ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2011 Nivalan Liikuntakeskus Oy kevät 2009
SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007 2009 HANKE... 5 3. ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS... 6 3.1 ERITYISRYHMÄT JA NIIHIN KUULUVIEN MÄÄRÄT NIVALASSA... 6 3.2 LIIKUNTATILAT JA PAIKAT... 9 3.3 LIIKUNNAN OHJAAJAT... 11 4. ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÄMINEN NIVALASSA JA TOIMINTATAVOITE VUOSILLE 2010 2011... 11 4.1 NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY... 11 4.2 OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUT... 12 4.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 13 4.4 YKSITYISET LAITOKSET JA MUUT TAHOT... 16 5. ERITYISLIIKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSILLE 2010 2011... 18 5.1 ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN TEHTÄVÄT NIVALASSA... 18 5.1.1 Ohjaaminen... 18 5.1.2 Erityisliikuntatoiminnan suunnittelu ja koordinointi... 19 5.1.3 Erityisliikunnan tiedottaminen... 19 5.1.4 Erityisliikunnan asiantuntijana toimiminen... 20 5.2 ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÄMISEN TAVOITETILA... 20 Lähteet... 23 Liitteet... 24 2
1. Johdanto Arviolta yli miljoona suomalaista kuuluu iän, sairauden tai vamman vuoksi erityisryhmiin ja määrän oletetaan lisääntyvän koko ajan. Osa heistä käyttää yleisiä liikuntapalveluita, mutta osa tarvitsee yksilölliset tarpeet huomioivaa erityisliikuntaa. Erityis- tai soveltava liikunta on pääosin terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa, jonka tavoitteena on itsenäisen arjessa selviytymisen edistäminen. Lisäksi sillä voi olla kuntouttavaa tai hoidollista merkitystä. Ennen kaikkea erityisliikuntaryhmät mahdollistavat ryhmäläisille tasavertaisen liikunnan harrastamisen, tuottavat iloa ja tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Erityisliikuntaa järjestettäessä liikuntatilojen ja paikkojen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Komitean mietintö 2000; Mälkiä ja Rintala 2002) Liikuntalaki velvoittaa kunnat luomaan edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle huomioiden myös erityisryhmät, kuten liikuntarajoitteiset, pitkäaikaissairaat ja toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät sekä sosiaalisen tilanteen takia yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jäävät henkilöt. (www.finlex.fi.) Nivalassa on arviolta n. 2 000 erityisliikuntaa tarvitsevaa kuntalaista. Erityisryhmien liikuntaa järjestävät perinteisesti kunnat, liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset ja koulut yhteistyössä mm. lajiliittojen ja urheiluseurojen kanssa. (www.minedu.fi/erityisliikunta). Nivalassa liikuntapalveluiden järjestämisestä vastaa Nivalan Liikuntakeskus Oy. Liikuntakeskus tuottaa monipuolisia ja virikkeellisiä liikuntapalveluja yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja. Eräänä tärkeänä painopistealueena on terveysliikuntapalvelujen tuottaminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa, ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ koulu-, työpaikka- ja eritysliikunnan parissa. Tavoitteena on ihmisten fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen hyvinvointi. Erityisliikunnan kehittämistyö nivoutuu Nivalassa luontevasti kaupunginhallituksen vuoden 2009 nimeämän hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän työhön, sillä erityisryhmien liikunnan tavoitteena on ennen kaikkea edistää yksilöiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Opetusministeriön erityisryhmien liikuntaa kartoittanut toimikunta on jo v. 1981 antanut suosituksen perustaa yli 10 000 asukkaan kuntiin erityisryhmien liikunnanohjaajan toimia. Vuosina 1984 1991 kuntiin palkattiinkin n. 80 erityisryhmien liikunnanohjaajaa, mutta 90-luvulla taloustaantuman ja kuntien valtionosuuslakien uudistamisen vuoksi uusien virkojen perustaminen pysähtyi. Kuntatalouden elpyessä virkoja alettiin jälleen perustaa. Nykyisin virkoja on noin 95. Nivalassa esitettiin erityisryhmien liikunnanohjaajan viran perustamista v. 1989 1991, ehtona 3
valtionosuuden saaminen. Koska valtionosuutta ei valtion toimesta jaettu, jäi virka perustamatta. OPM:n asettama toimikunta arvioi erityisliikunnan tilaa jälleen v. 1995, minkä jälkeen käynnistyi Erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojekti 1997 99, johon osallistui 30 yli 10 000 asukkaan kuntaa, joissa ei ollut päätoimista erityisryhmien liikunnanohjaajaa. Nivala oli yksi projektikunnista ja Nivalassa tehtiinkin erityisliikunnan kartoitus vuonna 1998, mutta käytännön toimet jäivät toteuttamatta. Nivala osallistuu parhaillaan valtakunnalliseen Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 - kehittämishankkeeseen, jonka myötä Nivalassa on alkukevään 2009 aikana laadittu Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka perustuu erityisliikunnan kehittämistyöryhmän vuodenvaihteessa 2007 2008 tekemään erityisryhmien liikunnan tilannekartoitukseen. Kartoituksen pohjalta laadittiin erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset vuosille 2010 2011. Suurimmaksi haasteeksi erityisliikunnan osalta on Nivalassa muodostunut ohjaajapula ja siitä johtuva liikuntatoiminnan satunnaisuus. Tämän vuoksi osa erityisliikuntaa tarvitsevista jää kokonaan järjestetyn liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Laadukkaassa erityisryhmien ohjauksessa korostuu ohjaajan ammattitaito ja erityisosaaminen. Kehittämistyön keskeisimpänä tavoitteena Nivalassa nähdäänkin erityisliikunnanohjaajan toimen perustaminen, jolloin turvataan laadukas ja pitkäjänteinen erityisryhmien liikunnan ohjaaminen, koordinointi ja suunnittelu. Uimahalli Uikon terapia-allas, jonne pääsee invanostimella, soveltuu erittäin hyvin erityisryhmien liikuntaan. 4
2. Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 hanke Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 kehittämishanke on Liikuntatieteellisen Seuran, opetus-, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton hanke, jossa on mukana yhdeksän n. 10 000 asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä erityisryhmien liikuntatoimintaa ja tasa-arvoistaa kuntien liikuntakulttuuria erityisryhmät huomioivaksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen saaminen projektikuntiin, joissa ei vielä ole suunnitelmallista, säännöllistä erityisryhmien liikuntatoimintaa. Hankkeen tavoitteena on edelleen lisätä ja tehostaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä erityisliikunnan kehittämiseksi. Hanke on edennyt Nivalassa siten, että ensimmäisenä projektivuonna koottiin poikkihallinnollinen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä, joka kartoitti vuodenvaihteessa 2007 2008 erityisryhmien liikuntatoiminnan nykytilan, tarvittavat edellytykset, voimavarat ja kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta laadittiin alkuvuodesta 2009 erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka sisältää erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset vuosille 2010 2011. Kehittämissuunnitelman kirjoitti työryhmätyöskentelyn pohjalta terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti Hennariikka Virtanen. Nivala mukaan Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 hankkeeseen poikkihallinnollisen erityisliikunnan kehittämistyöryhmän perustaminen erityisliikunnan peruskartoitus erityisliikunnan kehittämissuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset vuosille 2010 1011 2007 2008 2009 kehittämissuunnitelman ja toimenpide-ehdotusten esittäminen kaupunginhallitukselle Nivalan Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Ari Ohtamaa, puheenjohtaja, liikuntaneuvoja, ari.ohtamaa@nivala.fi, puh 044 4457 423, Rovastintie 11, 85500 Nivala Seija Hernetkoski, sihteeri, liikunnanohjaaja, seija.hernetkoski@nivala.fi, puh 044 4457 424, Ypyäntie 166, 85540 Nivala Mirja Jaakola, sivistyslautakunnan pj., mirja.jaakola@nihak.fi, puh 044 4457 306, Rantasaari 14, 85500 Nivala Eila Saviluoto, fysioterapeutti, eila.saviluoto@kalliopp.fi, puh 044 4196567, Kiveläntie 181, 85540 Nivala Maija Poikkimäki, kehitysvammatyö, ohjaaja, maija.poikkimaki@kalliopp.fi, p. 044 4196911, Laitapuhto 21, 85500 Nivala Anu Rauma, erityisopettaja, anu.rauma@nivala.fi, puh 041 4334959, Vanha Pirttirannantie 3, 85500 Nivala Kirsti Huippula, Eläkeliiton Nivalan yhdistys, vertaisohjaaja, puh 040 777 3146, Rantalantie 8, 85630 Sarjanahde 5
3. Erityisliikunnan peruskartoitus Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kartoitti erityisryhmien liikunnan tilanteen Nivalassa vuodenvaihteessa 2007 2008. Tavoitteena oli selvittää erityisryhmiin kuuluvien määrä, nykyinen liikuntatoiminta, liikuntaa ohjaavat henkilöt sekä liikuntatilat. Myös erityisliikunnan tarvetta (liikuntamuodot, -lajit) sekä mahdollisia ongelmia ja esteitä kysyttiin. Kyselyyn vastanneille annettiin lisäksi mahdollisuus esittää toiveita ja uusia ideoita erityisliikunnan järjestämiseksi. (www.erityisliikunta.fi/). Kartoitus toteutettiin tilanteen mukaan joko haastattelemalla, suorittamalla kysely puhelimitse/ sähköpostitse tai erityisliikunnan kehittämistyöryhmän jäsenten välityksellä. Yhdistyksille sekä urheiluseuroille lähetettiin kyselylomake (liite 1). Liikuntatilat kartoitettiin tutustumalla tiloihin paikan päällä, pohjapiirustusten avulla ja sivukylien koulujen osalta tietoja tarkistettiin puhelimitse. 3.1 Erityisryhmät ja niihin kuuluvien määrät Nivalassa Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. (Erityisryhmien liikunta 2000 toimikuntamietintö.) Valtakunnallisesti tarkasteltuna liikunnan erityisryhmiin kuuluu n. 20 25 % ihmisistä. Suhteutettuna Nivalan väkilukuun tämä tarkoittaa noin 2 800 henkilöä. Osa heistä voi ja haluaa osallistua normaaliin liikuntatoimintaan, ja osa vammoista ja sairauksista kumuloituvat samalle henkilölle, joten tarkkaa lukua erityisliikuntaa tarvitsevista henkilöistä on vaikea määritellä. Arviolta kuitenkin n. 2 000 nivalalaista tarvitsee jossain määrin sovellettua liikuntaa. Ammattitaitoisen erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen Nivalassa onkin perusteltua erityisliikunnan tarvitsijoiden suuren määrän vuoksi. Seuraaviin kappaleisiin on koottu tarkempaa tietoa erityisryhmistä ja niihin kuuluvien määristä Nivalassa. Liikuntarajoitteiset Noin 10 % Suomen väestöstä on liikuntarajoitteisia. Nivalan kokoisessa kaupungissa on tällöin hieman yli 1000 liikuntarajoitteista henkilöä. Yleisimmät ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelimistön vammat, aistivammat ja kehitysvammaisuus. (Mälkiä & Rintala, 2002). Tuki- ja 6
liikuntaelinvammojen ja -sairauksien (mm. reuma, neurologiset vammat ja sairaudet, keskushermostosta johtuvat liikuntahäiriöt) esiintyvyydestä Suomessa ei ole olemassa tarkkoja lukuja, mutta kyse on melko huomattavasta ryhmästä. Vuonna 2007 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 16 64 vuotiaita oli Nivalassa 2.2 % asukkaista, kun koko maan vastaavanikäisessä väestössä luku on 1.8 %. (www.sotkanet.fi). Suuri osa liikuntarajoitteisista tarvitsee erityis- tai sovellettua liikuntaa ja liikunnan ohjaaminen asettaa erityisvaatimuksia ryhmien ohjaajalle. (Mälkiä & Rintala, 2002) Aistivammaiset Suomessa on n. 300 000 kuulovammaista ja n. 80 000 näkövammaista. Mikäli Nivalassa esiintyy aistivammaisuutta samassa suhteessa koko maahan verrattuna, on Nivalassa kuulovammaisia n. 640 (5.6 % väestöstä) ja näkövammaisia n. 170 (1.5 % väestöstä). Osa aistivammaisista tarvitsee liikuntaharrastuksessaan runsaasti soveltamista ja erityisosaamista. (Mälkiä & Rintala, 2002) Kehitysvammaiset Suomessa on n. 30 000 kehitysvammaista, mikä on n. 0.6 % väestöstä. Nivalassa on 95 kehitysvammaista, mikä on 0.8 % Nivalan asukasluvusta, eli hieman yli valtakunnallisen keskitason. Kehitysvammaisuuteen liittyy häiriöitä käyttäytymisen, oppimisen tai sosiaalisen sopeutumisen alueella ja useimmiten myös viivästynyt motorinen kehitys. (Mälkiä & Rintala, 2002) Nämä seikat on luonnollisesti huomioitava kehitysvammaisten liikunnan ohjaamisessa. Pitkäaikaissairaat Yleisimmät pitkäaikaissairaudet ovat: sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet, diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, syöpäsairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Tarkkoja lukuja ei ole saatavissa, mutta yli miljoonalla suomalaisella (20 % väestöstä) on jokin näistä sairauksista. Viitettä pitkäaikaissairaiden määrästä saa yhdistysten jäsenmääristä, joskaan kaikki pitkäaikaissairaat eivät kuulu yhdistyksiin ja toisaalta niihin kuuluu jäseniä, joilla ei ole ko. sairautta. Liikunnalla on merkittävä rooli ehkäistäessä monien pitkäaikaissairauksien syntyä, sillä tutkimusten perusteella liikkumattomuus altistaa mm. sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen, diabeteksen ja useiden syöpien syntymiselle. Toisaalta myös edellä mainittujen pitkäaikaissairaiden liikunnassa on huomioitava sairauksien erityispiirteet, jolloin erityisliikunnanohjaajan ammattiosaamisen tärkeys liikunnan ohjaamisessa korostuu. 7
