geologian tutkimuskeskus, PL 96, Espoo Sähköposti: 4
6 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS 1 Johdanto...7 Introduction GEOENERGIA Suomen maankamaran erityispiirteitä Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää Suurhanke Sipoossa GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen METALLISET MALMIT JA METALLIT HIGH-TECH-METALLIT TEOLLISUUSMINERAALIT JALO- JA KORUKIVET LUONNONKIVET KIVIAINEKSET TURVETUOTANTO ULKOMAANKAUPPA...29 LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO...31 LIITE 1: LIITEKARTAT...33 Appendix 1: Supplementary maps...33 Liitekartta 1. Geoenergiatutkimukset Suomessa Supplementary map 1. Geoenergy research in Finland Liitekartta 2. Suomen metallogeeniset vyöhykkeet Supplementary map 2. The main metallogenic zones in Finland Liitekartta 3. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa Supplementary map 3. Metal concentration mills and metal refineries in Finland Liitekartta 4. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Suomessa 2012 Supplementary map 4. Mines and current projects in Finland in 2012 Liitekartta 5. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet Supplementary map 5. Potential areas for industrial minerals in Finland. Liitekartta 6. Suurimmat turvetta energian tuotannossa hyödyntävät laitokset Suomessa Supplementary map 6. The most important energy producers using peat in Finland LIITE 2: TILASTOT...40 Appendix 2: Statistics...40 Taulukko 1. Geoenergian hyödyntäminen Suomessa Table 1. Utilization of geoenergy in Finland Taulukko 2. Suomessa vuonna 2010 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset. Table 2. Mines operating under the Finnish Mining Act in
7 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. Taulukko 3. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa Table 3. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland Taulukko 4. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa Table 4. Production of base metal concentrates in Finland Taulukko 5a. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 5a. Metals and metallurgical products produced in Finland Materials are partly imported. Taulukko 5b. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 5b. Metals and metallurgical products produced in Finland Materials are partly imported. Taulukko 6. EU:n tarkastelemat kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 6. Critical and other significant raw materials and metals defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland. Taulukko 7. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta ja karbonaattikivien käyttö Suomessa Louhinta sisältää karbonaattikivien, muiden teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnan. Table 7. Extraction of industrial minerals in Finland , and the use of limestones. Extraction includes extraction of limestones, other industrial minerals and industrial stones. Taulukko 8. Teollisuusmineraalirikasteiden ja tuotteiden tuotanto Suomessa Table 8. Industrial minerals: production of industrial mineral concentrates and products in Finland Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta ja käyttö Suomessa Table 9. Extraction and use of natural stones in Finland Taulukko 10. Kiviainesten arvioitu kokonaiskäyttö Suomessa Table 10. Estimated total use of aggregates in Finland Taulukko 11. Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa Table 11. Extraction and use of peat in Finland Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during at market prices. Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen Table 13. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during at market prices. Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during Taulukko 16. Muiden kaivannaisten tuonti Suomeen Table 16. Imports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones in Finland during Taulukko 17. Muiden kaivannaisten vienti Suomesta euron käypään hintaan ja t. Table 17. Exports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones from Finland during
8 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Johdanto Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna julkaisussa luodaan katsaus suomalaisen kaivannaisalan toteutuneisiin tuotantolukuihin, tuotannon alueelliseen sijoittumiseen ja ulkomaankauppaan. Lisäksi julkaisussa arvioidaan alan kehitysnäkymiä. Vuoden 2010 julkaisussa tarkastellaan ensin geoenergiaa ja sen hyödyntämismahdollisuuksia ja sen jälkeen esitetään yleiskatsaukset muista geologisista luonnonvaroista. Varsinaiset tilastotiedot sekä osa karttatiedoista on esitetty tekstiosuuksien jälkeen liitteissä. Tilastotietoja on kerätty pääasiassa Tilastokeskuksesta, Tullihallituksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) mutta myös muilta alan toimijoilta. Tämän Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta tehtävän vuosittaisen julkaisun tavoitteena on omalta osaltaan lisätä myös tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytöstä Suomessa. Introduction Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 is a publication in which we review the production figures, trade and the location of production in the Finnish extraction industry in The publication