Lausunto 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: Lausuntopyyntö TEM2481/03.01.01/2014 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamiseksi (5 ja 25 ) EPV Energia Oy (EPV) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 5 ja 25 :n muuttamisesta. EPV vastustaa hallituksen esityksen mukaista rajausta metsähakkeesta tuotettavan sähkön tuotantotukeen. Pidämme rajausta sekä perusteettomana että monin tavoin haitallisena. Lausunnollamme haluamme korostaa Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) lakiesityksen huomattavan haitallisia maakunnallisia vaikutuksia. Rankapuuhakkeen tuen puolittamisella olisi sama vaikutus kuin rankapuuhakkeen tuen kokonaan poistamisella TEM:n julkaisemassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi on metsähakkeen tukitaso kantojen, latvusmassan ja nuorista metsistä tuleva harvennuspuun osalta esitetty palautettavaksi vuoden 2012 tasolle. Sen sijaan rankapuuhakkeen osalta tukitaso esitetään puolitettavaksi. Suomen hallituksen tavoite lisätä kotimaisen metsähakkeen käyttöä on linjassa EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden kanssa. Esitetty rankapuun koskeva tukirajaus olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa, sillä rankapuuhakkeen tuen puolittaminen johtaisi käytännössä sen käytön loppumiseen kaupunkien kaukolämpöä ja sähköä tuottavilla voimalaitoksilla. Pohjalaismaakuntien voimalaitoksilla esitetyn muutoksen vaikutus olisi radikaali, sillä rankapuuhake vastaa nykyisellään yli 50 prosentin osuutta voimalaitosten energiapuun kokonaiskäytöstä. Käytännössä tuen puolittamisen jälkeen rankapuuhakkeen käyttö ei olisi enää kilpailukykyistä missään tilanteessa. Pohjanmaalla rannikkosijainti rajoittaa metsäenergian hankinta-aluetta. Hankittavasta puupolttoaineesta yli puolet on oltava karsittua järeämpää rankapuuta, sillä kannot, latvusmassa ja pienpuu ovat alueella jo täysimääräisesti hyödynnetty. Tilanne on sama kaikilla Suomen länsirannikon yhteistuotantovoimalaitoksilla Oulusta etelärannikolle saakka. Satojen miljoonien eurojen investoinnit jäisivät tarpeettomiksi Ympäri maata toimivat pienyritykset ovat investoineet yhteensä satoja miljoonia euroja metsäkoneisiin, hakkureihin ja kuljetuskalustoon. Mikäli esitetty metsähakkeen tuen rajaus toteutuisi, jäisi suuri osa investoinneista tarpeettomiksi ja samalla metsähakkeen hankintaketjuista suurin osa jouduttaisiin lakkauttamaan.
Lausunto 2(5) EPV:n osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voima Oy on investoinut noin 40 miljoonaa euroa puubiomassan kaasutuslaitokseen, joka valmistui tuotantokäyttöön vuoden 2013 alussa. Kaasutuslaitoksen tarkoitus on vähentää Vaasan voimalaitoksen kivihiilen käyttöä 25 40 %. Kaasutuslaitoksella mahdollistetaan myönteiset vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen, kun kaasutettava puupolttoaine on lähialueilla tuotettua ja kotimaista. Tällöin aluetalouteen siirtyy vuosittain 15 miljoonaa euroa ja kaasutuslaitoksen aikaansaama suora pysyvä nettotyöllisyysvaikutus on noin 100 henkilötyövuotta. Metsähakkeen logistiikan ja kilpailukyvyn parantamiseksi Vaskiluodon Voima teki keväällä 2014 päätöksen investoida Vaasan voimalaitoksella rankapuun hakkuri-/murskauslaitokseen. Investoinnin kustannusarvio on noin kolme miljoonaan euroa ja se valmistuu tuotantokäyttöön elokuussa 2015. TEM:n esittämä tukirajaus johtaisi Vaskiluodon Voiman ja muut energiayhtiöt kestämättömään tilanteeseen, sillä myös metsähakkeen käytön lisäämiseksi tehdyt voimalaitosinvestoinnit jäisivät tarpeettomiksi. Energiantuotannossa metsähakkeen käyttöä jouduttaisiin korvaamaan kivihiilen ja ehkä osin myös jyrsinturpeen käytöllä. Esityksellä olisi toteutuessaan heikentävä vaikutus Suomen huoltovarmuuteen. Esitys vaarantaa Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 300 työpaikkaa metsäenergian hankintaketjuissa Vaskiluodon Voiman Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten puupolttoaineen hankinta työllistää noin 300 alan ammattilaista: metsureita, metsäkoneenkuljettajia, autoilijoita, hakkurinkuljettajia