Erityiskorvattavat lääkkeet Myös KELA:n korvaamat lääkkeet antavat jonkinlaista viitettä pitkäaikaissairaiden määrästä. Nivalassa oli vuonna 2008 4 234 erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettua henkilöä, mikä on noin 38 % väestöstä ja merkittävimmät erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet olivat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, keuhkoastma ja obstruktiiviset keuhkosairaudet sekä diabetes. Taulukkoon (1) on koottu erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettujen määrät tautikohtaisesti. Liikunnalla on merkittävä rooli pitkäaikaissairauksien hoidossa oireiden ja sairauden aiheuttamien haittojen vähentämisessä. Sydän- ja verisuonisairauksissa liikunta parantaa veren koostumusta ja laatua sekä ehkäisee verisuonten rappeutumista. Diabeetikoilla liikuntaa auttaa verensokerin säätelyssä ja vähentää lääkityksen tarvetta. Kansanterveyslaitoksen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksen tulokset osoittavat, että tyypin 2 diabetes on jopa ehkäistävissä, ja diabetesriskinsä tiedostavat henkilöt ovat halukkaita muuttamaan elämäntapojaan, kun saavat tehostettua ravinto- ja liikuntaneuvontaa. (www.ktl.fi/) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava tauti henkilöä verenpainetauti 1275 sepelvaltimotauti 688 sydämen vajaatoiminta 312 sydämen rytmihäiriöt 123 keuhkoastma ja obstruktiiviset keuhkosairaudet 629 diabetes 490 reumaattiset niveltulehdukset, sidekudostaudit?? epilepsia 147 kilpirauhasen vajaatoiminta 205 psykoosit 224 glaukooma 114 kihti 27 Taulukko 1. Erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutetut tautikohtaisesti Nivalassa. (Kela 01 / 2008) Ikääntyneet Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti, mikä lisää paineita sosiaali- ja terveyspalveluille. Nivalassa oli 2 211 yli 65-vuotiasta vuonna 2007, mikä on noin 20 % koko väestömäärästä. Heistä yli 75-vuotiaita oli 788 (7 % väestöstä). Tämä noudattaa valtakunnallista keskitasoa. Useimmiten toimintakyky alkaa heikentyä 70 75 ikävuoden jälkeen ja itsenäinen selviytyminen vaikeutuu. Laitoshoito on kallista, joten omatoimisuuden säilyttäminen liikunnan avulla on perusteltua. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikan hinta Nivalassa oli vuonna 2006 keskimäärin 42 750 vuodessa, jolloin yksi hoitopäivä maksaa 113 / henkilö. 8
75 vuotta täyttäneistä Nivalalaisista 86.2 % ja 85 vuotta täyttäneistä 71.9 % verrattuna vastaavan ikäiseen väestöön asuu kotona. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa oli 75 vuotta täyttäneistä Nivalalaisista 31.12.2007 päivitetyn tilaston mukaan 4.6 % vastaavanikäisistä. Nivalassa on valtakunnallisesti tarkasteltuna hieman koko maata (6.5 % väestöstä) vähemmän pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä. Kuitenkin Sosiaalija terveysministeriön ja Kuntaliiton Ikäihmisten laatusuositus 2006 suosittaa, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus on enintään 3 %. (www.uusi.sotkanet.fi/). Ikääntyville suunnatulla oikein annostellulla ja toteutetulla, terveyttä edistävällä liikunnalla voidaan vähentää lääkehoidon ja terveydenhuollon kustannuksia sekä edistää itsenäistä kotona selviytymistä. Tutkimusten mukaan liikunta hidastaa, vähentää ja kompensoi ikääntymiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Muut Sosiaalisen tilanteen vuoksi yleisen liikuntatarjonnan ulkopuolelle jäävät esim. päihdeongelmaiset ja maahanmuuttajat. Myös omaishoitajat kuuluvat tähän ryhmään, sillä he eivät esimerkiksi useinkaan voi osallistua iltaryhmiin sijaishoitojärjestelyiden haasteiden vuoksi. 3.2 Liikuntatilat ja paikat Erityisliikuntaa järjestettäessä liikuntatilojen ja paikkojen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriön liikuntainterventioiden tehoa arvioivassa kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että liikuntapaikkojen ja palvelun saatavuuden parantamisella ja liikunnan terveyshyödyistä tiedottamisella on fyysistä aktiivisuutta lisäävä vaikutus. (www.stm.fi). Parhaaseen tulokseen liikuntapaikkojen esteettömyydessä päästään huomioimalla kaikessa liikenneja ympäristösuunnittelussa ja liikuntapaikkarakentamisessa erityisryhmien tarpeet jo suunnitteluvaiheessa. Seuraavaan taulukkoon (taulukko 2) on koottu Nivalan sisä- ja ulkoliikuntapaikat ja kuvattu niiden soveltuvuus erityisryhmien käyttöön. 9
Liikuntatila Soveltuvuus erityisryhmien käyttöön Kaupungin omistamat liikuntatilat Kyösti Kallion koulun liikuntasali lukion liikuntasali Niva-Kaijan yläaste Squashalli ja sen yhteydessä toimiva kuntosali Soveltuvat liikuntavammaisten käyttöön. Portaita ei ole ja pukutilat sekä inva-wc ovat hyvin saavutettavissa. Lisäksi molemmat sijaitsevat melko lähellä keskustaa. Tilat eivät sovellu vaikeasti liikuntavammaisille henkilöille, sillä koululla on portaat sekä liikuntasaliin, että pesutiloihin mentäessä. Ei portaita, mutta tiloissa ei pysty liikkumaan pyörätuolilla kapeiden oviaukkojen vuoksi. Haapalan, Malilan, Ahteen ja Haikaran koulut Järvikylän koulun liikuntatilat Ypyän liikuntasali Liikuntatiloissa on huomioitu liikuntarajoitteiset kiitettävästi. Tilat soveltuvat hyvin monenlaisille liikuntaryhmille. Soveltuvat pienin muutoksin kaikkien ryhmien käyttöön. pääsee pyörätuolilla, ei inva-wc:tä Ongelmana näiden tilojen osalta saattaa olla niiden saavutettavuus (pitkät matkat). uimahalli Uikko uimahallin kuntosali seniorikuntosali Liikuntarajoitteiset on huomioitu hyvin ja allastiloihin pääsee helposti. Altaita löytyy monentasoisille uimareille (25 m kuntouintiallas, lasten opetusallas, terapia-allas (invavarustus), kylmäallas ja pikkulasten kahluuallas). Nostettava/ laskettava pöytätaso invatiloissa helpottaisi pukemista. Saunan ja pesutilan väliltä puuttuu väliovi, mikä tekee tilasta tukalan kuuman liikuntaryhmän kanssa toimittaessa. Kuntosali on varustettu nykyaikaisilla Technogym kuntosalilaitteilla. Kuntosalin yhteydessä on lisäksi ryhmäliikuntatila. Kuntosalille pääsee toistaiseksi ainoastaan portaita pitkin ja kuntosalilla siirtyminen