Alla on esitetty kaava-alueen viereisen katuverkon liikennemäärät.

LAUSUNTO Projekti Toreeninkulman AK-alueen ilmanlaatu Vastaanottaja Nurmijärven kunta Päivämäärä 2.1.2017 Laatija Arttu Ruhanen/Ramboll Viite 1510030501 Asemakaavan muutoksen vaikutus ilmanlaatuun Nurmijärven kunta on suunnittelemassa Toreeninkulman alueen asemakaavan muutosta. Asemakaava-alueen eteläosaan suunnitellaan päivittäistavarakauppaa, mikä ei ole nykyisen kaavan mukaan mahdollista. Alla on esitetty kaava-alueen viereisen katuverkon liikennemäärät. Päivämäärä 02/01/2017 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi Kuva 1. Katuverkon liikennemäärät 1) Muutoksilla, joita kauppa aiheuttaa lähistön katuverkossa, ei ole merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Kaupan aiheuttama muutos on suurin Toreenintiellä ja Raalantiellä. Muualla kaupan liikennettä lisäävä vaikutus on alle 15 %. Sekä Toreenintiellä että Raalantiellä liikennemäärä on kuitenkin alle 10 000 ajon./vrk ja kun verrataan liikennemääriä HSY:n ilmanlaadun suositusetäisyyksiin, voidaan todeta että suositusetäisyydet täyttyvät myös kaavamuutoksen jälkeen. Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. 1/2 Kotipaikka Espoo

Suositusetäisyyttä suositellaan sovellettavaksi suunniteltaessa uusia alueita ja minimietäisyyttä suositellaan täydennysrakentamiseen. Etäisyys on metreinä ajoradan reunasta rakennuksen julkisivulle tai oleskelualueiden reunaan. Eli tällä perusteella kaava ei aiheuttaisi kestämätöntä tai kohtuutonta haitallista vaikutusta ilmanlaadun osalta. Kuva 2. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet liikenteen terveyshaittojen vähentämiseksi 2) Lähteet: 1) Toreeninkulman asemakaava-alueen meluselvitys. Ramboll/2.1.2017 2) https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/tietoakaupunkisuunnittelijoille/sivut/ilma nlaatuvyöhykkeet.aspx 2/2

Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.1.2017 Viite 1510030501 TOREENINKULMAN ASEMAKAA- VA-ALUEEN MELUSELVITYS

TOREENINKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Päiväys 19.1.2017 Laatija Janne Ristolainen Tarkastaja Arttu Ruhanen Kuvaus Selvitys Toreeninkulman asemakaava-alueen ennusteliikenteen ja suunnitellun päivittäistavarakaupan vaikutuksesta alueen melutasoihin Viite 1510030501 Ramboll Niemankatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

TOREENINKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT 2 2.1 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta 2 3. MELUMALLINNUS 3 3.1 Mallinnustilanteet 3 3.2 Laskentaohjelma- ja mallit 3 3.3 Maastomallin lähtötiedot 3 3.4 Liikennelähtötiedot 4 4. MALLINNUSTULOKSET 6 4.1 Nykytila 6 4.2 Ennustetilanne ilman suunniteltua päivittäistavarakauppaa 6 4.3 Ennustetilanne suunnitellun kaupan toteutuessa 7 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7 LIITTEET 1. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä päiväaikana, nykyliikenne 2. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä yöaikana, nykyliikenne 3. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä päiväaikana, nykyliikenne, suunniteltu päivittäistavarakauppa toteutunut 4. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä yöaikana, nykyliikenne, suunniteltu päivittäistavarakauppa toteutunut 5. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä päiväaikana, ennusteliikenne ilman suunniteltua päivittäistavarakauppaa 6. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä yöaikana, ennusteliikenne ilman suunniteltua päivittäistavarakauppaa 7. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä päiväaikana, ennusteliikenne, suunniteltu päivittäistavarakauppa toteutunut 8. Melutasot kaava-alueella ja ympäristössä päiväaikana, ennusteliikenne, suunniteltu päivittäistavarakauppa toteutunut

1 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS 1. JOHDANTO Nurmijärven kunta on suunnittelemassa Toreeninkulman alueen asemakaavan muutosta. Asemakaava-alueen eteläosaan suunnitellaan päivittäistavarakauppaa, mikä ei ole nykyisen kaavan mukaan mahdollista. Asemakaavan muutosalue on esitetty kuvassa 1.1. Tämän työn tarkoituksena on selvittää melumallinnuksella kaavamuutoksen mahdollistaman päivittäistavarakaupan liikenteen aiheuttama muutos lähialueen melutasoissa sekä mahdollinen melusuojauksen tarve. Tämä työ on tehty Nurmijärven kunnan toimeksiannosta, yhteyshenkilönä tilaajan puolella on ollut liikenneinsinööri Pia Korteniemi. Rambollissa työstä on vastannut projektipäällikkö Janne Ristolainen. Mallinnukset on tehnyt ja raportoinnissa avustanut ins.(amk) Oskari Mäkelä. Kuva 1.1 Kaava-alue

2 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS 2. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään yleisimmin keskiäänitasoa L Aeq (ekvivalenttitasoa), jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja erikorkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla (ns. A-painotus). Vuonna 1992 annetussa Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on esitetty yleiset melutason ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Ohjearvoja sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melun yleiset ohjearvot on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 1) 2) 55 db 45/50 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) 4) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 2.1 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta Valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta ja sen perustelumuistiossa (22.5.2006) on todettu, meluntorjunnan tavoitearvoista seuraavaa: Tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. Tätä voidaan soveltaa niin, että kaava-alueen ulkopuolella jo rakennetuilla alueilla sovelletaan tavoitearvoja päiväaikana L Aeq 60 db ja yöaikana L Aeq 55 db.

3 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS 3. MELUMALLINNUS 3.1 Mallinnustilanteet Melutasot mallinnettiin neljässä tilanteessa: 1. Nykyliikenne, nykyinen rakennuskanta ympäristössä. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 2. Nykyliikenne + päivittäistavarakaupan liikennetuotos, nykyinen rakennuskanta ympäristössä. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 3. Ennusteliikenne, nykyinen rakennuskanta ympäristössä. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 4. Ennusteliikenne + päivittäistavarakaupan liikennetuotos, nykyinen rakennuskanta ympäristössä. Päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 3.2 Laskentaohjelma- ja mallit Melulaskennat on tehty 3D maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.4 laskentaohjelmistolla, pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia (RTN 1996) käyttäen. 3D-laskentamalli ottaa huomioon etäisyysvaimenemisen, ilman ääniabsorption, maastonmuodot, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat meluvyöhykkeet eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Meluvyöhykelaskennat on tehty 10 x 10 m laskentaruudukkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Laskentakorkeutena on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Laskennassa heijastuksia oli mukana 2. Päivittäistavarakaupan asfaltoitu pysäköintialue sekä katujen pinnat mallinnettiin akustisesti kovaksi (maanpinnan vaikutuskerroin G=0) ja muu ympäristö pehmeäksi (maanpinnan vaikutuskerroin G=1). Pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. 3.3 Maastomallin lähtötiedot Maastomalli laadittiin Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmalliaineistoa ja Nurmijärven kunnalta saatuja maanpinnan korkeustietoja hyödyntäen. Toreeninkulman kaava-alueen etelänpuoleisessa osassa ja sen välittömässä läheisyydessä käytettiin Nurmijärven kunnalta saatua kolmioverkkoa. Muilta osin selvitysalueella käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeusdataa. Maanmittauslaitoksen 2 m korkeusmalli sisältää vaakasuunnassa 2 m välein korkeustiedon 0,3 m tarkkuudella. Nurmijärven kunnalta saatu kolmioverkko oli tätä huomattavasti tiheämpää pistepilveä. Alueen rakennustiedot saatiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Päivittäistavarakaupan sijainti ja korkeus mallinnettiin Nurmijärven kunnalta saatujen arkkitehtehtipiirrosten ja havainnekuvien perusteella (Tontinkäyttösuunnitelma, Kirkonkylä, Toreeni, kortteli 2203, tontti 8, Innovarch 6.9.2016).

4 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS 3.4 Liikennelähtötiedot Melulähteenä huomioitiin kaava-alueen ympäröivä katuverkko nykyliikenteen ja ennustetilanteen mukaisena. Selvityksessä huomioidut kadut on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1 Kaavahankkeen sijainti ( Trafix, Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut) Päivittäistavarakaupalle tapahtuvaa huolto- ja tavarantoimitusliikennettä ei huomioitu mallinnuksessa, sillä toimitusten vaikutus alueen mallinnettuihin melutasoihin katsottiin merkityksettömäksi. Huolto- ja tavarantoimitusliikenteen määräksi oli kaavaa varten laaditussa liikennetarkastelussa (Trafix Oy, Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut, muistio 1.9.2016) arvioitu 1 kpl/vrk. Nykyliikenne mallinnettiin vuoden 2013 tiedoilla, jotka ovat viimeisimmät kattavat tiedot alueelta. Tilaajan mukaan liikennemäärissä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta vuosien 2013 ja 2016 välillä. Nyky- ja ennustetilanteista mallinnettiin tilanteet, joissa päivittäistavarakaupan liikennettä ei ole huomioitu ja tilanne, jossa kaupan liikenne on huomioitu. Liikennetiedot on saatu Nurmijärven kunnalta. Nykytilan liikennemäärät ja vuoden 2040 ennusteliikennemäärät (KVL) on poimittu

5 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivityksestä (Strafica Oy 31.10.2014). Myös nopeusrajoitukset on poimittu em. liikenneselvityksestä. Kaupan kokonaisvaikutuksena alueen tiestön kokonaisvuorokausiliikenteeseen käytettiin alueelle tehdyn liikennetarkastelun (Trafix Oy, Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut, muistio 1.9.2016) mukaisesti 3600 ajoneuvoa/vrk (=1800 saapuvaa + 1800 lähtevää). Mallinnuksessa käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. Mallinnuksessa käytetyt liikennetiedot Raskaan Nopeusrajoitus liikenteen km/h osuus Tie/katu Rajamäentie (Raalantie-Sairaalantie) Rajamäentie (Sairaalantie-Suojalantie) Rajamäentie (Suojalantie-Seppäläntie) Rajamäentie (Seppäläntiestä pohjoiseen) Nykyliikennemäärä KAVL, ajon/vrk 2013 Nykyliikennemäärä KAVL, ajon/vrk 2013 (kauppa mukana) Ennusteliikennemäärä KAVL, ajon/vrk 2040 (ilman pt-kauppaa) Ennusteliikennemäärä KAVL, ajon/vrk 2040 (kauppa mukana) 8 210 8 334 12 010 12 134 8% 50 7 020 7 144 10 540 10 664 8% 50 6 910 7 034 10 640 10 764 8% 50 7 620 7 744 12 070 12 194 8% 50 Helsingintie 8 550 10 080 13 370 14 900 8% 50 Perttulantie 4 970 5 859 8 720 9 609 8% 50 Raalantie (Helsingintie-Toreenintie) Raalantie (Toreenintiestä itään) Toreenintie (Raalantie-kaupan risteys) Toreenintie (Raalantie-Seppäläntie) Toreenintie (Seppäläntiestä koilliseen) 3 620 5 880 5 060 7 320 8% 50 2 580 3 570 4 140 5 130 8% 50 1 040 4 640 920 4 520 8% 40 1 040 1 164 920 1 044 8% 40 1 110 1 110 2 070 2 070 8% 40 Seppäläntie 1 580 1 704 2 390 2 514 8% 40 Sairaalantie 1 190 1 190 1 370 1 370 8% 40 Ajonopeutena on mallinnettu Rajamäentielle, Perttulantielle, Helsingintielle ja Raalantielle 50 km/h ja muulle lähialueen tiestölle 40 km/h. Raskaan liikenteen osuutena mallinnuksessa käytettiin 8 %. Päivittäistavarakaupan liikennetuotoksen prosentuaalinen suuntautuminen eri kaduille ja teille laskettiin kuvan 3.2 mukaisesti, kuvassa on esitetty kaupan liikennetuotoksen suuntautuminen iltaruuhkassa.

6 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS Kuva 3.2 Kaupan liikennetuotoksen suuntautuminen iltaruuhkassa ( Trafix, Toreeninkulman kaavoitus - Liikennetarkastelut) 4. MALLINNUSTULOKSET Mallinnuksen tuloksena saadut melun leviämiskartat on esitetty liitteissä 1-8. Melutasot on esitetty värillisinä meluvyöhykkeinä 5 db välein. Pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin (RTN 1996) laskentaepävarmuudeksi ilmoitetaan alle 500 m etäisyydellä ± 2 db, jota voidaan käyttää tämän selvityksen mukaisten melutasojen arvioinnissa. 4.1 Nykytilanne Liitteissä 1-2 on esitetty Toreeninkulman asemakaava-alueen ympäristön melutasot päivä- ja yöaikana nykyliikennemäärillä mallinnettuna. Liitteessä 1 esitetystä nykytilan päiväajan melukuvasta näkyy, että laskennallinen melutaso on suurempi kuin 55 db kaava-alueen eteläpuolella lähimpänä Raalantietä sijaitsevien asuinrakennusten tienpuoleisilla oleskelupihoilla. Laskentaepävarmuus huomioituna ei voida kuitenkaan varmuudella todeta, ylittyykö päiväajan ohjearvo L Aeq 7-22 55 db vai ei. Liitteen 2 melukartasta voidaan havaita että 50 db meluvyöhyke ulottuu joidenkin Helsingintien ja Toreenintien varressa olevien asuintalojen kohdalle. Rakennuksiin kohdistuva melutaso ei kuitenkaan ole yli 50 db, sillä melun leviämiskartoissa on mukana seinäheijastus, jota ei oteta huomioon arvioitaessa rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melua. Laskentaepävarmuus huomioituna rakennusten julkisivuihin kohdistuvan yöaikaisen melutason on todettava olevan yhtä suuri kuin ohjearvo. 4.2 Nykyliikenne ja suunniteltu päivittäistavarakauppa toteutunut Liitteissä 3-4 on esitetty nykyliikennemäärillä lasketut päivä- ja yöajan melutasot, joissa on huomioitu myös suunnitellun päivittäistavarakaupan aiheuttama lisäys alueen liikennemääriin. Liitteestä 3 voidaan nähdä, että joillakin Raalantien eteläpuolen ja Toreenintien itäpuolen asuintalojen oleskelupihoilla päiväajan melutaso on suurempi kuin 55 db, mutta laskentaepävarmuus huomioituna ei voida kuitenkaan varmuudella todeta, ylittyykö päiväajan ohjearvo L Aeq 7-22 55 db vai ei. Liitteen 4 melukartasta voidaan havaita että 50 db meluvyöhyke ulottuu joidenkin Helsingintien ja Toreenintien varressa olevien lähimpien asuintalojen kohdalle. Rakennuksiin kohdistuva melutaso ei kuitenkaan ole yli 50 db, sillä melun leviämiskartoissa on mukana seinäheijastus, jota ei oteta huomioon arvioitaessa rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melua. Laskentaepävarmuus

7 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS huomioituna rakennusten julkisivuihin kohdistuvan yöaikaisen melutason on todettava olevan yhtä suuri kuin ohjearvo. 4.3 Ennustetilanne ilman suunniteltua päivittäistavarakauppaa Liitteissä 5-6 on esitetty vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä lasketut päivä- ja yöajan melutasot. Edellä mainituissa melutasoissa ei ole huomioitu alueelle suunnitellun päivittäistavarakaupan lisäystä alueen liikenteeseen. Liitteessä 5 esitetystä melukuvasta voidaan nähdä, että ennustetusta liikennemäärän kasvusta johtuen melutaso ylittää päiväajan ohjearvon L Aeq 7-22 55 db Raalantien eteläpuolella ja Helsingintien itäpuolella sijaitsevien asuintalojen oleskelupihoilla. Kuvasta näkyy myös, että melutaso Toreenintien ja Raalantien kulmassa olevan asuintalon piha-alueella on suurempi kuin 55 db, mutta laskentaepävarmuus huomioituna ei voida kuitenkaan varmuudella todeta, ylittyykö päiväajan ohjearvo L Aeq 7-22 55 db vai ei. Liitteen 6 melukartasta voidaan havaita että 50 db meluvyöhyke ulottuu Helsingintien ja Raalantien varressa sekä Toreenintien varressa olevien lähimpien asuintalojen kohdalle. Rakennuksiin kohdistuva melutaso ei kuitenkaan ole yli 50 db, sillä melun leviämiskartoissa on mukana seinäheijastus, jota ei oteta huomioon arvioitaessa rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melua. Laskentaepävarmuus huomioituna rakennusten julkisivuihin kohdistuvan yöaikaisen melutason on todettava olevan yhtä suuri kuin ohjearvo. 4.4 Ennustetilanne suunnitellun kaupan toteutuessa Liitteissä 7-8 on esitetty vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä lasketut päivä- ja yöajan melutasot. Melulaskennoissa on huomioitu myös suunnitellun päivittäistavarakaupan aiheuttama lisäys alueen liikennemääriin. Liitteen 7 melukartasta näkyy, että melutaso ylittää laskentaepävarmuus huomioituna päiväajan ohjearvon L Aeq 7-22 55 db Helsingintien itäpuolella ja Raalantien eteläpuolella olevien asuintalojen piha-alueilla, samoin Raalantien ja Toreenintien risteyksen tuntumassa olevan asuintalon oleskelupihalla melutaso ylittää päiväajan ohjearvon. Kuvasta näkyy myös, että Toreenintien itäpuolella lähimpien asuintalojen oleskelupihoilla ylittyisi päiväajan ohjearvo. Ylitys on kuitenkin niin lievä, ettei siitä voida melumallinnuksen epävarmuus huomioiden varmistua. Liitteen 8 melukartasta voidaan havaita että 50 db meluvyöhyke ulottuu Helsingintien ja Raalantien varressa sekä Toreenintien varressa olevien lähimpien asuintalojen kohdalle. Rakennuksiin kohdistuva melutaso ei kuitenkaan ole Helsingintien varressa sijaitsevia asuinrakennuksia lukuun ottamatta yli 50 db, sillä melun leviämiskartoissa on mukana seinäheijastus, jota ei oteta huomioon arvioitaessa rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melua. Laskentaepävarmuus huomioituna rakennusten julkisivuihin kohdistuvan yöaikaisen melutason on todettava olevan yhtä suuri kuin ohjearvo. 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen mukaan melutaso ei ylitä Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) mukaisia melun tavoitearvoja (päiväajan tavoitearvo 60 db ja yöajan tavoitearvo 55 db) jo rakennetuilla alueilla. Tehtyjen mallinnusten mukaan kaavamuutoksen mahdollistama päivittäistavarakaupan sijoittuminen Toreeninkulman kaava-alueen eteläosaan nostaa Raalantien, Helsingintien ja Toreenintien liikennemääriä ja siten aiheuttaa melutason nousua ko. teiden varressa olevien asuintalojen kohdalla. Muutos on suurin Toreenintien alkupäässä ja Raalantiellä Helsingintien ja Toreenintien välisellä osuudella. Toreenintien alkupäässä sekä Raalantiellä päivittäistavarakaupan aiheuttama liikenteen lisäys on niin suuri, että sillä on vaikutusta melutasoon. Päivittäistavarakaupan tuoma liikenteen lisäys nostaa Toreenintien ja Raalantien kulmassa olevan eteläisimmän asuintalon kohdalla päiväajan keskiäänitasoa havaittavasti (noin 2-3 db), muualla Toreenintien varressa sekä Helsingintien ja Raalantien varressa vaikutus on tuskin havaittava (noin 1-1,5 db) verrattuna nykytilanteeseen ilman päivittäistavarakauppaa.

8 TOREENINKULMAN KAAVA-ALUEEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN MELUSELVITYS Melutasot Raalantien eteläpuolella olevien asuintalojen piha-alueilla nousevat nykyisestä joka tapauksessa johtuen ennustetusta liikennemäärän kasvusta. Päivittäistavarakaupan vaikutus liikenteen meluun on niiden osalta pienempi, sillä päiväajan ohjearvo 55 db ylittyy mallinnusten mukaan ainakin osassa oleskelupihaa jo ilman päivittäistavarakaupan tuomaa lisäystäkin. Toreenintien alkupäässä päivittäistavarakaupan aiheuttama liikenteen lisäys on niin suuri, että sillä on vaikutusta etenkin Toreenintien ja Raalantien kulmassa olevan eteläisimmän asuintalon pihaalueen melutasoon. Toreenintien ja Raalantien kulmassa olevan eteläisimmän asuintalon kohdalla päivittäistavarakaupan tuoma liikenteen lisäys nostaa päiväajan keskiäänitasoa havaittavasti (noin 2-3 db), muualla Toreenintien varressa sekä Helsingintien ja Raalantien varressa vaikutus on tuskin havaittava (noin 1-1,5 db) verrattuna ennustetilanteeseen ilman päivittäistavarakauppaa. Periaatepäätöksen mukaisesti harkittavaksi jää mahdollisilla meluntorjuntatoimenpiteillä saavutettava hyöty niiden aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Raalantien eteläpuolelle ja Helsingintien itäpuolelle mahtuisi rakentamaan meluvallin, joka parantaisi melutilannetta sen takana olevien omakotitalojen oleskelupihoilla merkittävästi. Mahdollinen toteutus jää ratkaistavaksi Raalantien katusuunnitelmien laadintavaiheeseen. Ainakin ohjearvon ylittyminen voitaisiin näin estää. Raalantien pohjoispuolelle Toreenintien risteyksestä idän suuntaan rakennettava meluvalli parantaisi melutilannetta sen taakse jäävän omakotitalon itäisellä piha-alueella, mutta sillä ei olisi käytännössä juurikaan vaikutusta ko. kiinteistön lännen puoleisen piha-alueen meluun tai rakennuksen läntiseen julkisivuun kohdistuvaan meluun. Toreenintien länsipuolelle ei meluvallia mahdu tekemään, mutta aidalla Toreenintien liikenteestä aiheutuvaa melua on mahdollista torjua. Pelkästään yllämainituista valleista aiheutuva kustannus olisi karkeasti arvioituna luokkaa 150 000 200 000 (meluvallin kustannus 250-300 /m, valleja yhteensä 600-650 m). Meluvalleista koituva suurin hyöty ei kohdistu sinne, missä kaavamuutoksen aiheuttama muutos on kaikkein suurin, toisaalta yksittäisten talojen kohdalla meluaita on suhteellisen kallis eikä välttämättä esteettisesti kaikkein houkuttelevin tapa melusuojaukselle. Lahdessa 19. päivänä tammikuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen Projektipäällikkö Arttu Ruhanen Projektipäällikkö

55 60 50 70 Äänitaso 50 60 50 45 45 db(a) 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45 < <= 50 <= 45 65 45 45 Selitteet Asuinrakennus Tiet Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus 50 45 Päivittäistavarakauppa 60 55 Pysäköintialue 60 55 65 TOREENINKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS, NURMIJÄRVI 70 65 60 55 50 45 Nykyliikennemäärät, Päivittäistavarakauppa toteutunut 70 Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 65 Laskentakorkeus mp +2 m 50 55 60 17.1.2017 OMAK 45 0 20 40 80 120 160 m Liite 3

Äänitaso 45 50 45 db(a) 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45 < <= 50 <= 45 55 60 55 Selitteet Asuinrakennus Tiet 45 Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus Päivittäistavarakauppa 50 Pysäköintialue 45 60 50 55 55 50 45 TOREENINKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS, NURMIJÄRVI Nykyliikennemäärät, Päivittäistavarakauppa toteutunut Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7 60 55 Laskentakorkeus mp +2 m 45 50 0 20 40 80 120 160 m 17.1.2017 OMAK Liite 4