ym. Nyt nämä työpaikat ovat metsähakkeen tuen rajausesityksestä johtuen vaarassa. Samalla uusien tulevia vuosia koskevien metsäenergian hankintasopimusten tekeminen on pysähtynyt. Nykyään voimalaitoksille energiapuu hankitaan kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästäen läheltä paikallisia käyttökohteita. Sahojen ja voimalaitoksien yhteistyö mahdollistaa puunhankinnan paikallisesti. Mahdollisen metsähakkeen tukirajauksen toteutuessa myös energiapuun toimittaminen voimalaitoksille sahaustoiminnan rinnalla vaikeutuu. Suomen taloudellinen tilanne huomioiden, tulisi valmistelussa arvostaa maakunnallista toimintaa pitämällä kaikki metsästä tuleva puu tukikelpoisena nykytilanteen mukaisesti. Samalla säilytetään Vaskiluodon Voiman Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten käyttämän energiapuun hankintaketjujen nykyiset noin 300 työpaikkaa ja parhaassa tapauksessa synnytetään 50 100 uutta työpaikkaa energiapuun käytön lisääntyessä. Pelkästään Vaasan voimalaitoksella pystytään lisäämään energiapuun käyttöä noin 200 000 m 3 ilman lisäinvestointeja.
Lausunto 3(5) Nyt esitetty tukirajaus johtaisi kuitenkin näiden puubiomassan hankintaketjujen alasajoon ja työpaikkojen menettämisiin. Koko Suomen mittakaavassa vaikutukset olisivat dramaattiset, voidaan puhua tuhansista työpaikoista. Metsäteollisuuden huoli kuitupuun riittävyydestä on aiheeton Metsäteollisuus on esittänyt huolensa kuitupuun riittävyydestä mm. suunnitellun Äänekosken sellutehdasinvestoinnin lisäkäytöstä johtuen. Suomen hallitus on aivan oikein pyrkinyt edistämään tällaisia tehdashankkeita. Esitettyä tukimuutosta viedään kuitenkin liian nopeasti eteenpäin, koska seurauksia ei ole selvitetty. On esitetty vain väitteitä siitä, että metsäteollisuuden investointien myötä kasvava ainespuun käyttö lisäisi saatavuusriskejä. TEM ei ole esittänyt mitään laskelmia lain valmistelun yhteydessä. Myöskään taustalla olevaa Pöyryn tekemää raporttia ei ole julkistettu. EPV edellyttää lain valmistelussa läpinäkyviä perusteluja ja perusteellisia selvityksiä ennen kuin tehdään mitään muutoksia tuotantotukilakiin ja samalla vaarannetaan metsähakkeen käytön suotuisa kehitys Suomessa. Tällä hetkellä julkisesti saatavilla olevaa tietoa saa METLA:sta. Suomen metsiin on viimeisten 30 vuoden aikana kerääntynyt 0,5 miljardin kuution käyttämätön puustopääoma, koska metsien hakkuut ovat olleet vuosittain 10 20 miljoonaa kuutiota pienemmät kuin suurin kestävä hakkuumäärä. Vuonna 2013 Suomen metsien kasvu oli 104,5 miljoona kuutiometriä, josta kestävästi voidaan hakata vuosittain 72,7 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna hakkuut olivat 56,4 miljoonaa kuutiometriä. Eli lisäpotentiaalia olisi reilu 16 miljoonaa kuutiometriä. Siitä riittää puuta sekä energia- että sellukattiloihin. Nyt tarvitaan kaukonäköistä ja pitkäjänteistä energia- ja talouspolitiikkaa. Energiapuun lisäkäytöllä luodaan uusia työpaikkoja, vähennetään kivihiilen tuontia ja samalla toimitaan ympäristön parhaaksi. Energiapuun käyttö ei vaaranna lisäinvestointeja selluntuotantoon ja arvokkaiden työpaikkojen luomista Suomen metsäsektorille. Rankapuuta koskeva rajaus lisäisi byrokratiaa ja samalla keskittäisi puunhankintaa vain muutamalle yhtiölle sekä vaarantaisi huoltovarmuutta Esityksen mukaan metsäaloilta korjattu energiapuu olisi jaettava kahteen eri tukitasoon. Korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvat rungonosat saisivat puolet tuesta ja muut rungonosat ja muu hakkuutähde saisi täyden tuen sähköntuotannossa. Käytännössä tämä johtaisi kahden eri tukitason ylläpitämiseen, joka edellyttäisi koko puunhankintaketjun sopeutumista uusiin määrittelyihin. EPV pitää merkittävän riskinä, että seurannan byrokratia lisääntyisi vastoin yleistä pyrkimystä vähentää byrokratiaa. Samalla sahapuulähtöisen puunhankintalogistiikan kustannukset nousevat, koska puun latvaosasta jäävä vähäinen määrä kuitupuuta tulisi korjata ja kuljettaa erikseen sellutehtaalle. On selvää, että tällainen toiminta ei ole tehokasta ja toiminta loppuu kannattamattoman ennemmin tai myöhemmin.