laitteisiin on vaikeaa tilanpuutteen vuoksi, mutta suunnitelmat laajennuksesta ja mm. hissistä kuntosalille valmistuvat kesän 2009 aikana. Kuntosali on varustettu nykyaikaisilla Technogym kuntosalilaitteilla. Salille pääsee esteettömästi, sillä kynnyksiä ei ole ja ovet ovat riittävän leveät, mutta tila pieni ja aiheuttaa vaikeuksia siirtymisessä laitteesta toiselle. Yksityisten tai yhdistysten omistamat liikuntatilat Nivalan ammattioppilaitos Tuiskulan, Kinevan ja Nuorisoseuran salit Jäähalli Nivalan fysioterapia Fysioterapia Lepoluhti Ulkoliikuntapaikat 1 urheilukenttä ja 5 pallokenttää Pyssymäen ulkoilualue Nivalan Seudun golfkenttä ratsastusreitti golfkentän vieressä Nivalan luontoreitit Tilat soveltuvat kuntosalia lukuun ottamatta erinomaisesti liikuntavammaisten käyttöön ja myös suurempien tapahtumien järjestämiseen. Kaikkiin pääsee pyörätuolilla, mutta missään ei ole inva-wc:tä. Tilat eivät sovellu vaikeasti liikuntarajoitteisten käyttöön. Jäähallin tilat soveltuvat katsomoa lukuun ottamatta liikuntarajoitteisten käyttöön. Kuntosalilla HUR:in laitteet. Kuntosalilla Easylinen laitteet. Soveltuvat sellaisenaan kaikkien ryhmien käyttöön. Ongelmana saattaa olla inva-wc:n puuttuminen kenttien välittömästä läheisyydestä. Soveltuu monenlaisten ryhmien käyttöön. Vaikeimmin liikuntarajoitteisille voi tuottaa vaikeuksia melko jyrkkä nousu Pyssyhoviin mentäessä ja inva-wc:n sijainti rakennuksen takaosassa. Pyssymäelle on matkaa keskustasta 8 kilometriä. monentasoisten liikkujien saavutettavissa soveltuu myös muuhun ulkoiluun tavallisia metsäpolkuja, ei pyörätuolilla liikkumismahdollisuutta Taulukko 2. Nivalan sisä- ja ulkoliikuntapaikat ja niiden soveltuvuus erityisryhmien käyttöön. 10
3.3 Liikunnan ohjaajat Nivalassa ei ole koulutettua erityisliikunnanohjaajaa. Nivalan Liikuntakeskus Oy:n palveluksessa on 1 liikunnanohjaaja, liikuntaneuvoja ja 4 uinninopettajaa, joista yhdellä on pätevyys erityisryhmien uinninopetukseen ja vauvauinnin ohjaamiseen. Nivalassa toimii 12 15 fysioterapeuttia/ kuntohoitajaa, joista 5 työskentelee terveyskeskuksessa ja loput yksityisissä laitoksissa. Ylä-asteella ja lukiossa on 4 liikunnanopettajaa ja ammattiopistossa 2. Useat ala-asteen opettajat ovat myös erikoistuneet liikuntaan ja Jokilatvan opiston ryhmiä on vetänyt 2 liikunnanohjaajaa. Eläkeliitossa on vertaisohjaaja, joka on käynyt erilaisia lyhyitä kursseja. Laitoksissa henkilökunta on ohjannut liikuntatoimintaa peruskoulutuksen yhteydessä saamiensa tietojen ja taitojen perusteella. 4. Erityisliikunnan järjestäminen Nivalassa ja toimintatavoite vuosille 2010 2011 Nivalassa eletään liikuntapalveluiden järjestämisen osalta uusia aikoja. Vuoden 2009 alusta alkaen Nivalan liikuntapalvelut on siirretty organisaatiomuutoksen myötä Liikuntakeskus Oy:lle. Vastaava toimintamalli on käytössä ainoastaan Lohjalla ja Leppävirralla. Tämän mallin tavoitteena Nivalassa on ennen kaikkea saada tasavertaisesti kaikki kuntalaiset vauvasta vaariin laadukkaan, turvallisen ja hyvin organisoidun liikuntatoiminnan piiriin. Seuraaviin kappaleisiin on kuvattu peruskartoituksen pohjalta Nivalan erityisliikunnan nykytilaa ja hahmoteltu toiminnan tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä vuosille 2010 2011. 4.1 Nivalan Liikuntakeskus oy Nivalan Liikuntakeskus Oy on Nivalan kaupungin omistama yhtiö (kaupungin omistus 98 % yhtiön osakekannasta), jonka toimiala on liikuntapalvelujen tuottamisessa sekä omistamiensa kiinteistöjen ylläpidossa ja vuokraamisessa. Nivalan Liikuntakeskus Oy kuuluu NIVALA kaupunki konserniin. Nivalan Liikuntakeskus Oy on perustettu 17.1.2005 ja entinen Jokilaaksojen Jäähalli Oy vuonna 1992. Nivalan Liikuntakeskus Oy:n omistamista tiloista jäähalli on valmistunut vuonna 1995, uimahalli Uikko on otettu käyttöön vuonna 2006 ja uimahallin kuntosali vuonna 2007. Tämän lisäksi Nivalan Liikuntakeskus Oy hallinnoi kaupungin omistamaa Pyssyhovia sekä Pyssymäen latu-/ ja ulkoilureitistöä. 11
Nivalan Liikuntakeskus Oy:n toiminnan tavoitteena on kaupunkilaisten fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Liikuntakeskus tuottaakin tavoitteen mukaisesti monipuolisia ja virikkeellisiä liikuntapalveluja yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja. Eräänä tärkeänä painopistealueena on terveysliikuntapalvelujen tuottaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ koulu-, työpaikka- ja eritysliikunnan parissa. Nivalan Liikuntakeskus liikutti v. 2008 Nivalalaisia yli 100 000 kertaa ja liikuntapalveluiden liittäminen yhtiöön nostaa liikuntasuoritteiden määrää jatkossa merkittävästi. Nivalan kaupunki jakaa vuosittaiset kohde- ja yleisavustukset. Nivalan Liikuntakeskus valmistelee avustukset ja tekee esitykset avustusten jakamisesta sivistysjohtajalle. Nivalan Liikuntakeskus Oy:n palveluksessa toimii 1 liikunnanohjaaja, liikuntaneuvoja sekä 4 uinninopettajaa, joista yhdellä on pätevyys erityisryhmien uinninopetukseen ja vauvauinnin ohjaamiseen. Nykyisen toimintatavan myötä reagoiminen kuntalaisten alati kasvavaan liikuntapalveluiden tarpeeseen helpottuu ja nopeutuu. Uusi toimintamalli mahdollistaa liikuntapalveluiden kehittämisen kaikille kuntalaisille vuorovaikutuksessa, luottamuksella ja luovalla tavalla. Järjestäjä Erityisliikuntaryhmät / liikuntatoiminta 2008 Ryhmätavoite/ toimintatavoite 2010/2011 Vaaditut toimenpiteet Nivalan Liikuntakeskus Oy vesijumppaa ikääntyville, ryhmässä mukana myös mm. reumaatikkoja ja sydänpotilaita yhdistykset (mm. eläkeliitto, sydänyhdistys, invalidit ja diabetesyhdistys) käyttävät uimahallia ja kuntosalia omaan liikuntaansa yhdistysten omat vuorot ohjatuiksi liikuntarajoitteisille omia ryhmiä sekä vesi- että kuntosaliliikuntaan operoiduille asiakkaille kuntouttavia ryhmiä erityisliikunnanohjaajan saaminen ryhmien ohjaamiseen ja organisointiin kuntosalitoiminnan tehostaminen vaatii hissin saamista jolloin kulkua kuntosalille voidaan helpottaa vesiliikuntaryhmiä erityisoppilaille yhteistyötä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa on tehostettava 4.2 Opetus- ja sivistyspalvelut Jokilatvan opisto Jokilatvan opiston muodostavat Nivalan, Haapajärven ja Pyhäjärven yhdistyneet kansalaisopistot ja opetusta annetaan ylläpitämisluvan mukaisesti koko toiminta-alueella. Nivalassa toimi kevätlukukaudella 2008 5 Jokilatvan opiston järjestämää erityisryhmien liikuntapiiriä (3x 12