Nurmijärven rakennusperintöselvitys, kohteet @ A B A C D E F G H E I J K L M I L L N O P C H B D P Q H M S T! " # $ % % & $ % ' (! ) )! ) * + ) # " * $ $ ' % ' ) # $, * ( " # ( % & - $ " * $. #, & ) * / # $ + $ # $ % $ $ * ( ( ) % & + 0 1 ) # * * $ % # + * * $, * ( & ) ) * +. & + $ # - # $ % $ $ * ( ( ) % & + # $ + ( * ( ( # * % # $ $ # + + $ " & $ $ * 2 3 4 5 * % % + #. + 6 * + + 7 * * ( * ) # $ ) $ $ + # ( # $ % * * $ ) /, * ( & + " * ( ( ) ) ) ' ) +! + ( * % # $ + # $ # $ " * $. * $ % & + 0 8 * % # $ $ ) & $ % & ( % # & % ) $ # $ * * * % * + + & $ # $ 0 9 # # - ) + * * * % * % * + # $ ) * + ' ' ( :. * $ + # + * 0 9 & + # $! ( % # # $ +!! % $ $ * ( ( ) % & + " * * + ( * * # $ + * ) + * / & + # $ 2 3 ; < : ( " ( ( * ) # $ (!. # ) ' ' + # # $ * % # $ $ # + + $ % $ $ * ( ( ) % & - $ ) * * ) & ) * ) + & 0 9 # + & + # + # + + $ 6 * * ) # - $ % # ) % ) * % # $ $ ) + & ) + & $ ) $ $ + # ( # $ % * * $ * " * ( ) + 2 3 ; = 0 8 * % # $ $ ) & $ % & ( % # & % ) $ # $ * ) * + ( * % * + + & $ # $ 0 Arvotus Kaavatilanne R > Käyttötarkoitus: Arvioitu valmistumisaika Sailyneisyys Luettelointiperuste Luettelointiperuste, tarkennus Suositus >? U V W X X W > Y Z Y Y > Z [

Q Nurmijärven rakennusperintöselvitys, kohteet? @ A @ B C D E F G D H I J K L H K K M N O B G A C O P G L S H! " # $ % % & $ % ' (! ) )! ) * + ) # " * $ $ ' % ' ) # $, * ( " # ( % & - $ - #,. / 0 1 2 * % # $ $ # + + ( * * # $ $ ) & ) * 3 4 % % + # 5 + 6 * + + 7 * * ( * ) # $ ) $ $ + # ( # $ % * ) # $ " * $ 5 * $ % & - $ ' 5 + # ' + # # $ % $ $ * ( ( ) % & + % $ $ * ( ( ) % & + " * * + ) & + # $! ( % # # $ ( * * # $ + * ) + *. & + # $ / 0 1 8 9 ( " ( ( * ) # $ (! 5 # ) ' ' + # # $ * % # $ $ # + + $ % $ $ * ( ( ) % & - $ ) * * ) & ) * ) + & 3 : # + & + # + # + + $ 6 * * ) # - $ % # ) % ) * % # $ $ ) + & ) + & $ ) $ $ + # ( # $ % * * $ * " * ( ) + / 0 1 2 3 ; * % # $ $ ) & $ % & ( % # & % ) $ # $ * ) * + ( * % * + + & $ # $ 3 : # & * * * % * % * + # $ ) *. / 0 1 8 9 ( " $, # 5 #! $ < $ % + & $ * ( ) $. * ) $ 9. * ) $ + & ( * 9 * ( % ) # $ * % # $ + * ) # $ 5 ' "! $. * * ( ( # & $ * ) # $ ( % & * ) $ 3 Arvotus Käyttötarkoitus: Arvioitu valmistumisaika Kaavatilanne R = Sailyneisyys Luettelointiperuste Luettelointiperuste, tarkennus Suositus = > T U V W W V = X Y Q X X = Y

Peltotie Kevyen liikenteen väylän siirto Ryhmittymiskaista Toreenintielle kaupan liittymään VE0, minimitoimenpiteet Toreenintien levitys ja keskisaareke -> mahdollistaa täyspitkän rekan kääntymisen Toreenintielle kaikista suunnista -> Toreenintien puurivi joudutaan poistamaan 293 Raalantien järjestelyt nykyisellään VE0+ Ryhmittymiskaista oikealle Kääntyvien suuntien ohjaaminen nuolivaloin 14 6 4 145 Uusi ajorata Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi keskisaareke Yliajettava kiveys NURMIJÄRVI TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT, LIITE 1 ENSIMMÄISEN VAIHEEN LIIKENNEJÄRJESTELYT VE 0 & 0+ SUUNNITTELIJA(T) Esa Karvonen Riku Nevala PIIRUSTUSNUMERO LIITE 1 PÄIVÄMÄÄRÄ 1.9.2016 5 KOORDINAATISTO ETRS-GK25/ N2000 SUHDE A3 1:1000

Peltotie Ajoratapysäkki ja korotettu odotustila Toreenintielle (vähintään pysäkkimerkki ilman odotustilaa) Kevyen liikenteen väylän siirto Ryhmittymiskaista Toreenintielle kaupan liittymään Bussipysäkin siirto Toreenintien levitys ja keskisaareke -> Mahdollistaa täyspitkän rekan kääntymisen Toreenintielle kaikista suunnista -> Toreenintien puurivi joudutaan poistamaan 293 Suojatie Raalantien haaraan Bussipysäkin siirto Raalantien levitys ja keskisaareke Uusi kevyen liikenteen yhteys Ryhmittymiskaista vasemmalle Ryhmittymiskaista oikealle Kääntyvien suuntien ohjaaminen nuolivaloin Suojatieyhteyden siirto Toreenintien liittymän itäpuolelle Saareke on mitoitettu siten, että suojatie on mahdollista sijoittaa myös liittymän länsipuolelle Mahdollinen kevyen liikenteen yhteys 14 6 4 145 Uusi ajorata Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi keskisaareke Pysäkin odotusalue Yliajettava kiveys NURMIJÄRVI SUUNNITTELIJA(T) Esa Karvonen Riku Nevala PIIRUSTUSNUMERO PÄIVÄMÄÄRÄ TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT, LIITE 1 1.9.2016 ENSIMMÄISEN VAIHEEN LIIKENNEJÄRJESTELYT VE 1 LIITE 1 5 KOORDINAATISTO ETRS-GK25/ N2000 SUHDE A3 1:1000

Peltotie Ryhmittymiskaista Toreenintielle Raalantien liittymään 293 Kiertoliittymä ja siihen liittyvät järjestelyt (Krannilan alueen liikennesuunnittelu, Ramboll 2010) 14 6 4 145 Uusi ajorata Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi keskisaareke Pysäkin odotusalue Yliajettava kiveys NURMIJÄRVI SUUNNITTELIJA(T) Esa Karvonen Riku Nevala PIIRUSTUSNUMERO PÄIVÄMÄÄRÄ TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT, LIITE 2 1.9.2016 LIIKENNEJÄRJESTELYT KAAVAN TILANVARAUS LIITE 2 5 KOORDINAATISTO ETRS-GK25/ N2000 SUHDE A3 1:1000

Nurmijärven palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta 24.11.2016

Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Nurmijärvellä... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Nurmijärvellä... 4 2.2. Ostovoiman siirtymät Nurmijärvellä... 6 2.3. Päivittäistavarakaupan verkko Nurmijärvellä... 7 2.4. Nurmijärven Kirkonkylän kaupallinen rakenne... 10 2.5. Muutokset kaupallisessa rakenteessa 2011 2016... 13 3. Kaupan markkinoiden kehitys... 16 3.1. Väestön kehitys... 16 3.2. Ostovoiman kehitys... 18 3.3. Liiketilan lisätarve... 19 4. Kaupan kehittäminen Kirkonkylässä... 21 4.1. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus... 21 4.2. Maakunta ja yleiskaava... 21 4.3. Kaupan asemakaavoja ja hankkeita... 24 4.4. Kaupan sijoittuminen ja mitoitus Kirkonkylän alueella... 26 5. Kaupalliset vaikutukset... 29 5.1. Kaupan suunnitelmien vertailua liiketilan lisätarpeeseen... 29 5.2. Paikallisuuden arviointia... 30 5.3. Vaikutukset keskustaan ja sen kehittämiseen... 31 5.4. Vaikutukset kaupan palveluverkkoon... 32 5.5. Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen... 33 5.6. Vaikutukset kilpailun toimivuuteen... 33 6. Yhteenveto ja johtopäätökset... 34 2/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Nurmijärvellä on vireillä Kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen. Lisäksi Kirkonkylän alueella on vireillä vähittäiskaupan suuryksikköhankkeita. Näitä varten on ilmennyt tarve päivittää edellinen Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys (Santasalo Ky 2012) Kirkonkylän taajaman osalta. Kaupallisessa selvityksessä tutkitaan vähittäiskaupan markkinoita ja niiden kehitystä. Selvitysalueena on Nurmijärven Kirkonkylä, mutta kaupan markkinoita tarkastellaan koko Nurmijärven kunnan alueella. Selvityksessä kootaan tiedot Nurmijärven Kirkonkylän vähittäiskaupasta sekä ostovoimasta ja kilpailutilanteesta. Lisäksi analysoidaan muutoksia verrattuna edellisen palveluverkkoselvityksen aikaiseen tilanteeseen. Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan markkina-alueen liiketilan lisätarpeita vuoteen 2025 ja 2040, joka on osayleiskaavan tavoitevuosi. Kaupan nykytilan sekä kaupan markkinoiden kehityksen pohjalta tutkitaan kaupan kehittämistä Kirkonkylän alueella. Lisäksi selvityksessä arvioidaan kaupan kehittämisen sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden kaupallisia vaikutuksia. Näiden pohjalta tehdään johtopäätökset ja suositukset kaupan kehittämisestä Kirkonkylän alueella. Palveluverkkoselvityksen tarkoitus on toimia kaupallisena selvityksenä taajaman osayleiskaavan laadinnassa sekä yksittäisten vähittäiskaupan suuryksiköiden asemakaavahankkeiden arvioinnissa Nurmijärven Kirkonkylän alueella. Nurmijärven kaupan palveluverkkoselvityksen päivityksen on tilannut WSP Finland Oy:ltä Nurmijärven kunta. Selvityksen työryhmässä ovat Nurmijärven kunnasta toimineet yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, yleiskaavasuunnittelija Iiro Grönberg, asemakaavapäällikkö Anne Kangasniemi-Kuikka, kaavoitusarkkitehti Katri Peltoniemi, yleiskaavasuunnittelija Anniina Lehtonen sekä yleiskaavasuunnittelija Ruusu Vilokkinen. Selvityksestä vastaavat KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela WSP Finland Oy:stä. 3/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

2. Kaupan nykytila Nurmijärvellä Nurmijärven kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan koko kunnan vähittäiskaupan nykytilaa ja kehitystä kuvaava vähittäiskaupan myynti ja toimipaikkamäärä. Päivittäistavarakaupasta saadaan tarkempaa aluekohtaista tietoa. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin alueen kauppa myy suhteessa paikalliseen ostovoimaan. Kaupan sijoittumista Nurmijärven Kirkonkylässä analysoidaan kartoituksen pohjalta. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä olevista liikepinta-aloista. Lisäksi tarkastellaan, mitä muutoksia Kirkonkylän kaupallisessa rakenteessa on tapahtunut edellisen selvityksen aikaisesta tilanteesta eli vuodesta 2012. 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Nurmijärvellä Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta, tilasto koskee koko kunnan vähittäiskauppaa. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myös pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2014. Mikäli jollakin toimialalla on alle kolme toimipaikka, ei myyntitietoja ole saatavilla. Nämä myyntitiedot on arvioitu toimialojen keskimyyntien pohjalta niin, että vähittäiskaupan kokonaissumma on sama kuin vähittäiskaupan myynti Tilastokeskuksen tilastossa. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppa-luokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajantavaravalikoiman myymälät, mutta tavaratalokaupan myynti ei sisällä hypermarkettien päivittäistavarakaupan myyntiä, joka sisältyy päivittäistavarakauppaan. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan lisäksi tarkastellaan autokauppaa ja ravintolatoimintaa. Autokauppa sisältää autokaupan, varaosakaupan, autohuollon ja huoltamotoiminnan (pl. automaattiasemat). Vähittäiskaupan ja palveluiden toimipaikat ja myynti Nurmijärvellä Toimipaikat Myynti milj. Myynti milj. / tp 2010* 2013 2014 2010* 2013 2014 2010* 2013 2014 Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 36 38 41 114 141 153 3,17 3,71 3,73 Tavaratalokauppa 2 2 2 10 15 16 5,01 7,50 7,95 Tilaa vaativa kauppa 17 15 13 16 20 20 0,94 1,33 1,52 Keskustan erikoiskaupat 76 74 68 40 39 42 0,53 0,53 0,62 Erikoiskauppa yhteensä 93 89 81 56 59 62 0,60 0,67 0,76 Vähittäiskauppa yhteensä 131 129 124 180 216 231 1,38 1,67 1,86 Auto-, varaosa- ja rengaskauppa 23 25 29 15 18 23 0,64 0,74 0,78 Huoltamot (ei automaatteja) 7 7 5 11 12 10 1,51 1,74 1,93 Auton huolto ja korjaus 45 52 55 9 18 16 0,20 0,34 0,29 Autokauppa yhteensä 75 84 89 34 48 48 0,46 0,57 0,54 Ravintolat ja kahvilat 54 49 50 18 18 21 0,34 0,37 0,42 Korjaustoiminta 13 9 12 1 1 1 0,06 0,08 0,06 Muut henk. palvelut 99 109 104 7 9 8 0,07 0,08 0,08 * Tilastouudistuksen takia vuosi 2010 ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 2013-14 kanssa Lähde: Tilastokeskus 4/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Vuonna 2014 Nurmijärvellä oli yhteensä 124 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Autokaupan toimipaikkoja oli yhteensä 89 ja ravintola- ja kahvilapalveluiden 50. Vähittäiskaupan myynti Nurmijärvellä oli vuonna 2014 yhteensä noin 231 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan myynnistä kaksi kolmasosaa tulee päivittäistavarakaupasta. Autokaupan ja huoltamotoiminnan myynti oli yhteensä 23 miljoonaa euroa ja ravintolatoiminnan 21 miljoonaa euroa. Tilasto kuvaa siis koko kunnan vähittäiskaupan myyntiä. Suurin osa tavaratalokaupan ja erikoiskaupan myynnistä kohdistuu Klaukkalaan, koska muualla kunnassa erikoiskaupan määrä on vähäinen. Päivittäistavarakauppa jakautuu kunnassa erikoiskauppa tasaisemmin, ja tätä on tarkastelu tarkemmin luvussa 2.3. Vähittäiskaupan ja autokaupan kehitystä on tarkastelu vuosina 2010 sekä 2013 2014. Vuoden 2010 tiedot eivät ole aikasarjana verrannollisia vuosiin 2013 ja 2014 johtuen Tilastokeskuksen tilastointiuudistuksesta. Tarkastelu luo kuitenkin mielikuvaa viime vuosien kehityssuunnasta kaupan kehityksessä. Vuodesta 2010 lähtien vähittäiskaupan toimipaikkamäärä on Nurmijärvellä ollut valtaosin laskussa, mikä vastaa tyypillistä vähittäiskaupan kehitystä Suomessa. Myynniltään vähittäiskauppa on kuitenkin kehittynyt positiivisesti viime vuosien aikana. Kun toimipaikkamäärä vähenee, mutta myynti yhä kasvaa, kasvaa vähittäiskaupan yksikkökoko myynnillä mitattuna. Myynti on kasvanut sekä päivittäistavarakaupassa että keskustan erikoiskaupassa ja tilaa vaativassa erikoiskaupassa. Myynti on kasvanut myös tavaratalokaupassa, mikä on toimialalla poikkeuksellista. Suurin kasvu on kokonaisuudessaan tapahtunut päivittäistavarakaupassa. Kasvu on poikkeuksellisen suurta, vaikka kunnassa on toki myös myymäläkanta uudistunut. Tilastokeskuksen toimipaikkatilasto perustuu nykyään kyselyjen sijaan aikaisempaa enemmän toimipaikkakohtaisiin arvioihin, joten todellisuudessa kehitys ei todennäköisesti ole niin suurta, kuin miltä myynnin kehitys näyttää tässä tilastossa. A.C. Nielsenin tilaston päivittäistavarakaupan myynnin kehitysluvut ovat huomattavasti maltillisimpia. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Keskustan erikoiskaupat Auto-, varaosa- ja rengaskauppa Huoltamot (ei automaatteja) Auton huolto ja korjaus Ravintolat ja kahvilat 2010* 2013 2014 Korjaustoiminta ja henk. palvelut Lähde: Tilastokeskus 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Milj. Vähittäiskaupan myynti Nurmijärven kunnassa 2010 2014 Vuoden 2010 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2013 14 lukujen kanssa johtuen tilastouudistuksesta Lähde: Tilastokeskus 5/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

2.2. Ostovoiman siirtymät Nurmijärvellä Ostovoima kuvaa yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen paikallisväestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin, mutta ei sitä, missä asukkaat todellisuudessa rahansa käyttävät, eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten Nurmijärven vähittäiskauppa palvelee kuntalaisiaan. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa sekä A.C. Nielsenin myymälärekisteriä. Ostovoiman siirtymät on laskettu vuodelle 2014, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta 2014. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan kauempaakin. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä herkemmin sitä voidaan ostaa kauempaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja niin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää päivittäistavarakaupan siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Vaikka tilaa vaativa kauppa keskittyy, vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä on myös pienissä keskuksissa. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Nurmijärven ostovoiman siirtymät ovat negatiiviset eli ostovoimaa siirtyy kunnasta lähinnä pääkaupunkiseudulla ja pieneltä osin myös Hyvinkäälle ja Tuusulaan. Vähittäiskaupan ostovoimasta vain noin 80 % toteutuu omassa kunnassa. Siirtymät vaihtelevat toimialoittain. Suurimmat negatiiviset siirtymät ovat tilaa vaativassa kaupassa sekä erikoiskaupassa, jossa tarjonta ei kunnassa ole riittävän monipuolista. Sen sijaan päivittäistavarakaupan siirtymät näyttävät merkittävän positiivisilta. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Nurmijärvellä 2014 OV-siirtymä % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko 10 % Tilaa vaativa kauppa -64 % Muu erikoiskauppa -38 % Erikoiskauppa yhteensä -48 % Vähittäiskauppa yhteensä -22 % Lähde: Tilastokeskus, A.C. Nielsen, Santasalo Ky Verrattuna edelliseen kaupan selvitykseen ovat ostovoiman siirtymät parantuneet. Parannusta on hieman tilaa vaativassa kaupassa ja muussa erikoiskaupassa, mutta erityisesti päivittäistavarakaupassa. Päivittäistavarakaupan monipuolistunut tarjonta on siirtänyt kuntalaisten asiointia omaan kuntaan aikaisempaa enemmän, vaikka aikaisemminkin nettosiirtymä päivittäistavarakaupassa oli positiivinen. Nurmijärven päivittäistavarakauppa palvelee omien kuntalaisten lisäksi mm. ohiajavia vihtijärveläisiä ja loma-asukkaita sekä mahdollisesti jonkin verran myös pohjoisespoolaisia ja luoteisvantaalaisia. 6/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

2.3. Päivittäistavarakaupan verkko Nurmijärvellä Päivittäistavarakauppa on Nurmijärvellä keskittynyt lähinnä kolmeen päätaajamaan, Klaukkalaan, Kirkonkylään ja Rajamäelle. Lisäksi Röykässä on yksi päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakaupan verkon tilastoanalyysi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin 2015. Nurmijärvellä on myymälärekisterin mukaan yhteensä 22 päivittäisavarakauppaa, joista kuusi on erikoiskaupan myymälöitä eli leipomoita tai luontaistuotekauppoja. Varsinaisia päivittäistavarakauppoja on kunnassa 16, joista viisi sijoittuu Nurmijärven Kirkonkylään, seitsemän Klaukkalaan, kolme Rajamäelle ja yksi Röykkään. Mukana ei ole mm. Alkoa eikä kioskeja, jotka vastaavasti sisältyvät Tilastokeskuksen yritystilaston toimipaikkamääriin. Nurmijärven Kirkonkylässä oli vuonna 2015 kaksi suurta supermarkettia, kolme lähikauppatasoista myymälää sekä pari pt-erikoiskauppaa, Pirjon Pakarin leipomomyymälä ja luontaistuotekauppa. Valintatalo lopetti toimintansa vuonna 2015, mutta on vielä mukana tilastossa. Klaukkalassa on kunnan ainoa hypermarket, pari suurta supermarkettia, neljä lähikauppatyyppistä myymälää, joista yksi eli K-market Brunni on nyt jo lopettanut, ja muutama erikoismyymälä. Rajamäellä on pieni supermarket ja pari lähikauppaa. Päivittäistavarakaupat Nurmijärvellä 2015 Lähde: A.C. Nielsen, Myymälärekisteri 2015 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta 03/2016 A.C. Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten niitä ei tässä ole sellaisenaan esitetty. Tiedot on esitetty alueittain indeksinä, ja koko kuntaa koskevaa lukua kuvataan indeksillä 100. Mikäli alueella indeksi on yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin kunnassa keskimäärin. Mikäli myynti-indeksi on yli 100, on päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät alueella positiivisia. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho eli myynti pinta-ala kohden alueella parempi kuin koko kunnassa keskimäärin. 7/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti painottuvat Nurmijärvellä Kirkonkylän ja Klaukkalan alueille. Päivittäistavarakaupan myyntialaa on asukasta kohden eniten Kirkonkylässä. Myös Klaukkalassa päivittäistavarakaupan pinta-ala on suurempi kuin keskimäärin koko kunnassa. Vastaavasti Rajamäellä ja Röykässä päivittäistavarakaupan pinta-ala jää asukasmäärään nähden suppeammaksi kuin kunnassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohden on suurin Kirkonkylässä ja lähes saman suuruinen Klaukkalassa. Vastaavasti Rajamäellä ja Röykässä myynti asukasta kohden on alhaisempaa kuin keskimäärin. Myynti asukasta kohden kertoo ostovoiman siirtymistä. Röykässä ja Rajamäellä tarjonta ei vastaa asukkaiden kysyntää, ja ostovoimaa siirtyy Klaukkalaan ja Kirkonkylään, joissa myynti on vastaavasti suurempaa kuin alueiden asukkaiden ostovoima. Päivittäistavarakaupan tehokkuus on laskettu jakamalla myynti myyntialalla. Tehokkuus kertoo osaltaan myyntipinta-alan suuruudesta suhteessa kysyntään. Klaukkalassa myyntitehokkuus on lähellä kunnan keskiarvoa. Rajamäellä ja Röykässä myyntiteho on keskimääräistä korkeampi. Myymälät ovat pieniä ja ne myyvät kokoonsa nähden hyvin. Kirkonkylässä myyntiteho jää vastaavasti keskimääräistä alhaisemmaksi. Alueella on myyntiin nähden siis kohtalaisen paljon päivittäistavarakaupan pinta-alaa. Koko Suomeen verrattuna on Nurmijärvellä päivittäistavarakaupan pinta-alaa asukasta kohden tarkasteluna keskimääräistä vähemmän, samoin myynti asukasta kohden on keskimääräistä vähäisempää. Sitä vastoin myyntiteho on Nurmijärvellä keskimääräistä korkeampi. Päivittäistavarakauppa Nurmijärvellä vuonna 2015 Nurmijärvi = ind. 100 Myyntiala m 2 Myynti Teho Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Alue määrä Osuus Nurmijärvi Osuus Nurmijärvi Nurmijärvi Kirkonkylä 7 28 % 175 35 % 142 81 Rajamäki 3 12 % 50 9 % 64 128 Klaukkala 11 57 % 130 53 % 138 107 Röykkä 1 4 % 56 3 % 62 112 Nurmijärvi 22 100 % 100 100 % 100 100 Koko Suomi 131 107 79 Lähde: A.C. Nielsen Edellisessä Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä analysoitiin päivittäistavarakauppaa vuodelta 2010. Tähän verrattuna on päivittäistavarakauppojen lukumäärä kasvanut yhteensä kolmella. Kirkonkylään on rakentunut uusi K-supermarket, lisäksi alueelle on rakentunut Pirjon Pakarin Leipomomyymälä ja tullut uusi luontaistuotekauppa. Kirkonkylästä on vastaavasti lopettanut pienempi K-market Nurmijärvi keskustasta sekä Halpakukko Myllykukon liikenneasemalta. Tämän jälkeen on Valintatalo vielä lopettanut, mutta myymälän tiedot näkyvät vielä vuoden 2015 tilastossa. Päivittäistavarakaupan myyntiala on Kirkonkylän alueella kasvanut viidellä prosentilla, mutta asukasta kohden tarkasteltuna vähennystä on prosentti. Rakentaminen ei ole siten pysynyt asukasmäärän kasvun mukaisessa tahdissa. Kirkonkylä on kuitenkin ainoa taajama jossa myyntiala kasvanut. Klaukkalassa myyntiala on pienentynyt, vaikka alueelle on sijoittunut kaksi uutta pt-erikoiskauppaa. Myyntipinta-alan lasku on tapahtunut olemassa olevissa yksiköissä. Koko kunnassa päivittäistavarakaupan pinta-ala on vähentynyt, kun taas muualla Suomessa se on kasvanut. Asukasta kohden tarkasteluna erot ovat vielä suuremmat. Koko Suomen tasolla asukasta kohden pt-pinta-ala on kasvanut viidellä prosentilla, kun taas Nurmijärvellä pinta-ala on asukasta kohden vähentynyt neljällä prosentilla. 8/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Myynti on Nurmijärven taajamissa kasvanut, lukuun ottamatta Röykkää, jossa se on säilynyt entisellä tasollaan. Asukasta kohden laskettuna myynti on myös kasvanut, Kirkonkylässä kaikkein eniten. Myynnin kasvu asukasta kohden on kuitenkin heikompaa kuin Suomessa keskimäärin. Myyntiteho on Nurmijärvellä kasvanut, koska pinta-ala on kasvanut myyntiä hitaammin. Teho on näin ollen kasvanut. Myyntiteho on kasvanut myös koko Suomen tasolla, mutta Nurmijärveä hitaammin. Myynnin ja myyntitehon kasvu kuvaavat nimellistä kasvua, jossa inflaation vaikutus on mukana. Päivittäistavarakaupan kehitys Nurmijärvellä 2010-2015 Myymälämäärä Myyntiala m2 Myynti Teho Alue 2010 2015 Muutos yht. per as yht. per as /m2 Kirkonkylä 6 7 1 5 % -1 % 15 % 9 % 10 % Rajamäki 3 3 0 0 % -4 % 12 % 8 % 12 % Klaukkala 9 11 2-4 % -10 % 11 % 4 % 16 % Röykkä 1 1 0 0 % -3 % 0 % -3 % 0 % Nurmijärvi 19 22 3-1 % -4 % 12 % 8 % 13 % Koko Suomi 3 923 4 004 2 % 5 % 5 % 14 % 12 % 7 % Lähde: A.C. Nielsen Nurmijärven Kirkonkylässä päivittäistavarakaupan myynti painottuu merkittävissä määrin suuriin supermarketteihin. Kolme neljäsosaa myynnistä kulkee suurmyymälöiden kautta. Muutos vuoteen 2010 on suuri, tällöin myynnistä runsas puolet kulki suurmyymälän kautta. Markkinatilanne on kuitenkin myös tasoittunut, koska vuonna 2010 taajamassa oli ainoastaan yksi suuri supermarket, nyt niitä on kaksi. Valintamyymälöiden (alle 400 m2) myynti on vastaavasti myös kasvanut. 2010 2015 1 % 30 % 14 % 56 % 23 % Suuri supermarket Pieni supermarket Valintamyymälä 76 % Pt-erikoiskauppa Nurmijärven Kirkonkylän myynnin jakautuminen myymälätyypeittäin vuonna 2010 ja 2015 Lähde: A.C. Nielsen 9/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