Lausunto 4(5) Tuen rajauksen seurauksena puumarkkinoilla pystyvät toimimaan kannattavasti vain harvat sellua jalostavat metsäyhtiöt, muut mm. sahalähtöiset alan toimijat tulevat olemaan entistä enemmän selluteollisuudessa toimivien metsäyhtiöiden armoilla joutuessaan välittämään sahapuun hankinnan ohessa kertyvää kuitupuuta selluteollisuuden tarpeisiin ilman vaihtoehtoista käyttökohdetta. EPV korostaa, että jo nykyisellään sellu- ja paperiteollisuuden omat hankintayksiköt ovat hallitsevassa roolissa Suomen energiapuumarkkinoilta ja esitys voisi entisestään keskittää energiapuumarkkinoita näille toimijoille. Energiapuumarkkinoilla tulisi tavoitella kilpailun lisäämistä eikä sen vähentämistä. Lisäksi rajauksen toteutuessa energiapuuvolyymit pienenisivät merkittävästi eikä logistiikkaketjujen toiminta olisi enää kannattavaa. Tilanne johtaisi voimalaitosten kotimaisten polttoaineiden toimitusten pienenemiseen, kun niille ei olisi tarjolla muuta korvaavaa lähialueilla tuotettua kilpailukykyistä polttoainetta. Tämä kehityskulku vaarantaa myös huoltovarmuuden tulevina vuosina. EPV vastustaa esitystä kielteisten vaikutusten sekä lakiesityksessä havaittujen puutteiden takia Esitetty rankapuuhakkeen tuen rajaus ei ole linjassa pyrkimykselle lisätä uusituvan energian käyttöä sekä kehittää uusia ja turvata olemassa olevia työpaikkoja. Esitys tällaisenaan ei toimi. Toivomme, että TEM huomioi edellä esitetyt asiat. Yhdymme neljäntoista muun energiayhtio n yhteiseen lausuntoon TEM:n esityksestä (liite). Asian käsittelyyn tarvitaan aikalisä, joka mahdollistaa hakkeen tukijärjestelmän muutoksen huolellisen valmistelun niin, että metsäteollisuuden, metsäenergian logistiikkaketjujen ja energia-alan olemassa olevat ja tulevat työpaikat ja investoinnit huomioidaan tasapuolisesti. EPV vastustaa esitystä kielteisten vaikutusten sekä lakiesityksessä havaittujen puutteiden takia.
