KIRJALLINEN KYSYMYS 213/2004 vp Työttömyysetuuden ja opintojen yhteensovittaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysetuuden määräytymisestä säädetään työttömyysturvalaissa (1290/2002). Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan opiskeluajalta eikä opiskelun välisiltä loma-ajoilta. Päätoimisiksi opinnoiksi luetaan opinnot, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, tai lukio-opinnot, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan aina päätoimisiksi. Muuta koulutusta pidetään aina päätoimisena, jos koulutus- tai opetussuunnitelman edellyttämä tuntimäärä on keskimäärin vähintään 25 opetustuntia viikossa tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa. Henkilön aloittamaa muuta kuin edellä mainittua opiskelua pidetään päätoimisena, jos opintojen vaatima työmäärä, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiempi koulutus ovat niin suuria, että ne ovat esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Päätoimisesti opiskelleen henkilön opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Lukion tai peruskoulutuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään aina päätoimisena opiskelijana lukukauden päättymiseen saakka. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana. Järjestelmämme ei aina tue riittävästi työttömän henkilön omaehtoista itsensä kouluttamista. Esiin on aina välillä tullut tapauksia, joissa työttömän on ollut lopetettava opintonsa, koska iltaopintojen aikaisessa tilanteessa ei ole saanut mitään toimeentulon turvaavaa etuutta. Esimerkiksi, jos korkeakoulututkintoon tähtäävän henkilön opinnot vievät aikaa 2 tuntia illasta, hänet luetaan kokopäiväiseksi opiskelijaksi, ja näin ollen hän menettää työttömyyskorvauksensa, jos aloittaa opinnot, mutta saattaa jäädä myös opintotuen ehtojen ulkopuolelle. Esimerkiksi erään henkilön kansainväliset linjaopinnot eivät oikeuttaneet opintotukeen eivätkä työttömyyskorvaukseen. Hänellä olisi ollut mahdollisuus vastaanottaa päivätyötä opinnoista huolimatta. Hänen oli keskeytettävä opintonsa, jotka olisivat edistäneet hänen työllistymistään omalla alallaan ja lisänneet elämän mielekkyyttä. Sen sijaan hänen oltuaan tietyn ajan toimettomana, hänelle tarjottiin työllisyyskurssia, joka oli etäällä hänen substanssistaan. Tämän kurssin ajan hän oli oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Esimerkkitapaus osoittaa, että nykyinen käytäntö ei tue omaehtoista opiskelua. Opintojen aloittamista ei siis kannusteta tällaisessa tilanteessa. Työttömien yhdistyksen väki on viestittänyt samansuuntaisista kokemuksista, ja tilanne on koettu kielteiseksi. Työvoimatoimistosta kerrotaan, että työttömän oikeus opiskelun ja työttömyyspäivärahan Versio 2.0
yhteensovittamiseen ratkaistaan tapauskohtaisesti eikä siitä ole olemassa kirjallista materiaalia. Oikeus työttömyyspäivärahan saamiseen voi säilyä, jos opinnot kestävät työharjoitteluineen alle 20 opintoviikkoa riippuen siitä, mitä ja missä opiskellaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että käytännöt työttömyyskorvauksen saannissa eivät aina kannusta omaehtoiseen opiskeluun ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että kyseiselle ihmisryhmälle myönnetään työttömyyskorvausta ja sallitaan omaehtoinen opiskelu sillä ehdolla, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle, tai voidaanko vaihtoehtoisesti turvata näiden henkilöiden toimeentulo opintoetuuksien turvin? Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2004 Satu Taiveaho /sd Tuula Väätäinen /sd Minna Lintonen /sd Erkki Virtanen /vas Unto Valpas /vas Matti Kauppila /vas Pirkko Peltomo /sd Esa Lahtela /sd Rakel Hiltunen /sd Pentti Tiusanen /vas Matti Kangas /vas Tony Halme /ps Raimo Vistbacka /ps Pia Viitanen /sd 2
Ministerin vastaus KK 213/2004 vp Satu Taiveaho /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Taiveahon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 213/2004 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että käytännöt työttömyyskorvauksen saannissa eivät aina kannusta omaehtoiseen opiskeluun ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että kyseiselle ihmisryhmälle myönnetään työttömyyskorvausta ja sallitaan omaehtoinen opiskelu sillä ehdolla, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle, tai voidaanko vaihtoehtoisesti turvata näiden henkilöiden toimeentulo opintoetuuksien turvin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi on luotu opintotukijärjestelmä. Henkilö voi osallistua omaehtoiseen ammatillisia valmiuksia edistävään koulutukseen myös työttömyysetuuden suuruisen koulutuspäivärahan turvin. Koulutuspäivärahaan on oikeus sillä, joka työttömänä aloittaa taikka ryhtyy jatkamaan ennen työttömyyttään keskeytyneitä ammatillisia valmiuksia edistäviä opintoja. Opintojen tulee olla päätoimisia. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on yli 10 vuoden pituinen työhistoria ja että henkilö on koulutuksen aloittaessaan saanut välittömästi edeltäneen 12 kuukauden aikana työttömyysetuutta vähintään 86 päivältä. Koulutuspäiväraha on yksi työttömyysetuuksista ja siitä säädetään työttömyysturvalaissa. Työhallinnon hankkimaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvan henkilön koulutusaikainen toimeentulo turvataan koulutustuella tai työmarkkinatuella. Koulutustuki on saman suuruinen kuin henkilölle maksettava työttömyyspäiväraha. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta työmarkkinatuki maksetaan siihen oikeutetulle ilman tarveharkintaa. Lisäksi koulutustukea ja työmarkkinatukea saavalla opiskelijalla on oikeus myös kahdeksan (8) euron suuruiseen ylläpitokorvaukseen, jolla korvataan koulutukseen osallistumisesta aiheutuvia matka- ja muita ylläpitokustannuksia. Jos koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, opiskelijalla on oikeus korotettuun ylläpitokorvaukseen, jonka suuruus on 16 euroa päivässä. Myös kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistuvalla on oikeus korotettuun ylläpitokorvaukseen, jos hänelle koulutukseen osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia. Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena voidaan hankkia myös yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja. Työttömyysturva- ja opintotukijärjestelmän yhteensovittamisen tavoitteena on ollut, ettei väliinputoamisia pääsisi syntymään. Tähän on pyritty yhdenmukaistamalla päätoimisten opintojen käsitettä eikä merkittäviä ongelmia elokuun 2004 alussa voimaan tulevan opintotukilain muutoksen jälkeen enää pitäisi olla. Tämän jälkeenkin opintojen liian verkkainen eteneminen estää 3
Ministerin vastaus opintotuen saamisen. Yliopisto-opinnoissa vähimmäisvaatimuksena on, että opintosuorituksia kertyy kaksi ja puoli opintoviikkoa tukikuukautta kohden. Ammattikorkeakouluopinnoissa edellytetään kolmea opintoviikkoa tukikuukautta kohden. Opintojen ripeä loppuunsaattaminen parantaa merkittävästi henkilön työllistymismahdollisuuksia. Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2004 Työministeri Tarja Filatov 4
Ministerns svar KK 213/2004 vp Satu Taiveaho /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Satu Taiveaho /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 213/2004 rd: Är regeringen medveten om att praxis i erhållandet av arbetslöshetsersättning inte alltid uppmuntrar till frivilliga studier och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att människogruppen i fråga skall beviljas arbetslöshetsersättning och tilllåtas bedriva frivilliga studier på det villkor att studierna inte utgör ett hinder för mottagandet av heltidsarbete, eller kan man alternativt trygga dessa personers utkomst genom studieförmåner? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Systemet med utkomstskydd för arbetslösa syftar till att trygga arbetslösa arbetssökandes ekonomiska möjligheter att söka arbete och förbättra deras möjligheter att komma in på eller återvända till arbetsmarknaden genom att ersätta de ekonomiska förluster som föranleds av arbetslösheten. För att trygga utkomsten under studietiden har man skapat ett studiestödssystem. En person kan delta i frivillig utbildning som främjar yrkesfärdigheterna också med stöd av utbildningsdagpenning som är lika stor som arbetslöshetsförmånen. En person är berättigad till utbildningsdagpenning, om han som arbetslös börjar eller fortsätter studier, som främjar yrkesfärdigheterna och som avbrutits före hans arbetslöshet. Det bör vara fråga om heltidsstudier. Därtill förutsätts det att personen i fråga har en arbetshistoria på över 10 år och att han, då han inleder utbildningen, omedelbart under de 12 månaderna före utbildningen fått arbetslöshetsförmån för minst 86 dagar. Utbildningsdagpenningen är en av arbetslöshetsförmånerna och bestämmelser därom finns i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Utkomsten för en person som deltar i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning som anskaffats av arbetsförvaltningen tryggas genom utbildningsstöd eller arbetsmarknadsstöd. Utbildningsstödet är lika stort som den arbetslöshetsdagpenning som utbetalas åt personen. Under arbetskraftspolitisk vuxenutbildning utbetalas arbetsmarknadsstöd åt den som är berättigad till det utan behovsprövning. Dessutom är studerande som får utbildningsstöd och arbetsmarknadsstöd också berättigade till en åtta (8) euros ersättning för uppehälle, genom vilken man ersätter reseoch andra kostnader för uppehälle föranledda av deltagande i utbildning. Ifall utbildningen ordnas utanför pendlingsregionen, är studeranden berättigad till förhöjd ersättning för uppehälle till ett belopp av 16 euro per dag. Också de som deltar i utbildning anordnad utanför deras hemkommun har rätt till förhöjd ersättning för uppehälle, ifall de åsamkas inkvarteringskostnader för att de deltar i utbildningen. Också universitets- och yrkeshögskolestudier kan anskaffas i form av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. Syftet med att sammanjämka systemet med utkomstskydd för arbetslösa och studiestödssystemet har varit att inga "förlorare" skall kunna uppstå. Detta har man försökt uppnå genom att förenhetliga begreppet heltidsstudier, och inga betydande problem borde längre finnas efter ändring- 5
Ministerns svar en av studiestödslagen, som träder i kraft i början av augusti 2004. Också därefter hindrar studiernas för långsamma framåtskridande mottagandet av studiestöd. I universitetsstudier är minimikravet att man får ihop två och en halv studievecka per stödmånad. Då det gäller yrkeshögskolestudier förutsätts tre studieveckor per stödmånad. Ett raskt slutförande av studierna förbättrar märkbart personens sysselsättningsmöjligheter. Helsingfors den 16 april 2004 Arbetsminister Tarja Filatov 6