YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-267-111 No YS 1695 ASIA Päätös Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien kallion louhintaa ja louheen murskausta sekä ylijäämälouheen vastaanottoa ja murskausta Espoon kaupungissa. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta Jersinmäen kiinteistöllä tapahtuvan louhinnan, louheen murskauksen, ylijäämälouheen vastaanoton ja murskaustoiminnan osalta sekä Takapellon alueella tapahtuvan ylijäämälouheen vastaanoton ja murskaustoiminnan osalta. LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL 49 00441 HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kulmakorven louhinta- ja murskausalue Kulmakorventie, 02820 ESPOO Kiinteistöt: Jersinmäki RN:o 049-408-0001-0335 Omistaja: Rudus Oy Kartanonmetsä RN:o 049-408-0001-0415 Metsäpalsta RN:o 049-408-0001-0392 Svartbäck RN:o 049-408-0001-0053 Omistaja: Espoon kaupunki Y-tunnus: 1628390-6 Toimialatunnus: 081, 38320 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 2 momentin kohta 4 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 c ja 7 e sekä 3 momentti MAKSU 6 630 A14-111-AT2360 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (39) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 d ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 22.6.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Espoon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 16.11.2005 7 kallion louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle Jersinmäen kiinteistölle. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt samalle kiinteistölle maaainesten ottoluvan 28.5.2008 14 alueen syventämiseksi aiemmin louhitusta tasosta +52 tasoon +35 - +39. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on käsiteltävänä. Toiminnalle on myönnetty lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1725/18.12.2002 Kulmakorven maankaatopaikalle Kalliosuon, Takapellon sekä Kulmakorven täyttöalueille. Lupa mahdollistaa pintalouhinnan tasoon +48 - +53 maapohjan tasaamiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut Uudenmaan ympäristökeskuksen antamia lupamääräyksiä päätöksellä No 04/0558/1/22.12.2004. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt maisematyöluvan 15.10.2008 3 alueelle puiden kaatoa ja louhinnan aloittamista varten. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.11.2009 päätöksestä tehdyn valituksen. Toiminnalle ei ole myönnetty aloituslupaa ennen luvan lainvoimaisuutta. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 477/14.6.2000 Jersanmäen maankaatopaikalle. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut Uudenmaan ympäristökeskuksen antamia lupamääräyksiä päätöksellään No 00/0193/2/11.4.2001. Uudenmaan ympäristökeskus on muuttanut ympäristölupapäätöksensä No YS 477/14.6.2000 lupamääräyksiä ympäristölupapäätöksellään No YS 1028/10.9.2003. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen No YS 357/ 12.3.2007 Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutoksesta.
3 (39) Kaavoitustilanne Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on vireillä maaainestenottolupahakemus Takapellon alueelle. Lupaa haetaan siten, että ottosyvyys vaihtelee pohjoisen +39 tasosta eteläosan tasoon +27. Lupahakemuksen mukaisen kallion louhinnan, louheen murskauksen ja ylijäämälouheen vastaanoton ja murskauksen ympäristövaikutukset on arvioitu vuosien 2008 2009 aikana toteutetulla ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus antoi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta lausunnon 13.5.2009. Toiminta-alueen pohjoisosa ns. Jersanmäen alue on ollut mukana myös vuonna 2007 valmistuneessa pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueita koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Kulmakorven alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) ja erityisalueeksi (EY), jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on vireillä. Tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita varten. Ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistamassa Pohjois-Espoon yleiskaavassa osa I toiminta-alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Lisäksi toiminta-alueeseen sisältyy Takapellon pohjoisosassa noin 1,3 ha kokoinen alue, joka sijaitsee moottoriurheiluun ja ajoratakoulutukseen varatulla alueella (EM). Myös Jersinmäen kiinteistön länsireunan kaistale sijaitsee EM-alueella. Toiminta-alueen länsipuoli on EM-aluetta ja itäpuoli on maa- ja metsätalousaluetta (M). Hankealueen koillispuolella on virkistysalue (V) ja Kakarlammen luonnonsuojelualue (SL). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee Espoon Kulmakorvessa lähellä Kirkkonummen rajaa Ämmässuon kaatopaikka-alueen läheisyydessä Jersinmäen ja Takapellon alueilla. Lähimmät asuintalot sijaitsevat koillis- ja itäpuolella 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta Mustanpurontien varrella. Kolmperän asuinalueelle toiminta-alueelta on etäisyyttä yli 2 km. Lounaassa lähin asutus on 1,3 km:n etäisyydellä ja etelässä Forsbackantiellä 800 metrin etäisyydellä. Kaakkoispuolella Notkoniityntiellä lähin asuintalo on 600 metrin etäisyydellä. Toiminta-aluetta lähinnä olevat kiinteistöt saavat talousvetensä omista vesikaivoista. Ämmässuon - Kulmakorven alueelle on sijoittunut paljon eri toimintoja. Toiminta-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kulmakorven vanha maanläjitysalue. Turun moottoritie kulkee alueen pohjoispuolelta noin 1 km:n päässä. Toiminta-alueesta noin 500 metriä länteen sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Lisäksi alueella toimii muun muassa betoniase-
