Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Asiantuntija Lasse Ala-Kojola 21.8.2008
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 275 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Perlos, Planmeca, Polar Elektro, Suunto, Vacon, Vaisala, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki, Componenta, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Aker Yards, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Kone, Konecranes, Metso, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Valtra, Wärtsilä... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, Logica, TietoEnator...
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2008e 12 BKT:n kasvu % 11 10 9 8 7 6 5 Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Muu latinalainen Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 4 3 2 1 Kasvu keskimäärin +3,7 % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Meksiko 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2007 Lähde: World Bank, IMF
Kulutuskysynnän kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella 5 0 Euroalue, vas.ast. 150 140 130-5 -10 120 110 100-15 -20 USA, oik.ast. 90 80 70-25 60 50-30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 40 Viimeinen havainto 7/2008. Lähde: Conference Board ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Tietotekniikka-ala Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden* tilauskanta 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. euroa, käyvin Yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 30.6.2008/30.6.2007 30.6.2008/31.3.2008 Muutos (vientiin): + 1 % - 3 % Muutos (kotimaahan: - 3 % + 3 % Muutos (yhteensä): 0 % - 2 % Vientiin Kotimaahan *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana 31.3.2007 alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 30.6.2008
Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa* 100 % Prosenttia yrityksistä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 98(10) 99(1) 99(4) 99(7) 99(10) 00(1) 00(4) 00(7) 00(10) 01(1) 01(4) 01(7) 01(10) 02(1) 02(4) 02(7) 02(10) 03(1) 03(4) 03(7) 03(10) 04(1) 04(4) 04(7) 04(10) 05(1) 05(4) 05(7) 05(10) 06(1) 06(4) 06(7) 06(10) 07 (1) 07(4) 07(7) 07(10) 08(1) 08(4) 08(7) Lisääntyneet Ei oleellista muutosta Vähentyneet *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-alan yritykset mukana heinäkuusta 2007 alkaen Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu
Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 (30.6.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
2000,1=100 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto alueittain Etelä-Pohjanmaa 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Muutos: 1-3,08/1-3,07,% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Teknologiateollisuus koko maa Koko teollisuus koko maa Teknologiateollisuus Etelä-Pohjanmaa +8 % +11 % +8 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 3/2008 Lähde: Tilastokeskus R:\aluetilasto\kuva1 30.7.2008/tp
2000,1=100 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto alueittain Pohjanmaa 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Muutos: 1-3,08/1-3,07,% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 +36 % +11 % +8 % Teknologiateollisuus koko maa Koko teollisuus koko maa Teknologiateollisuus Pohjanmaa Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 3/2008. Lähde: Tilastokeskus R:\aluetilasto\kuva9 30.7.2008/tp