ikäihmisten kuntojumppa, kehitysvammaisten kuntopiiri ja hengitysjumppa). Yhteinen opisto mahdollistaa osallistumisen myös Haapajärven ja Pyhäjärven ryhmiin, mikäli kuljetus järjestyy. Opisto voi lisäksi jossain määrin tarjota ohjaajaresursseja erityisliikuntaan. Erityisluokat (entinen erityiskoulu) Erityisopetuksessa oli lukukaudella 2007 2008 50 hyvin eritasoista oppilasta. Erityisopetuksen puolella toimii yhdeksän opettajan lisäksi kiertäviä opettajia ja avustajia. Koska liikunta tukee hyvin muuta oppimista, on liikuntatuntien määrä erityiskoulussa suurempi. Liikuntatunnit ovat olleet monipuolisia sisältäen mm. hiihtoa, luistelua, uintia ja pelejä. Uusi uimahalli Uikko on parantanut erityisryhmien uintimahdollisuuksia huomattavasti, sillä uimahallin puolella on huomioitu esteetön liikkuminen, joten altaalle pääsee ilman kynnyksiä ja rappusia. Järjestäjä Erityisliikuntaryhmät / liikuntatoiminta 2008 Opetus- ja Sivistyspalvelut: Ryhmätavoite/ toimintatavoite 2010/2011 Vaaditut toimenpiteet Jokilatvan opisto 5 ryhmää (3x ikäihmisten kuntojumppa, kehitys-vammaisten kuntopiiri, hengitysjumppa) Toiminnan määrä jatkossakin vähintään lukuvuoden 08 09 tasolla, toiveita on esitetty erityisesti kehitysvammaisten viriketoiminnan lisäämiseksi Nykyisen toiminnan jatkaminen ei vaadi erityisiä toimenpiteitä, uuden toiminnan aloittaminen edellyttää sopivia tiloja ja opettajia opiston tilat ovat vuokratiloja, joten tilojen käyttö on varauksen ja taloudellisen tilanteen vuoksi vaikeaa Erityisluokat runsas ja monipuolinen liikuntatuntitarjonta (hiihtoa, luistelua, uintia ja pelejä) erityislasten liikunnalle on valtava tarve uimaryhmä Uikkoon ohjaaja, jolla on riittävä kokemus erityislasten ohjaamisesta (tarvittaessa koulutusta kohdata erityislapsi) 1 telinejumppakerho 1 krt./vko alkuopetusikäisille liikuntaleikki/ - pelikerho ja motoriikkaratoja heti koulun jälkeen (vanhemmat sitoutetaan kuljettamaan lapsia) musiikkiliikuntaa tytöille sählykerho tytöille ja pojille riittävästi avustajia (esim. tuki ry:n, pelastakaa lapset ry:n, vanhempaintoimikunnan kautta) vanhempia tiedotetaan riittävästi liikuntamahdollisuuksista ja motivoidaan/ sitoutetaan kuljettamaan lapsia liikuntakerhoihin ryhmäkoot sopiviksi monipuolisen välineistön hankinta 4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Vuoden 2008 alusta aloitti toimintansa peruspalvelu- kuntayhtymä Kallio. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehtävänä on järjestää Alavieskan ja Sievin kunnan sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymän muodostavat 13
käytännössä em. kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä. Terveyskeskus Terveyskeskuksen fysioterapiaosastolla toimii muutama fysioterapeutin ohjaama erityisryhmä. (niska- ja selkäryhmä tai TULES-ryhmä, kaksi neurologista ryhmää sekä tarvittaessa olkapää- ja polviryhmät). Ryhmät kokoontuvat 1-2 krt./vko. Kotikeskus Kotikeskuksen palveluihin kuuluvat hoitokodit Rantakoti ja Hopeakoti. Rantakodissa pitkäaikaishoidon tavoitteena on tukea asukkaita hyvään elämään toimintakyvyn rajoituksista huolimatta. Hopeakoti on dementiayksikkö, jossa pitkäaikaishoidon lisäksi on 1-2 paikkaa dementoituneiden vuorohoito- ja tutkimusjaksoja varten. Kotikeskuksen liikuntaryhmistä ei ole tietoa. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa hyvä, arvokas ja itsenäinen elämä omassa kodissa, toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Kotihoito tarjoaa ikääntyneille virikkeellistä toimintaa, kuten jumppaa Päiväkeskuksella, jonne järjestetään kyydityksiä kolmena päivänä viikossa. Toiminnalla tuetaan toimintakykyä, elämänlaatua sekä kotona selviytymistä. Kotihoidolla on 3 palveluasuntoa: Koivu-Mäntykoti, Suvantokoti ja Niittykoti. Päiväkeskuksen seniorikuntosalissa pyörii 20 kuntosaliryhmää eläkeläisille, joista 1 on omaishoitajien ryhmä, 1 muistisairaille ja 1 mtryhmä. Keväällä 2009 ikäjakauma paikalla olleiden eläkeläisten ryhmissä oli seuraava: Ikä osallistujat 62 70 46 71 75 23 76 80 15 81 85 13 86 93 5 Kehitysvammahuolto Nivalassa on 95 kehitysvammaista. Kehitysvammaisia asuu sekä Tarhintuvalla tai sen yhteydessä olevissa tukiasunnoissa että Kestintuvalla. Työkeskuksessa käy 11 ja Tarhin toimintakeskuksessa 17 kehitysvammaista. Avotyössä eri työyksiköissä työskentelee 6 henkilöä. Työkeskuksessa on 2 jumppaa viikossa, toista ohjaa Jokilatvan opiston ohjaaja. Työkeskuksen työtila on jumpalle liian ahdas. Lisäksi työkeskuksessa on säännöllistä ulkoilua ja kävelylenkkejä. Tarhin toimintakeskuksen omat ohjaajat vetävät asiakkaille ulkoliikuntaa ja aivojumppaa. Osa kehitysvammaisista pystyy 14
harrastamaan hyvin monipuolista liikuntaa (esim. pallopelit ja vesiliikunta), jos siihen on mahdollisuus. Mielenterveysneuvola Mielenterveysneuvola järjestää asiakkailleen liikuntaryhmän Tuiskulassa kerran viikossa. Ryhmässä on pelattu sählyä, lentopalloa ja sulkapalloa. Ryhmää on vetänyt mielenterveysneuvolan työntekijä, jolla ei ole liikunnallista koulutusta. Osallistujia on ollut n. 10. Lisäksi päiväkeskuksella on kuntosaliryhmä naisille ja miehille. Naisten ryhmässä on käynyt n. 10 ja miesten ryhmässä 1-4 henkilöä. Omat ryhmät ovat tärkeitä, koska kynnys osallistua ryhmäliikuntaan on korkea. Oma vetäjä on tuttu ja turvallinen, mutta ulkopuolinen ohjaajakin olisi välillä tervetullut. A-klinikka A-klinikan asiakkaina on n. 15 pitkäaikaisasiakkaan lisäksi vaihteleva määrä lyhytaikaisessa hoidossa olevia. Liikuntaa ei ole järjestetty, koska sen järjestämiseen ei omalla väellä ole resursseja. Monet asiakkaista eivät harrasta lainkaan liikuntaa, vaikka liikunta tukisi hyvin muuta hoitoa. Järjestäjä Erityisliikuntaryhmät / liikuntatoiminta 2008 Sosiaali- ja terveyspalvelut: Ryhmätavoite/ toimintatavoite 2010/2011 Vaaditut toimenpiteet Terveyskeskus Kotihoito 3-4 ryhmää (niska- ja selkäryhmä tai TULES-ryhmä, 2 neurologista ryhmää sekä tarvittaessa olkapää- ja polviryhmät ennen leikkausta) ikääntyneille virikkeellistä toimintaa Päiväkeskuksella 3 pv/ vko erityisliikunnan peruskartoituksessa ilmeni tarvetta ryhmien lisäämiseen, mm. ryhmää aivohalvauspotilaille sekä aikaisemmin toimineen mielenterveyskuntoutujien ryhmän jatkumista on toivottu tekonivelryhmä polvi- tai lonkkaleikatuille erityisliikunnanohjaajan saaminen mahdollistaa selkeän työnjaon fysioterapeutin ja erityisliikunnanohjaajan