is part of an annual report series compiled by the Geological Survey of Finland (GTK). Our purpose here is to provide an overview of the output and locations of all significant mining and mineral extraction operations, as well as current trends and important developments in the field. The main part of this volume comprises overviews of production and supplementary information about each production group in 2010, with an extended review of the use and production of geoenergy in Finland. Statistics and supplementary maps are presented in appendices at the end of the volume. The statistical information presented here was mainly collected by Statistics Finland, Finnish Customs, the Ministry of Employment and the Economy (TEM), and the Finnish Environment Institute (SYKE). This volume is mainly written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English. 2 GEOENERGIA Maankamaraan ja vesistöihin varastoitunutta, uusiutuvaa geoenergiaa käytetään lämpöpumpun avulla kaikenkokoisten rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Sen hyödyntäminen on kuitenkin vielä potentiaaliin nähden varsin vähäistä. Suomen lämmöntuotannosta geoenergian osuus on vain 2 3 % (tiedonanto J. Kallio 2011). Kiinnostus geoenergiaa kohtaan on selvästi lisääntynyt ja maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen (kuva 1, taulukko 1). Pientalorakentamisessa jo yli 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Vuonna 2010 lämpöpumppuja asennettiin 8 7
9 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K Maalämpöpumpuilla tuotettu lämpö GWh Kuva 1. Maalämpöpumpuilla Suomessa vuosina tuotetun lämpöenergian määrä. Fig. 1. The heat energy generated by heat pumps in Finland during Lähde/Source: Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. (2011). 500 kappaletta ja vuonna 2011 määrän odotetaan kaksinkertaistuvan. Vuonna 2010 lämpöpumppuja oli kaikkiaan käytössä kappaletta. 2.1 Suomen maankamaran erityispiirteitä Suomessa maankamaran keskilämpötila on suhteellisen alhainen, ja se vaihtelee ilmastovyöhykkeitä seuraillen kuvan 2 mukaisesti mutta on kuitenkin kaksi astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila vastaavalla vyöhykkeellä. Huomattavaa on, että maanpinnan keskilämpötila on jatkuvasti lämpöasteiden puolella, etelässä 6 8 C ja pohjoisessa 2 3 C. Maanpinnan keskilämpötila on yksi tärkeä tekijä suunniteltaessa geoenergian hyödyntämistä. Vaikka pintamaan lämpötila vaihtelee vuoden aikana paljonkin, lämpötila tasoittuu ja vakiintuu metrin syvyydessä ja on vuoden ympäri maanpinnan keskilämpötilan luokkaa. Käytännössä geoenergiaa voidaan hyödyntää koko maassa, etelässä kuitenkin paremmalla hyötysuhteella kuin Pohjois-Suomessa. Koska maankamara on Suomessa viileähkö ja sen lämpötila on yleensä alle 10 C, tarjoaa se hyvät edellytykset myös viilennysenergian saannille ns. vapaalla viilennyksellä ilman lämpöpumppua. Suomessa geoenergian hyödyntämisessä lämmitykseen tarvitaan aina maalämpöpumppu, ja siitä saatavasta lämpöenergiasta keskimäärin 2/3 on ilmaisenergiaa, parhaissa tapauksissa jopa 4/5. Parhaita geoenergian lähteitä ovat hyvin lämpöä johtavat, kvartsipitoiset kivilajit, kuten graniittiset kivet ja kvartsiitit, mutta muunkin tyyppisistä kivilajeista, kuten kiillegneisseistä ja myös kosteasta irtomaasta (sedimentistä) sekä vesimassoista, geoenergiaa saadaan varsin kohtuullisesti. Pohjavesiolosuhteet saattavat vaikuttaa huomattavasti koostumukseltaan samanlaisten kivilajien energiatuotto-ominaisuuksiin. 2.2 Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää Varsinkin suurissa kohteissa, kuten liikerakennuksissa, ostoskeskuksissa tai asuinalueilla geoenergiakentän kapasiteetin selvittäminen on tärkeää. On tehtävä tietyt mittaukset ja geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset, joiden perusteella voidaan päätellä ensinnäkin suurtuotantokentän eli energiakaivokokonaisuuden perustamisen järkevyys sekä mitoittaa ja mallintaa tarvittava geoenergian tuotantokenttä. Tutkimuksilla varmistetaan, että energiaa tullaan saamaan tarpeeksi ja kestävästi aiotulla energian ottomäärällä ja -profiililla. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on geoenergiatutkimuksen edelläkävijä Suomessa, ja sillä on käytössä runsaasti paikkakohtaisia, geologiseen ympäristöön sidottuja, empiirisiä tutkimuksia ja mittaustuloksia eri puolilta maata (liitekartta 1). Kohteen maankamaran geologian tuntemus on ensiarvoisen tärkeä lähtötieto mitoitukselle ja kentän sijoittamiselle mutta myös arvioitaessa energiakaivojen porattavuutta. 8
10 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 A) B) Kuva 2. Maanpinnan (A) ja ilman (B) keskilämpötilat Suomessa. Fig. 2. Mean temperatures of the ground (A) and air (B) in Finland. Lähde/Source: Drebs ym. (2002) ja/and Leppäharju (2008). 9