2.4. Nurmijärven Kirkonkylän kaupallinen rakenne Nurmijärven Kirkonkylän kaupallinen rakenne on selvitetty kenttäkartoituksella. Kartoitus tehtiin Kirkonkylän alueella kesällä 2016. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala ei ole yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa, mutta liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannolliset. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Tilanne kuitenkin elää, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kaupat ja muut kaupalliset palvelut ovat Kirkonkylän alueella keskittyneet kolmeen keskittymään, ydinkeskustaan sekä Kauppanummen ja Ilvesvuoren alueille. Kaupallinen tarjonta painottuu paikallispalveluihin. Kirkonkylä tarjoaa kaupan palveluita lähinnä Kirkonkylän ja Rajamäen asukkaille. Monipuoliset erikoiskaupan ostokset hoituvat joko Klaukkalassa tai pääkaupunkiseudulla. Nurmijärven Kirkonkylän kaupallinen rakenne 2016 Alueet on rajattu karttaan nykyisen liiketilakannan mukaan Pohjakartta: Nurmijärven kunta Kirkonkylän ydinkeskustassa on monipuolisesti kaupan palveluita; päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluita. Keskustan kaupallinen akseli on aikanaan muodostunut Punamullantiestä ja Pratikankujasta sekä pienestä pätkästä Aleksis Kiven Tietä. Toiminnallisesti vahvimmat kauppapaikat ovat nyt Punamullantien varressa ja torin ympäristössä. Pratikankujalla vanhalla kaupparaitilla on vielä säilynyt jonkin verran kaupallisia palveluita, mutta Aleksis Kiven Tiellä on enää muutama yksittäinen toimija. Keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt Punamullantien varteen. Nyt alueen toimivuutta häiritsevät tyhjentyneet liiketilat. Muualla keskustassa on yksittäisiä palvelupisteitä. Helsingintien itäpuolella asuinalueella Heikkiläntien ja Ihantolantien risteyksessä on K-market. Valintatalo Helsingintien varresta on lopettanut. Perttulantien ja Rajamäentien risteyksessä on sisävapaa-ajanvietto keskus, jossa on mm. keilailua ja biljardia. 10/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Nurmijärven Kirkonkylän ydinkeskustan sekä Kauppanummen ja Ilvesvuoren kaupallinen rakenne 2016 Pohjakartta: Nurmijärven kunta 11/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Kirkonkylän ydinkeskustan lisäksi on kauppaa sijoittunut Kauppanummen alueelle Kauppanummentien ja Helsingintien varteen noin kilometrin päähän ydinkeskustasta. Alueella on S-Marketin supermarket, rautakauppaa sekä autohuoltoa ja katsastusta. Erillisissä liikerakennuksissa ja S-marketin yhteydessä on myös pieniä liiketiloja, joissa on erikoisliikkeitä ja palveluita. Palvelut ovat sijoittuneet alueella niin, että ne tavoitetaan parhaiten autolla. Ilvesvuoren alueella Hämeenlinnantien varressa on myös kaupallisten palveluiden keskittymä. Alueella on Myllykukon liikenneasema (polttoaineen jakelu, ravintolapalveluita), jonka yhteyteen on rakennettu liiketilaa, jossa on mm. sisustuskauppaa. Tiloissa oli aikaisemmin myös tilaa vaativaa kauppaa (Würth), mutta se on siirtynyt omaan rakennukseen tien toiselle puolelle. Liikenneasemalla on aikoinaan ollut myös päivittäistavarakaupan myymälä, joka on lopettanut toimintansa. Nykyään päivittäistavarakaupan myyntiä on pienimuotoisesti huoltoaseman yhteydessä. Kaupan keskittymät poikkeavat luonteeltaan ja kaupalliselta rakenteeltaan toisistaan. Kokonaisuudessaan liiketilaa on Kirkonkylän alueella yhteensä noin 37.000 k-m 2. Ydinkeskusta on kaupalliselta tarjonnaltaan kaikkein monipuolisin, alueella on paljon kaupallisia palveluita ja jonkin verran erikoiskauppaa. Keskustassa on liiketilaa kaupallisten palveluiden käytössä lähes 14.000 m 2. Alueella on myös tyhjiä liiketiloja sekä jonkin verran tiloja muussa kuin palveluiden käytössä (toimistot). Tyhjää liiketilaa on ydinkeskustassa yhteensä noin 5000 k-m 2. Suuri osa tyhjästä liiketilasta muodostuu lopettaneista tai toimintaansa supistaneista päivittäistavarakaupoista. Nämä tilat ovat kooltaan varsin suuria 500 1000 m 2 ja ne ovat myymälätiloiltaan huonokuntoisia. Muut tyhjät tilat ovat vanhoja ravintoloita/huoltamoravintoloita sekä pankkeja, jotka ovat kooltaan 300 600 m 2. Lisäksi keskustassa on näitä pienempiä tyhjiä liiketiloja uudessa K-Supermarketin kiinteistössä sekä keskustan reunalla. Ydinkeskusta Kauppanummi Ilvesvuori Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu käyttö Tyhjä liiketila 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 K-m 2 Liiketilat Nurmijärven Kirkonkylässä 2016 Lähde: WSP Kartoitus 2016 Kauppanummen alueella on päivittäistavarakauppaa, tilaa vaativaa kauppaa sekä autohuoltamoita ja katsastusta. Alueelle on myös kohtalaisen paljon palveluita, mutta erikoiskaupan määrä jää vähäiseksi. Kauppanummen alueella on yhteensä liiketilaa noin 12.000 k-m 2, josta ainoastaan yksi pieni liiketila on tyhjänä. Ilvesvuoren alueella on tilaa vaativaa kauppaa sekä sisustuskauppaa ja ravintolapalveluita Myllykukon liikenneasemalla. Liikenneasemalla on myös paljon tyhjää liiketilaa, liiketilasta tyhjänä on lähes 2500 k-m 2. Kokonaisuudessaan liiketilaa Ilvesvuoren alueella on 5600 k-m 2. 12/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Nurmijärven Kirkonkylän liiketilakannassa on merkittävän paljon tyhjää liiketilaa. Liiketilamäärästä pinta-alalla mitattuna tyhjää on viidennes. Tyhjiä liiketiloja on16 kpl ja niissä pinta-alaa yhteensä lähes 7700 m 2. Keskustaan tyhjiä liiketiloja on syntynyt mm. päivittäistavarakauppojen lopettamisen myötä. Osa näistä keskustan tyhjistä tiloista on huonokuntoisia ja on todennäköistä että rakennukset puretaan ja rakennetaan kokonaan uudestaan ennen kuin niihin saadaan uusia toimijoita. Ilvesvuoren alueella on myös paljon tyhjää liiketilaa lähinnä Myllykukon liikenneasemalla, mutta tilanne kiinteistössä on pitkään ollut vastaavanlainen. Myllykukko ei ole onnistunut säilyttämään alkuaikojen vetovoimaansa. Myllykukossa on suunnitelmia keskittymän uudistumiseksi, mutta ne eivät ole lähteneet toteutumaan. Nurmijärven kirkonkylän liiketilojen pinta-ala 2016 K-m 2 Ydinkeskusta Kauppanummen alue Ilvesvuori Kirkonkylä yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 4 600 3 200 100 7 900 Tavaratalokauppa 0 0 0 0 Muotikauppa 100 0 0 100 Terveydenhoitokauppa 400 0 0 400 Erikoiskauppa 1 500 400 700 2 600 Tilaa vaativa kauppa 0 2 900 800 3 700 Autokauppa ja huoltamot 300 2 700 200 3 200 Vähittäiskauppa yhteensä 6 900 9 200 1 800 17 900 Pankit, vakuutus, posti 1 600 0 0 1 600 Ravintolat, kahvilat, hotellit 1 700 200 1 100 3 000 Käytetyn tavaran kauppa 200 200 0 400 Muut palveluyritykset 3 500 1 600 0 5 100 Palvelut yhteensä 7 000 2 000 1 100 10 100 Kauppa ja palvelut 13 900 11 200 2 900 28 000 Muu käyttö 500 800 300 1 600 Tyhjä 5 100 30 2 400 7 500 Tyhjien osuus 26 % 0 % 43 % 20 % Liiketilat yhteensä 19 500 12 000 5 600 37 100 Lähde: WSP Kartoitus 2016 2.5. Muutokset kaupallisessa rakenteessa 2011 2016 Kaupallisessa rakenteessa tapahtuneita muutoksia on tutkittu vertaamalla nykytilannetta viidenvuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kirkonkylän kaupallinen rakenne on edellisen kerran kartoitettu vuonna 2011 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupallisen selvitystyön yhteydessä. Kartoitusta täydennettiin pienimuotoisesti keväällä 2012 Nurmijärven palveluverkkoselvitystyössä. Muutoksista on otettu huomioon, kun liiketila on täyttynyt tai tyhjentynyt ja kun toimiala on muuttunut tai liiketila on muuttunut rakenteeltaan oleellisesti. Lisäksi mukaan on otettu täysin uudet liikerakennukset tai liiketilat. Yrityksen omistus- tai nimimuutoksia ei ole otettu huomioon, jos myymälän toimiala on säilynyt samana. Liiketiloissa on Kirkonkylän alueella tapahtunut varsin suuria muutoksia. Vain 60 % tiloista on samassa toiminnassa kuin viisi vuotta sitten. Uutta liiketilaa on rakennettu noin 5000 k-m 2, mutta vastaava määrä tilaa on tyhjentynyt verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Toimialamuutoksia on tapahtunut myös jonkin verran, mm polkupyörätukku on muuttunut pankiksi, pankki isännöitsijäpalveluksi, konditoria kampaamoksi ja apteekki ravintolaksi. Osa toimialamuutoksista on seurausta myymälöiden siirtymisestä uuteen liikepaikkaan Kirkonkylän alueella. Myös aikaisemmin tyhjinä olleita liiketiloja on täyttynyt. Liiketilamuutoksia on tapahtunut kaikkein eniten ydinkeskustan alueella. Ydinkeskustassa yli puolet liiketiloista on muuttunut viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Muutokset ovat osittain normaalia liiketoiminnan kehittymistä ja osin luonnollista seurausta siitä, että keskustaan on rakentunut uusi suuri liikekiinteistö. Uuteen kiinteistöön on siirtynyt apteekki ja pienempi K-market on keskustasta lopetettu. Myös toinen keskustan K- marketeista on supistanut pinta-alaansa. Keskustassa on tapahtunut myös muita liiketilojen tyhjentymisiä, joihin 13/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

uudella kiinteistöllä ei ole suoranaisia vaikutuksia. Osa keskustan liiketiloista on kunnoltaan, rakenteeltaan tai sijainniltaan sellaisia, etteivät ne houkuttele uusia toimijoita. Kauppanummen alueella on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia lähinnä S-marketin etumyymälöissä. Alueen palvelutarjonta on parantunut, kun Kauppanummentien aikaisemmin tyhjä liikekiinteistö on täyttynyt. Alueelle on sijoittunut mm. Hevostarvikeliike, Nurmijärven tanssiopisto ja käytettyjen lastenvaatteiden kauppa. Ilvesvuoren alueelle on rakentunut uusi liikekiinteistö, johon on sijoittunut työkalutukku Würth. Työkalutukun siirryttyä omaan liikekiinteistöön on Myllykukon liikekiinteistössä tämän johdosta tyhjentynyttä liiketilaa. Myös yksi pieni sisustusliike on Myllykukosta lopettanut. Ydinkeskusta Kauppanummi Ei muutosta Toimiala/tila muuttunut Ilvesvuori Tyhjä liiketila täyttynyt Uusi liiketila rakennettu 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 Liiketiloissa tapahtuneet muutokset 2011-2016 Lähde: Kartoitukset WSP ja Santasalo Ky Liiketila tyhjentynyt Liiketiloissa tapahtuneet muutokset Nurmijärven kirkonkylässä 2011-2016 K-m 2 Ydinkeskusta Kauppanummi Ilvesvuori Kirkonkylä yhteensä Uusi liiketila rakennettu 4 400 0 800 5 200 Tyhjä liiketila täyttynyt 100 800 100 1 000 Toimiala tai tila muuttunut 1 800 500 0 2 300 Liiketila tyhjentynyt 4 400 0 600 5 000 Ei muutosta 8 300 10 500 4 200 23 000 Ei kartoitettu aikaisemmin 600 300 0 900 Yhteensä 19 600 12 100 5 700 37 400 K-m 2 Ydinkeskusta Kauppanummi Ilvesvuori Kirkonkylä yhteensä Uusi liiketila rakennettu 22 % 0 % 14 % 14 % Tyhjä liiketila täyttynyt 1 % 7 % 2 % 3 % Toimiala tai tila muuttunut 9 % 4 % 0 % 6 % Liiketila tyhjentynyt 22 % 0 % 11 % 13 % Ei muutosta 42 % 87 % 74 % 61 % Ei kartoitettu aikaisemmin 3 % 2 % 0 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: Kartoitukset 2011, 2012, 2016; WSP ja Santasalo Ky K-m 2 14/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Liiketiloissa tapahtuneet muutokset ydinkekustassa sekä Kauppanummen alueella ja Ilvesvuoressa 2011 2016 Lähde: Kartoitukset Pohjakartta: Nurmijärven kunta 15/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

3. Kaupan markkinoiden kehitys Edellisessä luvussa tarkasteltiin kaupan markkinoita tarjonnan lähtökohdista. Tässä luvussa markkinoiden kehitystä tarkastellaan kysynnän kannalta. Kysyntää kuvataan markkina-alueen ostovoimalla. Kirkonkylän markkinaalueeseen kuuluu Kirkonkylän oman alueen lisäksi myös Rajamäki sekä haja-asutusalueita kunnan pohjoisosista. Kirkonkylän oma-alue on Kirkonkylän kaupan päämarkkina-alue. Nukarissa ja Palojoella ei ole kaupan palveluita, ja ainakin osa asioinnista suuntautuu Kirkonkylään, mutta Nukarista suuntaudutaan myös Jokelaan ja Hyrylään. Rajamäen kaupan tarjonta on tällä hetkellä lähipalvelutyyppistä, joten sieltä asioidaan myös merkittävästi Kirkonkylällä. Kylänpään palvelujen rakentuminen parantaa Rajamäen omaa tarjontaa erityisesti päivittäistavarakaupassa. Kirkonkylän kaupan kehittäminen saattaa taas siirtää uutta asiointia Kirkonkylään, myös esim. Perttulasta. Koko Kirkonkylän markkina-alueelta asioidaan merkittävästi pääkaupunkiseudulla, asiointia voi suuntautua myös Hyvinkäälle. Kirkonkylän ja Klaukkalan välillä ei ole suurta kaupan asiointivirtaa suuntaan tai toiseen. Kokonaisuudessaan sekä pääkaupunkiseudulla että kehysalueella asiointia tapahtuu ristiin rastiin ja kauppapaikkojen vaikutusalueet menevät pitkälle päällekkäin. Asukkaat muu liikkuminen ja tarpeet vaikuttavat kauppapaikan valintaan suuresti, ei ainoastaan kodin läheisyys. Kirkonkylän markkina-alue 3.1. Väestön kehitys Nurmijärvellä on asukkaita tällä hetkellä yli 41.400. Kunnanvaltuuston hyväksymän (25.5.2011) Nurmijärven maankäytön kehityskuvan mukaan kunnan väkilukutavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta. Tavoitteellinen väestösuunnite 2015-2039 kertoo, miten Nurmijärven väestö kasvaa maankäytön kehityskuvassa määritettyyn tavoitetasoon. Kirkonkylän alueella asukkaita on noin 8.200 ja koko Kirkonkylän markkina-alueella eli Kirkonkylän, Rajamäen, Nukarin ja Palojoen alueilla on asukkaita yli 18.000. Tavoitteellisen väestösuunnitteen mukaan Kirkonkylällä on vuonna 2040 asukkaita yhteensä yli 12.000 ja koko Kirkonkylän markkina-alueella yli 25.300. Asukasmäärä kasvaa tavoitteen mukaan 25 vuodessa yhteensä yli 7200 asukkaalla. Asukasmäärän kasvu painottuu Kirkonkylään ja Rajamäelle. Haja-asutusalueille ei ole osoitettu suurta kasvua. 16/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Väestön kehitys Nurmijärvellä Maankäytön kehityskuvan väkilukutavoite on nimensä mukaisesti tavoite. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Nurmijärvellä on asukkaita vuonna 2040 noin 48.500. Tilastokeskuksen ennuste on ns. trendiennuste, joka pohjautuu lähivuosien menneeseen kehitykseen. Ennuste ei ota huomioon mm. yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten eikä maankäytön kehittämisen mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaupan taustaselvityksessä (Uudenmaan maakuntakaava, Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi) Nurmijärven väestöennuste vuodelle 2035 on noin 51.500. Maakuntakaavassa ei kuntakohtaisia kasvuennusteita esitetä. Kuntakohtaisia lukuja käytetään ainoastaan kaupan palveluverkon liiketilatarpeen lähtökohtana. Luvut eivät ole varsinaisia ennusteita vaan varautumislukuja. Tässä selvityksessä käytetään ostovoiman kehityksen ja liiketilan tarpeen laskennassa Nurmijärven maankäytön kehityskuvan mukaisia väestötavoitteita, samoin kuin edellisessä Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä 2012. Väestön kehitys Nurmijärvellä eri ennusteissa Muutos 2015-2025 Muutos 2015-2040 Vuosimuutos Vuosi- 2015 2025 2035 2040* lkm lkm muutos Kirkonkylä 8 171 9 486 11 341 12 146 1 315 1,5 % 3 975 1,6 % Rajamäki 7 534 8 467 9 611 10 446 933 1,2 % 2 912 1,3 % Klaukkala 16 987 20 778 24 279 26 056 3 791 2,0 % 9 069 1,7 % Röykkä 2 322 2 559 2 842 3 131 237 1,0 % 809 1,2 % Muut alueet yhteensä 6 394 6 399 7 336 8 221 5 0,0 % 1 827 1,0 % Nukari 1 502 1 555 1 669 1 832 53 0,3 % 330 0,8 % Palojoki 910 876 894 911-34 -0,4 % 1 0,0 % Perttula-Nummenpää 1 812 1 796 1 838 1 884-16 -0,1 % 72 0,2 % Lepsämä 1 301 1 265 1 323 1 389-36 -0,3 % 88 0,3 % Metsäkylä 869 907 1 612 2 204 38 0,4 % 1 335 3,8 % Nurmijärvi 41 408 47 689 55 409 60 000 6 281 1,4 % 18 592 1,5 % Kirkonkylän markkina-alue 18 117 20 384 23 515 25 335 2 267 1,2 % 7 218 1,4 % Lähde: Tilastokeskus ja Nurmijärven kunta, Tavoitteellinen väestösuunnite 2015-2039* * Tavoitteellinen väestösuunnite kertoo, miten Nurmijärven väestö kasvaa maankäytön kehityskuva 2040:ssä määritettyyn tavoitetasoon, joka on 60 000 asukasta vuonna 2040. Tavoitteellisessa väestösuunnitteessa on alueelliset ennusteet tehty vuoteen 2039 saakka. Vuoden 2040 alueelliset ennusteet on laskettu vuoden 2039 ennusteen ja kokonaistavoitteen 60.000 pohjalta. Muutos 2015-2025 Muutos 2015-2040 Vuosimuutos Vuosi- 2015 2025 2035 2040 lkm lkm muutos Tilastokeskus 41 897 45 082 47 485 48 463 3 185 0,7 % 6 566 0,6 % Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 51 528 Maankäytön kehityskuvan tavoite 47 689 55 409 60 000 5 792 1,3 % 18 103 1,4 % Lähde: Tilastokeskus, Uudenmaan liitto ja Nurmijärvi 17/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