4 (39) Ympäristön tila ja laatu ma, asfalttiasema, 2 kivenmurskauslaitosta, mullanvalmistuslaitos ja kantojen haketuslaitos, motocrossrata, betoni-, tiili-, asfaltti- ja kiviaineksen murskauslaitos ja rakennusjätteen käsittelylaitos. Maa- ja kallioperä Pohjavesi Kulmakorven alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa kallioista maastoa, jossa maapeitteen paksuus on vähäinen. Takapellon alueella maanpinta on tasolla +39 - +75. Maanpinta on korkeimmillaan lounaisosassa ja alavimmillaan kaakkoisosassa. Kulmakorven alueen kallioperä on hyvin homogeenista. Se on pääosin mikrokliinigraniittia, jossa esiintyy paikoin graniittipitoista pegmatiittia. Lisäksi alueella esiintyy kiillegneissijuonia. Aluetta luonnehtii heikko loiva-asentoinen länteen kaatuva liuskeisuus ja vaakakerroksellisuus. Kallio on yleisesti ottaen suhteellisen ehjärakenteista. Geologian tutkimuskeskuksen Kulmakorven alueella tekemien selvitysten mukaan alueellisen ja paikallisen rikkonaisuuden pääsuuntia ovat pohjois-etelä-, luode-kaakkois- sekä lounais-koillis-suuntaukset. Luode-kaakkois suuntaus on tärkeä veden kulkeutumisen kannalta. Takapellon alueen halki kulkee luode-kaakkois -suuntainen rikkonaisuus- ja heikkousvyöhyke sekä samansuuntainen ruhjepainanne. Jersinmäen alueen halki kulkee lounais-koillis -suuntainen rikkonaisuus- ja heikkousvyöhyke sekä samansuuntainen ruhjepainanne. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue on Nupuri (0175316) sijaitsee 1,4 km:n päässä toimintaalueesta itään. Kuusikodin I-luokan pohjavesialue (0104908) sijaitsee 1,7 km:n päässä toiminta-alueesta koilliseen. Järvikylän I-luokan pohjavesialue (0104951) sijaitsee 2,1 km:n päässä toiminta-alueesta etelään. Merkittävä osa alueen pohjavedestä esiintyy ns. kalliopohjavetenä, joka virtaa kallioperän raoissa. Kalliopohjaveden pinnankorkeudet vaihtelevat alueella keskimäärin +39 +63. Toiminta-alueella maapeitteet ovat pääsääntöisesti hyvin ohuita ja varsinaista maapohjavettä esiintyy kalliokynnysten väliin jäävillä peitteisillä alueilla. Alueen pohjavesien yleinen päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat alueella sijaitsevat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat paremmat. Paikallisesti pohjavesien virtaus kohdistuu kalliopainanteisiin. Pohjavesi purkautuu osin alueella sijaitseviin ojiin. Pohjaveden laatua seurataan Kulmakorven alueella Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi Takapellon alueella ja sen lähiympäristössä on pohjavesiputkia, joista Espoon kaupunki on mitannut pohjaveden korkeutta 1 krt/kk (ei talvisin). Takapellon itä- ja eteläpuolelle on lisäksi asennettu kolme uutta
5 (39) Pintavesi pohjavesiputkea talvella 2009 pohjaveden pinnankorkeuden seurantaa varten. Pohjaveden pinnankorkeuden seurannan yhteydessä on havaittu mm., että Jersinmäen ja Kakarlammen välillä sijaitsevan pohjavesiputken 641 pinnantaso on laskenut vuonna 2006 7,2 metriä vuodenvaihteen tasosta +61,5 saman vuoden syyskuun tasoon +54,3. Lisäksi toukokuun 2009 yhteistarkkailuun kuuluvan näytteenoton yhteydessä on havaittu mm., että Jersinmäen ja Kakarlammen välillä sijaitsevan pohjavesiputken KP10 pohjaveden pinnantaso on laskenut 373 cm verrattuna toukokuun 2008 havaintoon. Pohjavesiputkien 639, 640 ja 641 pinnantasojen on joulukuussa 2009 suoritetussa mittauksessa havaittu jonkin verran nousseen verrattuna syyskuussa 2009 suoritettuihin mittauksiin. YVA-menettelyn aikana tehtiin kaivokartoitus, jossa selvitettiin lähialueilla olevat talousvesikaivot. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin tarkemmin 20 lähialueen kaivoa. Kaivoista otettiin vesinäytteet ja rengaskaivoista mitattiin vedenpinnan korkeus sekä laadittiin kaivoille kaivokortit. Tutkittujen rengaskaivojen pohjaveden laatu ei täyttänyt kaikilta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetettuja vaatimuksia ja -suosituksia. Samalta alueelta tutkittujen porakaivojen pohjaveden laatu oli pääosin vaatimusten ja suositusten mukaista. Alueen läpi kulkee Kulmakorvenpuro, joka kerää vetensä toimintaalueelta ja sen pohjoispuolelta olevalta alueelta. Koko toiminta-alue sijaitsee Kulmakorvenpuron valuma-alueella. Kulmakorvenpuro yhtyy toiminta-alueen kaakkoispuolella Gumbölenjokeen, joka virtaa Kvarnträsketin kautta Dämmaniin, jonka vettä käytetään talousveden valmistamiseen. Toiminta-alueen länsipuolelta vedet ohjautuvat etelän suuntaan Peringinojaan. Sekä Kulmakorvenpuro että Peringinoja kuuluvat Mankinjoen valuma-alueeseen. Kulmakorven alueella pintavesien laatua seurataan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 maalis-, touko- ja syyskuussa tehdyissä yhteistarkkailuohjelman mukaisissa mittauksissa havaittiin Kulmakorvenpuron veden osalta näytepisteellä K5 mm. kohonneita arvoja nitraatti-nitriittityppi-, kloridi- ja sulfaatti- ja alumiinipitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa. Jersinmäen louhinta-alueen eteläpuolella ojassa näytepisteellä J1a havaittiin mm. kohonneita arvoja nitraatti-nitriittityppi- ja alumiinipitoisuuksien, alkaliniteetin ja adsorboituvien orgaanisten halogeenien (AOX) pitoisuuden osalta. Myös sähkönjohtavuus oli kohonnut korkeiden sulfaatti- ja kloridipitoisuuksien seurauksena. Jersinmäen louhintaalueen eteläpuolella sijaitsevalla toisella näytepisteellä J2 havaittiin mm. nitraatti-nitriittityppi- ja alumiinipitoisuuksien olevan koholla. Vuonna 2009 maalis-, touko- ja syyskuussa tehdyissä yhteistarkkailuohjelman mukaisissa mittauksissa Gumbölenjoesta pisteestä KDM1 ei havaittu toiminta-alueen kuormitusta alumiinipitoisuutta lukuun ottamatta.