11 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. 2.3 Suurhanke Sipoossa Sipooseen vuonna 2012 valmistuva S-ryhmän logistiikkakeskus on kansainvälisestikin merkittävä, geoenergiaa hyödyntävä kohde. Kohteeseen tulevaan geoenergian suurkenttään tulee 150 energiakaivoa ja lisäksi 15 tuotantokentän monitorointiin liittyvää mittaus- ja seurantakaivoa. Kaivot ovat 300 metriä syviä. GTK on vastannut geoenergiakentän ja siihen liittyvän monitorointi- ja seurantajärjestelmän ideoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta. GTK on voinut toteuttaa kohteessa myös tutkimuksellisia mittausjärjestelyjä, ja kenttä tuleekin olemaan merkittävä tutkimuskohde toimintansa aikana. Tähänastiset suurkohteet ovat olleet poikkeuksetta hybridiratkaisuja, joissa geoenergian rinnalla on käytössä jokin toinen uusiutuva energiamuoto tai kaukolämpö. Sipoon kohteessa geoenergian rinnalla käytetään puupellettiä. Kentän lataukseen käytetään aurinkoenergiaa. Latauksessa kallioperään johdetaan energiaa, jota voidaan käyttää jälleen lämmitykseen. Yleistyvänä trendinä on myös geoenergian ja kaukolämmön yhdistäminen, varsinkin taajamissa. Muita merkittäviä, meneillään olevia, geoenergiaa hyödyntäviä suurkohteita, joissa GTK on mukana, ovat Itellan logistiikkakeskus Orimattilassa sekä Rakennusosakeyhtiö Hartelan pientaloalue Helsingin Konalassa. Ensimmäinen ruutukaavaalueen keskustakohde on tulossa Kokkolan keskustaan (Atomon kortteli). Se on hybridiratkaisu, jossa yhdistyvät geoenergia ja kaukolämpö. 2.4 GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen GTK on lisännyt panostustaan geoenergian hyödyntämiseen ja sitä tukevien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Suomessa. Toimintaa vauhdittavat EU:n ja Suomen hallituksen linjaukset ilmastotavoitteista ja niihin liittyvästä uusiutuvien energiamuotojen käytön huomattavasta lisäämisestä tulevaisuudessa. Myös kasvava energiaomavaraisuuden vaatimus lisää geoenergian kiinnostavuutta. Yksi ajankohtaisista teemoista geoenergian hyödyntämisessä on geoenergiasta ja jostain toisesta energiamuodosta koostuvien hybridijärjestelmien edelleen kehittäminen. Myös energiaomavaraisuuden lisääminen ja lähienergian hyödyntämisen lisääminen ovat ajankohtaisia aiheita. Näin tuontienergian määrää voidaan vähentää etenkin lämmityksessä. Lisäksi suurtuotantokenttien käytön aikainen monitorointi tulee olemaan yksi merkittävä tutkimuskohde. 3 METALLISET MALMIT JA METALLIT Metallien valmistus perustuu maankamarasta löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien kannattavaan hyödyntämiseen vaikuttavat erilaiset seikat, kuten malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti, lupa-asiat sekä tärkeimpänä metallien maailmanmarkkinahinta. Metallien hintojen muutosten vuoksi kallioperässä havaittu metallien rikastuma voi myös muuttua takaisin malmiesiintymästä malmiaiheeksi. Vuonna 2010 suomalaisista metallimalmikaivoksista louhittiin ja rikastettiin kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja rikkiä (rikkikiisua). Lisäksi Suomesta on todennettu useita metallogeenisia vyöhykkeitä, joilla uusien malmiesiintymien löytyminen on todennäköistä tai erittäin todennäköistä (liitekartta 2). Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kaivostuotannosta oli varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromin tuottajamaa EU:ssa. Suomen kaivosten, malmien ja malmiaiheiden merkittävyyttä korostaa se, että vuonna 2007 EU:n kaivokset tuottivat vain 15 % EU:n metallien kulutuksesta eikä tuotannon ja kulutuksen suhde ole sen jälkeen merkittävästi muuttunut. Toimivia metallikaivoksia oli Suomessa vuonna 2010 kymmenen (kuva 3, taulukko 2). Louhintamäärät kasvoivat vuonna 2010 edelleen 10
12 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines N Malmikaivokset, malmin louhinta Ore mines, Ore production KITTILÄ (SUURIKUUSIKKO) Au PAHTAVAARA Au KEVITSA Ni, Cu, Pd > Kaivos rakenteilla Mine construction KEMI Cr LAIVA Au HITURA Ni, Cu TALVIVAARA Ni,Cu,Zn PYHÄSALMI Cu,Zn,S,Ag,Au PAMPALO Au KYLYLAHTI Cu, Co, Ni, Zn, Au ORIVESI Au JOKISIVU Au km 60 N Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 20 E 30 E Kuva 3. Metallimalmikaivokset Suomessa vuonna Fig. 3. Metallic ore mines in Finland in Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 11
13 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. Kuva 4. Talvivaaran kaivos oli louhintamäärän perusteella vuonna 2010 Suomen suurin kaivos. Fig. 4. Talvivaara mine was the largest mine in Finland in terms of ore extraction in Lähde/Source: Talvivaara Mining Company. voimakkaasti verrattuna edellisiin vuosiin. Tämä johtui pääasiassa Sotkamon Talvivaaran monimetallikaivoksen (kuva 4) kasvaneista louhintamääristä. Myös Kemin kaivoksen louhintamäärät kasvoivat merkittävästi. Vuonna 2010 metallimalmikaivosten kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt ja sivukiven osuus 27,6 Mt (kuva 5, taulukko 3). Malminlouhintamäärien perusteella (taulukko 2) suurin kaivos vuonna 2010 oli Sotkamon Talvivaaran monimetallikaivos (13,3 Mt malmia). Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivoksesta, Kemin kromikaivoksesta ja Suurikuusikon kultakaivoksesta (Kittilä) louhittiin jokaisesta yli miljoona tonnia malmia vuonna Maailmantalouden elpymisen myötä lähes kaikkien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi Suomessa vuonna 2010 edellisen vuoden tuotantoon verrattuna (kuvat 6 ja 7, taulukot 3 ja 4). Kuparirikasteen tuotanto pysyi samalla tasolla. Myös teräsaihioiden tuotanto kasvoi lähes taantumaa edeltäneelle tasolle (kuva 8, taulukko 5a). Suomen metallikaivostoiminta kehittyi positiivisesti vuonna 2010 (kuvat 9 ja 10, liitekartta 4). Uusina kaivoksina aloittivat toimintansa Ilomantsissa Endomines AB:n omistama Pampalon kultakaivos sekä Raahessa Nordic Mines Marknad AB:n Laivan kultakaivos (ei vielä malminlouhintaa v. 2010). Belvedere Mining Oy aloitti uudelleen Hituran nikkelikaivoksen tuotannon heinäkuussa. Outokumpu Chrome Oy aikoo kaksinkertaistaa Kemin kaivostuotannon. Talvivaarassa kaivostuotannon ylösajo jatkui, ja kaivoksen tunnetut mineraalivarannot kasvoivat yli miljardiin tonniin (Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj 2011). Talvivaara myös haki lupaa uraanituotannolle ja teki myyntisopimuksen uraanista Cameco Co:n kanssa. Metallikaivoshankkeita oli vireillä useita. First Quantum Minerals Ltd:n Sodankylässä omistama Kevitsan nikkeli-kupari-jalometallikaivos tähtää tuotannon käynnistämiseen v Altona Mining Ltd aloitti Kylylahden kupari-kulta-sinkkinikkeli-kobolttikaivoksen rakentamisen Polvijärvellä, ja tuotannon suunnitellaan alkavan vuoden 2012 alkupuolella. Sotkamo Silver AB suunnittelee hopea-kulta-sinkki-lyijyesiintymän hyödyntämistä Taivaljärvellä. Kolarissa Northland Resources S.A. on jatkanut tutkimuksia Hannu- 12
14 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 5. Metallisten malmien ja sivukivien louhinta Suomessa Fig. 5. Extraction of metallic ores and associated waste rock in Finland Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Kromirikaste / Chome concentrate Rautarikaste ja palamalmi / Iron concentrate 200 Ilmeniittirikaste / Ilmenite concentrate Rikkirikaste / Pyrite Kuva 6. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa Fig. 6. Production of ferrous concentrates and pyrite in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Sinkkirikaste / Zinc concentrate Kuparirikaste / Copper concentrate Nikkelirikaste / Nickel concentrate Muut rikasteet / Other concentrates Kuva 7. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa Fig. 7. Production of base metal concentrates in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 13
15 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Teräsaihiot / Raw steel Harkkorauta / Pig iron Kuva 8. Suomessa vuosina tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 8. Production of raw steel and pig iron in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Sinkki / Zinc Ferrokromi / Ferrochrome Katodikupari / Cathode copper Katodinikkeli / Cathode nickel Koboltti / Cobalt Kuva 9. Suomessa vuosina tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 9. Production of base metals and ferrochrome in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). tonnia / tonnes Hopea / Silver Seleeni / Selenium 140 Elohopea / Mercury 120 Kulta / Gold Kuva 10. Suomessa vuosina tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu, myyntiin kelpaava elohopea, seleeni ja kadmium. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 10. Production of precious metals, and mercury, selenium and cadmium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 14
16 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 kaisen rauta-kupari-kultaesiintymällä. Mikäli luvitus- ja rahoitusprosessi sujuu suunnitelman mukaan, on raudan tuotanto Kolarissa mahdollista aloittaa vuonna Gold Fields Arctic Platinum (APP) jatkoi Suhangon kupari-nikkeli-platinametallitutkimuksia Ranualla. Anglo American Plc on jatkanut Sakatin kupari-nikkeliplatinametallikohteen tutkimuksia Sodankylässä. Mustavaaran kaivos Oy:n päämäärä on avata Mustavaaran vanadiini-rauta-titaanikaivos Taivalkoskella uudelleen tuotantoon. Nordic Mining ASA:n litiumvarannot Pohjanmaalla ovat lisääntyneet uuden esiintymän myötä. Merkittäviä malminetsintähankkeita, joissa ei vielä suunnitella kaivoksen rakentamista, ovat mm. Kuusamon kulta-koboltti (Dragon Mining Ltd), Rompaksen kulta-uraani Yli-Torniossa (Mawson Resources Ltd), Rantasalmen kulta (Belvedere Resources Ltd), Rautavaaran nikkelisinkki-kupari-koboltti (Finnaust Mining Plc) ja Kaukuan nikkeli-platinametalli Posiolla (Nortec Minerals Corp.). 4 HIGH-TECH-METALLIT High-tech-metalleilla tarkoitetaan metallisia alkuaineita, joita käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä lisäksi lentokoneteollisuudessa, tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. High-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. High-tech-metalleista tärkeimpiä ovat antimoni (Sb), beryllium (Be), gallium (Ga), germanium (Ge), indium (In), koboltti (Co), litium (Li), molybdeeni (Mo), niobium (Nb), platinaryhmän metallit (PGM), harvinaiset maametallit (REE), tantaali (Ta), titaani (Ti) ja volframi (W). Näistä kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit, joista tuotetaan tällä hetkellä 97 % Kiinassa. Erityisen kriittisiä ovat raskaat maametallit (HREE), joiden tuotanto on kokonaan Kiinan hallussa. Kiina haluaa tuotteistaa itse metallinsa ja on rajoittanut vientiä ja pienentänyt tuotantoaan maan tarpeiden mukaiseksi. Tämä on johtanut harvinaisten maametallien maailmanmarkkinahintojen kohoamiseen lähes 30-kertaisiksi kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä maailmassa Kiinan ulkopuolella on kuitenkin lähes 300 REE-projektia käynnissä. Silti esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi on kallista ja aikaa vievää. Fennoskandian kallioperä vaikuttaa tunnettujen esiintymien (kuva 11) valossa poikkeuksellisen potentiaaliselta monien high-tech-metallien suhteen, jos sitä verrataan EU:n muihin alueisiin. EU:n kannalta kaikkein kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit ja platinametallit (European Commission 2010a, 2010b). EU:n määrittelemät merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali on esitetty taulukossa 6 ja liitekartassa 2. Kansainvälisesti huomattavien Ranuan Suhangon platinametalliesiintymien kaivospäätöstä odotetaan, ja Kevitsan nikkeli-kupari-platinametallikaivoksen tuotanto alkaa jo kesällä Suomessa on kuusi platinaesiintymää ja arviolta noin 50 löytymätöntä esiintymää, joten platinametallien osalta tilanne on hyvä (Rasilainen ym. 2010). Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajialueita ovat karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit sekä Otanmäen alkaligneissien esiintymät ovat tutkimusten kohteina. Karbonatiitteihin liittyy myös merkittävä niobiumpotentiaali erityisesti Soklissa. REE-tutkimuksia tehdään Sodankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomen rapakivialueilla, joista kartoitetaan erityisesti arvokkaita raskaita harvinaisia maametalleja. Litiumin osalta näkymät ovat hyvät, sillä Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueella on todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia (kuva 12), joiden tutkimukset ovat käynnissä. Alueen esiintymien mahdolliset litium-malmivarannot ovat yhteensä noin Mt, joissa Li 2 O- pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Parhaiten tunnettu esiintymä on Läntän litiumesiintymä, jossa on voimassa oleva kaivospiiri ja tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina. Kaivos tuotantolaitoksineen tuottaisi litiumkarbonaattirikastetta akkuteollisuuden raaka-aineeksi. Indiumin, galliumin, germaniumin sekä harvinaisten maametallien, mukaan lukien yttriumin 15
17 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. TÄRKEIMMÄT TUNNETUT HI-TECH-METALLIEN ESIINTYMÄT The most important known deposits of high-tech metals 70 N Hi-tech-metallit Hi-tech metals Erityismetallit: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In Special metals: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In Platinaryhmän metallit (PGM) Platinum group metals (PGM) Titaani Titanium Koboltti Cobalt Litium Lithium Esiintymän koko Deposit size KEVITSA Ni,Cu,Co,PGM VÄHÄJOKI Fe,Co,Cu SOMPUJÄRVI PGM PAASIVAARA PGM ALA-PENIKKAVAARA PGM SIIKA-KÄMÄ PGM,Ni SOKLI Nb,Zr,Ta,REE YLI-PORTIMO PGM AHMAVAARA PGM,Ni,Cu KONTTIJÄRVI PGM,Ni,Cu HAARAKUMPU Co MUSTAVAARA V,Fe,Ti Pieni Small Keskikokoinen Medium Suuri Large Hyvin suuri Very large ROSENDAL Ta,Be KORSNÄS REE,Pb LUMIKANGAS Ti KAUHAJÄRVI Ti KIETYÖNMÄKI Li Li KOVELA REE HIRVIKALLIO KATAJAKANGAS REE,Nb HITURA SYVÄJÄRVI Ni,Co Li EMMES OTANMÄKI Li V,Fe,Ti LÄNTTÄ LEVIÄKANGAS Li Li KOIVUSAARENNEVA KAIRENEVA Ti,V Ti PERÄNEVA V,Ti PERÄMAA Ti PYÖRÖNMAA REE,Nb KAATIALA Nb,Ta,Li HAAPALUOMA Li,Ta,Nb VARALA REE,Nb VIITANIEMI Ta,Nb,Li GETMOSSMALMEN Ga, Zn RAUTALAMPI Sc,Zr,Y TALVIVAARA Ni,Co,Zn PAPPILANMÄKI Ni,Co,Zn KYLYLAHTI Co,Cu,Ni KERETTI Co,Ni,Cu KARHUKOSKI REE KÄNNÄTSALO REE,Be,Nb KIVIMÄKI REE,Nb SNÄTTMOSSEN In km 60 N 20 E Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 30 E Kuva 11. Tärkeimmät tunnetut high-tech-metallien esiintymät Suomessa. Fig.11. The most important known deposits of high-tech metals in Finland. Lähde/Source: Fennoscandian Ore Deposits Database (2009). 16
18 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Kuva 12. Spodumeenia Kaustisten Rapasaarilta. Kiteen pituus 4 cm. Fig. 12. Spodumen from Rapasaret, Kaustinen. The length of the crystal is 4 cm. Kuva/Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. ja scandiumin, osalta Suomen kallioperää on tutkittu varsin vähän. Indiumin, galliumin ja germaniumin lupaavimmat kohteet sijoittuvat rapakivialueiden sulfidimalmeihin. Tantaalin ja berylliumin esiintyminen liittyy Lounais-Suomen kompleksipegmatiitteihin, kuten Rosendahlin beryllium-tantaaliesiintymään. Antimonin osalta Seinäjoen alue on herättänyt kaivosyhtiöiden kiinnostuksen. Kobolttia on saatu aikaisemmin sivutuotteena Outokumpujakson massiivisista sulfidimalmeista, nyt Talvivaaran ja Hituran kaivoksista. Koboltti on sivutuotteena myös Kevitsan tulevan kaivoksen tuotannossa sekä Kylylahdella avattavan nikkeli-kuparikaivoksen tuotannossa. Magnetiittigabroihin liittyviä titaanivarantoja on mm. Kälviän, Kauhajoen, Otanmäen, Taivalkosken, Kolarin ja Oijärven alueilla. Vielä 1980-luvun alkupuolella Porin pigmenttitehtailla titaanidioksidin raaka-aineena käytettiin Otanmäen rauta-titaani-vanadiinikaivoksen ilmeniittirikastetta. 5 TEOLLISUUSMINERAALIT Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja ja mineraalisia polttoaineita. Yleisimmin Suomessa käytettyjä ja tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat karbonaattimineraalit, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja kiillettä. Myös vuorivillan raaka-aineeksi louhittavat teollisuuskivet sekä osa sementinvalmistukseen käytetyistä kivistä luokitellaan teollisuusmineraaleiksi. Vuonna 2010 Suomen teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnassa päästiin taantumaa edeltävälle vuoden 2007 tasolle. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta oli yhteensä 24,9 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 15,6 Mt (kuva 13, taulukko 7). Teollisuusmineraaleja ja -kiviä louhittiin yhteensä 35:stä eri esiintymästä (kuva 14, taulukko 2). Näistä 17:ssä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti ja erilaiset korukivet) louhittiin 18 louhoksesta. Vuorivillan raaka-aineeksi käytettäviä teollisuus- 17