3.2. Ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa pitkällä tähtäimellä nopeammin kuin päivittäistavarakauppaan. 2000-luvulla vähittäiskaupan myynti/ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Viime vuosina kaupan kehityksessä on tapahtunut muutos. Vuoden 2012 loppupuoliskolta lähtien kaupan myynnin kasvu on vuositasolla pysähtynyt ja paikoin hieman laskenut. Edellisen kerran kaupan myynti supistui vuonna 2009, mutta lasku jäi noin vuoden mittaiseksi. Toimialoittaiset vaihtelut kaupan kehityksessä ovat suuria. Keskimääräistä nopeammin viime vuosina ovat kasvaneet kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista selvästi hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Yleisesti taantumaa seuraa aina jossain vaiheessa kasvu, taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan joillakin toimialoilla voimakkaastikin. Kasvun odotetaan pitkällä tähtäimellä hidastuvan aikaisemmasta. Ostovoiman kasvua on arvioitu kahden eri mallin pohjalta, ns. perinteisen kasvuennusteen sekä hitaan kasvun pohjalta. Perinteistä kasvuennustetta on käytetty Nurmijärven kunnan edellisessä palveluverkkoselvityksessä 2012 sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan mitoitusselvityksessä. Viime vuosien ostovoiman kasvun heikentymisen sekä epävarmuuden myötä on päädytty esittämään myös hitaan kasvun malli. Perinteisessä kasvuennusteessa ostovoiman arvioidaan kasvavan päivittäistavarakaupassa prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa noin 2 % vuodessa. Hitaan kasvun mallissa ostovoima kasvaa päivittäistavarakaupassa puolen prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa prosentin vuosivauhdilla. Ennusteet ovat positiivisia mutta realistisia, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin kuitenkaan päästään pitkällä aikajaksolla. Ennusteet on tehty varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastuminen/pysähtyminen sekä kasvun vuosivaihtelut, jolloin ennusteet eivät ole herkkiä yksittäisille taantumavuosille. Tähän mennessä vähittäiskauppaan kohdistuva kulutus on pitkällä tähtäimellä ollut jatkuvassa kasvussa. Pidemmällä tulevaisuudessa kasvua tulee suuntautumaan kuitenkin enemmän palveluihin ja osa vähittäiskaupan ostovoimasta suuntautuu verkkokauppaan. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Ostovoiman kehitys Nurmijärvellä per asukas/vuosi Perinteinen Hidas kasvu kasvu Päivittäistavarakauppa ja Alko 1,0 % 0,5 % Tilaa vaativa kauppa 1,8 % 0,8 % Muu erikoiskauppa 2,0 % 0,9 % Erikoiskauppa yhteensä 1,9 % 0,9 % Vähittäiskauppa yhteensä 1,5 % 0,7 % Autokauppa ja huoltamot 1,6 % 0,8 % Ravintolat 1,0 % 0,5 % Kauppa ja palvelut yhteensä 1,5 % 0,7 % Koska väestö kasvaa Nurmijärvellä, kasvaa myös ostovoima. Ostovoiman kasvu on laskettu Nurmijärven maankäytön kehityskuvan mukaiselle väestötavoitteelle, jonka mukaan Nurmijärvellä on 60.000 asukasta vuonna 2040. Näin ollen pääosa kasvusta johtuu asukasmäärän kasvusta, mutta myös kulutuksen rakenteen muutos kasvattaa ostovoimaa. 18/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nurmijärvellä ja Kirkonkylän markkina-alueella 2015 milj. euroa Muu maalue* Ma-alue Koko Kirkonkylä yhteensä kunta Päivittäistavarakauppa ja Alko 24 29 53 122 Tilaa vaativa kauppa 11 13 24 55 Muu erikoiskauppa 18 22 40 94 Erikoiskauppa yhteensä 29 35 64 148 Vähittäiskauppa yhteensä 53 64 117 271 Autokauppa ja huoltamot 29 35 64 147 Ravintolat 12 2 14 60 Kauppa ja palvelut yhteensä 93 101 194 477 Lähde: Santasalo Ky, Ostovoimat 2025 Perinteinen kasvu Hidas kasvu milj. euroa Muu maalue* Ma-alue Koko Muu ma- Ma-alue Koko Kirkonkylä yhteensä kunta Kirkonkylä alue* yhteensä kunta Päivittäistavarakauppa ja Alko 31 35 66 154 29 33 62 146 Tilaa vaativa kauppa 15 17 31 73 13 15 29 68 Muu erikoiskauppa 25 29 55 128 23 27 50 117 Erikoiskauppa yhteensä 40 46 86 202 37 42 79 184 Vähittäiskauppa yhteensä 71 81 152 355 66 76 141 330 Autokauppa ja huoltamot 39 44 83 195 36 41 77 180 Ravintolat 15 3 18 75 14 3 17 72 Kauppa ja palvelut yhteensä 124 128 253 625 116 119 235 582 2040 Perinteinen kasvu Hidas kasvu milj. euroa Muu maalue* Ma-alue Koko Muu ma- Ma-alue Koko Kirkonkylä yhteensä kunta Kirkonkylä alue* yhteensä kunta Päivittäistavarakauppa ja Alko 46 49 95 225 40 44 84 198 Tilaa vaativa kauppa 25 27 52 123 20 21 41 97 Muu erikoiskauppa 44 48 92 217 34 37 71 169 Erikoiskauppa yhteensä 69 75 144 340 54 58 112 266 Vähittäiskauppa yhteensä 114 124 239 565 94 102 196 464 Autokauppa ja huoltamot 64 69 133 316 52 56 108 255 Ravintolat 22 4 26 110 20 3 23 97 Kauppa ja palvelut yhteensä 201 198 398 991 165 162 327 817 * Muu markkina-alue: Rajamäki, Nukari, Palojoki 3.3. Liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta Nurmijärvellä ja erityisesti Kirkonkylän markkina-alueella. Laskelma pohjautuu alueen asukkaiden ostovoiman kasvuun. Liiketilan lisätarve on laskettu vuosille 2025 ja 2040. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvioitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitettujen liiketilojen pohjalta. Myyntitehokkuus vaihtelee toimialoittain. Liiketilan lisätarve on laskettu keskimääräisillä nykyisillä myyntitehokkuuksilla, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuusluvut ovat hieman päivittyneet edellisestä selvityksestä, mutta ovat samaa suurluokkaa myös Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan kaupan mitoitusselvityksessä käytettyjen lukujen kanssa. Mikäli myyntiteho kasvaa paljon, myös kaupan investointihalukkuus uuteen liiketilaan kasvaa, ja tämä taas laskee myyntitehoa. Koska selvää tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ei ole, ja koska kaavoituksen tulee pikemmin olla mahdollistavaa kuin rajoittavaa, ei tässä selvityksessä ole oletettu myyntitehokkuuden muuttuvan. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopivia kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Todellisuudessa Kirkonkylän alueella erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan tehokkuusluvut ovat todennäköisesti hieman keskimääräistä alhaisempia, joten Kirkonkylän osalta luku on tavoitteellinen. 19/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * Myyntipinta-ala /k-m 2 /my-m 2 Päivittäistavarakauppa ja Alko 7 400 9 300 Tilaa vaativa kauppa 2 300 2 900 Muu erikoiskauppa 3 600 4 500 Autokauppa ja huoltamot 6 600 8 300 Ravintolat 3 000 3 700 Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 20 % kaupan tarpeesta. Lisäksi palveluiden tarpeeseen lisätään ravintolapalvelut. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla laskettua suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Laskelma kertoo, kuinka paljon uutta liiketilaa tarvitaan Nurmijärvellä ja Kirkonkylän markkina-alueella, jos koko ostovoiman kasvu toteutuu uutena kaupan tilana Kirkonkylän alueella. Todellisuudessa osa lisätarpeesta tulee suuntautumaan mm. Rajamäelle sekä monipuolisiin keskuksiin pääkaupunkiseudulla ja Hyvinkäällä. Laskelmassa esitetään rinnalla myös koko Nurmijärven liiketilan lisätarve, joka on laskettu kaikkien kuntalaisten ostovoiman kasvun pohjalta. Vuoteen 2025 mennessä on ostovoiman kasvun pohjalta laskettu liiketilan lisätarve Nurmijärven Kirkonkylässä ostovoiman kasvuvauhdista riippuen yhteensä 6000 8000 k-m 2, ja koko Kirkonkylän markkina-alueella 11.000 15.000 k-m 2. Tarve 2015 2040 on Kirkonkylän asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna yhteensä lähes 20.000 30.000 k-m 2 ja koko markkina-alueella 35.000 53.000 k-m 2. Osa markkina-alueen tarpeesta suuntautuu Kirkonkylään, osa Rajamäelle ja osa alueen ulkopuolelle monipuolisempiin keskuksiin. Liiketilan lisätarve ei ole suoraan kaavallinen mitoitus. Kaavallisen mitoituksen tulisi olla suurempi kuin liiketilan lisätarve, koska osin kaavat jäävät toteutumatta. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla myös vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja uusille toimijoille tulee luoda mahdollisuuksia markkinoille tuloon. Mikäli kaavat tehdään liian tiukalla mitoituksella, osa kysyntää vastaavasta liiketilasta saattaa jäädä toteutumatta. Liiketilan lisätarve Nurmijärvellä ja Kirkonkylän markkina-alueella 2015-2025 Ostovoiman perinteinen kasvuennuste Ostovoiman hidas kasvu k-m 2 Muu maalue* Ma-alue Koko Muu ma- Ma-alue Koko Kirkonkylä yhteensä Nurmijärvi Kirkonkylä alue* yhteensä Nurmijärvi Päivittäistavarakauppa ja Alko 900 800 1 700 4 200 700 600 1 300 3 200 Tilaa vaativa kauppa 1 700 1 600 3 300 8 100 1 300 1 100 2 400 5 900 Muu erikoiskauppa 2 200 2 100 4 300 10 400 1 500 1 400 2 900 7 200 Erikoiskauppa yhteensä 3 900 3 700 7 600 18 500 2 800 2 500 5 300 13 100 Vähittäiskauppa yhteensä 4 800 4 500 9 300 22 700 3 500 3 100 6 600 16 300 Autokauppa ja huoltamot 1 500 1 400 2 900 7 300 1 100 1 000 2 100 5 200 Ravintolat 1 100 200 1 300 5 200 900 100 1 000 4 000 Muut kaupalliset palvelut 1 000 900 1 900 4 500 700 600 1 300 3 300 Kauppa ja palvelut yhteensä 8 400 7 000 15 400 39 700 6 200 4 800 11 000 28 800 Liiketilan lisätarve Nurmijärvellä ja Kirkonkylän markkina-alueella 2015-2040 Ostovoiman perinteinen kasvuennuste Ostovoiman hidas kasvu k-m 2 Muu maalue* Ma-alue Koko Muu ma- Ma-alue Koko Kirkonkylä yhteensä Nurmijärvi Kirkonkylä alue* yhteensä Nurmijärvi Päivittäistavarakauppa ja Alko 2 900 2 800 5 700 13 900 2 200 2 000 4 200 10 300 Tilaa vaativa kauppa 6 200 5 900 12 100 29 400 4 000 3 700 7 700 18 900 Muu erikoiskauppa 7 200 7 100 14 300 34 600 4 900 4 600 9 500 23 300 Erikoiskauppa yhteensä 13 400 13 000 26 400 64 000 8 900 8 300 17 200 42 200 Vähittäiskauppa yhteensä 16 300 15 800 32 100 77 900 11 100 10 300 21 400 52 500 Autokauppa ja huoltamot 5 300 5 200 10 500 25 500 3 600 3 300 6 900 16 900 Ravintolat 3 600 600 4 200 16 900 2 700 400 3 100 12 600 Muut kaupalliset palvelut 3 300 3 200 6 500 15 600 2 200 2 000 4 200 10 500 Kauppa ja palvelut yhteensä 28 500 24 800 53 300 135 900 19 600 16 000 35 600 92 500 Muu markkina-alue: Rajamäki, Nukari, Palojoki 20/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

4. Kaupan kehittäminen Kirkonkylässä Kirkonkylässä on vireillä kaupan hankkeita ja kehityssuunnitelmia, joiden lähtökohtana on palvelutarjonnan lisääminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Kaupan kehittämisen tarpeet tuleekin sovittaa maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavojen tavoitteisiin. Kaavoitukseen vaikuttaa Maankäyttö- ja rakennuslaki ja kaupan näkökulmasta erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat pykälät ja sisältövaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. 4.1. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Ympäristöministeriössä on laadittu luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (22.6.2016). Muutosten tavoitteena on vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä keventämällä ja selkeyttämällä kaavoitusta ja rakentamista koskevia säännöksiä sekä lisätä rakentamismahdollisuuksia. Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta elokuun loppuun mennessä. Ehdotetut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset koskevat mm. vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjausta ja pinta-alarajan nostoa. Esitys liittyy hallitusohjelman toteuttamiseen. Hallitusohjelman mukaisesti kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa luovutaan ja suuryksikkösääntelyä kevennetään keskustatoimintojen alueella. Tavoitteena on lisätä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupan kehittämisessä ja edistää toimivan kilpailun kehittymistä. Lisäksi erityisenä tavoitteena on parantaa kaupan toimialan edellytyksiä kehittää toimintaansa keskusta-alueiden ulkopuolella ilman vähittäiskaupan suuryksikön laadun huomioon ottamiseen liittyvää rajoitusta kaavoituksessa. Esityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja nostetaan 2000 neliömetristä 4000 neliömetriin sekä poistetaan velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Lisäksi luovuttaisiin velvoitteesta ottaa maakunta- ja yleiskaavoituksessa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. Lisäksi vähittäiskauppaa koskevissa erityisissä säännöksissä oleva täsmennetty valtuutus antaa asemakaavoissa kaupan laatuun ja kokoon liittyviä asemakaavamääräyksiä ehdotetaan kumottavaksi. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa on Kirkonkylään esitetty vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Tämä enimmäismitoitus on voimassa lain uudistuksen hyväksymisen jälkeenkin niin kauan, kunnes alueelle laaditaan uusi maakuntakaava. Käytännössä tämä tarkoittaa Nurmijärven keskustassa sitä, että vähittäiskaupan suuryksiköiden kokonaismitoitukseen lasketaan tämän jälkeen vain kerrosneliömetriltään yli 4000 suuruiset vähittäiskaupan myymälät. 4.2. Maakunta ja yleiskaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Kirkonkylän keskusta on osoitettu keskustamerkinnällä ja Ilvesvuoren alue vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus Kirkonkylän keskusta-alueella on maakuntakaavan mukaan 30.000 k-m 2 ja Ilvesvuoren alueella 30.000 k-m 2. Keskusta-alueen enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan ainoastaan vähittäiskaupan suuryksiköt, mutta Ilvesvuoren alueella enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. 21/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Kirkonkylän alueella on vireillä Kirkonkylän osayleiskaava. Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset suuntaviivat. Kaavatyö on vasta hyvin alkuvaiheessa. Luonnos on tavoitteena saada valmiiksi keväällä 2017. Kirkonkylän osayleiskaavan laatimiseen liittyen kunnan yleiskaavoitus on laatinut karttaesityksen vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvista alueista keskusta-alueella. Tavoitteena on, että ydinkeskustaa kehitetään pienpalveluille, mutta alueelle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suurille yksiköille potentiaalinen ja vetovoimaisin alue on Helsingintien ja Rajamäentien varsi. Osa-yleiskaavan alustava suunnittelualue Lähde: Kirkonkylän osayleiskaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karttatarkastelu vähittäiskaupan sijoittumismahdollisuuksista Kirkonkylän keskustassa Nurmijärvi, yleiskaavoitus, 2016 22/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Keväällä hyväksytyn Rautajoken asemakaavan muutoksen yhteydessä kunta selvitti vähittäiskaupan suuryksiköiden kokonaismitoituksen Kirkonkylän keskusta-alueella. Suuryksiköitä on Helsingintien ja Punamullantien risteyksessä K-supermarket sekä Helsingintien ja Ojakkalantien risteyksessä Rautajokke ja S-market. Vähittäiskaupan suuryksiköksi laskettavaa rakennusoikeutta alueilla on yhteensä noin15.000 k-m 2. Voimassa olevan maakuntakaavan mitoituksen mukaan Kirkonkylän keskustaan on mahdollista kaavoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä 15.000 k-m 2. Vähittäiskaupan suuryksiköt Kirkonkylän keskusta-alueella Lähde: Asemakaavn muutoksen selostus, Kirkonkylä, kortteli 2061, tontti 1; Nurmijärven kunta 23/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Jos lausunnoilla olleet Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset hyväksytään, vähittäiskaupan suuryksiköiksi lasketaan kerrosalaltaan 4000 tai tätä suuremmat vähittäiskaupan myymälät. Tällöin Rautajoken tontin nykyinen KMrakennusoikeus jää alle vähittäiskaupan suuryksikkörajan, joten vähittäiskaupan suuryksiköksi laskettavaa rakennusoikeutta on keskustassa 11.300 kerrosneliömetriä. 4.3. Kaupan asemakaavoja ja hankkeita Keskustassa on lähiaikoina hyväksytty asemakaavoja, jotka käsittelevät kauppaa. Ns. Rautajoken asemakaavan muutos (Kirkonkylä, kortteli 2061, tontti 1) hyväksyttiin keväällä 2016. Asemakaavan muutoksessa korttelialueen merkintä liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K, muutettiin muotoon liikerakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, KM. Tarkoituksena on, että tontilla jo oleva liiketoiminta voi jatkua ja olemassa olevan käyttämättömän rakennusoikeuden voi tulevaisuudessakin käyttää vähittäiskaupan myymälätiloina. Korttelialueen rakennusoikeus on 3562 k-m 2, josta on jo rakennettu noin puolet. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kaupan uudisrakentamista kortteliin noin 1800 k-m 2. Asemakaava mahdollistaa myös päivittäistavarakaupan sijoittamisen kortteliin. Rautajoken asemakaavakartta, Kirkonkylä, kortteli 2061, tontti 1 Kirkonkylän keskustassa on vireillä asemakaavan muutos Toreenin korttelissa, Raalantien ja Rajamäentien risteyksessä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa Kirkonkylän keskustan palvelutarjontaa ja lisätä kilpailua alueen vähittäiskaupan palveluiden osalta. Alueelle on tarkoitus rakentaa Lidlin päivittäistavaramyymälä ja sitä palvelevat huolto- ja pysäköintijärjestelyt. Asemakaavan luonnoksessa KM-korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 3000 k-m 2. 24/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Lidl:n Tontinkäyttösuunnitelma, jossa erikseen myöhemmin suunniteltava naapuritontti mukana Lähde: Innovarch Kunta on kiinnostunut selvittämään laajan tavaravalikoiman kaupan edellytyksiä Kirkonkylässä. Laajan tavaravalikoiman kauppoja ovat mm. Tokmanni, Hong Kong ja Puuilo. Laajan tavaravalikoiman kaupan tuotevalikoimaan kuuluu tyypillisesti mm. kauneus- ja terveystuotteita, elektroniikkaa ja kodinkoneita, vapaa-ajan tuotteita, kodinsisustusta ja -tarvikkeita, työkaluja, puutarhatuotteita sekä usein myös pieni määrä kuivaelintarvikkeita. Toimialaltaan myymälät ovat usein lähinnä erikoiskauppaa. Tavoitteena olisikin vastata Kirkonkylän erikoiskaupan vajeeseen. Kooltaan Kirkonkylään sijoittuva laajan tavaravalikoiman kauppa voisi olla noin 3000 5000 k-m 2. Yksi myymälälle sopiva paikka voisi olla Lidlin vieressä. Alueella ei vielä ole vireillä kaavahanketta. Ilvesvuoren alueelle suunnitellaan uutta liikenneasemaa. Alueella on vireillä asemakaava Ilvesvuori Pohjoinen. Pohjoisen suunnittelu on lähtenyt liikkeelle tarpeesta aikaansaada lisää työpaikkoja ja työpaikkarakentamista Nurmijärven kunnan alueelta. Alueelle suunnitellaan uusi monipuolinen työpaikka-alue. Asemakaavaluonnokseen on merkitty myös korttelialue huoltoasemalle. Aseman lisäksi voidaan rakentaa siihen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi pesukatu. Suunnitelmissa on ollut, että huoltoaseman yhteyteen voi rakentaa enintään 400 m 2 :n kokoisen päivittäistavaramyymälän. Myllykukon alueelle saa voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentaa vähittäiskaupan suuryksikköjä kahteen kortteliin (KM-1 ja KM-2) nykyisen huoltoaseman eteläpuolelle. Kortteleista toinen (KM-1) on jo osittain toteutunut. Vähittäiskaupan tulee kortteleissa olla pääasiassa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Liiketilojen kokonaiskerrosalasta enintään 30 % voi olla urheilu-, eläintarvike-, lastentarvike-, tietokone-, lelu- tai sisustuskauppaa sekä tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan painottunutta laajan tavaravalikoiman kauppaa. Eteläisempään KM-2 kortteliin voi sijoittaa myös päivittäistavarakauppaa enintään 1500 k-m 2. Uutta liiketilaa Myllykukon asemakaava-alueelle voi sijoittaa noin 14.000 k-m 2, josta noin 5000 k-m 2 on muuta erikoiskauppaa. Myllykukon asemakaavan lisäksi on Ilvesvuoren alueella voimassa olevissa asemakaavoissa liike- ja toimistorakennusten (sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten) korttelialueita. Alueet on jo suurelta osin rakennettu, eikä ole näkyvissä kiinteistöjen muuttumista kaupan liiketiloiksi. 25/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Kirkonkylän kaupan hankkeiden lisäksi on hankkeita vireillä myös muualla Kirkonkylän markkina-alueella. Nurmijärven valtuusto hyväksyi Rajamäen Kylänpään asemakaavan muutoksen 27.1.2016. Kylänpään asemakaava mahdollistaa kerrosneliömetriltään 5000 suuruisen vähittäiskaupan sijoittamisen KM-kortteliin. Kortteliin sijoittuu päivittäistavarakauppaa ja muita lähipalveluita. Erikoiskaupan määrä jäänee korttelissa vähäiseksi. Kaupan hankkeita ja mahdollisuuksia Kirkonkylän markkina-alueella k-m 2 Lidl 3 000 Laajan tavaravalikoiman kauppa 3000-5000 Rautajoken laajennusmahdollisuus* 1 800 Kirkonkylän keskusta noin 8 000-10 000 Myllykukon laajennusmahdollisuus* 14 000 Ilvesvuori huoltoasema + pt-kauppaa? 400 Rajamäki-Kylänpää 5 000 Ilvesvuori ja Rajamäki 19 400 Yhteensä 27 000-30 000 * Rakennusoikeudesta on vähennetty toteutunut kerrosala Klaukkalassa on hyväksytty Viirinlaakson asemakaava, johon on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Asemakaava mahdollistaa kortteliin uutta kerrosalaa päivittäistavarakaupalle noin 9000 k-m 2 ja erikoiskaupalle 5000 k-m 2. Alustavasti paikkaan oli suunniteltu Prismaa, mutta HOK-Elanto on vetäytynyt hankkeesta. Alueella ei ole tällä hetkellä vireillä hankkeita eikä ole nähtävissä alueen toteutusta ainakaan lähivuosien aikana. 4.4. Kaupan sijoittuminen ja mitoitus Kirkonkylän alueella Kaupan liiketilatarpeen, hankkeiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevien säännösten pohjalta on arvioitu kaupan sijoittumista sekä mitoitusta Kirkonkylän alueella. Kirkonkylässä keskustahakuiset vähittäiskaupan suuryksiköt ohjataan ensisijaisesti keskustaan. Kunnan yleiskaavoituksessa tehdyn tarkastelun perusteella vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvat sijoituspaikat löytyvät keskustasta Helsingintien ja Rajamäen tien varresta. Alueella on jo vähittäiskaupan suuryksiköitä ja alueelle suunnitellaan Lidliä sekä tämän vieressä tutkitaan edellytyksiä laajan tavaravalikoiman myymälälle. Näillä tiivistetään koko keskustan liiketilarakennetta. Vanhaa keskustaa eli nykyistä ydinkeskustaa kehitetään pienimuotoisen kaupan ja palvelujen alueena. Ydinkeskustan rakenne on sellainen, ettei sinne voida sijoittaa suuria kaupan yksiköitä, joten keskustan tiivistäminen saavutetaan parhaiten toteuttamalla sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa on asumista, työpaikkoja ja palveluita sopivassa suhteessa. Osa nykyisistä liiketiloista on tyhjillään ja huonokuntoisia eli kiinteistöillä on uudistamistarpeita. Vanhan keskustan kehittämistä tulee kaavoilla ohjata niin, että asuinrakennusten katutason kerrokseen osoitetaan liike- ja työtilaa. Tiiviinä rakenteena keskustan kaupallista toimivuutta saadaan näin vahvistettua. 26/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuva alue, nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt (punainen) sekä suunnitelmissa oleva Lidl (sininen) Lähde: Nurmijärven kunta, yleiskaavoitus Ilvesvuoren alueelle sijoitetaan tilaa vaativaa kauppaa ja sellaista kauppaa, joka ei pysy sijoittumaan keskustaan. Ilvesvuoren alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus maakuntakaavassa on 30.000 k-m 2. Tällä hetkellä voimassa olevissa asemakaavoissa on jo kaupan liiketilaa mahdollistavaa mitoitusta sen verran, mutta se on jo toteutunut muuna kuin kaupan liiketilana. Tavoitteena on asemakaavojen uudistaminen niin, että kaupan kehittäminen alueella voi jatkua. Kaupan uuden liiketilan mitoituksen lähtökohtana käytetään ostovoiman kasvua ja siitä aiheutuvaa liiketilan lisätarvetta. Asukkaiden ostovoiman kasvu on selvityksessä arvioitu kahden mallin mukaisesti. Kauppa on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut malleja enemmän, mutta arvion mukaan kasvu tulee hidastumaan. Mitoituksen lähtökohtana käytetään perinteisen kasvun mallia, koska halutaan pikemmin mahdollistaa kuin rajoittaa kaupan kehittymistä alueella. Ostovoima voi kuitenkin kasvaa myös esitettyä hitaammin. Ikärakenteen muutos saattaa siirtää kasvua palveluihin arvioitua enemmän. Myös verkkokauppa voi korvata nykyistä myymälärakennetta. Ostovoiman kasvu ei tällöin suuntautuisi nykyisen mittakaavan mukaisesti uusiin liiketiloihin ja liiketilatarve jäisi arvioitua vähäisemmäksi. Vastaavasti ostovoiman voi myös kasvaa arvioitua nopeammin, jolloin liiketilatarve tulee täyttymään nopeammin kuin on arvioitu. Liiketilan lisätarve ei ole suoraan kaavallinen mitoitus. Kaavallisen mitoituksen tulisi olla suurempi kuin liiketilan lisätarve, koska osin kaavat jäävät toteutumatta. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla myös vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja uusille toimijoille tulee luoda mahdollisuuksia markkinoille tuloon. Mikäli kaavat tehdään liian tiukalla mitoituksella, osa kysyntää vastaavasta liiketilasta saattaa jäädä toteutumatta. Mitoitukseen on näin ollen laskettu joustovaraa 1,3-kertoimella. Kokonaistarve on lisäksi pyöristetty tuhannen tarkkuudella. Kaupan uuden liiketilan mitoituksen lähtökohtana keskusta-alueella voidaan pitää päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketilan lisätarvetta. Ostovoiman kasvun mukaiseen liiketilan lisätarpeeseen on lisätty joustovaraa. Tilaa vaativan kaupan tarve suuntautuu pääasiassa Ilvesvuoren alueelle. Osa tilaa vaativan kaupan tarpeesta voi toteutua myös keskustan vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvalla alueella. 27/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Liiketilan lisätarve Kirkonkylän markkina-alueella 2015-2040 Perinteisellä kasvulla ja joustovaralla k-m 2 Ma-alue Kirkonkylä Muu ma-alue yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 3 800 3 600 7 400 Keskustan erikoiskauppa 9 400 9 200 18 600 Kaupalliset palvelut 9 000 4 900 13 900 Erikoiskauppa ja palvelut 18 400 14 100 32 500 Keskustatarve yhteensä 22 000 18 000 40 000 Tilaa vaativa kauppa 15 000 14 000 29 000 Kirkonkylään ja Ilvesvuoreen suunnattu uuden liiketilan mitoitus 2015-2040 k-m 2 Kirkonkylä Ilvesvuori Päivittäistavarakauppa ja Alko 4 000 Keskustan erikoiskauppa 14 000 Kaupalliset palvelut 12 000 Erikoiskauppa ja palvelut 26 000 Keskustatarve yhteensä 30 000 Tilaa vaativa kauppa 29 000 Koko markkina-alueen liiketilan lisätarve ei suuntaudu täysmittaisesti Kirkonkylän alueelle, mutta alueella halutaan antaa mahdollisuuksia kasvaa oman alueensa ostovoiman mukaisesti. Näin ollen Kirkonkylän liiketilatarve on suunnattu kokonaisuudessaan Kirkonkylän alueelle. Muun markkina-alueen ostovoimasta osa on suunnattu Kirkonkylään, osa jää omalle alueelle tai suuntautuu muualle. Muun markkina-alueen eli Rajamäen, Nukarin ja Palojoen päivittäistavarakaupan tarpeesta on suunnattu Kirkonkylään hyvin vähän (200 k-m2), mutta erikoiskaupan tarpeesta puolet ja tilaa vaativan kaupan tarve kokonaisuudessaan. Kokonaisuudessaan Kirkonkylän keskusta-alueen uuden liiketilan mitoitus vuoteen 2040 mennessä voi olla noin 30.000 k-m 2. Ilvesvuoreen voisi ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna osoittaa uutta liiketilaa tilaa vaativalle kaupalle noin 30.000 k-m 2. Mutta koska Ilvesvuoreen maakuntakaavassa osoitettu enimmäismitoitus on 30.000 k-m 2, ei tätä suurempaa kokonaismitoitusta voi Ilvesvuoreen osoittaa. Näin ollen mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös alueelle jo olevamassa oleva liiketilakanta. Käytännössä alueella on jo asemakaavavarauksia niin paljon, ettei alueelle voi enää osoittaa uutta liiketilaa. Tulevan maakuntakaavoituksen yhteydessä olisi hyvä pohtia Mäyränkallion ja Ilvesvuoren vähittäiskaupan suuryksiköiden keskinäistä painotusta. Olisiko Mäyräkalliota enemmän tilaa vaativan kaupan kysyntää Ilvesvuoren alueella, joka on jo kauempana pääkaupunkiseudun kauppakeskittymistä? Olisiko Ilvesvuori Mäyräkalliota helpommin toteutettavissa? Mäyränkalliota puoltaa se, että alue tavoittaa paremmin Klaukkalan markkina-alueen, joka on Kirkonkylää suurempi. Mäyränkallion toteutuksen edellytyksenä on Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen. HSL:n, Helsingin seudun kuntien ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa vuosille 2016 2019 varattiin rahaa myös Klaukkalan ohikulkutielle. Näin ollen Mäyränkallion kiinnostavuus kauppapaikkana tulee lähitulevaisuudessa mahdollisesti realisoitumaan. 28/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