6 (39) Ilman laatu Peringinojan veden laatu on tyypillistä suoalueen vettä. Korkea väriluku ja kemiallinen hapenkulutus sekä happamuus ilmentävät humusvaikutusta. YVA-selostuksen mukaan veden laadussa ei ole ollut todettavissa koko yhteistarkkailuaikana (v. 2004 2006) toiminta-alueen vaikutuksia. Gumbölenjoessa esiintyy todennäköisesti yksi Suomen kuudesta alkuperäisestä meritaimenkannasta. Alkuperäistä kantaa saattaa esiintyä myös Mankinjoen pääuoman alajuoksulla. Kakarlampi Toiminta-alueen koillispuolella, lähimmillään 350 metrin etäisyydellä sijaitsee Kakarlampi. Kakarlampi on pinta-alaltaan noin 1 ha ja sen vesisyvyys on hieman yli 1 metri. Kakarlammen pinta sijaitsee tasolla +58,3. Kakarlammen vesi on laadultaan tyypillistä soisen metsälammen ruskeaa, hapanta ja humuspitoista vettä. Lammen vedenpintaa seurataan automaattisella mittauksella. Luvan hakijan seurannan mukaan Jersinmäen alueella tehty louhinta ei ole vaikuttanut lammen vedenpinnan korkeuteen. Mittauspisteessä pinnankorkeuden vaihteluväli on ollut enimmillään 25 cm ajanjaksolla heinäkuu 2008 - lokakuu 2009. Tehtyjen pohjasedimenttitutkimusten perusteella Kakarlampi muodostaa tiivispohjaisen painanteen, josta ei pohjasedimentin kautta tapahdu veden liikkumista kumpaankaan suuntaan. Lisäksi tutkimuksen mukaan louhoksen ja lammen välissä sijaitsee lukuisia pieniä kallioperän siirroksia, jotka ovat kallioperän pääasiallisen rakoilusuunnan suuntaisia. Kyseisen suuntauksen johdosta Kakarlammen ja louhinta-alueen välillä ei ole pohjavedelle käyttökelpoisia virtausreittejä ja näin ollen louhinta ei todennäköisesti vaikuta Kakarlammen vesitasapainoon. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on ilmanlaadun mittausasema. Asemalla seurataan jatkuvatoimisesti haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia, hengitettävien pienhiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia sekä pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia. Tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävillä YTV:n internet sivuilla. Pelkistyneet rikkiyhdisteet ovat Ämmässuolla peräisin jätteenkäsittelystä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat peräisin murskaustoiminnasta ja jätteenkäsittelystä. Luonnonsuojelualueet Toiminta-alueesta noin 100 metriä koilliseen sijaitsee Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796) ja noin 1,6 km kaakkoon sijaitsee Kvarnträskin rannan luonnonsuojelualueet (YSA012758). Nuuksion Natura-alue (FI0100040) sijaitsee lähimmillään 2,7 km päässä toimintaalueesta. Toiminta-alueen eteläpuolelle jää Svartbäckträsketin niittyalue, joka on luokiteltu harvinaisine kasvi- ja perhoslajeineen merkittäväksi perin-
7 (39) neympäristöksi Espoon kaupungin vuonna 2003 laatiman perinneympäristöselvityksen mukaan. Niittyalue on luvan hakijan mukaan tarkoitus jättää luonnontilaan. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Rudus Oy hakee ympäristölupaa kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle Jersinmäen ja Takapellon alueille. Voimassa olevan Espoon kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan 16.11.2005 7 mukaan Jersinmäen tilalla saa louhia kiviainesta enintään 148 000 m 3 /a ja murskata irrotettua louhetta enintään 400 000 t/a. Murskauslaitos saa ottaa vastaan ja murskata muualla louhittua kiviainesta enintään 5 000 t/a. Voimassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta, niin että se mahdollistaa louhinnan ja louheen murskauksen lisäksi myös kierrätyslouheen vastaanoton ja murskaamisen sekä Jersinmäen että Takapellon alueilla. Toiminta-alueelta louhitaan lupahakemuksen mukaan koko toiminta-aikana vuosina 2008 2016 yhteensä 6 600 000 m 3 ktr eli 17 820 000 tonnia kiviainesta. Tästä määrästä Jersinmäen alueelta vuosina 2008 2018 louhittavaa kiviainesta on yhteensä 1 200 000 m 3 ktr eli 3 240 000 tonnia ja Takapellon alueelta vuosina 2009 2016 louhittavaa kiviainesta yhteensä 5 400 000 m 3 ktr eli 14 580 000 tonnia. Vuosittain toiminta-alueelta louhitaan keskimäärin 718 000 m 3 ktr ja enintään 890 000 m 3 ktr kalliota. Murskauslaitoksen vuotuiseksi tuotannoksi on arvioitu keskimäärin 2 000 000 tonnia ja enimmillään 2 500 000 tonnia erilaisia kalliomurskeita. Tästä määrästä on enimmillään 500 000 tonnia kierrätettävää maaja kiviainesta, joka toimitetaan alueelle jalostettavaksi pääkaupunkiseudun rakennushankkeista. Kallion porausta sekä kiviaineksen rikotusta ja murskausta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00 21.00 pois lukien arkipyhät. Räjäytykset suoritetaan maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00. Toiminnan aikana räjäytyksiä tehdään yleensä 2-5 kertaa viikossa. Tuotteiden myyntikuljetukset ja valmistelevat työt ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin klo 6.00 22.00. Murskauslaitos on toiminnassa ympäri vuoden. Murskauslaitoksen vuosittainen toiminta-aika vaihtelee kiviainesten markkinatilanteesta ja tuotantosuunnitelmasta riippuen. Kalliota louhitaan vastaavina aikoina. Ympäristölupaa haetaan olemaan voimassa toistaiseksi. Louhinta on jaettu Jersinmäen alueella louhintavaiheisiin I ja II sekä Takapellon alueella louhintavaiheisiin I VI. Louhinnoille vaiheissa V - VI haetaan maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa myöhemmin, kun alueen louhinnoista on saatu enemmän kokemuksia.