Lausunto 5(5) EPV Energia Oy:llä ei ole muuta lausuttavaa, mutta yhtiö pyytää TEMiä tiedottamaan esityksen etenemisestä. Lisätietoa tarvittaessa lausunnosta antaa Esa Koskiniemi, puh. +358 50 3862 535 ja osoitteella EPV Energia Oy, Frilundintie 7, 65170 Vaasa. Ystävällisin terveisin EPV ENERGIA OY Sami Kuitunen Johtaja Kehitys ja yhteiskuntasuhteet Liite: EPV Energia Oy:n ja 14 muun energiayhtiön yhteinen lausunto hallituksen esityksestä laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 5 ja 25 :n muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi LAUSUNTO Viite: TEM/2481/03.01.01/2014 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTOTUESTA ANNETUN LAIN 5 JA 25 :N MUUTTAMISESTA Kiitämme mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 5 ja 25 :n muuttamisesta. Vastustamme hallituksen esityksen mukaista rajausta metsähakkeesta tuotettavan sähkön tuotantotukeen. Pidämme rajausta sekä perusteettomana että monin tavoin haitallisena. Jos alueelliset hakkuumahdollisuudet eivät ole täyskäytössä, niin tarvetta rajoittaa energiapuun käyttöä ei näkemyksemme mukaan ole. Esitetty rajaus johtaisi metsähakkeen käytön romahtamiseen ja fossiilisten polttoaineiden käytön sekä tuonnin lisääntymiseen, negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin, lisääntyneisiin energiayhtiöiden kustannuksiin, puukaupan keskittymiseen ja vaikeuksiin uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi tukirajauksen vaatima EU-notifikaatioprosessi voi kestää useita vuosia. Metsäenergian käyttö romahtaa, jos esitetty tukirajaus tulee voimaan TEM:n näkemyksen mukaan rajaus ei heikennä syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjen metsähakevoimaloiden mahdollisuutta korvata turvetta metsähakkeella. Näkemystä perustellaan sillä, että metsähakkeen kilpailukyky kilpaileviin polttoaineisiin säilyy ennallaan muutoin paitsi mainituista jalostuskelpoisista rungonosista valmistetun hakkeen osalta, koska tällaisen metsähakkeen kustannukset ovat jonkin verran alemmat, kuin esim. nuoren metsän hoitokohteilta saadusta puuraaka-aineesta valmistetun hakkeen. Kyseinen näkemys ei pidä paikkaansa. Metsähakevoimaloiden kyky korvata turvetta puulla heikkenee merkittävästi, jos osa niille aikaisemmin käyttökelpoisesta raaka-aineesta rajataan alemman tukitason piiriin. Turpeen suhteellinen kilpailukyky metsähaketta vastaan paranee sekä alennetun syöttötariffitason että lisääntyvien metsähakkeen hankintakulujen takia. Rajaamalla merkittävä osa metsähakepotentiaalista alennetun syöttötariffin piiriin joutuvat metsähakevoimalat laajentamaan hankinta-aluettaan normaalituellisen hakkeen saatavuuden parantamiseksi. Tämä nostaa kaiken metsähakkeen hankintakustannusta erityisesti pidempien kuljetusmatkojen ja lisääntyvien korjuukustannusten takia. Erilaisten metsähakelajien eriarvoinen syöttötariffikohtelu johtaa siis väistämättä kaiken metsähakkeen kilpailukyvyn heikkenemiseen. TEM käyttää tukirajauksen kohteena olevista korkeamman jalostusarvon raaka-ainekohteista nimitystä järeän puun hakkuukohteet ja rajauksena näille kohteille on jäävän puuston vähintään 16 senttimetrin läpimitta. Valtakunnan metsien inventoinnissa Suomen metsähakepotentiaalista jaksolla 2020 2030 55% on harvennusmetsissä ja tästä harvennuksilta tulevasta energiapuusta 69% on kuitupuun mitat täyttävää puuainesta (taulukot 1 ja 2). Tämän metsähakepotentiaalin perusteella Suomelle on määritetty uusiutuvan energian tavoitteet ja puun käyttötavoite sen tuottamisessa. Mikäli TEM toteuttaa samaa rajausmallia metsähakepotentiaalin määrittelyssä, vähenee TEM:n suosiman metsäenergian käyttömahdollisuus jopa 8 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, jos kaikki kuitupuun kokoinen puuaines suljetaan pois energiakäytön piiristä. Tämä vaikutus korostuu 2020-luvulla, jolloin harvennusmetsistä tulee lähes 50% enemmän energiapuuta kuin kuluvalla vuosikymmenellä. Koska entistä suurempi osuus 1