välillä. Fysioterapeutti voi keskittyä spesifeihin ryhmiin, kun hän voi ohjata asiakkaita jatkokuntoutukseen erityisliikunnanohjaajan ohjaamiin ryhmiin päiväkeskuksen seniorikuntosalilla 20 kuntosaliryhmää eläkeläisille Kehitysvammahuolto Työkeskuksessa 2 jumppaa viikossa säännöllistä ulkoilua ja kävelylenkkejä Tarhin toimintakeskuksella on ulkoliikuntaa ja aivojumppaa asiakkaille ulkopuolisen ohjaajan vetämä jumppa työkeskuksessa ja toimintakeskuksessa kerran viikossa. Ulkopuolinen ohjaaja lisää asiakkaiden osallistumisaktiivisuutta. ohjattua vesijumppaa asiamukaiset tilat liikuntaan riittävästi avustajia vesijumppaan (oma henkilökunta ei riitä) erityisliikunnanohjaaja tuo vaihtelua ryhmiin ja antaa ideoita ja vinkkejä ryhmien ohjaamiseen ideoita ja vinkkejä toiminnan järjestämiseen Työkeskuksessa v. 09 alkaneen hiihtoharrastuksen jatkaminen ja hiihtoinnostuksen ylläpitäminen Mielenterveysneuvola mielenterveysneuvolan työntekijän ohjaama liikuntaryhmä asiakkaille Tuiskulassa 1 krt./vko vieraileva ohjaaja toisi vaihtelua toimintaan 15
4.4 Yksityiset laitokset ja muut tahot Ryhmäkoti Kestintupa Kestintuvalla on 12 paikkaa kehitysvammaisille ja liikunta on pääsääntöisesti ulkoilua. Muuta liikuntaa on rajoittanut tilojen, ohjaajan, avustajien ja kuljetuksen puuttumisen vuoksi toteuttaa. Fysioterapiakeskukset Fysioterapiakeskus Lepoluhdissa toimii viikoittain 2 kuntosaliryhmää ikääntyneille, 2 kuntosaliryhmää työikäisille ja 2 fysiokimpparyhmää niska- ja selkäpotilaille sekä painonhallintaryhmä, jossa toteutetaan Suomen sydäntautiliiton ja diabetesliiton kehittämää PPPmallia. Ryhmät kokoontuvat laitoksen omissa tiloissa ja niissä on ollut keskimäärin 5-12 osallistujaa. Ryhmiä ovat ohjanneet fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja. Nivalan Fysioterapialla ei ole tällä hetkellä erityisliikuntaryhmää, mutta ryhmä on suunnitteilla ja tilatkin löytyvät valmiina. Nivalan fysikaalinen hoitolaitos ja Fysioterapia Askel eivät ole järjestäneet erityisryhmien liikuntaa. Muut Seurakunnan toiminnassa työntekijät ovat sisällyttäneet liikuntaa joihinkin tilaisuuksiin, esimerkiksi Hopeaiän kerhossa on ollut pieni jumppahetki ja leireillä on ollut aamujumppa. Liikunnan lisäämiseen ei ole tarvetta. Nivalan ammattioppilaitoksella ei myöskään ole ilmennyt tarvetta järjestää erityisliikuntaa. Järjestäjä Erityisliikuntaryhmät / liikuntatoiminta 2008 Yksityiset laitokset/ muut tahot: Ryhmätavoite/ toimintatavoite 2010/2011 Vaaditut toimenpiteet Ryhmäkoti Kestintupa ulkoilua liikuntatiloja, ohjaaja, avustajia, kuljetuspalvelut kuntoon ladun ajaminen Tarhintuvan läheisyyteen Fysioterapiakeskukset Lepoluhti: 2 kuntosaliryhmää ikääntyneille, 2 kuntosaliryhmää työikäisille ja 2 fysiokimpparyhmää niska- ja selkäpotilaille sekä painonhallintaryhmä viikoittain vertaisohjatut liikuntaryhmät 5 ikääntyneiden vertaisohjattua liikuntaryhmää viikoittain (3 vesijumppaa, kuntosaliryhmä ja perusjumppa), joissa n. 25 30 kävijää lisää vertaisohjattuja liikuntaryhmiä esim. ikääntyneille, yhdistyksiin, taajama-alueen ulkopuolelle/ sivukylille halukkaiden vertaisohjaajien etsiminen yhdistyksiin liikuntavastaavia ikääntyneiden neuvosto mukaan esim. erityisliikunnanohjaajan toteuttama koulutus vertaisohjaajille, liikuntavastaaville 16
Yhdistykset Yhdistysten jäsenilleen tarjoamaa liikuntatoimintaa kartoitettiin kyselylomakkeen avulla (liite 1). Kysely postitettiin 16 yhdistykselle tai yhdistyksen Nivalan osastolle / kerholle. Vastauksia palautui 6. Liikuntatoiminta on kaikkiaan melko vähäistä ja vesiliikunta ja kuntosali näyttävät olevan yhdistyksissä suosituimmat liikuntamuodot. Yhdistystoiminta luo kuitenkin parhaimmillaan loistavat puitteet liikuntatoiminnalle. Jatkossa yhdistyksiä voisi kannustaa jäsentensä liikkumiseen mm. valitsemalla yhdistysten sisällä liikuntavastaavia, jotka toimivat liikunnan priimusmoottoreina ja yhdyshenkilöinä liikunnan kysymyksissä. Lisäksi vertaisohjaajakoulutus antaa paremmat valmiudet ohjata liikuntaryhmiä, joten esimerkiksi erityisliikunnanohjaaja voisi kartoittaa tarpeen vertaisohjaajakoulutukselle yhdistyksissä ja suunnitella ja toteuttaa tarpeita vastaavan koulutuksen. Seuraavaan taulukkoon (taulukko 3) on koottu kyselyyn vastanneiden yhdistysten jäsenmäärä ja liikuntatoiminta. Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä Toiminta/osallistujat Eläkeliiton Nivalan yhdistys www.elakeliitto.fi/pohjoispohjanmaanpiiri/nivala 1002 2 jumppaa, n.50 osallistujaa, 3 vesijumppaa, n.70 osallistujaa, 5 kuntosaliryhmää, n. 55 osallistujaa, 1 kuntosali, n. 15 osallistujaa Nivalan diabetesyhdistys 240 1x vesijumppa Nivalan eläkkeensaajat ry 1x kuntosalivuoro Nivalan kehitysvammaisten tukiyhdistys Nivalan omaishoitajat liikuntaryhmä Kotihoidon kautta Nivalan reuma ja tules ry Nivalan rintamamiesveteraanit Nivalan seudun invalidit 200 uinti, kuntosali Nivalan sotaveteraanit Nivalan sydänyhdistys 471 1 x vesijumppa, n.30 40 osallistujaa Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Kalajokilaakson osasto, Nivalan kerho Taulukko 3. Yhdistysten jäsenmäärät ja liikuntatoiminta. 17
5. Erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset vuosille 2010 2011 Nivalan kaupungin erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset vuosille 2010 2011 on laadittu erityisliikunnan kehittämistyöryhmän vuodenvaihteessa 2007 2008 tekemän erityisliikunnan peruskartoituksen pohjalta. Koska selkein yksittäinen ongelmakohta pitkäjänteisen erityisliikunnan toteuttamisessa on erityisliikunnanohjaajan puuttuminen, päätti erityisliikunnan kehittämistyöryhmä asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi erityisliikunnanohjaajan toimen perustamisen. Erityisliikunnanohjaajan toimen perustamisen tärkeyttä perustellaan seuraavissa kappaleissa erityisliikunnanohjaajan työkuvan moninaisuutena. Lisäksi kuvataan erityisliikunnan järjestämisen tavoitetila vuosille 2010 2011. Kappaleen loppuun on lisäksi koottu toimenpide-ehdotukset listamuotoon. 5.1 Erityisliikunnanohjaajan tehtävät Nivalassa Erityisliikunnanohjaajan työnkuvaan kuuluu liikuntaryhmien ohjaamisen ohella (työajasta noin 70 % ohjaamista) paljon muita tehtäviä ja erityisliikunnanohjaajan toiminnalla onkin tärkeä merkitys kuntalaisten liikunta-aktiivisuudelle ja hyvinvoinnille, unohtamatta hyvin organisoidun erityisliikuntatoiminnan tuomaa lisäarvoa mm. palveluiden järjestämisessä. Luonnollisesti alkuvaiheessa erityisliikunnanohjaajan työnkuva on pitkälti toiminnan käynnistämistä ja alkuun saattamista, mutta seuraavaan on koottu erityisliikunnan kehittämistyöryhmän ajatus siitä, mitä tehtäviä erityisliikunnanohjaajan tehtävään parhaimmillaan Nivalassa kuuluu. 