8 (39) Taulukossa 1 on esitetty niiden louhittavien alueiden pinta-alat sekä Jersinmäen että Takapellon alueilla, joille lupaa haetaan. Lisäksi alueilla voidaan murskata ylijäämälouhetta enintään 500 000 tonnia/a. Taulukko 1. Vaihe Louhittavien alueiden pinta-ala (ha) Massat m 3 ktr tonnia Arvioitu aikataulu Jersinmäki I 8,1 660 000 1 782 000 2008-2018 II 540 000 1 458 000 Takapelto lupa-vaihe 1 I 3,1 5 400 000 14 580 000 2009-2016 II 9,3 III 4,4 IV 4,7 Yhteensä 29,6 6 600 000 17 820 000 Vuonna 2008 Rudus Oy on louhinut ja murskannut Jersinmäen tilalla yhteensä 163 000 m 3 eli 456 000 t kalliota. Lisäksi on murskattu pieniä määriä muualta tuotua louhetta. Louhinta Louhinnassa kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Porausreikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu ja korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita mm. valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410 ja kemikaalilaki 91/155/ETY. Rikotus Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu joskus ylisuuria lohkareita, jotka pitää rikkoa ennen niiden murskausta (rikotus). Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Murskaus Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin murskeen käsittelyyn. Alueelle sijoitettava murskauslaitos on siirrettävä. Jersinmäen ja Takapellon alueilla tulee pääsääntöisesti olemaan toiminnassa vain yksi murskauslaitos kerrallaan. Tarvittaessa toiminnassa voi olla samanaikaisesti myös toinen murskauslaitos. Kiviaineksen murskauksessa kalliolouhetta pienennetään määrätyn seulan läpäiseväksi tuotteeksi, jonka maksimiraekoko ja raekokojakauma ovat määrätyt. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, väli-
9 (39) murskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Alueella voidaan murskata myös telaalustaisella, omalla voimanlähteellä varustetulla, murskauslaitoksella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti seuraavantyyppisiä murskaimia ja seuloja: - yleisimmät syötintyypit ovat pöytä-, lamelli- ja tärysyötin - esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia (kierto- tai pendelmurskaimia) - välimurskaimina käytetään yleisesti karamurskaimia ja jonkin verran myös pieniä leukamurskaimia - jälkimurskaimina käytetään kara- ja kartiomurskaimia - seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Murskauslaitos sijoitetaan ympäristöhaittojen torjunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Murskauslaitos sijoitetaan siten, että louhoksen seinämät, pintamaa tai valmistuotevarastokasat muodostavat suojan lähimmän asutuksen suuntaan. Lisäksi ottoalueen reunoille jätetään suoja-alue, jonka puusto toimii näkösuojana. Murskauslaitosta siirretään tarvittaessa louhinnan etenemisen myötä. Polttoaineet, kemikaalit ja huollot Murskauslaitoksen käyttöenergia otetaan sähköverkosta tai tuotetaan aggregaatilla, joka toimii kevyellä polttoöljyllä. Kolmivaiheisen murskauslaitoksen sähkönkulutus on 2,22 kw/tuotettu tonni. Alueella työskentelevien työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitos käyttää kevyttä polttoöljyä lupahakemuksen mukaiseen tuotantomäärään enintään 850 tonnia/vuosi. Louhintaan, poraukseen ja rikotukseen kuluu kevyttä polttoöljyä enintään 65 tonnia/vuosi. Työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä enintään 893 tonnia/vuosi. Varikkoalue sijoitetaan murskauslaitoksen läheisyyteen. Varikkoalueelle sijoitetaan laitoksen ollessa toiminnassa polttoöljysäiliö, polttoaineen tankkauspaikka ja muiden öljytuotteiden varastot sekä jäteastiat. Varikkoalue on murskepintainen. Se osa varikkoalueesta, jossa käsitellään poltto- ja voiteluaineita, suojataan riittävän laajalla tiiviillä kalvolla, jonka päällä on kalvon rikkoutumisen estävä 20-30 cm:n maakerros. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa huolehditaan siten, että aineita ei joudu maaperään eikä pohjaveteen. Lisäksi työkoneille varataan asianmukaiset pysäköintitilat varikkoalueelta. Työkoneita ei pestä eikä huolleta toiminta-alueella.
10 (39) Liikenne Murskauslaitoksen ollessa toiminnassa laitoksen polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valumaaltaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja ongelmajätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Suunnitelma-alueella varastoidaan kerrallaan kevyttä polttoöljyä enintään 9 000 litraa. Öljytuotteiden varastojen koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä tuotantotekniset näkökohdat huomioiden. Murskaustoiminnan päätyttyä tankkauspaikka puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Kiviainestuotteita sekä ylijäämälouhetta kuljetetaan pääsääntöisesti alueelta johtavaa asfalttipäällysteistä Kulmakorventietä pitkin Nupurintielle ja siitä edelleen Histan eritasoliittymän kautta Turunväylän moottoritielle (VT 1). Tuotteiden myyntikuljetukset hoidetaan ajoneuvoyhdistelmillä. Ajoneuvoyhdistelmien liikennemäärä on keskimäärin 250 käyntiä vuorokaudessa. Liikennettä esiintyy ympäri vuoden. Liikennemäärä vaihtelee tuotteiden kysynnän ja vuodenajan mukaan. Työmaatiet ovat murskepintaisia. Veden hankinta Varastointi Pölynsidonnassa käytetään louhosalueelle muodostuvaa pintavettä. Kuormat kastellaan Espoon kaupungin vesijohtoverkosta otetulla vedellä. Pölynsidontaan käytetään vettä tarvittaessa noin 6 m 3 /d. Kiviainestuotteiden ja raaka-aineiden varastokasojen sijainti tulee olemaan murskauslaitoksen läheisyydessä ja se muuttuu toiminnan edetessä. Varastokasojen korkeus on keskimäärin 5 8 metriä. Varastokasojen sijoittelulla estetään laitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Alueella toimivat murskauslaitokset ovat viimeisimmän käytettävissä olevan tekniikan mukaisia, joten niiden energiatehokkuus on parasta mahdollista laatua. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa.
11 (39) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Louhinta- ja räjäytystöiden ympäristölle aiheuttamia haittoja ovat tärinä, ilma-aallon paine, melu sekä pöly. Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu- ja pölypäästöt. Alueen muista toiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat lähinnä työkoneiden liikennöinnistä laitosalueella sekä tuotteiden myyntikuljetuksista syntyvät päästöt ilmaan. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Pölynsidonnassa käyttävä vesi sitoutuu murskeeseen. Paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää umpisäiliön ja hoitaa henkilökuntaa varten toimitettujen bajamajojen tyhjennyksen. Jätevedet toimitetaan jäteveden puhdistamolle. Sosiaalijätevesiä syntyy 50 m 3 /a. Louhinnasta ei vapaudu vesiä pilaavia aineita, koska louhittava kiviaines ei sisällä sulfideja eikä raskasmetalleja. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä vapautuu aina jonkin verran räjäytysten yhteydessä ympäristöön ja sen myötä pinta- ja pohjavesiin. Louhinta saattaa siten näkyä lähinnä pintavesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella louhintatoiminnasta ympäristöön vapautuvien aineiden pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Louhinta-aluetta ympäröivä maasto laskee pääosin louhinta-alueesta poispäin, jolloin louhokseen ei juuri keräänny valumavesiä alueen ulkopuolelta alueen pohjoisosaa lukuun ottamatta. Louhinnan valuma-alue on 40 ha, mikä tarkoittaa, että laskennallisesti louhokseen kerääntyy lopputilanteessa valumavesiä keskimäärin 350 m 3 /d (valumakerroin 0,5) keskisadannan ollessa 650 mm/v. Lisäksi louhokseen saattaa purkautua jonkin verran kallion raoissa kulkevia vesiä. Toiminta-alueen läpi kulkevan Kulmakorven puron ympäristö on suunniteltu jätettäväksi louhinnan ulkopuolelle. Kulmakorven puro sijaitsee Dämmanin valuma-alueella. Kulmakorven puroon ei johdeta louhoksiin kerääntyviä pintavesiä. Louhokseen kerääntyvät vedet johdetaan rakennettaviin selkeytysaltaisiin, joista vedet pumpataan ja ohjataan rakennettavaa putkea pitkin Peringinojan valuma-alueelle toiminta-alueen lounaispuolelle. Kun louhoksen valumavedet ohjataan Peringinojan valuma-alueelle, Kulmakorven puroon ohjautuvat vesimäärät vähenevät ja vastaavasti Peringinojan vesimäärät kasvavat. Sekä Jersinmäen kiinteistölle että Takapellon alueelle rakennetaan omat selkeytysaltaat, kun louhinta on edennyt selkeytysaltaille suunniteltuihin kohtiin. Jersinmäen kiinteistön louhinnan aikaiset pintavedet pumpataan tarvittaessa maastoon, kunnes selkeytysallas on rakennettu. Takapellon alueen louhinnan alkuvaiheessa louhinnan aikaiset pintavedet pumpataan joko Jersinmäen kiinteistön selkeytysaltaaseen tai maastoon, kunnes suunniteltu selkeytysallas on rakennettu. Kun louhinta-alueen valumavedet selkeytetään ennen niiden poisjohtamista alueelta, ei louhintatoiminnalla ole merkittävää vaikutusta alapuolisiin vesistöihin (Mankinjoki). Pintavesiä tulee kuitenkin tarkkailla var-
12 (39) sinkin Peringinojassa, johon alueen vedet ohjataan. Suunnitellun pintavesien purkupisteen etäisyys Mankinjokeen on karttatarkasteluna lyhimmillään alle 3 km. Käytännössä matka on pidempi, kun vesi johdetaan maastoon eikä näin suoraa virtausta pääse syntymään. Peringinojassa on Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman seurantapisteitä. Mikäli veden laadussa on havaittavissa huomattavia tai haitallisia muutoksia, on poisjohdettavat vedet puhdistettava huolellisemmin, esimerkiksi suodattamalla vedet hiekkapatjan läpi ennen johtamista ojaan. Päästöt ilmaan Alueelle sijoitettava murskauslaitos täyttää suojaukseltaan B-luokan vaatimukset. Murskaimet ja seulat suojataan tarvittaessa peitteillä ja koteloinneilla ja murskauslaitoksen pölyäviä kohteita kastellaan. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään teiden säännöllisellä kunnostamisella, kastelulla ja tarvittaessa suolaamalla. Porauksessa syntyvän leijuvan pölyn leviämistä estetään pääasiassa porausvaunuihin sijoitetuilla pölynkeräyslaitteilla. Talvella kasteluvesi lämmitetään vastuslangan avulla, jolloin pystytään toimimaan noin -15 C:seen asti. Toimintojen pölyvaikutuksia vähennetään kiviainesten varastokasojen sijoittelulla. Toiminnasta (poraus, rikotus, murskauslaitos ja työkoneet) aiheutuvat laskennalliset polttoaineen kulutuksesta aiheutuvat päästöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Aine Vuosipäästö enintään (t/a) Keskim. vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) Suurin vrkpäästö (kg/d) Piipun kork. (m) Hiukkaset 11,8 9,5 3,9 62,6 n. 2,5 SO 2 2,2 1,8 0,7 11,6 n. 2,5 NO x 99,9 80,6 33,1 529,7 n. 2,5 CO 2 6 666 5 378 2 209 35 342 n. 2,5 Selvityksen ja aiempien kokemusten perusteella pölyämisen vaikutukset ulottuvat korkeintaan 500 metrin etäisyydelle laitoksesta. Näin ollen lähimmillä asutusalueilla pölyämisen ohje- tai raja-arvot eivät ylity, eikä niiden tarkkailu ole tarpeellista.
13 (39) Melu ja tärinä Meluhaittojen torjunnassa keskeistä on murskauslaitoksen tarkoituksenmukaisen sijoituspaikan järjestäminen. Murskauslaitos sijoitetaan toiminta-alueella siten, että laitos on mahdollisimman alhaisella tasolla ympäröivään maastoon nähden ja louhoksen seinämät muodostavat luonnollisen meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Toiminnan edetessä Takapellon alueelle murskauslaitos siirtyy kohti etelää. Lisäksi raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla ehkäistään tehokkaasti melun leviämistä asutukseen päin. YVA -menettelyn yhteydessä on tehty melumallinnuksia alueen toiminnoista. Tehtyjen melumallinnusten mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisia ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa. Toiminnassa olevan Jersinmäen alueen louhintojen yhteydessä Finnrock Oy on seurannut räjäytysten aiheuttamaa tärinää Ämmässuolla kompostointilaitoksen luona (26.9.2008 alkaen) sekä kiinteistöillä Mustanpurontie 11 A (26.6.2009 alkaen) ja 11 B (17.12.2008 alkaen), Mustanpurontie 17 (11.9.2009 alkaen), Mustanpurontie 25 (16.10.2008 alkaen) ja Mustanpurontie 31 (26.9.2008 15.10.2008). Tärinän raja- ja ohjearvot eivät ole ylittyneet. Tärinän voimakkuus on jäänyt suurimmillaan 47 prosenttiin (asuinalue) ja 73 prosenttiin (kompostointilaitos) työministeriön antamista tärinän ohjearvoista. Korkeimmat mitatut tärinäarvot edellä mainituilla kiinteistöillä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kiinteistö Mitattu arvo mms/s Raja-arvo mms/s Ämmässuo 5,1 7 73 Mustanpurontie 11 A 1,7 6 28 Mustanpurontie 11 B 2,24 6 37 Mustanpurontie 17 2,25 7 32 Mustanpurontie 25 4,25 9 47 Mustanpurontie 31 1,45 9 16 Osuus % Tärinän raja-arvo tarkasteltavassa kohteessa määräytyy etäisyyden ja maaperän laadun mukaan. Raja-arvot on julkaistu Työministeriön päätöksessä räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) ja sen liitteessä Räjäytysalan normit, Työministeriön turvallisuusmääräykset 16:0. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Murskauslaitoksen toiminnasta syntyy talousjätettä sekä jonkin verran ongelmajätettä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Talousjätteet kerätään varikkoalueelle 600 litran jäteastiaan, josta jätehuoltoyhtiö toimittaa ne jätteenkäsittelylaitokseen. Sekajätettä syntyy 4 000 litraa vuodessa. Rautaromu varastoidaan siirtolavalla tai kuormalavoilla ja toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille. Rautaromua syntyy 15 tonnia/vuosi. Ongelmajätteet säilytetään lukittavassa kontissa