5. Kaupalliset vaikutukset Vaikutusten arvioinnilla selvitetään luvussa 4 esitetyn kaupan kehittämisen ja mitoituksen sekä suunnitelmissa olevien vähittäiskaupan kaupan suuryksiköiden vaikutuksia Nurmijärven Kirkonkylään, kaupan muuhun palveluverkkoon sekä palvelujen saavutettavuuteen ja kilpailuun. Lisäksi arvioidaan suuryksikköhankkeiden paikallisuutta/seudullisuutta. Kirkonkylässä on vireillä yksi vähittäiskaupan suuryksikköhanke. Raalantien ja Rajamäentien risteykseen ollaan kaavoittamassa korttelia Lidlin päivittäistavarakaupalle. Asemakaavan luonnoksessa KM-korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 3000 k-m 2. Tämän lisäksi selvitetään edellytyksiä laajan tavaravalikoiman kaupalle Lidlin viereen. Kooltaan vähittäiskaupan suuryksikkö olisi 3000 5000 k-m 2. Hankkeesta ei ole vireillä asemakaavan muutosta. Näiden suunnitelmien lisäksi arvioidaan osayleiskaavatyön yhteydessä suunnitellun vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvan alueen merkitystä keskustassa ja muussa kaupan palveluverkossa. Karttaesityksessä suurille yksiköille potentiaalinen ja vetovoimaisin alue Kirkonkylässä on Helsingintien ja Rajamäentien varsi. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin pohjana ovat markkina-alueen nykyinen palveluverkko, ostovoima- ja liiketilatarvelaskelmat sekä suunnitelmat uudesta kauppakeskittymästä. Lisäksi otetaan huomioon muut kaupan kehityssuunnitelmat markkina-alueella. Vaikutuksia selvitetään lähialueella sekä koko Kirkonkylän markkina-alueella, jonne uudella kaupan rakentamisella on vaikutusta. 5.1. Kaupan suunnitelmien vertailua liiketilan lisätarpeeseen Ensimmäiseksi tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksikköhankkeiden mitoitusta suhteessa liiketilan laskennalliseen lisätarpeeseen sekä Kirkonkylän alueelle suunnattuun kaupan uuden liiketilan mitoitukseen, joka on laskettu osayleiskaavan tavoitevuodelle 2040. Tämän lisäksi asemakaavahankkeita on kuitenkin tarve arvioida myös suhteessa nykyiseen palveluverkkoon, kilpailuun ja lähivuosien ostovoiman kasvuun. Päivittäistavarakaupan lisätarve ja uuden liiketilan mitoitus Kirkonkylässä k-m 2 Kirkonkylä Koko markkina-alue Kirkonkylän min max min max mitoitus* Vuoteen 2025 700 900 1 300 1 700 Vuoteen 2040 2 200 2 900 4 200 5 700 4 000 * Kirkonkylään suunnattu liiketilan lisätarve joustonvaralla Erikoiskaupan lisätarve ja mitoitus Kirkonkylässä (pl. Tiva ja autokauppa) k-m 2 Kirkonkylä Koko markkina-alue Kirkonkylän min max min max mitoitus* Vuoteen 2025 1 500 2 200 2 900 4 300 Vuoteen 2040 4 900 7 200 9 500 14 300 14 000 * Kirkonkylään suunnattu liiketilan lisätarve joustonvaralla Laskennallinen erikoiskaupan vajaus ostovoiman siirtymien johdosta Nykyinen laskennallinen erikoiskaupan tarve - nykyinen erikoiskaupan pinta-ala k-m 2 Kirkonkylä Koko markkina-alue Vuonna 2016 3 000 7 500 Erikoiskaupan tarjonta on tällä hetkellä Kirkonkylässä ja koko markkina-alueella vähäistä suhteessa ostovoimaan. Siksi erikoiskaupan osalta laskettiin liiketilan lisätarpeen lisäksi myös tämän hetkinen laskennallinen vajaus. Nykyisen ostovoiman pohjalta on arvioitu nykyistä liiketilatarvetta Kirkonkylässä ja tätä verrattu toteutuneen pinta-alaan alueella. Näin laskettu erikoiskaupan vajaus on Kirkonkylän alueella noin 3000 k-m 2. Koko markkina- 29/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

alueen vajaus on laskettu samalla periaatteella, ja laskennallista erikoiskaupan vajausta on koko markkina-alueella nykyiseen ostovoimaan nähden noin 7500 k-m 2. Kirkonkylään suunnitelmissa oleva Lidl on suurempi kuin lähivuosien laskennallinen lisätarve Kirkonkylässä. Pitkällä aikavälillä ostovoima on kasvussa ja Lidl mahtuu Kirkonkylän uuden liiketilan mitoitukseen, joka on laskettu osayleiskaavan tavoitevuodelle 2040. Ostovoiman lähivuosien kasvu ei siis puolla 3000 suuruisen päivittäistavarakaupan myymälän rakentamista alueelle. Kirkonkylän Lidlin hanke ei perustukaan alueen ostovoiman kasvuun, vaan uuden toimijan markkinoille tuloon ja kilpailun edistämiseen. Kilpailun kannalta on myös parempi, että liiketilatarve suunnataan Kirkonkylässä uudelle toimijalle, sen sijaan että vahvistettaisiin jo Kirkonkylässä olevien kaupan toimijoiden (S ja K) markkinoita. Markkinoilla ei myöskään ole näköpiirissä muita uusia päivittäistavarakaupan toimijoita, joilla olisi kiinnostusta kehittää kauppaa Kirkonkylässä. Lidl toteutuu todennäköisesti pienempänä kuin asemakaavan mahdollistama enimmäismitoitus. Nykyiset Lidlin myymälät jäävät pääsääntöisesti alle 2000 kerrosneliömetrin, eikä ole todennäköistä että Kirkonkylässä muutetaan konseptia merkittävästi suuremmaksi kuin tyypillinen Lidlin myymälä. Lisäpinta-alaa uuteen myymälään tullee myyntialan sijasta pikemmin myymälän takatiloihin. Kirkonkylään mietitylle laajan tavaravalikoiman myymälälle sen sijaan löytyy edellytyksiä, kun otetaan huomioon nykyinen markkinatilanne eli markkina-alueen ostovoima ja nykyinen tarjonta alueella. Kirkonkylässä on erikoiskaupan tarjonnassa vajausta niin paljon, että laajan tavaravalikoiman myymälä vastaa jo nykyisen kysyntään alueella. Lisäksi ostovoiman kasvu lisää edelleen liiketilatarvetta alueella, ja lyhyellä aikavälillä myymälälle löytyy kysyntää myös ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna laajan tavaravalikoiman myymälä jää merkittävästi alle Kirkonkylään suunnatun uuden erikoiskaupan mitoituksen. Tarvetta jää siten myös muille tuleville erikoiskaupan hankkeille. 5.2. Paikallisuuden arviointia Lähtökohtana pidetään, että Kirkonkylän kaupan tarjonta vastaa paikalliseen kysyntään. Kaupan oppaan mukaan (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013) seudullisesti merkittävällä vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksikön voidaan katsoa olevan merkitykseltään seudullinen, jos, 1. Vähittäiskaupan suuryksikkö vaikuttaa merkittävästi alueen muissa kunnissa ja/tai saman kunnan muissa keskuksissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin. 2. Vähittäiskaupan suuryksikkö saa asiakkaita merkittävästi oman sijaintikuntansa ulkopuolelta tai saman kunnan muista keskuksista. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi selvityksessä arvioitiin seudullisuuden alarajoja lähialueen ostovoiman riittävyydellä. Selvityksen mukaan 2000 k-m 2 :n suuruinen päivittäistavarakauppa tarvitsee noin 4500 lähiasukasta. Samasta aineistosta laskettuna 3000 k-m 2 :n suuruinen päivittäistavarakauppa noin 6800 asukasta, jotta näiden ostovoima riittää myymälän laskennalliseen myyntiin. Erikoiskaupassa ja laajan tavaravalikoiman kaupassa kerrosneliömetriltään 5000 suuruinen myymälä tarvitsee vastaavasti lähiasukkaita 5700 toimiakseen paikallisilla markkinoilla. Kirkonkylässä asukkaita on lähes 8200 ja koko Kirkonkylän paikallisella markkina-alueella yli 18.000 asukasta. Näin ollen alueella riittää paikallista ostovoimaa sekä Lidlin myymälälle että mahdolliselle laajan tavaravalikoiman myymälälle. 30/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Päittäistavarakauppa Laskennallinen myynti milj Kuinka paljon asukkaita tarvitaan? k-m 2 2010 2035 k-m 2 2010 2035 2 000 14 17 2 000 4 500 4 400 3 000 21 25 3 000 6 800 6 600 5 000 35 42 5 000 11 300 11 100 Erikoiskauppa (laajan tavaravalikoiman kauppa) Laskennallinen myynti milj Kuinka paljon asukkaita tarvitaan? k-m 2 2010 2035 k-m 2 2010 2035 2 000 7 8 2 000 2 300 1 700 5 000 17 21 5 000 5 700 4 300 10 000 34 41 10 000 11 300 8 500 Lähde: Uudenmaan 2. vmk, Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi; Uudenmaan liitto, Santasalo Ky 15.11.2012 Sekä Lidlille että mahdolliselle laajan tavaravalikoiman myymälälle riittää siis lähialueen eli Kirkonkylän omien asukkaiden laskennallinen ostovoima, joten ne ovat siinä mielessä merkitykseltään paikallisia. Paikallisena markkina-alueena voidaan pitää Kirkonkylän markkina-aluetta, koska Kirkonkylä palvelee myös rajamäkeläisiä sekä läheistä haja-asutusaluetta. Muualla markkina-alueella ei ole kaupan tarjontaa riittävästi, ja ostovoimaa suuntautuu Kirkonkylään sekä markkina-alueen ulkopuolelle. Kirkonkylään suunnitelluilla Lidlillä ja laajantavaravalikoiman myymälällä ei ole seudullista merkitystä. Klaukkalassa on jo vastaavaa tarjontaa samoin kuin läheisissä muissa keskuksissa (Hyvinkää, Hyrylä, pks). Uudet myymälät eivät näin ollen vedä asiointia Kirkonkylän markkina-alueen ulkopuolelta. Suunnitelmat sitä vastoin mahdollistavat, että kunnan sisällä voidaan asioida paikallisesti eli hankkeet vähentävät seudullista asiointia. Päivittäistavarakaupassa ei nykyisin Lidliä ole myymälää markkina-alueella, joten Lidlin myymälöissä asioidaan markkina-alueen ulkopuolella. Laajan tavaravalikoiman myymälä vastaa erikoiskaupan vajeeseen alueella. Muualla markkinaalueella ei ole potentiaalia laajan tavaravalikoiman myymälälle ja nykyään vastaavaa tarjontaa haetaan markkinaalueen ulkopuolelta. Kirkonkylän kaupan hankkeita voidaan pitää palveluverkossa merkitykseltään paikallisena. Ne saavat pääosan ostovoimastaan Kirkonkylästä ja sen lähialueelta. Myymälät eivät vedä asiointia ylikunnallisesti eivätkä ne ole niin vetovoimaisia, että ne houkuttelisivat merkittävästi asiakkaita paikallisen markkina-alueen ulkopuolelta. Suunnitellut myymälät mahdollistavat paikallisen ostovoiman pysyvän paikallisella markkina-alueella. 5.3. Vaikutukset keskustaan ja sen kehittämiseen Vähittäiskaupan suuryksikköhankkeet Lidl ja mahdollinen laajan tavaravalikoiman myymälä sijoittuvat Kirkonkylän keskustaan, tarkemmin keskustan pohjoisreunalle suunnitellulle osayleiskaavan vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvalle alueelle. Molemmat suunnitellut myymälät täydentävät keskustan tarjontaa sellaisella tarjonnalla, jota ei tällä hetkellä keskustassa ole. Suuryksikköhankkeet lisäävät asiointia Kirkonkylällä, mikä edistää keskustan kehittämistä. Suuryksiköiden sijainti keskustan reunassa ei suoraan tue vanhan keskustan toiminnallisuutta, mutta vanhassa keskustassa ei ole tilaa eikä edellytyksiä vähittäiskaupan suuryksiköille. Ydinkeskustassa ei tällä hetkellä ole myöskään vastaavaa tarjontaa kuin mitä hankkeet tarjoavat, joten siinä mielessä hankkeet eivät suoraan vaikuta ydinkeskustaan. Epäsuorasti hankkeet tukevat koko keskustaa, koska hankkeiden toteutumisen myötä asiointia siirtyy nykyistä vähemmän Kirkonkylän ulkopuolelle. Kaupallinen keskusta-alue laajenee suuryksikköhankkeiden myötä. Painopiste on jo nyt kuitenkin siirtynyt Helsingintien suuntaan, kun taas vanha keskusta painottuu palveluiden alueena. Lisäksi kaupan painopiste nykyisessä ydinkeskustassa vahvistuu suhteessa Kauppanummen alueeseen, mikä vahvistaa ydinkeskustaa. Vaikutus on asukaslähtökohdista tarkasteltuna positiivinen, koska myös asutuksen painopiste on ydinkeskustan lähellä. 31/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuva alue Helsingintien ja Rajamäentien varressa Jos Kirkonkylää halutaan kehittää monipuolisena kaupan alueena, on yleiskaavoituksessa esitetty alue Helsingintien ja Rajamäentien varressa ainoa alue, joka soveltuu suurten yksiköiden kehittämiselle. Pienten yksiköiden kehittäminen Kirkonkylässä ei riitä nostamaan kaupan rakennetta nykyistä monipuolisemmaksi. Ydinkeskustan liiketiloihin sijoittuu palvelutoimintaa ja pieniä erikoiskauppoja. Se ei kuitenkaan yksinään riitä keskustan kehittämisessä, vaan tilaa tarvitaan monipuoliselle kaupalle, erikoiskaupalle ja päivittäistavarakaupalle. Jotta Kirkonkylään voidaan houkutella uusia kaupan toimijoita, tulee myös tarjonta sellaista tilaa, joka tilaa joka sopii uusien toimijoiden konsepteille. Vähittäiskaupan suuryksikköalueen myötä kaupan painopiste Kirkonkylällä vahvistuu Helsingintien varressa, mutta siirtymä on pääosin tapahtunut jo. Ydinkeskustassa tarjonnan pääpaino on palveluissa ja pienissä erikoiskaupoissa. Ydinkeskustan vahvistaminen lähtee liikkeelle huonokuntoisten liiketalojen korvaamisella asuintaloilla, joiden kivijalkaan tehdään uutta liiketilaa. Tämä tuo lisää asukaspohjaa ydinkeskustaan ja mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen. 5.4. Vaikutukset kaupan palveluverkkoon Vähittäiskaupan suuryksikköhankkeiden myötä Kirkonkylän keskustan kaupan tarjonta vahvistuu. Laajantavaravalikoiman kauppa täydentää hyvin nykyistä erikoiskaupan tarjontaa. Yksittäisiä erikoiskaupan pieniä liikkeitä on vaikea houkutella Kirkonkylään. Vähittäiskaupan suuryksikköhankkeet Kirkonkylän keskustassa vahvistavat keskustaa, mutta sitä vastoin heikentävät Kauppanummen alueen kehittämisedellytyksiä. Rautajoken tontilla on asemakaavavaraus vähittäiskaupan suuryksikölle, jonka voi toteuttaa myös päivittäistavarakauppana. Lidilin myötä Kirkonkylässä ei ole kysyntää uusille päivittäistavarakaupoille ainakaan lähitulevaisuudessa. Rautajoken tontti sopii kehittämispaikaksi kuitenkin hyvin rautakaupan toiminnalle tai muulle tilaa vaativalle kaupalle tai jollekin muulle erikoiskaupan suurmyymälälle. Korttelia voisi myös kehittää laajan tavaravalikoiman myymälälle, mutta ydinkeskusta on suuremman lähiasutuksen takia parempi erikoiskaupan sijaintipaikka. Lidlin sijoittuminen Kirkonkylän keskustaan heikentää myös Myllykukon asemakaavaan osoitetun päivittäistavarakaupan sijoittumisedellytyksiä. Lyhyen tähtäimen päivittäistavarakaupan tarve täyttyy Lidlin myötä Kirkonkylässä. Vähäisen lähiasutuksen vuoksi Myllykukon alue ei päivittäistavarakaupalle olekaan optimaalinen sijaintipaikka. Myllykukko sopii sitä vastoin tilaa vaativalle kaupalle tai tilaa vaativaa kauppaa täydentävälle kaupalle, jolle ei ole keskustassa toimintaedellytyksiä. Kirkonkylän markkina-alueeseen kuuluu Rajamäki, jonne Kirkonkylän kehittäminen vaikuttaa ulkopuolisista keskuksista kaikkein eniten. Kirkonkylän ja Rajamäen asukasmäärät ovat lähes samansuuruiset, mutta palvelutarjonta on Kirkonkylässä monipuolisempaa kuin Rajamäellä johtuen Kirkonkylän paremmasta sijainnista. Kirkonkylän päivittäistavarakauppa tulee kilpailemaan Rajamäen Kylänpäähän sijoittuvan uuden tarjonnan kanssa. Mikäli Rajamäelle saadaan omaa monipuolista päivittäistavarakaupan tarjontaa, palvelee se paremmin rajamäkeläisiä. Osa päivittäistavarakaupan ostovoimasta siirtyy joka tapauksessa Rajamäen ulkopuolelle monipuolisemman tarjonnan takia, muun asioinnin ja liikkumisen yhteydessä. Laajan tavaravalikoiman myymälällä ei merkitystä Rajamäen keskustalle, koska Rajamäellä on hyvin vähäisesti erikoiskauppaa, eikä siellä myöskään ole kysyntää erikoiskaupan laajamittaiselle kehittämiselle. Erikoiskaupan asiointia siirtyy joka tapauksessa Rajamäkeä monipuolisempiin keskuksiin. 32/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