19 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 13. Teollisuusmineraalimalmien ja sivukivien louhinta Suomessa Figure 13. Extraction of industrial mineral ores and associated waste rock in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). kiviä louhittiin viidestä eri louhoksesta. Suomesta on tunnistettu useita teollisuusmineraalipotentiaalisia vyöhykkeitä, joille uusien esiintymien etsintä on keskittynyt (liitekartta 5). Karbonaattikiviä (kalsiitti ja dolomiitti) tuotettiin vuonna 2010 yhteensä noin 4 Mt. Tästä suurin osa, noin 3 Mt, tuli Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan Ihalaisen ja Paraisten Limberg- Skräbbölen kalsiittilouhoksista. Karbonaattikiviä käytettiin vuonna 2010 sementin valmistukseen 1,5 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t, maanparannuskalkiksi t ja kalkin polttoon t (kuvat 15 ja 16, taulukko 7). Talkkia (kuva 15, taulukko 8) tuotettiin vuonna 2010 yhteensä t viidestä Mondo Minerals B.V:n louhoksesta Sotkamossa, Puolangalla ja Polvijärvellä. Sotkamon Lahnaslammella louhinta päättyi, mutta viereen avattiin uusi Punasuon kaivos. Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä tuotettiin apatiittirikastetta vuonna 2010 noin t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2010 yhteensä t Sibelco Nordic Oy Ab:n (entinen SP Minerals Oy Ab) esiintymistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella, sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasälpärikastetta tuotettiin t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään pääosin keraamisessa teollisuudessa. Vuorivillakiviä tuotettiin Paroc Oy Ab:n esiintymistä yhteensä noin t. Louhintamäärältään ylivoimaisesti suurin oli jälleen Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä, jossa kokonaislouhinta oli vuonna 2010 yhteensä t. Suomessa oli vuonna 2010 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita (liitekartta 4). Mondo Minerals B.V. teki koelouhintaa Paltamon Mieslahden ja Puolangan Pihlajavaaran talkkiesiintymissä vuoden 2010 lopussa. Hankkeiden lupaprosessit ovat kesken. Yara Suomi Oy jatkaa valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Keliber Oy jatkaa valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen. Ympäristölupa louhintaan saatiin vuoden 2010 lopulla. 18
20 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines N Kaivos Mine Karbonaattikaivokset Carbonate quarries Apatiitti Apatite Talkki Talc Teollisuuskivet Industrial stones Kvartsi ja maasälpä Quartz and feldspar Vuolukivet Soapstones Jalokivet Gemstones Louhintamäärä (t) The amount of extraction (t) < > RISTIMAA ÄKASJOENSUU KALKKIMAA METSÄSIANNIEMI PIHLAJAVAARA REETINNIEMI KIVIKANGAS LAHNASLAMPI PUNASUO UUTELA JOUTSENENLAMPI MATARA TULIKIVI RYYTIMAA KOSKELA VESTERBACKA KINAHMI NUNNANLAHTI SIILINJÄRVI VAARALAMPI PEHMYTKIVI SIIKAINEN ANKELE RUOKOJÄRVI AHOLA LIMBERG-SKRÄBBÖLE YBBERNÄS SÄLPÄ PUTKINOTKO MATKUSJOKI SALLITTU TYTYRI HYYPIÄMÄKI LEHLAMPI IHALAINEN TEVALAINEN SIPOO km 60 N Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 20 E 30 E Kuva 14. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivokset Suomessa vuonna Fig. 14. Industrial mineral, gemstone and soapstone mines in Finland in Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö /Ministry of Employment and the Economy (2011). 19
Tutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 188 2010 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2009 Tuusjärvi,
LisätiedotTutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 203 2013 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kananoja,
LisätiedotTutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 210 2014 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2012 Pokki,
LisätiedotMartti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)
Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan
LisätiedotKriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus
Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical
Lisätiedotstrategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström
EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa
LisätiedotTutkimusraportti 179. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008
Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti 179 2009 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2008 Tuusjärvi,
LisätiedotMineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik
Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16
LisätiedotMerkittavimmat mineraalit niiden tuotannon arvon rnukaan ovat olleet talkki, apatiitti, wollastoniitti, kvartsi, maasalpa, asbesti, teollisuuskivet.