14 (39) Päästöt maaperään niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Hydrauliikka- ja voiteluöljyt säilytetään erikseen. Säiliöt ja tynnyrit varastoidaan tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa tai katetussa varastossa. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jätesäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Syntyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvien ongelmajätteiden määrä on 1 000 litraa vuodessa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Ennen louhinnan aloittamista louhittavilta alueilta kaadetaan puusto ja poistetaan pintamaakerros. Kannot kuljetetaan pois tai haketetaan alueella. Pintamaat poistetaan tarvittavassa laajuudessa tai koko lupavaiheen alueelta kerralla. Lupahakemuksen mukaisella alueella on poistettavia pintamaita ja maakerroksia arviolta 120 000 m 3. Poistetut pintamaat varastoidaan ensisijaisesti louhittavan alueen itäreunalle, jolloin ne muodostavat samalla meluvallin. Meluvallin pituudeksi tulee 650 metriä. Mikäli meluvallin korkeus on 5 metriä ja sen luiskat kaltevuudessa 1:1,5, mahtuu meluvalliin 35 000 m 3 pintamaita. Meluvalliin ei voida sijoittaa savipitoisia massoja sortumavaaran takia. Mahdolliset savimassat loppusijoitetaan läjitysalueelle altaisiin. Jersanmäen alueelle on puhtaita ylijäämämaita läjitetty nykyisten suunnitelmien mukaisesti. Pintamaat siirretään takaisin toiminta-alueelle, kun se palautuu suunniteltuun lopulliseen käyttöön ylijäämämaiden läjitykseen. Suunnitellun louhinnan vaikutuksia on selvitetty YVA -menettelyn aikana pohjavesimallinnuksella. Kalliopohjaveden luonteesta johtuen pinnan aleneman suuruus ja suunta tulevat paikallisesti vaihtelemaan ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat louhinta-alueiden välittömään läheisyyteen ja rikkonaisuusvyöhykkeiden suunnissa alueen lähiympäristöön. Maa-ainesten ottosuunnitelmaa ja ympäristölupahakemusta varten on Takapellon itä- ja kaakkoispuolelle asennettu kolme uutta kalliopohjaveden havaintoputkea helmikuussa 2009. Osittain uusien putkien myötä saatujen lisätietojen avulla on edellä mainittua YVA-menettelyn aikana tehtyä pohjavesimallia tarkennettu. Pohjavesimallilla on haettu louhintaalueen dimensioita pohjavesivaikutusten minimoimiseksi, erityisesti ottaen huomioon lähialueen talousvesikaivot. Yhteenvetona pohjavesimallinnuksen tuloksista voidaan todeta, että louhinnan vaikutukset pohjaveteen rajoittuvat louhinta-alueen läheisyyteen, kun alueella olevat ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet jätetään louhinnan ulkopuolelle. Pohjaveden alenema lupahakemuksen mukaisella suunnitellulla louhintatoiminnalla ulottuu korkeintaan 350 metrin etäisyydelle louhinta-alueen reunalta. Kohdissa, joissa kallio on ehjää, vaikutusalue ulottuu korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä alueen ulkopuolelle.
15 (39) Luvan hakijan näkemyksen mukaan pohjavesimallinnuksen tulosten perusteella laaditun ottosuunnitelman vaiheiden I - IV louhinnoilla ei ole vaikutuksia lähialueen talouskaivoihin eikä toiminta tarvitse vesilain mukaista lupaa. Lupahakemuksen mukaista louhintaa ei uloteta Takapellon alueen eteläosassa oleville ruhjealueille. Louhinta edellyttää kuitenkin pohjavedenpinnan tarkkailua olemassa olevia pohjavesiputkia sekä lähiasutuksen kaivoja käyttäen. Kalliopohjaveden suojelu edellyttää louhoksen toiminnanaikaisia järjestelyitä, kuten poltto- ja voiteluaineiden vastuullista käyttöä ja varastointia. Riskien vähentämiseksi poltto- ja voiteluaineiden käsittely tehdään vain varikkoalueella. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Pumppu, jolla pumpataan vettä selkeytysaltaasta Peringinojan valumaalueelle purkupisteeseen, tulee toimimaan verkkosähköllä. Pumpun mahdollisia häiriötilanteita varten voidaan pitää varalla toista pumppua. Mikäli nähdään tarvetta, niin myös aggregaatin hankkiminen sähkökatkojen varalta on mahdollista. Vedet eivät kuitenkaan pääse purkautumaan louhintamontusta hallitsemattomasti, vaikka pumppu jostain syystä ei toimisikaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisella arviointimenettelyllä vuonna 2009. YVA-selostuksesta annettu lausunto Uudenmaan ympäristökeskus on todennut 13.5.2009 ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa mm., että hankkeen suunniteltua alkuvaihetta ajatellen ympäristövaikutusten arviointi on katsottava sisällöltään riittäväksi, vaikka tulevia maankäytönsuunnittelua koskevia ratkaisuja ja eri lupamenettelyjä varten on tarpeen tehdä lisäselvityksiä. Jatkoselvityksissä tulee täydentää ja tarkentaa suunnitelmia pinta- ja pohjavesien hallinnasta ja selvityksiä vesien määrän ja laadun muutoksista sekä vesienkäsittelystä ja muista haitallisten muutosten lieventämiskeinoista. Lähialueen talousvesikaivojen veden laatuun ja riittävyyteen on hankkeen jatkosuunnittelussa kiinnitettävä huomiota ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin asuinkiinteistöjen vesihuollon turvaamiseksi. Hankkeen jatkovalmistelussa on myös tarpeen jatkaa melun, tärinän ja liikenteen aiheuttamien vaikutusten selvittämistä ja näiden vaikutusten lieventämistä hankealueen läheisyydessä olevan asutuksen kannalta.
16 (39) Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Luontodirektiivin IV (a) lajin, kirjoverkkoperhosen, kannalta jo aiemmin myönnetty lupa louhia ja läjittää maita Takapellon alueelle hävittää lajin elinympäristön toiminta-alueen kaakkoiskulman niityllä. Mikäli Svartbäckträsketin niitty jätetään toiminta-alueen ulkopuolelle, kirjoverkkoperhosen elinympäristö rajautuu. Kirjoverkkoperhosen elinympäristö on uhattuna, vaikka jo myönnetyn luvan mukaista toimintaa ei toteutettaisikaan, sillä mikäli niittyä ei aleta hoitaa niittämällä tai muualla tavoin, se metsittyy muutamassa vuosikymmenessä umpeen. Kulmakorven puron vesimäärät vähenevät ja Peringinojaan ohjautuvat vesimäärät kasvavat. Jonkin verran samenemista purovesissä saattaa kuitenkin esiintyä, vaikka hulevesiä selkeytettäisiinkin laskeutusaltaissa ennen maastoon johtamista. Vaikutukset jäänevät paikallisiksi ja rajoittuvat alapuolisissa ojissa toiminta-alueen läheisyyteen. Typpiyhdisteet, jotka vapautuvat räjäytyksissä, sekä suolojen määrät todennäköisesti nousevat pintavesissä jonkin verran. Tehokkaan laimenemisen johdosta toiminnalla ei enää arvioida olevan vaikutusta veden laatuun tai kalakantojen tilaan Mankinjoessa. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Toiminta-alueen lähiympäristön kalliopohjavedenpinnat laskevat ja virtaukset kääntyvät kohti louhinta-aluetta louhinnan aikana. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat kallioperän heikkousvyöhykkeiden suunnissa louhinta-alueen ympäristöön. Louhintatoiminta saattaa vähentää Mustapurontien eteläpään porakaivojen vedenantia ja heikentää veden laatua. Arvio murskaustoiminnan aikaisesta pölyn vaikutussäteestä suhteessa ohjearvoon on 500 metriä. Vaikutusalueelle ei jää asuinkiinteistöjä. Meluohjearvot ylittyvät Turunväylän läheisyydessä olevilla asuinkiinteistöillä, mikä johtuu liikennemelusta. Toiminnan alkuvaiheessa Kakarlammen luonnonsuojelualueen melutilanne heikkenee. Asukkaat kokevat murskausmelun haitalliseksi, vaikka melu ei ylittäisikään ohjearvoja. Louhinnasta saattaa aiheutua voimakasta hetkittäistä tärinää.