Teknologiateollisuuden henkilöstö TE-keskusalueittain TE-keskusalue 1995 2000 2005 2006 2007e 2008e Etelä-Pohjanmaa 4 426 7 147 7 920 8490 8980 9290 Etelä-Savo 3 053 3 454 3 960 4090 4330 4390 Häme 12 669 14 936 15 250 15440 16270 16700 Kaakkois-Suomi 7 074 7 734 10 070 10170 10330 10610 Kainuu 1 955 2 714 1 950 2070 1990 2050 Keski-Suomi 9 202 12 047 12 010 12710 13190 13880 Lappi 4 633 5 249 5 470 5400 5440 5670 Pirkanmaa 19 920 26 989 29 420 30060 29910 29850 Pohjanmaa 11 721 14 191 14 660 15590 17210 17540 Pohjois-Karjala 2 846 3 983 6 000 6110 4900 4760 Pohjois-Pohjanmaa 15 269 24 101 23 190 22580 21500 20900 Pohjois-Savo 5 061 7 503 7 510 8050 8480 8650 Satakunta 12 676 12 891 12 550 12870 13280 13520 Uusimaa 55 797 78 117 79 110 82930 88070 89830 Varsinais-Suomi 27 597 31 285 27 360 28260 29790 29910 YHTEENSÄ 193 899 252 341 256 430 264820 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden aluetilinpito, EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 28.5.2008/tp/jp
Teknologiateollisuus - merkittävin elinkeino myös Etelä-Pohjanmaalla 50 % alueen koko viennistä 59 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 23 000 työpaikkaa eli neljännes Etelä- Pohjanmaan koko työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 9 000 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2007 (ennakkotiedot): Etelä-Pohjanmaalla Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 1,6 74 Henkilöstön määrä 9 000 272 000
Teknologiateollisuus - merkittävin elinkeino myös Pohjanmaalla 79 % alueen koko viennistä 77 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 43 000 työpaikkaa eli runsas kolmannes Pohjanmaan koko työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 17 200 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2007 (ennakkotiedot): Pohjanmaalla Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 5,2 74 Henkilöstön määrä 17 200 272 000
Toisen asteen koulutuksen suosio Asiantuntija Lasse Ala-Kojola 21.8.2008
Toisen asteen yhteishaku vuosina 2007 ja 2008. Eräiden koulutusalojen ensisijaishakijat suhteessa aloituspaikkoihin (%). Koulutusala (valinnan aloituspaikat 2008) Viestintä ja informaatio (874) Kauneudenhoito (1056) Maatilatalous (1163) Käsi- ja taideteoll. (1450) Tietojenkäsittely (1679) Prosessi, kemia, materiaali (2309) Kone- ja metalliala (3224) Arkkitehtuuri ja rakennus (3673) Ajoneuvo- ja kuljetus (3444) Sos&terveys (3923) Liiketal. ja kauppa (3860) Sähköala (4041) Majoitus ja ravitsemis (4751) 85 96 103 103 102 109 102 118 126 146 174 245 301 2008 2007 Ammatillinen yht (41224) Lukio (40626) 84 120 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Peruskoulupohjaiset linjat: Ensisijaishakijat / 100 aloituspaikkaa Lähde: OPH 23.4.2008
Kone- ja metallialan toisen asteen ensisijaishakijat ja aloituspaikat* vuosina 1980-2008. Peruskoulupohjaiset linjat 6000 5000 4000 Aloituspaikat 3000 Ensisijaishakijat 2000 1000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 * valinnan mukaiset aloituspaikat Lähde: OPH
Kone- ja metallialan toisen asteen yhteishaku 2008 Ensisijaishakijat / 100 aloituspaikkaa. Peruskoulupohjaiset linjat Alue, valinnan aloituspaikat 2008 Koko maa 3224 Lappi 134 Kainuu 44 Pohjois-Pohjanmaa 230 Keski-Pohjanmaa 49 Pohjanmaa 162 Etelä-Pohjanmaa 185 Keski-Suomi 224 Pohjois-Karjala 138 Pohjois-Savo 172 Etelä-Savo 74 Etelä-Karjala 94 Kymenlaakso 136 Päijät-Häme 116 Pirkanmaa 454 Kanta-Häme 85 Satakunta 261 Varsinais-Suomi 298 Itä-Uusimaa 34 Uusimaa 334 44 64 81 102 115 95 93 90 114 105 128 120 132 96 93 116 104 129 105 176 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Lähde: OPH 23.4.2008
Sähköalan toisen asteen ensisijaishakijat ja aloituspaikat* vuosina 1996-2008. Peruskoulupohjaiset linjat 6000 5000 4000 Ensisijaishakijat Aloituspaikat 3000 2000 1000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 * valinnan mukaiset aloituspaikat Lähde: OPH