5.5. Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu jossakin osissa kaupunkia. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan paljon uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan markkinatilanteeseen. Päivittäistavarakaupan tarjonta Kirkonkylässä monipuolistuu Lidlin myötä. Näin ollen myös päivittäistavarakaupan saavutettavuus paranee. Päivittäistavarakaupassa merkitys ei ole kovin suuri, koska Kirkonkylässä on jo monipuolisia supermarketteja. Lidlin konsepti eroaa kuitenkin jonkin verran K- ja S-ryhmän supermarketeista, ja myymälän saaminen vähentää asiointia Kirkonkylän keskustan ulkopuolella mm. Klaukkalassa. Kirkonkylässä on jo paljon asutusta Raajantien suunnasta ja uutta asutusta on tulossa samaan suuntaan Heinojan alueelle, jossa on jo asemakaavoitus käynnissä. Tämän alueen näkökulmasta Lidlin saavutettavuus on erinomainen ja myymälä toimii alueen lähikauppana. Erikoiskaupan tarjonta Kirkonkylässä monipuolistuisi laajan tavaravalikoiman myymälän myötä. Näin ollen myös erikoiskaupan saavutettavuus Kirkonkylässä paranisi. Tarjonnan monipuolistuminen lisäisi asiointia Kirkonkylässä, ja vastaavasti vähentäisi asiointia muualla mm. pääkaupunkiseudun hypermarketeissa. Monipuolisille erikoiskaupan ostoksille suunnataan kuitenkin myös jatkossa yhä pääkaupunkiseudun ja Hyvinkään monipuolisiin keskuksiin. 5.6. Vaikutukset kilpailun toimivuuteen Lidl tulo Kirkonkylään edistää päivittäistavarakaupan kilpailua sekä Kirkonkylässä että Kirkonkylän ja Rajamäen välillä. Uuden toimijan markkinoille tulo piristää markkinoita ja lisää kilpailua. Se että koko liiketilan lisätarve suunnataan nyt yhdelle toimijalle, ei kilpailun kannalta ole huono asia, koska toimijalla ei tällä hetkellä ole toimintapaikkaa keskustassa. Vastaavasti S-ryhmällä tai K-ryhmällä on keskustassa jo suuret supermarketit, joten tarvetta toiminnan kasvattamiseen ei merkittävästi ole eikä muita aktiivisia päivittäistavarakaupan kehittäjiä ole Suomen markkinoilla. Jotta markkina-osuuskilpailuun pystyisi kunnolla vastaamaan, on uuden toimijan tultava markkinoille riittävän suurella yksiköllä. Uusi myymälä tulee myös pystyä sijoittamaan hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan, jonka lähialueella on riittävä asiakaskunta. Yleiskaavassa riittävien alueiden varaaminen kaupan käyttöön, myös kaupan suuryksiköille, edistää kilpailun toimivuutta ja mahdollistaa uusien toimijoiden tulon markkinoille sekä myös vanhojen toimijoiden uudelleen sijoittumista ja kasvua. 33/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

6. Yhteenveto ja johtopäätökset Nurmijärvellä on vireillä Kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen. Lisäksi alueella on vireillä vähittäiskaupan suuryksikköhanke Toreenin korttelissa ja alueella halutaan selvittää myös edellytyksiä laajan tavaravalikoiman myymälän sijoittamiselle. Kaupan hankkeiden ja suunnitelmien kehittämisen tavoitteena on vahvistaa Kirkonkylän kaupallista rakennetta ja vähentää ostovoiman siirtymiä, jotka erityisesti erikoiskaupassa ovat suuret. Nurmijärven Kirkonkylän kaupalliset palvelut painottuvat päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Erikoiskauppaa on jonkin verran, mutta yleisesti erikoiskaupan ostoksilla asioidaan monipuolisemmissa keskuksissa kuten pääkaupunkiseudulla ja Hyvinkäällä. Kaupalliset palvelut sijoittuvat Kirkonkylässä tällä hetkellä kolmeen erityyppiseen kaupalliseen keskittymään. Ydinkeskustaan on sijoittunut monipuolisesti kaupallisia palveluita, mutta keskustan painopiste on siirtynyt Helsingintien suuntaan. Ydinkeskustassa on myös paljon liiketilaa tyhjänä. Kauppanummen alueella on kaupan suuryksiköitä, tilaa vaativaa kauppaa ja jonkin verran myös palveluita. Alueella ei ole juurikaan tyhjää liiketilaa. Ilvesvuoren alueella on tällä hetkellä lähinnä liikennepalveluita ja vähäisesti tilaa vaativaa kauppaa. Kirkonkylän keskustan osa-alueita kehitetään niille soveltuvista lähtökohdista. Kirkonkylässä ei ole nähtävissä merkittävää kysyntää liikekiinteistölle, joka tarjoaisi vain pienliiketilaa. Uusia kaupan liiketiloja syntyy suuryksiköiden yhteyteen tai asuintalojen kivijalkaan. Ydinkeskustaa kehitetään korvaamalla nykyisiä vähittäiskaupalle epäsoveltuvia kiinteistöjä asuintaloilla, joiden kivijalkaan sijoitetaan liiketilaa. Ydinkeskustassa ei löydy edellytyksiä sijoittaa kaupan uusia konsepteja tai vähittäiskaupan suuryksiköitä. Osayleiskaavoituksen laadinnan yhteydessä on osoitettu aluerajaus vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvasta alueesta Helsingintien ja Rajamäentien varteen. Mikäli kauppaa halutaan laajamittaisesti Kirkonkylässä kehittää, on tarjottava sijoittumismahdollisuuksia myös uusille suurille kaupan yksiköille. Pienliiketilaa kehitetään vanhassa keskustassa, mutta se ei yksinään riitä monipuolistamaan kaupallista tarjontaa Kirkonkylässä niin paljon, että ostovoiman siirtymiä voidaan pienentää. Rakentuessaan vähittäiskaupan suuryksikköalue yhdistää ydinkeskustan Kauppanummentien alueeseen. Alueen toteutuminen vahvistaa kaupan painopisteen siirtymistä Helsingintien varteen, mikä on pitkälle tapahtunut jo. Keskustan pohjoisosassa vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvalla alueella on vireillä Lidlin hanke. Lidlin hanke ei Kirkonkylässä perustu ainoastaan ostovoiman kasvuun vaan uuden toimijan markkinoille tuloon. Lähialueella ei tällä hetkellä ole Lidlin myymälää ja näin ollen myymälän tulo monipuolistaa Kirkonkylän päivittäistavarakaupan tarjontaa. Lidilin viereen on mahdollista sijoittaa myös laajan tavaravalikoiman kauppa. Se vastaisi hyvin nykyiseen erikoiskaupan tarjonnan vajeeseen Kirkonkylässä. Ostovoima on kasvussa, ja jos tarjonta ei Kirkonkylässä kasva, kasvaa ostovoiman siirtymät monipuolisempiin keskuksiin. Laajan tavaravalikoiman myymälä on hyvä ratkaisu erikoiskaupan tarjonnan lisäämiseen, koska alueella ei ole kysyntää laajamittaiselle pienten erikoiskauppojen sijoittumiselle. Kaupan hankkeiden myötä Kirkonkylän keskusta vahvistuu ja ostovoiman siirtymät monipuolisempiin keskuksiin vähenevät. Palveluiden saavutettavuus paranee, koska asiointitarve Kirkonkylän ulkopuolella pienenee. Yhä edelleen monipuolisille ostoksille lähdetään kuitenkin Kirkonkylän ulkopuolelle. Kirkonkylän kaupan hankkeita voidaan pitää palveluverkossa merkitykseltään paikallisena. Ne saavat pääosan ostovoimastaan Kirkonkylästä ja sen lähialueelta. Myymälät eivät vedä asiointia ylikunnallisesti eivätkä ne ole niin vetovoimaisia, että ne houkuttelisivat merkittävästi asiakkaita paikallisen markkina-alueen ulkopuolelta. Suunnitellut myymälät mahdollistavat paikallisen ostovoiman pysyvän paikallisella markkina-alueella. Lidl vastaa pitkänaikavälin ostovoiman kasvuun, eikä lähivuosina ole tämän jälkeen nähtävissä enää kysyntää uusille päivittäistavarakaupoille. K- ja S-ryhmien ja Lidlin ohella ei myöskään ole muita toimijoita, jotka panostavat suuriin päivittäistavarakauppoihin. Näin ollen Lidilin rakentumisen myötä Rautajoken tontilla samoin kuin Myllykukossa ei löydy edellytyksiä päivittäistavarakaupan toteuttamiselle lyhyellä tähtäimellä. Sen sijaan sekä Rautajoken tontti että Myllykukon alue soveltuvat hyvin tilaa vaativalle kaupalle tai tilaa vaativaa kauppaa täydentäville kaupan palveluille. 34/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

Kaavoituksella on tarkoitus osoittaa mahdollisuuksia kaupan tarjonnan kehittymiseen Kirkonkylässä. Osayleiskaavaan suunnitellulla vähittäiskaupan suuryksikköalueille soveltuvalle alueelle on mahdollista sijoittaa sellaista kaupan toimintaa, jolle on aikaisemmin ollut vaikeaa löytää sijaintipaikkoja Kirkonkylässä. Alueella on myös riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, mikä luo hyvät edellytykset toimivalle kaupan kilpailulle Kirkonkylässä. Mikäli kaupan tarjonta Kirkonkylässä paranee, palveluiden alueellinen saatavuus paranee, ja ostovoiman siirtymät alueen ulkopuolelle pienentyvät. 35/35 24.11.2016 Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta

TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT MUISTIO 1.9.2016

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN SISÄLTÖ JA TARKASTELUALUE 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄT JA UUDEN KAUPAN TUOTTAMA LIIKENNE 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS, NYKYTILANNE KAUPAN TOTEUDUTTUA 5 3.1 Nykyiset järjestelyt... 5 3.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus ja toimenpidetarpeet... 6 3.2.1 Nykyiset järjestelyt kaupan lisäliikenteen kanssa... 6 3.2.2 Suositukset ajoneuvoliikenteen toimenpiteiksi... 8 4 JALANKULKUYHTEYDET JA LIIKENNETURVALLISUUS 11 4.1 Nykyiset yhteydet... 11 4.2 Raalantien ylittävä suojatie... 11 4.3 Toreenintie ja muut turvallisuustoimenpiteet... 15 5 LIIKENTEEN TOIMIVUUS ENNUSTETILANTEESSA 2040 16 5.1 Vuoden 2040 ajoneuvoliikenteen toimenpidetarpeet... 16 5.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus iltaruuhkassa 2040... 17 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHITULEVAISUUDESSA JA TILANVARAUS 19 6.1 Toimenpiteet ensivaiheessa kaupan rakentumisen yhteydessä... 19 6.2 Tilanvaraukset tulevaisuuteen (ennustetilanne 2040)... 22 Sivu 1/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 1 TYÖN SISÄLTÖ JA TARKASTELUALUE Työssä on tarkasteltu Toreeninkulman alueelle kaavaillun uuden päivittäistavarakaupan synnyttämän liikenteen vaikutuksia alueen katu- ja tieverkkoon. Tarkastelualueeseen kuuluvat Raalantie, Rajamäentie ja Toreenintie Toreeninkulman läheisyydessä. Kuva 1. Tarkastelualue,Toreeninkulman uusi päivittäistavarakauppa ja tarkastellut liittymät. Liikenteen toimivuustarkastelut on laadittu Paramics-simulointiohjelmalla nykyisen ja vuoden 2040 ennusteen iltaruuhkan liikennetilanteessa. Molemmissa tilanteissa liikennemäärään on lisätty päivittäistavarakaupan tuoma lisäliikenne. Iltaruuhka on päivittäistavarakaupan liikenteen osalta mitoittava ruuhkahuippu. Lisäksi on arvioitu jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien ja liikenneturvallisuuden kehittämistarpeita. Sivu 2/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 2 LIIKENNEMÄÄRÄT JA UUDEN KAUPAN TUOTTAMA LIIKENNE Nykytilan ja vuoden 2040 liikennemäärät pohjautuvat Strafica Oy:n 2014 päivittämiin liikenne-ennusteisiin (Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys, 2014). Ennustetilanteen lähtökohtaoletuksista merkittävin on se, että varmuuden vuoksi Laidunkaaren jatketta Rajamäentielle ei ole oletettu toteutuneeksi. Tämä lisää jonkin verran kuormitusta Raalantiellä, joten tulokset eivät anna liian optimistista kuvaa. Muilta osin vuoden 2040 ennusteessa on käytetty ennusteen tavoiteverkon oletuksia. Ennusteen tuottamiin nyky- ja 2040 iltaruuhkan liikennemääriin on lisätty arvio päivittäistavarakaupan (3 000 kerrosneliömetriä) tuottamasta liikenteestä. Tuotosten arvioinnissa on käytetty soveltuvin osin selvitystä Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 2008). Kaupan tuottaman lisäliikenteen suuntautuminen eri määränpäihin on arvioitu liikenneennustemallilla. Ennusteen perusteella kaupan lisäliikenne suuntautuu pääosin Raalantielle itään, Helsingintielle ja Perttulantielle sekä vähemmässä määrin pohjoiseen Rajamäentielle ja Seppäläntielle. Liikennetuotoksen arvioinnissa käytetyt pääoletukset, liikennetuotoksen määrä ja kaupan aiheuttaman lisäliikenteen suuntautuminen iltaruuhkassa on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Toreeninkulman päivittäistavarakaupan liikennetuotos ja sen suuntautuminen iltaruuhkassa. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 3 000 K-M 2 (>2 500 k-m 2, käytetty suuryksikön oletuksia) Matkatuotos 120 käyntiä / 100 k-m 2 / vrk (vaihteluväli 65 175 käyntiä / 100 k-m 2 / vrk) Autolla saapuva osuus 80 % (arvioitu varman päälle, perusoletukset autovyöhykkeellä 60 70 %) Henkilöä / auto 1,6 Ruuhkatunnin osuus Käyntiä vuorokaudessa autolla Saapuvaa autoa yhteensä iltaruuhkatunnissa Lähtevää autoa yhteensä iltaruuhkatunnissa 9 % (vrk:n lähtevästä ja saapuvasta liikenteestä) 1 800 ajon/ vrk (lähtevä liikenne), 1 800 ajon/ vrk (saapuva liikenne) 160 ajon/h 160 ajon/h Kaupan aiheuttaman lisäliikenteen suuntautuminen iltaruuhkassa Sivu 3/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Nykytilanteen ja ennustetilanteen liikennemäärät on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 2. Nykyiset iltaruuhkan liikennemäärät lisättynä Toreeninkulman kaupan lisäliikenteellä (ajon/h). Kuva 3. Ennustetilanteen 2040 iltaruuhkan liikennemäärät lisättynä Toreeninkulman kaupan lisäliikenteellä (ajon/h). Sivu 4/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS, NYKYTILANNE KAUPAN TOTEUDUTTUA 3.1 Nykyiset järjestelyt Helsingintie, Rajamäentie ja Raalantie ovat valtion teitä. Raalantien ja Rajamäentien osalta on käyty keskusteluja tien muuttamiseksi kaduksi. Toreeninkulman kaavan yhteydessä Raalantie muuttuu kaduksi, koska korttelialuetta laajennetaan liikennealueelle. Tarkastelualueen itäpuolelta liikenne ohjautuu kokonaisuudessaan Raalantien ja edelleen Raalantien, Rajamäentien ja Perttulantien risteyksen kautta Helsingintielle etelään, koska Väinölän ja Maaniitun asuinalueiden vaihtoehtoisilla alemman tason katuyhteyksillä on läpiajokielto Helsingintielle. Tämä kuormittaa osaltaan tarkastelualueen pääristeystä. Rajamäentien, Raalantien ja Perttulantien risteys on valo-ohjattu. Kaikilla suunnilla on ryhmittymiskaistat vasemmalle. Kaikilla haaroilla on suojatiet lukuun ottamatta Raalantien haaraa. Pääsuuntien (Rajamäentie ja Helsingintie) vasemmalle kääntyvät on ohjattu nuolivaloin. Sivusuunnat (Raalantie ja Perttulantie) ja niiden suuntaiset suojatiet ohjataan liikennevaloissa yhtä aikaa sekavaiheessa. Vasemmalle kääntyminen sekavaiheessa on todettu vilkkaimpina aikoina hankalaksi. Toreenintie on Toreenin alueen kokoojakatu. Kadun mitoitus on melko kapea. Toreenintiellä on kaksi ajoratapysäkkiparia, joista toinen on Seppäläntien risteyksen yhteydessä ja toinen kauempana tarkastelualueelta. Toreenintien ja Raalantien risteys on valo-ohjaamaton. Raalantiellä ei ole ryhmittymiskaistoja eikä tilaa ohittaa Rajamäentien suunnasta vasemmalle Toreenintielle kääntymistä odottavia autoja. Raalantiellä Toreenintien ja Rajamäentien välissä on valo-ohjaamaton suojatie. Suojatien molemmin puolin on bussipysäkit. Rajamäentien puolen pysäkki sijaitsee hankalasti Rajamäentien risteyksen ryhmittymisalueella. Toreenintien puolella bussipysäkki hankaloittaa väistötilan tai ryhmittymiskaistan rakentamista Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle. Kuva 4. Raalantien nykyiset järjestelyt. Sairaalantien ja Rajamäentien risteys on valo-ohjaamaton. Pääsuunnan vasemmalle kääntyvillä on väistötila. Sivu 5/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 3.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus ja toimenpidetarpeet 3.2.1 NYKYISET JÄRJESTELYT KAUPAN LISÄLIIKENTEEN KANSSA Rajamäentien ja Raalantien risteys on iltaruuhkassa kuormittunut jo nykyisin. Kaupan lisäliikenne lisää kuormitusta edelleen. Iltaruuhkassa erityisesti Helsingintien tulosuunta etelästä jonoutuu herkästi. Pahimmillaan jonot yltävät puoleen väliin Raalantien ja Ihantolantien risteystä. Sivusuuntien (Raalantie ja Perttulantie) sekavaiheessa vasemmalle kääntyminen vaikeutuu nykytilanteesta. Kaupan asiointiliikenne kasvattaa ennusteen mukaan erityisesti Raalantieltä vasemmalle etelään Helsingintielle kääntyvän suunnan liikennettä. Simulointimallissa sivusuuntien välityskyky ei sekavaiheessa vielä ylity, mutta yksittäiset vasemmalle kääntyvät ajoneuvot eivät välttämättä pääse ensimmäisellä vihreällä läpi. Tämä lisää riskiä punaista päin ajamiselle ja liian lyhyeen aikaväliin kääntymiselle. Raalantien ja Perttulantien keskimääräiset viivytykset ovat melko pitkät, mutta palvelutaso säilyy luokassa D. Simulointimalli ei osaa ottaa huomioon sekavaiheessa samaan aikaan vihreänä olevia suojateitä. Todellisuudessa suojatiet hankaloittavat vasemmalle kääntymistä edelleen. Vastaavasti vasemmalle kääntymisen vaikeus heikentää kuljettajien mahdollisuuksia havaita suojatietä ylittäviä jalankulkijoita, kun huomio on kiinnitettävä vastaan tulevaan liikenteeseen. Toreenintien ja Raalantien risteys toimii tarkasteluissa tyydyttävästi, vaikka Toreenintien liikenne kasvaa. Raalantien pääsuunnan ongelmana on kuitenkin se, että suoraan itään ajavat joutuvat ajoittain pysähtymään vasemmalle kääntymistä odottavien perään. Tämä näkyy hetkittäisinä 1 3 auton jonoina pääsuunnalla. Toreenintien ja kaupan P-alueen risteys toimii hyvin. Kaupan P-alue on sijoitettu mahdollisimman kauas Raalantiestä, mutta kuitenkin Peltotien eteläpuolelle. Kaupan lisäliikenne ei vaikuta Toreenintien ja Seppäläntien eikä Rajamäentien ja Sairaalantien risteykseen. Sivu 6/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 5. Nykyiset järjestelyt: hetkelliset maksimijonot nykyisessä iltaruuhkassa kaupan lisäliikenteellä. Kuva 6. Nykyiset järjestelyt: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset valo-ohjatun risteyksen palvelutasoluokittain. Sivu 7/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 3.2.2 SUOSITUKSET AJONEUVOLIIKENTEEN TOIMENPITEIKSI Simulointien ja pelkästään ajoneuvoliikenteen välityskyvyn kannalta katsottuna nykyiset järjestelyt riittäisivät vielä kaupan lisäliikenteelle. Toimivuusriskit lisääntyvät kuitenkin jo nykyisin todetuissa ongelmapaikoissa (Raalantien ja Perttulantien vasemmalle kääntyminen sekavaiheessa Rajamäentien risteyksessä). Simulointitarkastelut eivät myöskään pysty kuvaamaan kaikkia toimenpidetarpeisiin liittyviä tekijöitä, kuten turvallisuutta. Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä, joilla nykyjärjestelyjä voidaan parantaa kaupan toteuttamisvaiheessa. Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteys Perttulantien ja Raalantien vasemmalle kääntyvien suuntien ohjaamista nuolivaloin suositellaan sujuvuus- ja turvallisuussyistä. Valo-ohjausmuutoksen rinnalla kannattaa harkita valo-ohjauksen kytkemistä yhteen Ihantolantien risteyksen kanssa, jos ohjaukset toimivat nykyään erillisohjattuina. Uusi valo-ohjausvaihe heikentää Helsingintien ja Rajamäentien päätulosuuntien välityskykyä ja valo-ohjauksen joustavuutta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Jos ohjausmuutos toteutetaan sellaisenaan, saattavat Helsingintien tulosuunnan jonot kasvaa iltaruuhkassa Ihantolantien risteykseen. Tästä syystä Rajamäentien, Raalantien ja Perttulantien risteykseen suositellaan myös uutta ryhmittymiskaistaa Helsingintien suunnasta oikealle Raalantielle (50 60 m). Lisäkaista mahtuu liikennealueelle. Kuva 7. Valo-ohjausvaiheet, sivusuunnille omat nuolivalot. Toimenpiteen päätarkoitus on parantaa sivusuuntien liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ruuhka-aikoina. Sivusuuntien turvallisuuden ja sujuvuuden paranemisen lisäksi ehdotettu lisäryhmittymiskaista lyhentää Helsingintien suunnan keskimääräisiä jonoja. Ryhmittymiskaistalla oikealle saadaan estettyä maksimijonojen venyminen Ihantolantien risteykseen. Valo-ohjauksen muutoksella maksimijononpituudet ja keskimääräiset viivytykset eivät parane nykyjärjestelyin tehdystä tarkastelusta. Rajamäentien tulosuunnalla jonot saattavat hieman pidentyä ja lisäksi Rajamäentien ja Helsingintien tulosuuntien viivytykset kasvavat, koska valo-ohjauksen kiertoaika kasvaa. Toimenpide lykkää myös jonkin verran lopputilanteen laajan kiertoliittymän tarvetta (katso luku 5). Haittapuolena on se, että ohjauslaitteet ja lisäkaista eivät suoraan palvele välivaiheena lopputilannetta. Sivu 8/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 8. Raalantien ja Perttulantien tulosuuntien ohjaus nuolivaloilla: hetkelliset maksimijonot nykyisessä iltaruuhkassa kaupan lisäliikenteellä. Kuva 9. Raalantien ja Perttulantien tulosuuntien ohjaus nuolivaloilla: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset valo-ohjatun risteyksen palvelutasoluokittain. Sivu 9/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Raalantien ja Toreenintien risteys Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle kääntyvät estävät ajoittain pääsuunnan suoraan ajavia. Kaupan toteutumisen jälkeen kääntyviä on iltaruuhkassa suhteellisen paljon (> 150 ajon/h), mutta toisaalta vastaan tuleva Raalantien liikenne on melko vähäistä (< 150 ajon/h). Pääsuunnan haitat jäävät lyhytaikaisiksi vielä kaupan toteutumisen jälkeen, mutta väistötila tai lyhyt ryhmittymiskaista parantaisi sujuvuutta ja turvallisuutta. Toimenpiteen ongelmana on se, että ryhmittymiskaista tai väistötila johtaa laajempiin muutoksiin (bussipysäkit ja niiden seurauksena suojatiejärjestelyt). Pelkästään liikenteen sujuvuuden kannalta väistötila tai ryhmittymiskaista ei ole vielä täysin välttämätön kaupan toteutumisen yhteydessä. Tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa väistötila tai ryhmittymiskaista tulee kuitenkin joka tapauksessa tarpeelliseksi etenkin, jos lähialueiden maankäyttö lisääntyy edelleen. Toimenpidepäätös riippuu myös siitä, mitä Raalantien ylittävälle suojatielle tehdään. Toreenintie Kaupan rakentumisen myötä Toreenintien eteläpään luonne muuttuu, kun muuten melko hiljaisen asuntoalueen kokoojakadun eteläpään liikenne kaksikertaistuu. Toreenintien ja kaupan P-alueen risteykseen kannattaa toteuttaa lyhyt ryhmittymiskaista tai väistötila Toreenintieltä etelästä vasemmalle samalla, kun P-alueen liittymää rakennetaan. Välityskyvyn kannalta kaista ei ole välttämätön, mutta se selkeyttää risteysjärjestelyä. Paremmin ryhmitelty liittymä luo myös selkeämmän päätepisteen Toreenintien vilkkaimmalle osuudelle, jonka jälkeen alkaa kapeampi asuinalueen kokoojakatu. Kaista tai lisätila tarjoaa tarvittavaa kääntymistilaa myös kaupalle kääntyvälle huoltoajolle ja tavarakuljetuksille. Kaupunkikuljetuksissa käytetään usein 8 12 m kuorma-autoja, mutta mitoituksessa on varauduttava täysperävaunulliseen rekkaan. Alustavien tietojen mukaan huoltokäyntejä tulee vain 1 2 vuorokaudessa, mikä viittaa suurempaan kalustoon. Sivu 10/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 4 JALANKULKUYHTEYDET JA LIIKENNETURVALLISUUS 4.1 Nykyiset yhteydet Nykyiset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet kulkevat etelä pohjoissuunnassa Helsingintien länsipuolella ja siirtyvät Raalantien pohjoispuolella Rajamäentien itäpuolelle. Raalantien varressa pääyhteys kulkee tien pohjoispuolella ja Toreenintiellä länsipuolella. Raalantien eteläpuolen alueen suora yhteys Toreenin puolelle ylittää Raalantien Toreenintien ja Rajamäentien välissä. Uusi kauppa katkaisee nykyisen oikotien Raalantien eteläpuolelta Toreenintien varteen. Kuva 10. Nykyiset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. 4.2 Raalantien ylittävä suojatie Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmaksi voi muodostua suhteellisen vilkkaan Raalantien valo-ohjaamaton suojatie uuden kaupan eteläpuolella. Suojatien kohdalla vuorokausiliikenne kasvaa noin 5 000 ajoneuvoon vuorokaudessa uuden kaupan myötä. Liikennemäärä ei vielä ylitä liikennevalotarpeen rajaa liikennevalojen suunnitteluohjeiden mukaan (keskisaarekkeellisella suojatiellä raja on noin 6 000 ajon/vrk, mikäli suojatie ei ole erityisen vilkas). On kuitenkin huomattava, että kauppa houkuttelee asiakkaita Raalantien eteläpuolen asuinalueilta, mikä lisää suojatien käyttöä. Samalla kasvava autoliikenne lisää riskejä suojatiellä. Lisäksi Toreenintien eteläosan varren alueilta osa jalankulkijoista Maaniitun koululle ja myös keskustaan kulkee todennäköisesti suojatien kautta. Kaupparakennuksen suunnittelun osalta suojatien houkuttelevuuteen vaikuttaa se, tuleeko kauppaan sisäänkäyntiä Raalantien suunnalta. Jos suojatie siirretään esimerkiksi Toreenintien risteyksen yhteyteen, ei Raalantien ylittäjiä kannattaisi houkutella nykyisen suojatien kohdalle Raalantien puoleisella sisäänkäynnillä. Suojatieratkaisuun liittyy kiinteästi myös Raalantien pysäkit. Suojatien siirto edellyttää samalla pysäkkien siirtoa, jotta pysäkeille ei juosta suoraan tien yli. Kolmas suojatieratkaisuun vaikuttava tekijä on Raalantien ryhmittymiskaistan tai väistötilan mahdollinen toteuttaminen Toreenintien risteykseen. Raalantien ylittävän suojatien turvallisuustoimenpidetarpeita ja mahdollisuuksia on kuvattu seuraavassa. Sivu 11/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 VE0: nykyiset yhteydet Suojatie jätetään ennalleen. Viralliset suositukset valo-ohjauksesta eivät vielä täyty ja suojatien saareke on turvallisuuden kannalta hyvin muotoiltu. Turvallisuusriskeihin voidaan lisäksi varautua valmistautumalla suojatien valo-ohjaukseen. Suojatien valo-ohjaus on linkitettävä tai kytkettävä yhteen Rajamäentien ja Raalantien risteyksen ohjaukseen. Kuva 11. Raalantien suojatie ja nykyisiin jalankulkuyhteyksiin perustuva ratkaisu (VE0). VE0:n etuja: Edullinen ja yksinkertainen (ei välittömiä toimenpiteitä) Raalantien ylitysmahdollisuudet ja kävelymatkat säilyvät nykyisellä tasolla Ajoneuvoliikenteen kannalta ei haittoja, jos suojateitä ei ohjata valoin VE0:n haittoja: Suojatie nykyisellään, autoliikenne ja suojatien käyttäjämäärät kasvat turvallisuus huononee nykytilasta. Jos suojatie ohjataan valoin, sillä on Rajamäentien ja Raalantien risteyksen toimintaa heikentävä vaikutus. Myös autojen jonoutuminen suojatievaloista Toreenintien risteysalueelle on mahdollista varsinkin aamuruuhkassa. VE0 estää käytännössä Raalantieltä Toreenintielle vasemmalle kääntyvän suunnan väistötilan ja myös ryhmittymiskaistan, koska Raalantien eteläpuolen bussipysäkkiä ei kannata siirtää. VE1: suojatien siirto Toreenintien itäpuolelle Suojatie siirretään Toreenintien risteykseen. Jos halutaan välttää Raalantien nyt tai tulevaisuudessa toteutuvan ryhmittymiskaistan aiheuttamaa valo-ohjaustarvetta, on suojatie sijoitettava Toreenintien itäpuolelle. Suojatien siirto edellyttää pysäkkien siirtoa (molemmissa ajosuunissa Toreenintien risteyksen jälkeen) ja pysäkkien siirto uutta yhteyttä Raalantien eteläpuolta eteläpuolen pysäkille. Käytännössä muutos edellyttää tai vähintään aiheuttaa paineita myös uudelle suojatielle Rajamäentien ja Raalantien risteykseen Raalantien haaran yli. Muussa tapauksessa jalankulkuverkko jää puutteelliseksi kaakosta Lumpperinmäen ja Ihantolantien suunnasta pohjoiseen Rajamäentielle ja esim. terveyskeskukselle. Raalantien haaran suojatie heikentää jonkin verran Rajamäentien ja Raalantien risteyksen toimivuutta. Vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska samaan aikaan vihreänä oleva pääsuunta Rajamäentien suunnassa tarvitsee joka tapauksessa pitkän vihreän. Sivu 12/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Lisäksi risteyksessä on vastaavan mittainen suojatie myös toisella puolella Perttulantien haaran yli. Kuva 12. Raalantien ylittävän suojatien siirtoon perustuva ratkaisu (VE1). VE1:n etuja: Suojatie saadaan pois Raalantien vilkkaimmasta kohdasta. Pysäkit voidaan siirtää lopputilanteen (katso luku 5) mukaisille paikoille. Suojatien valo-ohjausta ei tarvita kaupan jälkeen eikä lähitulevaisuudessa (ylitys yksi kaista kerrallaan). Raalantien ryhmittymiskaista tai väistötila voidaan toteuttaa pysäkin siirron ansiosta. VE1:n haittoja: Suojatien siirto Toreenintien itäpuolelle ei sovi parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevaan jalankulkuverkkoon. Toreenintie Raalantien eteläpuoli -reitille tulee ylimääräinen mutka, mikä houkuttelee Raalantien ylitykseen kiertämättä suojatien kautta. Rajamäentien ja Raalantien risteyksen uusi suojatie vaikeuttaa jonkin verran risteyksen valo-ohjausta. VE2 suojatien siirto Toreenintien länsipuolelle Vaihtoehto 2 vastaa muuten VE1:stä, mutta Raalantien ylittävä suojatie siirretään Toreenintien länsipuolelle. Vaihtoehdon selkeästi paras puoli on se, että jalankulku- ja pyöräyhteyksistä saadaan jatkuva ja selkeä verkko. Toreenintien risteyksessä suojateille ei jouduta kiertämään, vaan ne jatkuvat suoraan pääyhteyksien jatkeina. Haittapuolena on se, että jos Toreenintien risteykseen toteutetaan ryhmittymiskaista Raalantieltä vasemmalle, ylittää suojatie kaksi kaistaa kerralla ennen keskisaareketta. Tällöin risteys pitää ohjata valoin, vaikka autoliikenteen välityskyky ei sitä vaadi. Valo-ohjaus ei ole tulevaisuudessakaan autoliikenteelle pakollinen, ellei Toreenintien varren maankäyttö kasva merkittävästi. Näin ohjaus tulisi vain suojatien turvallisuutta varten. Raalantien väistötila Raalantien ja Toreenintien risteyksessä ei tule VE2:ssa kysymykseen. Sivu 13/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 13. Raalantien ylittävän suojatien siirtoon perustuva ratkaisu (VE2). VE3 suojatien siirto Toreenintien itäpuolelle ja uusi yhteys etelään Jukolantielle Vaihtoehto 3 vastaa VE1:stä, mutta Raalantieltä toteutetaan uusi jalankulku- ja pyöräilyyhteys Jukolantielle. Tämä tarjoaa suoremman ja houkuttelevamman yhteyden Toreenintieltä Raalantien eteläpuolen alueille, mikä vähentää painetta ylittää Raalantie kulkematta suojatien kautta. Toimenpidettä voidaan tarvittaessa tehostaa katkaisemalla nykyinen yhteys. Kuva 14. Raalantien ylittävän suojatien siirtoon perustuva ratkaisu (VE3). VE3 on kompromissi VE1:n tehokkuuden ja VE2:n suorempien yhteyksien kesken. VE3:ssa saavutetaan VE1:sta houkuttelevampi yhteys suojatien kautta Toreenintien eteläpuolelle ja säästetään pelkästään suojatietä varten tarvittavat liikennevalot. Sivu 14/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 4.3 Toreenintie ja muut turvallisuustoimenpiteet Toreenintien eteläpään ylittävälle suojatielle kannattaa toteuttaa keskisaareke. Toreenintien ja Raalantien risteyksessä on lisäksi ollut havaintoja näkemäongelmista. Risteyksen geometria tarjoaa riittävät näkemät, mutta pensaikko estää näkemää Toreenintieltä itään Raalantielle. Näkemät saadaan kuntoon kunnossapidolla. Kuva 15. Toreenintien ja Raalantien risteys, pensaskasvusto estää näkemää itään erityisesti kevyen liikenteen väylälle. Muut turvallisuustoimenpiteet: Aiemmin mainittu Rajamäentien ja Raalantien risteyksen sivusuuntien ohjaus nuolivaloin, mikä parantaa sivusuuntien ajoneuvoliikenteen ja suojateiden turvallisuutta. Sivu 15/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 5 LIIKENTEEN TOIMIVUUS ENNUSTETILANTEESSA 2040 5.1 Vuoden 2040 ajoneuvoliikenteen toimenpidetarpeet Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteys Vuoden 2040 tilanteessa lähtökohdaksi on valittu se, että Rajamäentien ja Raalantien risteykseen on toteutettu kaksikaistainen kiertoliittymä alikulkuineen (Krannilan alueen liikennesuunnittelu, Ramboll 2010). Nykyinen valo-ohjausratkaisu ei toimi enää 2040 tilanteessa. Kiertoliittymän tavoin valo-ohjaus vaatisi toimiakseen lisäkaistoja Helsingintielle ja Rajamäentielle (2+2 kaistaa ryhmittymiskaistoineen). Kuva 16. Ennustetilanteen 2040 kaistajärjestelyt, Rajamäentien ja Raalantien kiertoliittymä. Kiertoliittymä vaatii sekä aiempien että tämän työn tarkastelun perusteella kaksi Helsingintie Rajamäentie -suunnan läpimenevää kaistaa. Näiden kaistojen aloittamis- ja päättämiskohdat kannattaa ulottaa vilkkaisiin ala- ja ylävirran liittymiin. Erityisesti Rajamäen suuntaan pohjoiseen menevän toisen kaistan tulisi olla riittävän pitkä, jotta sitä käytetään riittävän tehokkaasti. Sivu 16/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Raalantien ja Toreenintien risteys Viimeistään ennustetilanteessa 2040 liikennetilanne edellyttää Raalantien ja Toreenintien risteykseen ryhmittymiskaistaa Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle. 2040 tilanteessa Raalantien ylittävä suojatie sekä pysäkit on viimeistään siirrettävä Raalantien ja Toreenintien risteykseen (VE1 VE3, luku 4.2). VE2:ssa Raalantien ryhmittymiskaista edellyttää risteyksen ohjaamista valoin. Ajoneuvoliikenteen välityskyky ei valoohjausta vielä vaadi, ja VE1 tai VE3 voidaan toteuttaa ilman valo-ohjausta. Lisäksi kaavan liikennealueessa on syytä varata tilaa ryhmittymiskaistalle Toreenintien päähän ja varautua Raalantien ja Toreenintien risteyksen saarekkeiden mitoituksessa mahdolliseen liikennevalo-ohjaukseen. Valo-ohjausta ja Toreenintien ryhmittymiskaistaa ei vielä tarvita ennustetilanteessa 2040, mutta ne voivat osoittautua jossain vaiheessa tarpeellisiksi. Toreenintie Toreenintie ja kaupan risteys eivät vaadi lisätoimenpiteitä, jos kaupan P-alueelle on toteutettu jo lähtötilanteessa väistötila tai ryhmittymiskaista. 5.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus iltaruuhkassa 2040 Liikenteen toimivuus vuoden 2040 ennustetilanteessa on hyvä edellä esitetyin parannustoimenpitein: Rajamäentien ja Raalantien kiertoliittymä ja siihen liittyvät muut järjestelyt Raalantien ja Toreenintien risteyksen ryhmittymiskaista Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle (Toreenintien ryhmittymiskaistaa vasemmalle Raalantielle ei vielä 2040 välttämättä tarvita) Raalantien ylittävän suojatien sekä pysäkkien siirto Raalantien ja Toreenintien risteykseen Lyhyt ryhmittymiskaista Toreenintieltä vasemmalle kaupan P-alueelle Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteys toimii hyvin. Tulohaaroille kertyy lyhtykestoisia jonoja, jotka purkautuvat nopeasti. Viivytykset ovat lyhyitä. Toreenintien ja Raalantien risteys toimii hyvin. Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle kääntyvän ryhmittymiskaistan ansiosta Raalantien pääsuunnalle ei koidu turhia pysähdyksiä ja Toreenintien jonoutuminen on maltillista. Toreenintien ja kaupan P-alueen risteys toimii hyvin. Kaupan lisäliikenne ei vaikuta Toreenintien ja Seppäläntien eikä Rajamäentien ja Sairaalantien risteykseen. Risteysten toimivuus on edelleen hyvä iltaruuhkan 2040 liikennemäärin. Sairaalantiellä on jonkin verran lyhyitä jonoja ja viivytyksiä. Sivu 17/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 17. Ennustetilanne 2040: hetkelliset maksimijonot iltaruuhkassa kaupan lisäliikenteellä. Kuva 18. Ennustetilanne 2040: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset iltaruuhkassa valoohjatun risteyksen palvelutasoluokittain. Sivu 18/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHITULEVAISUUDESSA JA TILANVARAUS 6.1 Toimenpiteet ensivaiheessa kaupan rakentumisen yhteydessä TOIMENPITEIDEN VALINNAN LÄHTÖKOHDAT Ajoneuvoliikenteen tarkastelut jättävät liikkumavaraa kaupan rakentumisen yhteydessä toteutettavien toimenpiteiden valinnalle. Pelkästään ajoneuvoliikenteen välityskyvyn kannalta Raalantien, Helsingintien, Rajamäentien ja Toreenintien järjestelyihin ei olisi täysin välttämätöntä tehdä suurempia parannustoimenpiteitä. Toisaalta maastossa on jo nykyisin havaittu ongelmia vilkkaimpina ruuhka-aikoina varsinkin Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteyksessä, missä Raalantien ja Perttulantien suunnista vasemmalle kääntyminen on ajoittain vaikeaa. Lähiaikoina on lisäksi joka tapauksessa odotettavissa liikennejärjestelyjen parannustarpeita, mikäli maankäyttö tarkastelualueella ja sen lähiympäristössä edelleen kasvaa. Myös Raalantien liikenneturvallisuuden parantaminen on syytä huomioida, kun Raalantien ylittävän suojatien käyttäjämäärät ja ajoneuvoliikenne kasvavat. Toimenpidesuosituksiin ja vaiheistukseen vaikuttaa myös se, että Raalantien toimenpidetarpeet muodostavat kokonaisuuden, eikä niitä ole järkevä toteuttaa yksitellen tai pienempinä kokonaisuuksina. Kaupan rakentumisen yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä on koottu kolme vaihtoehtoista kokonaisuutta: VE0 (minimitoimenpiteet), VE0+ ja VE1. VE0: MINIMITOIMENPITEET Minimitoimenpiteet toteutetaan joka tapauksessa kaupan rakentumisen yhteydessä. Minimitoimenpiteisiin kuuluu Toreenintien eteläpään kunnostus kaupan P-alueen risteyksen ja Raalantien risteyksen välillä. VE0: MINIMITOIMENPITEET KAUPAN RAKENTUMISEN YHTEYDESSÄ 1. TOREENINTIEN JA KAUPAN P-ALUEEN RISTEYS Ryhmittymiskaista (20-30m) tai väistötila etelästä P-alueelle, tonttihaara madalletun reunakiven yli ja/tai suojatie P-alueen haaran yli. Ryhmittymiskaista selkeyttää Toreenintien järjestelyjä ja kaupan ajoyhteyksiä sekä palvelee kaupan tavarantoimituksia (isompien autojen tilantarve). 2. TOREENINTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS Risteysalueen laajentaminen siten, että mitoitusajoneuvo pääsee turvallisesti, riittävän sujuvasti ja muuta liikennettä häiritsemättä kääntymään Toreenintielle (kaupan huollossa ja toimituksissa varaudutaan rekkaan) Saareke Toreenintien ylittävälle suojatielle liikennemäärien lisääntyessä ja risteyshaaran leventyessä Edellyttää Toreenintien eteläpään leventämistä, koska muutoin rekat joutuvat koukkaamaan vastaantulevan kaistan puolelta kääntyessään Toreenintieltä oikealle kohti Rajamäentien risteystä. Leventämisen myötä kevyen liikenteen väylä kannattaa siirtää tilanvarauksen mukaiselle paikalle. (Toreenintien itäreunan leventäminen risteyksessä on joka tapauksessa tarpeen, myös ilman uutta saareketta) Sivu 19/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 VE0+: MINIMITOIMENPITEET JA RAJAMÄEN-, PERTTULAN- JA RAALANTIEN RISTEYS Minimitoimenpiteiden lisäksi suositellaan Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteyksen valo-ohjauksen muutosta ja sen edellyttämää lisäkaistaa Helsingin tulosuunnalle. Kaupan tuoma lisäliikenne tulee omalta osaltaan vaikeuttamaan jo nykyään ajoittain ongelmallista vasemmalle kääntymistä Raalantieltä ja Perttulantieltä. Vasemmalle kääntyvien suuntien ohjaaminen nuolivaloin parantaa myös risteyksen turvallisuutta. Toimenpiteeseen kannattaa vähintään varautua jo kaupan rakentumisen yhteydessä (esim. suunnittelu ja tarvittavat lupaneuvottelut ELYn kanssa), jotta parannustoimenpiteet on toteutettavissa nopeasti, jos kaupan tuoma lisäliikenne aiheuttaa odotettua enemmän ongelmia. TOIMENPIDESUOSITUKSET VE0+ KAUPAN RAKENTUMISEN YHTEYDESSÄ (TOIMENPITEIDEN 1 2 LISÄKSI) 3. RAJAMÄENTIEN, PERTTULANTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS Sivusuuntien (Raalantie, Perttulantie) ohjaus nuolivaloin turvallisuus- ja sujuvuussyistä Helsingintien tulosuunnalle ryhmittymiskaista oikealle (esim. 50 80 m) ja 2-aukkoinen opastin oikealle pääsuunnan sujuvuuden varmistamiseksi ja jonojen lyhentämiseksi Lisäksi harkinnan mukaan: valo-ohjauksen yhteenkytkentä etelään Ihantolantien risteykseen Sivu 20/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 VE1: MINIMITOIMENPITEET, RAJAMÄEN-, PERTTULAN- JA RAALANTIEN RISTEYS SEKÄ RAA- LANTIEN PARANTAMINEN Vaihtoehdon 1 toimenpiteissä on huomioitu ajoneuvoliikenteen lisäksi Raalantien liikenneturvallisuuden parantaminen (nykyisen suojatien siirto), Raalantien ja Toreenintien risteyksen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä muutosten edellyttämät toimenpiteet bussipysäkeille. Liikenteen sujuvuuden varmistamisen ja liikenneturvallisuusriskien vähentämisen sekä liikennejärjestelyjen selkeyden kannalta VE1 on suositeltavin ja kattavin, mutta samalla selkeästi kallein toimenpidekokonaisuus. Lisäksi VE1:n toteuttaminen etupainotteisesti kaupan rakentumisen yhteydessä palvelee tarkastelualueen maankäytön mahdollista jatkokehittämistä tulevaisuudessa. Myös VE1:n toimenpiteiden osalta kannattaa varautua nopeaan toteuttamisvalmiuteen liikenneturvallisuus- tai sujuvuusongelmien niin vaatiessa, mikäli VE1 päätetään jättää myöhemmin tarpeen mukaan toteutettavaksi. TOIMENPIDESUOSITUKSET VE1 KAUPAN RAKENTUMISEN YHTEYDESSÄ (TOIMENPITEIDEN 1 3 LISÄKSI JA OSIN TOIMENPITEEN 2 SIJASTA) 4. RAALANTIE SEKÄ RAALANTIEN JA TOREENINTIEN RISTEYS Raalantien ylittävän suojatien ja pysäkkien siirto Toreenintien risteyksen yhteyteen (luvun 4.2 VE3 mukaisesti) Ryhmittymiskaista (30 40 m) Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle Lisäksi harkinnan mukaan: uusi jalankulku- ja pyöräyhteys Jukolantielle (ja tarvittaessa nykyisen yhteyden katkaisu) Toimenpiteet suositellaan toteutettavaksi etupainotteisesti, vaikka välityskyky tai suunnitteluohjeet eivät niitä kaikkia välittömästi edellytä. Toimenpiteet parantavat turvallisuutta ja Raalantien pääsuunnan sujuvuutta, selkeyttävät nykyisiä järjestelyjä ja toimivat lopputilanteen ensimmäisenä vaiheena. 5. RAJAMÄENTIEN, PERTTULANTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS Suojatie Raalantien haaran yli korvaamaan Raalantien poistuvan suojatien yhteyksiä pohjoiseen terveyskeskuksen suuntaan, suojatien edellyttämät valo-ohjelmamuutokset Sivu 21/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 6.2 Tilanvaraukset tulevaisuuteen (ennustetilanne 2040) Raalantien, Helsingintien, Perttulantien ja Rajamäentien risteyksen sekä Rajamäentien ja Helsingintien tilantarve määräytyy risteyksen parantamissuunnitelman perusteella (kiertoliittymä, lisäkaistat pääsuunnalle, Ramboll 2010). Raalantien tilantarve Toreenintien risteyksen kohdalla määräytyy käytännössä ensivaiheen VE1 mukaisten toimenpiteiden perusteella. Jos parantamistoimenpiteitä lykätään, kannattaa kaavoituksessa joka tapauksessa varautua VE1:n toimenpiteiden tilantarpeeseen. Toreenintien päässä kannattaa varata liikennealuetta ryhmittymiskaistalle vasemmalle, vaikka sen tarve ei välttämättä realisoidu vielä 2040 tilanteessa. Taulukko 2. Tilanvaraussuositukset tulevaisuuteen ensivaiheen toimenpiteiden lisäksi. 1. RAJAMÄENTIEN, PERTTULANTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS, HELSINGINTIE JA RAJAMÄENTIE Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteyksen kaksikaistainen kiertoliittymä alikulkuineen Lisäkaistat Helsingintielle ja Rajamäentielle (Krannilan alueen liikennesuunnittelu, Ramboll 2010) 2. RAALANTIEN JA TOREENINTIEN RISTEYS (ENSIVAIHEEN VAIHTOEHDON 1 TOIMENPITEIDEN LISÄKSI) Ryhmittymiskaista Toreenintieltä vasemmalle (40 50 m) Tilanvaraukset on esitetty tarkemmin liitteessä 1 ja 2. LIITEET Liite 1: Ensimmäisen vaiheen toimenpidevaihtoehdot VE0, VE0+ ja VE1 Liite 2: Tulevaisuuden tilanvaraussuunnitelma Sivu 22/22