17 (39) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Seuraavassa on esitetty alustavat pohja- ja pintaveden tarkkailuohjelmat. Lopulliset tarkkailuohjelmat hyväksytetään ympäristöviranomaisilla ennen toiminnan aloittamista. Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, ongelmajätetiedot sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Myös kierrätyslouheen alkuperästä ja määrästä pidetään kirjaa. Päästötarkkailu Pintaveden tarkkailuohjelma Ämmäsuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Kulmakorven lähialueen pintaveden laatua seurataan kattavasti. Ohjelmassa olevat tarkkailupisteet sijoittuvat sellaisiin paikkoihin, että niistä saadaan myös Takapellon louhintojen mahdollisia vaikutuksia pintavesien laatuun selvitettyä. Alueella, jonne Takapellon louhoksen vesiä johdetaan, on yhteistarkkailuohjelmassa seurantapisteet K3, K2, J1a, J2, K5 ja Y2 sekä pisteet K6, K7 ja KDM1. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Pohjaveden tarkkailuohjelma Takapellon louhintahankkeeseen liittyen pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan pohjavesiputkista 639, 640, 641, 503, 502, 501, 500, 499, HP1001, HP1002 ja HP1003. Alueen läheisyydessä sijaitsevat myös putket KP2A, 45 ja 48, jotka kuuluvat Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun piiriin. Näiden putkien tarkkailuaikaväliä tulee tarvittaessa tihentää. Pinnankorkeus mitataan toiminnan aikana joka toinen kuukausi. Pinnantarkkailuun otetaan tarpeen mukaan lähialueen rengaskaivoja (2-5 kpl). Mikäli ilmenee tarvetta tarkkailla porakaivojen kalliopohjaveden pinnankorkeutta, tulee porakaivoihin asentaa tarvittavat suojaputket pinnankorkeusmittaria varten. Asiasta päätetään myöhemmin kiinteistönomistajien kanssa. Pohjaveden laaduntarkkailua tehdään kerran vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Laaduntarkkailu tehdään havaintoputkista HP1002, HP1003, 501 ja 502. Lisäksi laaduntarkkailua tehdään vähintään viidestä lähialueen rengas- ja porakaivosta. Tarkkailtavat kaivot selviävät myöhemmin lopullisen tarkkailuohjelmaan valmistuttua. Näytteistä analysoidaan typpiyhdisteet (nitraatti, nitriitti ja ammonium), rauta, magnaani, kloridi, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, happipitoisuus, permanganaattiluku (humus), sähkönjohtavuus, ph, ulkonäkö (sameus ja väri), haju sekä tarvittaessa öljyhiilivedyt (C 11 - C 39 ). Bakteerien analysointi ei ole tarpeen,
18 (39) sillä louhinnalla ei ole osuutta niiden mahdolliseen esiintymiseen pohjavesissä. Raportointi Hakija ei ole esittänyt raportointia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä päästä häiriö- ja onnettomuustilanteessa maaperään ja pohjaveteen. Kaikki suunnitelma-alueella työskentelevät ovat tietoisia ympäristöluvan- ja maa-ainesten ottoluvan lupamääräyksistä siinä laajuudessa, kuin se heidän työtänsä koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle, Espoon kaupungin pelastus- ja ympäristöviranomaisille sekä Uudenmaan ympäristökeskukselle. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Rudus Oy pyytää lupaa aloittaa ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka laajentamisesta on kysymys ja jonka ympäristövaikutukset ovat hyvin tiedossa. Toiminnan aloituslupa mahdollistaa ylijäämälouheen vastaanotto-, murskaus- ja louhintatoiminnan sujuvuuden ja tehostamisen pääkaupunkiseudulla nykyistä paremmin. Hakija sitoutuu asettamaan hyväksyttävän vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalta. Vakuuden suuruuden tulee olla kohtuullinen esim. 10 000. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 17.7.2009, 3.8.2009, 7.9.2009, 26.10.2009, 29.10.2009, 23.11.2009, 16.12.2009, 18.12.2009 ja 21.12.2009.