5.1.1 Ohjaaminen Erityisliikunnanohjaajan tärkein tehtävä on luonnollisesti ryhmien ohjaaminen. Nivalassa ajatuksena on, että ohjattu erityisliikuntatoiminta kattaa elämänkaariajattelun mukaisesti kaikki kaupunkilaiset vauvasta vaariin, huomioiden kaikki erityisryhmät. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmän pohdinnoissa nousi esille tarve ryhmälle, johon fysioterapeutti voi ohjata mm. vaikeavammaisia ja operoituja asiakkaita, jotka eivät enää hyödy yksilöterapiasta, vaan hyötyvät ryhmässä liikkumisesta ja sosiaalisesta verkostosta, jolloin kuntouttavan toiminnan ylläpitävä luonne korostuu. Myös kehitysvammahuollossa on tarvetta erityisliikunnanohjaajan ohjaamalle ryhmälle, jonka pääpaino voisi esimerkiksi olla vesiliikunnassa. Myös mielenterveysneuvolan taholta on ilmennyt tarvetta ulkopuolisen ohjaajan käynneille mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmässä. On myös huomioitavaa, että erityisliikunnanohjaajan työ ei ole paikkasidonnaista, vaan ohjaaja voi mennä tarvittaessa ryhmän luokse. 18
5.1.2 Erityisliikuntatoiminnan suunnittelu ja koordinointi Erityisliikunnan ohjaaja suunnittelee Nivalan erityisliikuntatoiminnan (ryhmät, aikataulut, tilat, ohjaajat, tapahtumat jne.) tehden yhteistyötä eri tahojen kanssa. Erityisliikunnanohjaaja toimii tiiviissä yhteistyössä Nivalan liikuntakeskuksen, peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Jokilatvan opiston kanssa. Erityisliikunnanohjaaja ja fysioterapeutti voivat mm. etsiä yhteistyössä sopivia liikuntaryhmiä jatkokuntoutuksen näkökulmasta fysioterapian asiakkaille. Fysioterapeutti on myös erityisliikunnanohjaajalle voimavara, jolta voi esim. kysyä turvallisten liikkeiden valinnasta. Erityisliikunnanohjaajan työllä on myös tärkeä merkitys kehitysvammaisille parantaen heidän elämänlaatuaan, auttaen pitämään kuntoa yllä ja tuomalla liikunnallisia virikkeitä heidän arkeensa. Erityisliikunnanohjaaja tekeekin tiivistä yhteistyötä kehitysvammaisten ohjaajien kanssa tuoden uusia ideoita kehitysvammaisten liikuntaan. Ohjaaja toimii lisäksi yhteistyössä alueen yhdistysten ja järjestöjen, seurakunnan, urheiluseurojen ja yksityisten laitosten kanssa. Edellä mainitun lisäksi tarpeen mukaan kokoontuva erityisliikunnan kehittämistyöryhmä, jonka erityisliikunnanohjaaja kutsuu koolle, toimii foorumina erityisliikunnan kehittämiselle. Erityisliikunnanohjaaja arvioi lisäksi säännöllisesti erityisliikuntatoimintaa pitämällä kävijäseurantaa ja suorittamalla tarvittaessa asiakaskyselyitä. Erityisliikunnanohjaaja on myös selvillä kuntakohtaisista tilastoista ym., jotka heijastuvat erityisliikunnan tarpeeseen. Näin saadaan säännöllisesti arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseksi. Hyvin koordinoitu ja suunniteltu erityisliikuntatoiminta, josta erityisliikunnanohjaajalla on selkeä kokonaiskuva, selkiyttää ja tehostaa toimintaa. 5.1.3 Erityisliikunnan tiedottaminen Erityisliikunnan ohjaaja huolehtii keskitetysti kaikesta erityisliikunnan tiedottamisesta. Tiedottamiskanavina voivat toimia mm. paikalliset lehdet, ilmoitustaulut, tapahtumat ja esim. vanhempainillat kouluilla. Edellä mainittujen ohella erityisliikunnanohjaaja kokoaa kerran vuodessa erityisliikunnan kalenterin, johon kootaan kaikki alueella toimivat erityisliikuntaryhmät ja tapahtumat. Kalenterista käy ilmi, kenelle ryhmä on suunnattu, kokoontumisaika ja paikka, kustannukset, ilmoittautuminen jne. Kuntalaisten ohella erityisliikunnanohjaaja huolehtii päättäjien pitämisestä ajan tasalla erityisliikunnan kysymyksistä. 19
Tehokas tiedottaminen helpottaa kuntalaisten tiedonsaantia ja mahdollistaa itselle sopiviin ryhmiin hakeutumisen. 5.1.4 Erityisliikunnan asiantuntijana toimiminen Erityisliikunnanohjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä liikuntaryhmien ohjaajiin, jolloin ohjaajat saavat opastusta ja vertaistukea. Lisäksi erityisliikunnanohjaajalla on konsultin rooli ja häneltä voi tarvittaessa pyytää neuvoa erityisliikunnan kysymyksissä. Erityisliikunnanohjaaja voi järjestää myös koulutusta esim. ikääntyvien vertaisohjaajille, jolloin kuntaan saadaan lisää arvokasta ohjaajaosaamista. Erityisliikunnanohjaaja ylläpitää omaa asiantuntijuuttaan osallistumalla säännöllisesti erityisliikunnan koulutuksiin. 5.2 Erityisliikunnan järjestämisen tavoitetila Myöhempänä olevan kuvion (kuvio 1) tavoitteena on havainnollistaa erityisliikunnan kokonaisuutta Nivalassa. Ensisijaisesti kuvion tarkoituksena on ilmentää yhteistyöverkostoa, joka muodostuu erityisliikunnan ympärille ja erityisliikunnanohjaajan roolia erityisliikunnan yhdyshenkilönä. Kuvioon on koottu erityisliikunnan kehittämistyöryhmän tämän hetkinen käsitys asiasta ja erityisliikunnan kokonaisuus hahmottuu lopulliseen muotoonsa erityisliikunnanohjaajan aloittaessa toimintansa. Nivalan erityisliikunnan ohjaajan palkkaamisesta vastaavat yhteistyössä Nivalan kaupunki, Nivalan liikuntakeskus Oy, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio sekä Jokilatvan opisto. Nivalan kaupunki ostaa liikuntapalvelut, erityisliikuntapalvelut mukaan lukien, Nivalan Liikuntakeskus Oy:ltä. Nivalan Liikuntakeskus Oy erityisliikunnan keskiössä mahdollistaa puitteet ja tilat erityisliikuntatoiminnalle ja erityisliikunnanohjaajan työpiste sijoittuu luontevasti Liikuntakeskus Oy:n tiloihin. Edellä mainitut tahot toimivat tiiviissä yhteistyössä erityisliikunnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi, erityisliikunnanohjaajan toimiessa yhdyshenkilönä ja koordinaattorina. Asiakkaat ohjautuvat tiiviin yhteistyön ja saumattoman tiedottamisen myötä tarkoituksenmukaisiin liikuntaryhmiin, erityisliikuntapalvelut vastaavat todellista tarvetta ja tiedonkulku on joustavaa ja sujuvaa. Lisäksi liikuntatilojen käyttö tehostuu, sillä esim. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Jokilatvan opisto voivat tarvittaessa käyttää liikuntakeskuksen tiloja liikuntaansa. 20
Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä, jonka erityisliikunnanohjaaja kutsuu tarpeen mukaan koolle, toimii erityisliikunnan ajankohtaisfoorumina, jossa keskustellaan erityisliikunnan kysymyksistä. Ryhmässä on poikkihallinnollinen edustus, jolloin erityisliikunnan kysymyksiä tarkastellaan mahdollisimman laajasti. Ryhmässä tarkastellaan myös erityisliikunnan indikaattoreita ja kävijämääriä, joista tiedotetaan päättäjiä. Työryhmällä on lisäksi tärkeä rooli erityisliikunnanohjaajan työnohjausmuotona ja erityisliikunnanohjaaja voi työryhmässä ottaa keskusteluun mieltään askarruttavia asioita. Tekninen toimi on kuviossa mukana sen vuoksi, että kaikessa liikenne- ja ympäristösuunnittelussa sekä liikuntapaikkarakentamisessa on tärkeä huomioida erityisryhmien tarpeet jo suunnitteluvaiheessa. Erityisliikunnanohjaaja voi tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutin ja erityisryhmien edustajien kanssa tarkastella ympäristöjä, jolloin niistä saadaan mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Erityisliikunnanohjaaja pitää yhteyttä myös alueen muihin toimijoihin, jotka tekevät arvokasta työtä erityisliikkujien hyväksi, kuten yhdistyksiin ja järjestöihin, urheiluseuroihin, seurakuntiin sekä yrityksiin ja yksityisiin laitoksiin. Erityisliikunnanohjaaja voi mm. tarvittaessa kutsua edellä mainittujen edustajat vuosittain koolle pohtimaan erityisliikunnan kysymyksiä, kartoittaa erityisliikuntatoimintaa ja sen tarvetta sekä opastaa ja neuvoa ongelmatilanteissa. Nivalan kaupunki Jokilatvan opisto Nivalan liikuntakeskus Oy Peruspalvelukuntayhtymä Kallio erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ohjaaja erityisliikunnanohjaaja erityisliikunnan asiantuntija koordinaattori tiedottaja Tekninen toimi yhdistykset järjestöt urheiluseurat SRK Yritykset/ yksityiset laitokset Kuvio 1. Erityisliikunnan järjestämisen tavoitetila Nivalassa vuosina 2010 2011. 21
Erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset Nivalassa vuosille 2010 2011 1. Toimenpide-ehdotus: Perustetaan Nivalaan erityisliikunnanohjaajan toimi vuoden 2010 alusta. Toteutus: Varataan määräraha erityisliikunnan ohjaajan toimen perustamiseen. 2. Toimenpide-ehdotus: Lisätään erityisliikuntaryhmien määrää elämänkaariajattelun mukaisesti vauvasta vaariin. Toteutus: Palkataan erityisliikunnanohjaaja, joka vastaa erityisryhmien ohjauksesta ja tehostaa keskitetyllä suunnittelu- ja organisointityöllä erityisliikuntatoimintaa ja siten lisää ryhmämääriä. 3. Toimenpide-ehdotus: Tehostetaan poikkihallinnollista yhteistyötä erityisliikunnan kehittämiseksi. Toteutus: Palkataan erityisliikunnanohjaaja, joka toimii yhdyshenkilönä ja priimusmoottorina tiivistäen ja tehostaen yhteistyötä. 4. Toimenpide-ehdotus: Tehostetaan erityisliikunnan tiedottamista kuntalaisten ja päättäjien suuntaan. Toteutus: Palkataan erityisliikunnanohjaaja, joka huolehtii keskitetysti kaikesta erityisliikunnan tiedottamisesta ja siten helpottaa kuntalaisten ja päättäjien tiedonsaantia. 22
Lähteet Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö (1996). Komitean mietintö 1996:15. Opetusministeriö. Helsinki. Mälkiä, E. & Rintala, P. (2002) Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellutukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 154. Tammer-paino Oy, Tampere. www.erityisliikunta.fi. Nivalan erityisliikunnan peruskartoitus 2007. www.uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/. Indikaattoripankki Sotkanet. www.uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/tietoisku?redroadid=654. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen seurantaindikaattorit. www.ktl.fi/portal/suomi/osastoto/eteo/yksikot/diabetesyksikko/tutkimusprojektit. Tyypin2 diabeteksen ehkäisytutkimus. www.stm.fi/resource.phx/publishing/documents/14086/index.htx. Kiiskinen, U ym. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1 www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365. Kuntalaki. 1995. L365/1995 www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2002/11/erityisliikunnan_arviointiraportti. Erityisliikunnan arviointiraportti. Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. Opetusministeriö 2002. 23
Liitteet Liite 1 Erityisliikunnan peruskartoituksen kyselylomake yhdistyksille ja urheiluseuroille HYVÄT ERITYISRYHMIEN KANSSA TOIMIVAT YHDISTYKSET / YHTEISÖT / YKSITYISET HENKILÖT Nivalan kaupunki osallistuu Erityisliikuntaa kuntiin 2007 2009 kehittämisprojektiin, jonka tehtävänä on lisätä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden liikuntatoimintaa. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista (erityisryhmien liikunta 2000 toimikunnan mietintö; Komiteanmietintö 1996:15) Toivomme, että auttaisitte osaltanne kehittämään Nivalan erityisliikunnan kehittämistä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin. Vastatkaa soveltavasti niihin kohtiin, jotka koskevat toimintaanne. Tai kirjatkaa vain toiveita toiminnan kehittämiseen. OSIO 1 Yhdistyksen jäsenmäärä, yhteystiedot Yhdistys/yhteisö: Jäsenmäärä: Yhteystiedot: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Vastaajan nimi: Onko yhdistyksellä liikuntavastaavaa? kyllä ei Yhteystiedot, mikäli eivät yllämainitut: OSIO 2 Nykyinen liikuntatoiminta Liikuntamuoto Osallistujamäärä Aika, paikka, ohjaaja Muuta huomioitavaa (maksut tms.) Liikuntaa ohjaavien henkilöiden nimet, yhteystiedot ja koulutustausta saavatko ohjaajat palkkaa? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 24
OSIO 3 Yhdistyksen liikuntatoiminnan tarve Mitä ja miten tiedotatte erityisliikunnan tarjonnasta ja mitä ideoita teillä olisi sen kehittämiseksi? Millaisia konkreettisia toiveita teillä olisi erityisliikunnan toiminnan kehittämiseksi? Mitä ryhmiä tai erityisliikuntamuotoja toivoisitte järjestettävän? Onko teillä resursseja järjestää uusia ryhmiä? OSIO 4 Liikuntatoiminnan esteet Liikuntaharrastuksen suurimmat ongelmat/ esteet? Numeroi tärkeysjärjestyksessä erityisliikunnan tarve kartoittamatta jäsenistön mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin sopivia tiloja ei ole sopivia liikuntaryhmiä ei ole ohjaajapula rahoitusongelmat liikuntaesteet kuljetusongelmat avustajapula muut ongelmat, mitkä Mitä liikuntatiloja yhdistyksenne käyttää? Onko liikuntatiloissa puutteita? kyllä ei jos, niin mitä vapaa sana: Kiitos vastauksestanne! Voitte palauttaa kyselyn Nivalan kaupungin liikuntatoimistoon, PL 10, 85500 NIVALA, tai sähköpostilla ari.ohtamaa@nivala.fi, 2.11.2007 mennessä. 25