energiapuupotentiaalista tulee tulevaisuudessa harvennushakkuista, uhkaa tukirajaus korostetusti vähentää metsäenergian saatavuutta, sillä uudistushakkuilta tulevat hakkuutähteen ja kantojen määrä vähenee ja harvennusenergiapuun osuus korostuu. Näin ollen Suomelle EU:ssa asetetut uusiutuvan energian tavoitteet vaarantuvat. TEM:n mukaan metsäteollisuuden lisääntyvä puunkäyttö lisää myös latvusmassan ja kantojen tarjontaa (kohta 2.1.). Tämä on totta lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin jo vuosina 2020 2029 uudistushakkuilta tulevan metsäenergian osuus tulee vähentymään 20 % ja tämän myötä latvusmassan ja kantojen tarjonta pienenee (taulukko 1). Tämä tarjonta ei riitä täyttämään energiapuun tarvetta, jos Suomen uusiutuvan energian tavoitteista halutaan pitää kiinni. Hakkuutapa 2010-2019 (1 000 m3/v) 2020-2029 (1 000 m3/v) Uudistushakkuut 12 653 10 029 Kasvatushakkuut 8 442 12 067 Yhteensä 21 095 22 096 Taulukko 1: Energiapuukertymän kokonaistilavuus (1000 m3/v) (Lähde: VMI10- VMI11 (2008-2012) / 2013 MELA- Ryhmä 16.09.2013) Hakkuutapa 2010-2019 (1 000 m3/v) 2020-2029 (1 000 m3/v) Uudistushakkuut 0 0 Kasvatushakkuut 5 813 8 373 Yhteensä 5 813 8 373 Taulukko 2: Ainespuukokoinen energiapuukertymä (1000 m3/v) (Lähde: VMI10- VMI11 (2008-2012) / 2013 MELA- Ryhmä 16.09.2013) (Taulukon 2 määrät sisältyvät taulukon 1 energiapuukertymän kokonaistilavuuteen) Lakiesityksen perusteluissa TEM myöntää, että yksittäisissä tapauksissa hakkeen käyttö voi hidastua tai taantua. Esitetyn tukirajauksen vaikutus on kuitenkin todellisuudessa huomattavasti suurempi. Metsähakkeen käyttö romahtaa käytännössä kaikissa Suomen rannikkoalueilla sijaitsevissa voimalaitoksissa, koska latvusmassa, kannot ja pienpuu ovat jo näillä alueilla täyskäytössä. Tämän takia erityisesti rannikolla sijaitsevat voimalaitokset käyttävät huomattavia määriä karsittua rankapuuta. Karsitun energiarangan käyttöä puoltavat myös metsänhoitosuositukset, joiden mukaan harvennuspuuston oksat on hyvä jättää metsään sekä korjuuteknologian kehitys. Monilla laitoksilla järeän runkopuun osuus käytettävästä energiapuusta on noin 50 %. Sisämaassa muutos on vähemmän dramaattinen, mutta johtaa kuitenkin metsähakkeen käytön korvautumiseen turpeella ja kivihiilellä. Lisäksi on selvästi havaittavissa, että TEM:n esittämä malli antaa kiistattoman edun kolmelle valtakunnalliselle kuitupuun ostajalle. Vain heillä on mahdollisuus hinnoitella puukauppakohde ilman syöttötariffiin liittyvää riskiä, sillä he voivat ohjata hakkuun jälkeisen puuston perusteella puujakeet optimaalisella tavalla selluntuotantoon tai energiaksi. Esitys tuo merkittäviä taloudellisia haittoja: negatiivinen vaikutus työllisyyteen, energiayhtiöiden lisääntyneet kustannukset ja puukaupan keskittyminen Hallituksen päätös palauttaa metsähakkeen tuki vuoden 2012 tasolle voi tuoda työllisyyteen 850 henkilötyövuotta lisää, mikäli rankapuun tukirajaus jätetään tekemättä. Ympäri maata toimivat pienyritykset ovat jo nyt investoineet 2