Puustinen, K. 1996. Suomen teollisuusmineraalikaivokset vuosina 1737-1995. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti MlO.l/-96/2. 52 sivua, 2 kuvaa ja 4 taulukkoa. Suomessa on vuoteen 1995 mennessa toiminut
LisätiedotKaivostoiminnan näkymät
Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen
LisätiedotMitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit
Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara
LisätiedotKaivosalan tilannekatsaus
Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet
LisätiedotTutkimusraportti 176 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 176 2008 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007 Geological resources in Finland, production data and annual report 2007 Vuori, S., Tuusjärvi,
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotKaivannaisteollisuuden toimialakatsaus
Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö
LisätiedotKAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen
KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä
LisätiedotKaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä
Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita
LisätiedotKaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani
Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi
LisätiedotSUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari
SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus
LisätiedotMineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys
J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko
LisätiedotElämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari
Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI
Lisätiedotkaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä
GTK Viljami Hyppönen Orijärven kaivos nykyisessä asussaan, Kisko. Orijärvi mine in Kisko. Suomen suurimmat kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä ollut toiminnassa ainakin tuhat kaivosta. Näistä
LisätiedotSuomen kaivostoiminta nyt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa
Suomen kaivostoiminta nyt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa Olli Breilin Johtaja, operatiivinen toiminta Kokkola Material Week 2018 Kaivostoiminta Suomessa Investoinnit malminetsintään ovat kasvussa Lähde:
LisätiedotKaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu
Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901
LisätiedotKAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA
KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos
LisätiedotKestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi
Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi
LisätiedotKaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma
Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko
LisätiedotMETALLIMALMIKAIVOKSET JA -PROJEKTIT 2017
Metallimalmikaivokset ja -projektit 217 METALLIMALMIKAIVOKSET JA -PROJEKTIT 217 Jalometallit 1. Iso-Kuotko kulta Agnico Eagle Ltd 2. Hanhimaa kulta - Dragon Mining & Agnico Eagle Ltd. Kittilä kulta Agnico
LisätiedotSuomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013
Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat
LisätiedotKaivannaisteollisuus ry
Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien
LisätiedotOulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä
BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu
LisätiedotToimipaikat ja tulosyksiköt
Juhani Ojala Toimipaikat ja tulosyksiköt 1) Geoenergia 2) Yhdyskunnat ja rakentaminen 3) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat 4) Ympäristögeologia 5) Merigeologia 6) Mineraalitalous ja malmigeologia 7)
LisätiedotKaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä
Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju
LisätiedotKaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi
Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi. 24. 2. 2010 Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 1 SISÄLTÖ: Miksi Suomi (tai Fennoskandia) Kaivosteollisuuden
LisätiedotSidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola
Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGTK tuottaa ratkaisuja kaivosteollisuuden kestävälle kasvulle. KaivosVV , Kuopio Olli Breilin
GTK tuottaa ratkaisuja kaivosteollisuuden kestävälle kasvulle KaivosVV 4.12.2017, Kuopio Olli Breilin Tietoa uudistuvasta GTK:sta Geologian tutkimuskeskus GTK luo kestävää kasvua ja elinkeinotoimintaa
LisätiedotKaivosseminaari 2010
Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali
LisätiedotLowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot
LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot
LisätiedotToimialapalvelu Näkemyksestä menestystä
Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu http://tem.fi/en/mee-business-sector-services TEM Toimialapalvelu Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa Heino Vasara toimialapäällikkö
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotSUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle
SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotTutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)
15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10
LisätiedotAnglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.
Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin
LisätiedotSuhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua
Gold Fields Arctic Platinum Oy 22.5.2013 Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) Toiminnanharjoittaja Helsinkiin rekisteröity yhtiö; toimisto Rovaniemellä osoitteessa Ahjotie 7. GFAP:n omistaa täysin
LisätiedotKaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö
Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos
LisätiedotTyökoneet, tuotekehitys ja muotoilu
Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin
LisätiedotTiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012
Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotKaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa
Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
LisätiedotOUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo
OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan
LisätiedotKaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto
Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are
LisätiedotPohjois-Savon malmipotentiaalista
Pohjois-Savon malmipotentiaalista ja sen sivusta Perttu Mikkola perttu.mikkola@gtk.fi Geologi / Projektipäällikkö Malmit ja teollisuusmineraalit yksikkö / Kuopio Esityksen sisältö GTK lyhyesti Malmipotentiaali
LisätiedotALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtötietoa aluetalousarviointia varten 30.7.2018 YLEISTIETOA SAKATIN HANKKEESTA AA Sakatti Mining Oy (Anglo American Plc:n tytäryhtiö) suunnittelee Sodankylässä sijaitsevan
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotOlli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto
Hi-tech-metallien merkitys ja potentiaali Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto 1 Taustaa Hi-tech metallit (litium, titaani, koboltti, gallium, germanium,
LisätiedotKaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät
Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 14 2,1=1 135 13 125 12 115 11 15 1 95 Suomi / Finland EU27-maat / EU 25- countries USA Japani / Japan 9 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi,
LisätiedotTeknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal
LisätiedotKevitsa Lapin uusin tuleva kaivos
VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968
LisätiedotTeollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Future Industrial Trend Indicators in the USA and Euro Area 12
Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Future Industrial Trend Indicators in the USA and Euro Area 12 5 Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. / Industrial
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotOsaavan työvoiman saatavuus ja koulutus kaivosalalle GeoKokkola-seminaari, Kokkola Material Week
Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutus kaivosalalle GeoKokkola-seminaari, Kokkola Material Week 2018 30.10.2018 Teemu Mäkinen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Koulutusta
LisätiedotTeollisuustuotannon kehitys vuosittain
Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial production development by year 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1998=1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26e 27e 28e Kiina/China Etelä-Korea/Korea
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M Kauko Puustinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M101-9413 Kauko Puustinen 18.4.1 994 SUOMEN MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO, LILKOMAANKALIPPA JA HUOLTOTASE VUONNA 1993 Ttimti raportti kdsittelee Suomen 1 1
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotKuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012
Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun
LisätiedotSuomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola
Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015 1 Yleistä Litium (Li) on alkalimetalli, jonka järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on kolme kevyin metalli ja huoneenlämpötilassa
LisätiedotOUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.
OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)
LisätiedotYmpäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke
Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle
LisätiedotLuonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotKaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotSelostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina suoritetuista tutkimuksista.
Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina 2009-2014 suoritetuista tutkimuksista. Pasi Talvitie 01.06.2014 Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1)
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT
GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus
LisätiedotTutkimusraportti 213 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 213 2014 Kriittisten metallien ja mineraalien maailmanlaajuinen tuotanto ja malmipotentiaali Suomessa sekä Suomen metallikaivosteollisuuden mahdolliset kehityspolut
LisätiedotOutokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com
Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua www.outokumpu.com Outokumpu kansainvälinen ruostumaton teräsyhtiö Cloud gate Millennium puistossa Chicagossa, USA Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman
LisätiedotSuomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2017
Jouko Karinen, Antti Peronius, Rauno Toppila B Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2017 LAPIN AMKIN JULKAISUJA Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 4/2018 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus
LisätiedotLapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki
Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa
LisätiedotMittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys
Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie
LisätiedotILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä
ILPO Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Hankehakemus 28.9.2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho
LisätiedotKuulumisia litium - provinssista. Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy
Kuulumisia litium - provinssista Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therefore, this document is incomplete
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotJätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa
Jätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa Waste management impact assessment in CIRCWASTE regions and frontrunner municipalities Circwaste Deliverable D.2 Tämä kuvaus
LisätiedotKaivosalan näkymät ja rahoitus
Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia
LisätiedotKasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotGRAFIITIN ESITUTKIMUKSESTA WONNA 1981
4 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 81/1981/1 Olli Sarapaa VALIRAPORTTI GRAFIITIN ESITUTKIMUKSESTA WONNA 1981 JOHDANTO 1. GRAFIITTI TEOLLISUUSMINERAALINA 2. GRAFIITIN KAYTT~MAHDOLLISUUDET ENERGIANTUOTANNOSSA
LisätiedotKaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma
Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotPääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen
Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen Kimmo Viertola 17.9.2010 Kaivosrahoituksen kehittäminen osana mineraalistrategiaa Yhtiö lyhyesti Valtion pääomasijoitusyhtiö, 1995 Sijoittaa suomalaisen yritystoiminnan
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotEuroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone
Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Viimeinen havainto lokakuu 211 / Last observation October 211. Lähde/Source: Markit, Eurostat Euroalueen
Lisätiedot