19 (39) Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Espoon kaupungin, Kirkkonummen kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 16.9. - 15.10.2009 sekä sanomalehdissä Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 19.10.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta, Espoon kaupunginhallitukselta, Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta ja Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä. Espoon kaupungin ympäristölautakunta toteaa 24.9.2009 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Hakemuksessa on epäselvästi ilmaistu, että edelliseen Jersinmäen ympäristölupaan haetaan murskauskapasiteetin lisäystä. Yhtiö tarvitsee Jersinmäen lupaansa myös louhintamäärän kasvattamista. Hakemuksessa olisi ollut syytä myös mainita, että edellisessä Jersinmäen tilan louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristölupahakemuksessa haettiin lupaa louhia tasolle +52 - +53. Yhtiö on jo ulottanut louhinnan tasolle +35. Espoon ympäristökeskuksessa arvioitiin, että syventäminen ei edellyttänyt ympäristöluvan tarkistamista, mutta tässä uudessa hakemuksessa ja sitä koskevassa päätöksessä asia on syytä ottaa huomioon. Hakemuksessa on jätetty esittämättä tietoja, jotka olisivat olleet hakijan tiedossa mm. vesien yhteistarkkailun uusimmat tulokset vuoden 2008 yhteenvetoraportista sekä maaliskuun 2009 näytteenoton tulokset. Louhinnan vaikutuksia pohjaveden pinnan tasoon on seurattu, mutta pinnan tason havaintoja ja mahdollisia muutoksia niissä ei ole kerrottu. Myöskään Kakarlammen pinnan tason mittaustuloksia ei ole ilmoitettu eikä arvioitu, onko louhinnalla ollut vaikutusta lammen olosuhteisiin. Pohjaveden pinnanmittaustuloksia ja Kakarlammen pinnanmittaustuloksia ei ole toimitettu Espoon ympäristökeskukselle. Yhtiö teetti YVA arvioinnin yhteydessä kaivokartoituksen, jonka yhteydessä 55 rengas- ja porakaivosta laadittiin kaivokortit ja 20 kaivosta tehtiin veden laadun määritykset. Hakemuksessa yhtiö esittää, että näistä viisi otettaisiin pysyvän tarkkailun kohteeksi. Hakemuksessa ei ole yksilöity näitä kaivoja eikä esitetty niistä saatuja tuloksia tarkkailun lähtötiedoiksi. Ympäristölupahakemuksen mukaan alueelle rakennetaan selkeytysallas vasta Takapellon louhinnan II vaiheen lopussa, mihin kuluu useita vuo-
20 (39) sia. Tässä ympäristölupahakemuksessa Jersinmäen lounaisosaan rakennettavaa selkeytysallasta ei ole mainittu eikä sitä ole esitetty hakemuksen liitekartoissa. Hakemuksessa ei ole arvioitu ennen selkeytysaltaiden valmistumista maastoon pumpattavan veden määrää eikä mahdollisia vaikutuksia Dämmanin vedenottoon. Rudus Oy ei ole toimittanut tietoja maastoon pumpattavan veden määrästä Espoon ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomaiset ovat saaneet YVA arvioinnin kestäessä ja sen jälkeen lukuisia valituksia räjäytysten vaikutuksista talojen rakenteisiin. Hakemuksessa ei ole tarkasteltu tärinämittausten tuloksia eikä tärinän vaikutusta valittajien asuinrakennusten kuntoon. Hakemuksessa ei myöskään ole esitetty suunnitelmaa tärinämittausten jatkosta eikä tulosten raportoinnista. Ympäristölautakunta esittää louhinnan ja murskauksen päästöjen tarkkailemiseksi seuraavaa tarkkailuohjelmaa: - Toiminnan harjoittaja osallistuu alueella tehtävään vesien yhteistarkkailuun - Louhinnan ulottamista kalliopohjaveden pinnan alapuolelle seurataan 3 krt/a tehtävin pohjaveden pinnan mittauksin pohjavesiputkissa 499, 500, 501, 502, 639, 640, 641, HP1001, HP1002, HP1003. - Vaikutuksia pohjaveden laatuun seurataan yhteistarkkailun lisäksi pohjavesiputkista HP1002, HP1003, 501 ja 502. Näytteet otetaan 1 krt/a. - Louhintatyön aikana on edustavasti valituista, vähintään kahdesta pohjavesipisteestä, seurattava pohjaveden pinnan muutoksia ja pohjaveden laatua 2 kk:n välein tehtävin mittauksin ja analyysein sekä raportoitava tuloksista valvontaviranomaisille välittömästi. - Vaikutuksia kaivovesiin seurataan 1 krt/a otettavin näyttein viidestä talousvesikaivosta. Kaivojen tulee olla sekä rengas- että porakaivoja. Forsbackantien päässä oleva talous on sisällytettävä tarkkailuun, koska YVA arvioinnin mukaan vaikutukset saattavat ulottua mm. sinne. - Kakarlammen pinnan tason mittausta jatketaan jatkuvatoimisella mittauksella. - Tärinämittausten tekoa jatketaan niiden rakennusten luona, joissa mittaus on parhaillaan menossa. Tarvittaessa mittauspaikkaa voidaan muuttaa louhinnan etenemisen mukaan. Toiminnan harjoittajan tulee esittää tarkempi tarkkailusuunnitelma, joka sisältää edellä mainitut asiat. Toiminnasta tulee esittää vuosittain raportti, jossa kerrotaan edellisen vuoden louhinta- ja murskausmäärät, mahdolliset seisokit ja häiriöt, päästöt sekä yhteenveto saaduista tarkkailutuloksista. Poikkeuksellisista tilanteista ja tarkkailussa havaituista poikkeuksellisista muutoksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaisille välittömästi. Luvan edellyttämät raportit on toimitettava myös Espoon ympäristökeskukselle.
21 (39) Espoon seudun ympäristöterveys toteaa 15.10.2009 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee erityisesti varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto toteaa 19.10.2009 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Lääninhallitus pitää tarpeellisena, että melumittauksin varmistetaan meluntorjunnan onnistuminen lähimmissä asuinrakennuksissa, jotta voidaan varmistua, ettei toiminta ylitä ulkomelun ohjearvoja. Lääninhallitus pitää tarpeellisena pölyn leviämisen säännöllistä aistinvaraista tarkkailua. Tarvittaessa tulee hiukkasmittauksin varmistaa, että pölypäästöt jäävät alle ohjearvojen. Lääninhallitus pitää pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua tarpeellisena. Tarvittaessa talousvesikaivojen tarkkailua ja veden laadun seurantaa tulee laajentaa, mikäli muutoksia nyt tarkkailun kohteena olevissa kaivoissa havaitaan. Kiinteistöille tulee tarvittaessa toimittaa talousvettä. Lääninhallitus pitää välttämättömänä, että ympäristöluvan ehdoissa kiinnitetään erityistä huomiota selkeytysaltaan riittävään kokoon ja pumppaamon toimintavarmuuteen myös erilaisissa häiriötilanteissa kuten sähkökatkoksien ja voimakkaiden sateiden aikana. Muistutukset Hakemuksesta on jätetty 2 muistutusta. Muistuttajat A, B ja C toteavat 12.10.2009 päivätyssä yhteisessä muistutuksessaan mm. seuraavaa: Muistuttajien mukaan hakemuksen mukaisesta Kulmakorven louhinnasta tulee aiheutumaan kohtuutonta rasitusta naapureille. Pohjaveden alle 20 30 cm ulottuva louhinta aiheuttaa vesilain 1 luvun 18 :n seuraamuksia erityisesti läheisen Mustanpurontien varrella olevan asutuksen talousveden saannille ja laadulle. Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoa eikä sellaista ole suunnitteilla. Louhinta-alueelle ei pidä myöntää ympäristölupaa ennen, kuin vesilain mukainen käsittely on tehty. Yllättäen tapahtuvat räjäytykset ja niistä aiheutuva tärinä koetaan ongelmana. Mustanpurontien tärinäongelmat tulee ratkaista lupaprosessin käsittelyn yhteydessä. Kivenlouhimon ja murskaamon melu koetaan häiritseväksi, sillä se poikkeaa liikenteen aiheuttamasta melusta. Louhintatyömaan melu on