satoja miljoonia euroja metsäkoneisiin, hakkureihin ja kuljetuskalustoon. TEM:n esittämä tukirajaus johtaisi siihen, että näiden yritysten on korjattava energiapuut aikaisempaa korkeammilla kustannuksilla pieniläpimittaisista puustoista. Tämä johtaisi näiden yritysten talousahdinkoon, metsähakkeen hankintaketjujen alasajoon ja työpaikkojen menettämiseen. Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa työllistää suomalaisia monipuolisesti koko Suomessa, sillä metsäenergia hankitaan paikallisiin voimalaitoksiin noin 100 kilometrin säteeltä. Rajaus johtaa energiayhtiöt kestämättömään tilanteeseen, sillä metsähakkeen käytön lisäämiseksi tehdyt voimalaitosinvestoinnit jäävät hyödyttömiksi. Investoinnit on aikoinaan tehty luottaen valtion pitkäjänteiseen toimintaan. Mikäli TEM tekee nyt linjauksen, joka rajaa joissakin maakunnissa jopa yli puolet metsähakepotentiaalista puun rungon koon perusteella ensisijaisen energiakäytön ulkopuolelle, joutuvat energiayhtiöt uudistamaan polttoainesuunnitelmansa ja luottamus metsähakkeen käyttömahdollisuuksien kasvattamiseen heikkenee merkittävästi. Rajauksen myötä puukauppa keskittyy. Vain kolmella suurella metsäyhtiöllä on tekniset ja taloudelliset resurssit toimia tukirajauksen aiheuttaman byrokratian jälkeen energia- ja ainespuukaupassa optimaalisella tavalla. Muista toimijoista tulee sellu- ja energiapuun alihankkijoita. Tämä ei ole metsänomistajien, energiantuottajien eikä yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, sillä kilpailun rajoittuminen johtaa aina markkinoiden tehottomaan toimintaan. Malli on teknisesti toteuttamiskelvoton ja johtaa ongelmiin käytännön työssä TEM:n esityksessä ei ole tunnistettu mitään riskejä tai haasteita järeän puun hakkuukohteiden määrittämiselle. Todellisuudessa lähtöpuusto harvennustyömaalla voi kuitenkin olla 5 000-10 000 runkoa hehtaarilla, josta kasvatettavaksi puustoksi jää 1200 1400 runkoa. Käsiteltävän hakkuutyömaan pinta-ala voi olla kymmeniä hehtaareja, eli siellä voi olla satojatuhansia runkoja. Ennen hakkuuta on mahdotonta tehdä kiistatonta arviota jäävän puuston pohjapinta-alalla painotetusta rinnankorkeusläpimitasta. Tämä voidaan tehdä vasta hakkuun jälkeen ja siksi TEM:n esittämä rajausmalli antaa selkeän etulyöntiaseman kuitupuuta ostaville yrityksille, joilla on mahdollisuus optimoida eri jakeiden käyttökohde. Tästä samasta syystä ns. Kemera-tukikin myönnetään vasta hakkuun jälkeen, kun puuston koko voidaan kiistatta todentaa. TEM:n malli ei mahdollista ennen hakkuuta tapahtuvaa todennusta ja on siis teknisesti toteuttamiskelvoton. TEM arvioi, että sen esittämä tukirajauksen malli ottaa nykyistä paremmin huomioon korjuukustannusten erot eri hakkuukohteissa, koska hakkuukustannukset ovat järeän puun kohteissa pienemmät kuin nuoren metsän hoitokohteissa ja taimikoissa. Yleensä tämä arvio korjuukustannusten käyttäytymisestä pitää paikkansa. Esitetty jäävän puuston järeydestä johdettu rajaus ei kuitenkaan millään tavalla kerro poistettujen runkojen kokoa ja juuri näiden koolla on merkitystä korjuukustannuksiin. Järeämmissä kohteissa myös puusta maksettava kantohinta on korkeampi ja malli ei myöskään tunnista puutavaralajien kantohintaeroja. TEM:n mallin myötä puunkorjuun käytännön työ vaikeutuu ja monimutkaistuu huomattavasti. Tätä ei kuitenkaan esityksessä oteta huomioon riittävissä määrin. TEM esimerkiksi väittää, että metsähaketta tai metsähakkeen raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa tai säilyttää erikseen. Miten tämä on mahdollista, jos raakaaineilla on eri tukitasoja? EU-notifikaatio on merkittävä riski metsäenergian käytölle TEM itse toteaa lakiesityksessä, että tukijärjestelmän uudelleen arviointia EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden varmistamiseksi on pidettävä todennäköisenä. EU-prosessi voi kestää useita vuosia, kuten esimerkiksi pienpuun energiatuen (PETU) kanssa on käynyt ja tarkastelun lopputulosta on mahdotonta ennustaa. 3