NURMIJÄRVEN TOREENINKULMAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 31.8.2016

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys NURMIJÄRVEN TOREENINKULMAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtöaineisto... 3 2.2 Maastotyöt... 4 3 Tulokset... 6 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus... 6 3.2 Arvokkaat luontokohteet... 10 3.3 Pesimälinnusto... 11 3.4 Lepakot... 13 3.5 Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit... 14 3.6 Muut merkittävät lajit... 15 3.7 Ekologiset yhteydet... 15 4 Suositukset... 15 5 Lähteet ja kirjallisuus... 15 Kansi: Kalliopaljastuma, taustalla ketokasvillisuutta. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. Valokuvat Pekka Routasuo. 2

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavan muutosta Nurmijärven Kirkonkylässä sijaitsevalle Toreeninkulman alueelle. Alueen sijainti ja rajaus ilmenevät kuvasta 1. Kunta tilasi kaavoitusta varten luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työssä täydennetään vuonna 2013 yleiskaavatarkkuudella tehtyä Kirkonkylän luontoselvitystä ja tarkennetaan se asemakaavatarkkuudelle. Luontoselvityksen ovat tehneet biologit LuK Pekka Routasuo ja FM Marko Vauhkonen. Kuva 1. Toreeninkulman alueen sijainti ja rajaus (musta viiva). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtöaineisto Ympäristöhallinnon ylläpitämissä rekistereissä ei ole tietoja arvokkaista luontokohteista tai lajiesiintyjistä Toreeninkulman alueella. 3

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys 2.2 Maastotyöt Ympäristösuunnittelu Enviro Oy (2013) teki vuonna 2013 luontoselvityksen Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaava-alueelta, johon myös Toreeninkulman alue sisältyy. Toreeninkulman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei todettu arvokkaita luontokohteita yleiskaavatasoisessa selvityksessä. Kirkonkylän osayleiskaava-alueella tehdyssä lepakkoselvityksessä (Karlsson & Hagner-Wahlsten 2013) ei inventoitu asemakaavoitettuja alueita. Muitakaan lajistoselvityksiä ei Toreeninkulman alueella ole aiemmin tehty. Luontoselvityksen maastotöiden toteuttaminen suunniteltiin lähtötietojen sekä karttojen ja ilmakuvan avulla. Selvitykset on tehty asemakaavatarkkuudella soveltaen mm. Södermanin (2003) ohjeita. Kaikissa maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx ja 62s), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Työn tavoitteena oli saada maankäytön suunnittelua varten riittävä kuva alueen luontoarvoista, erityisesti niistä eliölajeista ja luontotyypeistä, joiden huomioon ottamiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Työ koostui neljästä keväällä ja kesällä 2016 toteutusta osaselvityksestä, jotka olivat yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, liito-oravainventointi, lepakkoselvitys sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi. Pesimälinnusto Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013) ei selvitetty lainkaan pesimälinnustoa. Asemakaavan muutosta varten tehdyn yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää ns. huomionarvoisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiintyminen Toreeninkulman alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovellettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehtiin varhain aamulla, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). Normaalisti asemakaavatarkkuudella tehdään vähintään kolme laskentakertaa eri aikaan saapuvien muuttolintujen ja eri aikaan pesivien lajien havaitsemiseksi. Koska selvitysalue on jo pääosin rakennettua ympäristöä, arvioitiin kahdella laskentakerralla saatavan riittävä tieto Toreeninkulman pesimälinnustosta. Ensimmäinen laskentakerta oli 30.5. ja toinen laskentakerta 20.6.2016. Lisäksi varhain pesivää lajistoa (mm. tikat, kanalinnut, osa petolinnuista) havainnoitiin liito-oravaselvityksen yhteydessä. Laskennoissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit alueellisesti uhanalaiset lajit 4

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys lintudirektiivin liitteen I lajit Suomen erityisvastuulajit petolinnut tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit Työssä huomioitiin alkuvuodesta 2016 julkaistu uusi lintujen uhanalaisuusarviointi (Tiainen ym. 2016) ja käytettiin sen mukaisia luokkia. Laskennoissa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeiden mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkitaan yksikin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Tulosten perusteella rajataan mahdolliset pesimälinnuston kannalta arvokkaat alueet. Lepakot Työn tavoitteena oli selvittää Toreeninkulman alueen lepakkolajistoa ja eri lajien runsautta sekä paikallistaa lepakoille tärkeät saalistusalueet ja niille johtavat mahdolliset kulkureitit. Lisäksi etsittiin valoisana aikana lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita mm. luonnonkoloista ja linnunpöntöistä, joista tarkistettiin lepakoiden mahdollinen esiintyminen. Rakennusten tarkistaminen ei sisältynyt tähän työhön. Lepakot ovat Suomen oloissa aktiivisia tavallisesti toukokuusta syys lokakuuhun. Ne käyttävät mm. ruokailuun eri alueita kesän eri vaiheissa, minkä vuoksi lepakkokartoitus tulee toistaa eri ajankohtina, alku-, keski- ja loppukesällä. Lepakkoselvitys tehtiin Toreeninkulman alueella kesä elokuussa kolmena yönä (3. 4.6., 8. 9.7. ja 10. 11.8.2016), joilla jokaisella alue kierrettiin läpi sopivissa sääolosuhteissa (poutaa, tyyntä tai tuuli enintään 2 3 m/s ja lämpötila yli +10 C). Havainnointia ei tehty laajemmilla aukeilla, jotka ovat lepakoille sopimattomia elinympäristöjä. Lepakkoselvityksessä jalkaisin kuljettavat kartoitusreitit suunniteltiin etukäteen karttaa ja ilmakuvaa hyödyntäen. Varsinainen kartoitus aloitettiin noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Aktiivikartoituksessa reittejä pitkin käveltiin rauhallisesti ja lepakoita kuunneltiin kannettavan ultraääni-ilmaisimen eli lepakkodetektorin (Pettersson D240x) avulla. Laitteella voidaan havaita lepakoiden päästämät korkeataajuiset kaikuluotausäänet. Hyvältä vaikuttavilla saalistusalueilla pysähdeltiin ja lepakoita havainnoitiin tarkemmin. Lepakkohavainnot kirjattiin ylös ja paikannettiin. Selvityksessä käytettiin tallenninta, jolla lepakoiden ääniä voidaan tallentaa muistikortille myöhempää analyysiä tai määrityksen varmistamista varten. Todetut lepakoiden käyttämät alueet rajattiin kartalle sekä luokiteltiin ja arvotettiin Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjeen mukaisesti (luokat I III). 5

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Liito-orava Toreeninkulman asemakaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen päätettiin kuitenkin inventoida varmuuden vuoksi, vaikka alue ei ole lajille erityisen hyvin sopivaa elinympäristöä. Selvityksen maastotyöt tehtiin 13.5.2016. Ajankohta on ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti liito-oravaselvitykseen hyvin sopiva. Liito-oravaselvityksessä etsittiin lajin jätöksiä sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä (Sierla ym. 2004). Näitä ovat mm. kolopuut sekä kookkaat kuuset ja lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Mahdolliset jätöslöydöt paikannetaan GPSlaitteella. Tulosten ja puuston rakenteen perusteella rajataan liito-oravan elinpiirit ja niiden mahdolliset ydinalueet sekä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat. Kasvillisuus ja kasvisto sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät Selvitysalueen luonnonoloja ja kasvillisuutta inventoitiin 22.7.2016 tehdyllä maastokäynnillä käyttäen osa-aluejakoa. Rakennettuja piha-alueita ei pääsääntöisesti inventoitu ja puistoalueet tarkastettiin vain yleispiirteisesti. Maastokäynnillä selvitettiin arvokkaiden luontokohteiden (mm. luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen, METSO-ohjelman kriteerit (Ympäristöministeriö 2008) tai LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttävien kohteiden, uhanalaisten tai silmälläpidettävien luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden) esiintyminen. Todetut kohteet rajattiin kartalle ja niistä kirjoitettiin muistiin kuvaus inventoinnin perusteella. Maastotöissä kiinnitettiin huomiota merkittävien eliölajien (EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajit, erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, silmälläpidettävät sekä muut vaateliaat tai harvinaiset lajit) esiintymiseen ja arvioitiin niiden kannalta tärkeät elinympäristöt. 3 TULOKSET 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus Toreeninkulman asemakaava-alue on pääosin rakennettua terveyskeskusaluetta sekä hoidettuja nurmikoita ja istutuksia. Alueen Itä- ja pohjoisosissa on joitain rakentamattomia ja puustoisia kuvioita. Nämä jaettiin kuudeksi osa-alueeksi (kuva 2), joiden luonnonoloja kuvataan seuraavassa. 6

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kuva 2. Toreeninkulman asemakaava-alueen osa-aluejako (1 6). Selvitysalue on rajattu mustalla ja osa-alueet sinisellä. Harmaalla rasterilla on merkitty rakennetut alueet, puistot ja nurmikot, joita ei kuvata tarkemmin. 7

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Osa-alue 1 Rakennusten välisessä metsikössä kasvaa harvahkoa vanhaa männikköä. Puustossa on lisäksi nuorta vaahteraa, pihlajaa ja tuomea. Lehtomaisessa kenttäkerroksessa vallitsevat vuohenputki, sananjalka ja nokkonen; lisäksi tavataan mm. mesiangervoa ja käenkaalia. Osa-alue 2 Osa-alueen valtapuusto on pääosin varttunutta vanhaa männikköä. Alueen eteläosassa on tuoretta kangasta ja lehtomaista kangasta, jonka puustossa on lisäksi kuusta ja koivua (kuva 3). Alikasvoksena on kuusta (harvennettu), pihlajaa ja vaahteraa. Kenttäkerroksessa on mustikan lisäksi mm. kieloa, sananjalkaa, metsäalvejuurta, valko- ja sinivuokkoa, käenkaalia ja nuokkuhelmikkää. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa ja vadelmaa. Kuva 3. Männikköä osa-alueen 2 itäosassa. Osa-alueen keskiosassa on harvahkoa ja vanhaa männikköä, jonka kenttäkerros on heinikkoista (kuva 4). Valtalajeina ovat nurmirölli, punanata ja koiranheinä. Lisäksi kasvistoon kuuluvat mm. kielo, maitohorsma, pujo, pelto-ohdake, kissankello ja ahdekaunokki. Osa-alueen länsiosan männikössä on alikasvoksena koivua ja vaahteraa. Kenttäkerroksessa on paljon pikkutalviota sekä ahomansikkaa, mustikkaa, käenkaalia ja kieloa. Osa-alueen pohjoisosassa männikön alikasvoksena tavataan runsaasti pihlajaa, raitaa ja korpipaatsamaa. Kenttäkerroksessa valtalajeina ovat mustikka ja kielo; lisäksi on mm. sananjalkaa, valkovuokkoa ja lillukkaa. 8

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kuva 4. Heinikkoista männikköä osa-alue 2:n länsiosassa. Osa-alue 3 Osa-alueen itäosa on puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Valtapuuston alla on tiheä vaahteran, pihlajan ja korpipaatsaman muodostama alikasvos. Kenttäkerroksessa tavataan mustikkaa ja sananjalkaa. Osa-alueen keskiosan puustossa tavataan männyn lisäksi varttuvaa vaahteraa, kuusta ja raitaa. Länsiosassa on puolestaan harvaa männikköä ja kenttäkerroksessa joutomaalajistoa (mm. pelto-ohdake, pujo, juolavehnä ja nokkonen). Osa-alue 4 Alueen itäosassa kasvaa kadun varrella raitoja. Muu kasvillisuus on lähinnä peltoohdaketta, pujoa ja komealupiinia. Osa-alueen länsiosan puustona kasvaa nuorta varttuvaa haapaa, vaahteraa, raitaa, kuusta, harmaaleppää, koivua ja tuomea sekä muutama mänty. Kenttäkerroksessa tavataan mm. vuohenputkea, koiranputkea, jänönsalaattia ja karhunköynnöstä. Monin paikoin on tiheänä alikasvoksena em. puulajien taimia. Osa-alue 5 Metsäisen osa-alueen pohjoisosassa on varttunutta vanhaa tuoreen kankaan männikköä. Sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua; myös nuorta pihlajaa ja katajaa on yleisesti. Kenttäkerroksessa tavataan mustikkaa, metsäkastikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, kieloa ja nuokkuhelmikkää. Alueen eteläosassa on kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteisia, mahdollisesti aiemmin pihapiirin osana olleita pienialaisia kalliopaljastumia. Kallioilla ja niiden lähiympäristössä kasvaa mm. ahokeltanolajia, keltamaksaruohoa, mäkitervakkoa, 9

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys hietakastikkaa, piennarmataraa, pukinpartaa, ahopukinjuurta, tarhatyräkkiä, suopayrttiä, ketoneilikkaa ja keltakannusruohoa (kuva 5). Kallioiden välissä kasvaa pensasangervo- ja pihasyreenipensaita, vaahteraa ja omenapuita. Yksi kallioista on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi (ks. alaluku 3.2). Kallioita ympäröi vanha männikkö, jonka kenttäkerros on pääosin mustikkaa. Kuva 5. Osa-alueen 5 kallioketoa. Osa-alue 6 Alueen puusto on nuorta männikköä, nuorta varttuvaa haapaa sekä tiheää haapavesakkoa. Kenttäkerroksessa tavataan mm. metsäapilaa, juolavehnää, niittynätkelmää, aitovirnaa, punanataa, nurmipuntarpäätä ja nokkosta. 3.2 Arvokkaat luontokohteet Toreeninkulman selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Suurin osa selvitysalueesta on rakennettua terveyskeskusaluetta ja hoidettua puistoa. Maastoselvityksissä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen kriteerit. Asemakaava-alueella ei todettu Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b). Alueella ei ole myöskään METSO-ohjelman kriteerit (Ympäristöministeriö 2008) tai maakunnalliset LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttäviä kohteita. 10

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kallioketo Osa-alueella 5 on useita kalliopaljastumia, joista yksi rajattiin paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (kuvat 5 ja 6 sekä kansikuva). Alueella kasvaa tavanomaisen kasvilajiston (kuten ahokeltanolaji, ahomansikka, rohtotädyke, kielo ja eri heinälajit) lisäksi mäkitervakkoa, keltamaksaruohoa ja pieni kasvusto silmälläpidettävää (NT; Rassi ym. 2010) ketoneilikkaa. Viljelykarkulaisena tai -jäänteenä on suopayrttiä ja tarhatyräkkiä. Kuva 6. Paikallisesti arvokas kallioketo on rajattu vihreällä. 3.3 Pesimälinnusto Toreeninkulman selvitysalueen pesimälinnusto on pääosin tavanomaista ja yleistä taajamalinnustoa. Alueen varttuneet metsät ovat mäntyvaltaisia, joten rehevien metsien lajit puuttuvat. Laskennoissa havaittiin yhteensä 26 lajia (taulukko 1). Suurin osa tavatuista lintulajeista on Suomessa varsin yleisiä ja seudulla tavallisia pesimälajeja. Selvityksessä tavattiin joitakin ns. Punaisen kirjan lajeja (Tiainen ym. 2016) ja muita huomionarvoisia lajeja, joiden havaintopaikat on merkitty kuvan 7 karttaan. 11

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kuva 7. Toreeninkulman selvitysalueen lintulaskennoissa tavattujen huomionarvoisten lajien havaintopaikat. Tervapääsky Nykyisin tyypillinen tervapääskyn elinympäristö Suomessa on kerrostalovaltainen kaupunkiasutus. Se pesii yleisesti mm. rakennusten kattorakenteissa. Tervapääskyn pesimäkanta on viime vuosina pienentynyt toistaiseksi tuntemattomista syistä ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Tiainen ym. 2016). Selvitysalueella lajin yksilöitä havaittiin kiertelemässä terveyskeskuksen rakennusten ympäristössä. Varpunen Varpunen viihtyy monenlaisissa kulttuuriympäristöissä kaupunkien keskustoista yksittäisten maatilojen pihapiireihin. Pesäpaikka voi olla räystään alla, linnunpöntössä tai tiheässä pensasaidassa. Varpusen pesimäkanta on viime vuosina pienenty- 12

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys nyt pääasiassa maataloudessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Tiainen ym. 2016). Selvitysalueella varpusia havaittiin terveyskeskuksen rakennusten räystäillä. Viherpeippo Viherpeippo suosii elinympäristöinään puistoja ja puutarhoja sekä reheviä metsiä. Laji on viime vuosina vähentynyt loistaudin johdosta ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Tiainen ym. 2016). Selvitysalueella viherpeippoja havaittiin eteläosan rakennusten pihapiirissä. Taulukko 1. Toreeninkulman selvitysalueen lintulaskennoissa havaitut lajit. Status-sarakkeen selitys: VU = vaarantuneeksi luokiteltu laji Tiaisen ym. (2016) mukaan. Laji Status Laji Status fasaani pikkuvarpunen harakka punarinta hemppo räkättirastas hernekerttu sepelkyyhky kirjosieppo sinitiainen kiuru talitiainen lehtokerttu tervapääsky VU leppälintu tikli mustarastas varis naakka varpunen VU pajulintu viherpeippo VU peippo viitakerttunen pensaskerttu västäräkki 3.4 Lepakot Toreeninkulman alueen lepakkoselvityksessä tehtiin ainoastaan kaksi lepakkohavaintoa (kuva 8). Sekä kesäkuun että heinäkuun käynneillä tehtiin yksi havainto pohjanlepakosta. Pohjanlepakko on keskikokoinen lepakkolaji, jolle ominaisia elinympäristöjä ovat erilaiset metsäiset tai puustoiset kulttuurimaisemat, myös kaupungeissa. Laji välttelee laajoja puuttomia alueita. Pohjanlepakot saalistavat tyypillisesti yli viiden metrin tai jopa 20 metrin korkeudella maan pinnasta, usein puunlatvojen tasalla. Suomessa pohjanlepakkoa on tavattu pohjoisinta Lappia myöten ja se onkin yleisin ja runsain lepakkolajimme. Selvitysalueella ei todettu eri maastokäynneillä sellaisia luonnonkoloja, -halkeamia tai linnunpönttöjä, joissa olisi saattanut olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueen rakennusten tarkistaminen lepakoiden päiväpiilojen varalta ei 13

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys sisältynyt toimeksiantoon. Niiden esiintyminen arvioitiin epätodennäköiseksi rakennusten iän, kunnon ja rakenteiden laadun vuoksi. Jos Toreeninkulman alueella olisi lepakoiden päiväpiilo(ja), olisi selvityksessä todennäköisesti tehty myös enemmän havaintoja lepakoista. Kuva 8. Lepakkohavainnot Toreeninkulman alueella. Sininen ympyrä = pohjanlepakkohavainto kesäkuussa ja punainen ympyrä = pohjanlepakkohavainto heinäkuussa. Selvityksen tulosten perusteella alueella ei ole lepakoiden kannalta tärkeitä kohteita. Suurin osa Toreeninkulman alueesta on avointa ympäristöä, jossa lepakot eivät saalista. Myöskään harvahkot mäntyvaltaiset metsät eivät yleensä ole lepakoille optimaalisia elinympäristöjä. 3.5 Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Selvityksessä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Toreeninkulman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole liito-oravan elinympäristöksi hyvin sopivia metsiä. Alueella ei myöskään ole merkitystä liito-oravan kulkuyhteytenä. Selvitysalueella ei todettu muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. viitasammakko, eräät sudenkorennot, kirjoverkkoperhonen) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä tai mahdollista. 14