Sähköalan toisen asteen yhteishaku 2008 Ensisijaishakijat /100 aloituspaikkaa. Peruskoulupohjaiset linjat Alue, valinnan aloituspaikat 2008 Koko maa 4041 Lappi 160 Kainuu 76 Pohjois-Pohjanmaa 364 Keski-Pohjanmaa 50 Pohjanmaa 154 Etelä-Pohjanmaa 243 Keski-Suomi 207 Pohjois-Karjala 125 Pohjois-Savo 180 Etelä-Savo 106 Etelä-Karjala 102 Kymenlaakso 172 Päijät-Häme 144 Pirkanmaa 294 Kanta-Häme 119 Satakunta 191 Varsinais-Suomi 391 Itä-Uusimaa 106 Uusimaa 857 74 78 79 102 114 116 89 101 98 95 120 130 105 102 123 118 94 102 88 107 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: OPH 23.4.2008
Tietojenkäsittelyalan toisen asteen ensisijaishakijat ja aloituspaikat* 2005-2008 Peruskoulupohjaiset linjat 2500 2000 Ensisijaishakijat Aloituspaikat 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 * valinnan mukaiset aloituspaikat Lähde: OPH
Tietojenkäsittelyalan toisen asteen yhteishaku 2008 Ensisijaishakijat / 100 aloituspaikkaa. Peruskoulupohjaiset linjat Alue, valinnan aloituspaikat 2008 Koko maa 1679 Lappi 76 Pohjois-Pohjanmaa 116 Keski-Pohjanmaa 22 Pohjanmaa 100 Etelä-Pohjanmaa 100 Keski-Suomi 123 Pohjois-Karjala 55 Pohjois-Savo 82 Etelä-Savo 44 Etelä-Karjala 54 Kymenlaakso 52 Päijät-Häme 46 Pirkanmaa 109 Kanta-Häme 86 Satakunta 103 Varsinais-Suomi 137 Itä-Uusimaa 43 Uusimaa 331 72 64 57 57 76 78 57 69 68 58 96 98 94 91 115 122 128 146 143 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Lähde: OPH
Toisen asteen ammatillinen koulutus: Kone- ja metallialan perustutkinto Yhteishaun ensisijaiset hakijat ja yhteishaussa koulutukseen valitut*). Koulutuksen uudet opiskelijat ja perustutkinnon suorittaneet 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ensisijaiset hakijat Yhteishaussa valitut Uudet opiskelijat Perustutkinnon suorittaneet *) Peruskoulu- ja yo-pohjaiset linjat Tutkinnon aloittaneiden tilastointiperusteet muuttuneet: Vuoteen 2003: määrä 29.9. Vuodesta 2004: määrä koko vuonna Lähde: OPH ja Tilastokeskus
Toisen asteen ammatillinen koulutus: Sähköalan perustutkinto Yhteishaun ensisijaiset hakijat ja yhteishaussa koulutukseen valitut *). Koulutuksen uudet opiskelijat ja perustutkinnon suorittaneet 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ensisijaiset hakijat Yhteishaussa valitut Uudet opiskelijat Perustutkinnon suorittaneet *) Peruskoulu- ja yo-pohjaiset linjat Tutkinnon aloittaneiden tilastointiperusteet muuttuneet: Vuoteen 2003: määrä 29.9. Vuodesta 2004: määrä koko vuonna Lähde: OPH ja Tilastokeskus
Toisen asteen ammatillinen koulutus: Tietojenkäsittelyala Yhteishaun ensisijaiset hakijat ja koulutukseen valitut. Koulutuksen uudet opiskelijat ja perustutkinnon suorittaneet 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 Ensisijaiset hakijat Yhteishaussa valitut Uudet opiskelijat Perustutkinnon suorittaneet *) Peruskoulu- ja yo-pohjaiset linjat Tutkinnon aloittaneiden tilastointiperusteet muuttuneet: Vuoteen 2003: määrä 29.9. Vuodesta 2004: määrä koko vuonna Lähde: OPH ja Tilastokeskus
Ammatillisen koulutuksen suosio ennätyslukemissa Kone- ja metallialan ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden nuorten määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Myös sähköalan ammatillisen koulutuksen ensisijaishakijoiden määrä kasvoi viimevuotisesta. Toisen asteen yhteishaussa yli 3000 opiskelijaa toivoi ensisijaisesti pääsevänsä peruskoulupohjaiseen kone- ja metallialan koulutukseen. Sähköalan ammatilliseen koulutukseen hakijoita oli runsaat 4000. Näille nuorille pitää nyt löytyä mielenkiintoisia työssäoppimis- ja kesätyöpaikkoja. Näin tuemme parhaiten nuorten valmistumista, ja samalla myös varmistamme, että heidän osaamisensa vastaa paremmin yritysten odotuksia.
KIITOS