Samanaikaisesti Suomi on viemässä EU-notifikaatioprosessiin Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera), joka koskee myös energiapuun tukitasoja. Kahden toisiinsa yhteydessä olevan EU-notifikaation läpi saaminen yhtä aikaa on hyvin hankalaa ja hidasta ja tätä tulisi välttää kaikin keinoin. On todella tärkeää, että Kemera-tuen jatkuminen kesäkuun 2015 jälkeen turvataan. TEM myös tunnustaa lakiesityksessään, että sen esittämä tukirajaus voi tarkoittaa Suomen nykyisen ns. kiikkulautamallin (turpeen vero ja metsähakkeen tuki) käsittelyä uudelleen Euroopan unionissa. Tällöin komissio arvioisi nykymallin hyväksyttävyyden soveltaen uusia valtiontukisuuntaviivoja ja on täysin mahdollista, että Suomen tukijärjestelmä myös kaatuisi uudessa EU:n tarkastelussa. Tällöin metsäenergian käyttö romahtaisi Suomessa ja kehitys halvaantuisi moniksi vuosiksi. On myös muistettava, että yhtäältä kyseessä on määräaikainen tuki, joka nykypäätöksillä poistuu 2020-luvun alkupuolella ja toisaalta tuki on voimakkaasti sidoksissa päästökauppaan. Päästöoikeuden hinta ei tälläkään hetkellä ole kovin kaukana rajasta, jonka jälkeen tuen merkitys alkaa vähentyä (10 ). Jos ja kun päästökauppa alkaa oikeasti toimia, ei tuella ole enää merkitystä. Emme pidä järkevänä rakentaa uutta kallista sääntelyä ja todentamista sekä alistaa nykyinen järjestely uuteen notifikaatiokierrokseen vain muutaman vuoden takia. Valmisteluaikataulu on kohtuuttoman kireä ja sitä tulisi pidentää Rajauksen edellyttämää lainsäädäntöä on valmisteltu kohtuuttoman kireällä aikataululla. Valmistelun aikana asianosaisille ei ole annettu tarpeeksi aikaa tulla kuulluksi ja lakiluonnoksen kommentointiajaksi jää vain muutama arkipäivä. Myös eduskuntakäsittelylle varattu aika näin merkittävässä asiassa on kohtuuttoman lyhyt. Hyvään lainvalmisteluun kuuluu lakiehdotusten vaikutusten perusteellinen arviointi, jonka tulee metsähakkeen rajauksen suhteen vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin: Onko metsäteollisuuden puun saatavuusongelmat tulevaisuudessa todennettu? Mikä on Suomen metsähakepotentiaali, joka voidaan käyttää energiaksi ilman rajoitteita? Jos metsäteollisuuden tarvitsemalle puulle tulee saatavuusongelmia, ratkeavatko ongelmat energiapuun tuen rajoittamisella? Onko esitettävä rajauksen malli oikea ja parhaiten tarkoitukseensa sopiva? Miten rajausmalli vaikuttaa metsähakkeen saatavuuteen ja hintaan? Miten paljon muut tukimuutokset (kuten esim. Kemera-lain muutokset vuonna 2015) jo supistavat metsäenergian kasvua ja vaikuttavatko ne metsäteollisuuden puun saantiin? Saako tuontipuusta tehty hake hakkuukohteesta riippumatta 100 % tuen? Miten tuontipuun tukikelpoisuutta pystytään valvomaan? Mielestämme mihinkään näistä kysymyksistä ei ole vastattu edes tyydyttävästi TEM:n lakiesityksessä. Tästä johtuen lainvalmistelussa tulisi ottaa aikalisä, jotta tukirajauksen avoimiin kysymyksiin pystytään vastaamaan. Näkemyksemme mukaan tulisi harkita keskeisistä energiapuumarkkinoiden sidosryhmien asiantuntijoista koostuvan työryhmän perustamista, joka valmistelisi mahdollisesti tarvittavat muutokset vuoden 2015 aikana. Alueellinen malli pidettävä mukana jatkovalmistelussa TEM on ottanut lakiesityksessään kantaa myös valmistelun aikana esitettyyn tukirajauksen alueelliseen malliin (kohta 2.2.). TEM väittää, että alueellinen puun käytön seuranta reagoi hitaasti ja on byrokraattisempi kuin sen ehdottama malli. Metsäkeskusalueittaista puun käyttöä on seurattu vuosikymmenet, eikä tämän tiedon saannissa ei ole hitautta. Tämän lisäksi puun ostomäärien kehittymistä seurataan viikoittain. Jos maakuntaan ilmoitetaan rajoite puun energiakäyttöön, on tieto tasapuolisesti kaikilla puunostajilla ja puun myyjillä tiedossa ja puukauppaa voidaan käydä tasapuolisista lähtökohdista. Myös TEM:n väite lisääntyvästä 4
byrokratiasta alueellisessa mallissa on väärä. TEM:n ehdottamassa tukirajauksen mallissa jokaisella leimikolla tai puukaupalla saattaa olla täyteen tukeen oikeuttavaa puuta ja alennettuun tukeen oikeuttavaa puuta. Tämä aiheuttaa kauppakohtaisen seurannan metsästä laitokselle ja laitokselta Energiavirastoon saakka. Alueellisessa mallissa tarvitsisi seurata vain toteutuneita metsäkeskusalueittaisia hakkuita METLA:n järjestelmästä, jolloin byrokratiaa olisi huomattavasti vähemmän. TEM arvioi, että turpeen veron lasku vaikuttaa kielteisesti kuitupuun saatavuuteen tehtaiden puunhankinta-alueilla, ei koko maassa (kohta 1.3.). TEM siis tunnistaa, että kuitupuun käyttö aiheuttaa pistekysyntää, eikä koko maan kysyntä ole tasaista. Silti TEM ehdottaa koko maan laajuista tukirajausta. Emme pidä TEM:n esittämää tukirajausta millään tavalla perusteltuna, sillä esimerkiksi METLA:n tilastoista käy yksiselitteisesti ilmi, että puuta riittää kaikille vielä metsäteollisuuden suurinvestointien jälkeenkin (taulukko 3). Suomen metsiin on säästynyt käyttämätön 0,5 miljardin kiintokuution puustopääoma, koska toteutuneet hakkuut ovat olleet pitkän ajan pienemmät kuin suurin kestävä hakkuumäärä. TEM itsekin arvioi esityksessään, että puuta on kaikille käyttäjille riittävästi, mutta alueellisia eroja sen riittävyydessä on. Vain maakunnan täyden hakkuumahdollisuuden ylittäminen on sekä metsänomistajien että koko kansantaloudenkin näkökulmasta ainoa järkevä syy asettaa rajoitteita puun käytölle. Jos maakunnan alueelliset hakkuumahdollisuudet eivät ole täyskäytössä, niin tarvetta rajoittaa energiapuun käyttöä ei ole. Jos tukirajaus on poliittisista syistä pakko tehdä, pidämme alueelliset hakkuumahdollisuudet huomioivaa mallia parempana vaihtoehtona kuin TEM:n esitystä. Metsäkeskus Hakattu ainespuu yhteensä vuonna 2013 (1 000 m3) Mahdollinen suurin kestävä ainespuun hakkuumäärä vuonna 2013 (1 000 m3) Käyttämätön ainespuupotentiaali vuonna 2013 (1 000 m3) Ahvenanmaa 218 244 26 Etelärannikko 1 048 2 066 1 018 Pohjanmaa 1 288 1 925 637 Lounais-Suomi 3 376 5 331 1 955 Häme-Uusimaa 5 213 5 744 531 Kaakkois-Suomi 4 292 4 610 318 Pirkanmaa 3 655 5 177 1 522 Etelä-Savo 6 426 6 570 144 Etelä-Pohjanmaa 3 003 4 603 1 600 Keski-Suomi 4 897 6 460 1 563 Pohjois-Savo 5 540 6 815 1 275 Pohjois-Karjala 5 327 6 157 830 Kainuu 3 371 4 769 1 398 Pohjois-Pohjanmaa 4 795 6 559 1 764 Lappi 3 967 5 694 1 727 Koko maa 56 416 72 724 16 308 Taulukko 3: Rajaus on tarpeeton, sillä ainespuuta riittää (Lähde: METLA:n tilastopalvelu 26.11.2014) Mallia voidaan tarkentaa esim. voimaantulon tai tukitasojen osalta, mutta emme pidä TEM:n esityksessä esiin nostettuja perusteita riittävinä sen hylkäämiseksi. 5
Yhteenveto Vastustamme edellä mainittujen kielteisten vaikutusten sekä lakiesityksessä havaittujen puutteiden takia TEM:n esittämää rajausta metsähakkeen tukeen. Valmistelun kohtuuttoman kireän aikataulun takia esitämme valmistelun siirtämistä laajapohjaiseen työryhmään, joka valmistelisi mahdollisen tukirajauksen vuoden 2015 aikana. Myös alueellisen mallin jatkokehittäminen on pidettävä lakivalmistelussa todellisena vaihtoehtona. Kunnioittaen, EPV Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy Jyväskylän Energia Oy Kanteleen Voima Oy Keravan Energia Oy Kokkolan Energia Kuopion Energia Oy Kymppivoima Oy Oulun Energia Oy Paikallisvoima ry Pori Energia Oy Rovaniemen Energia Oy Suur-Savon Sähkö Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 6