Biomassan ilmastoneutraalius



Samankaltaiset tiedostot
Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen , Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Climateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Ilmastonmuutoksen hillinnän dynamiikka onko bioenergia

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Smart City -ratkaisut

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

Transkriptio:

Biomassan ilmastoneutraalius Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

2 Sisältö Ilmastotavoitteet tiedettä vai politiikkaa? Globaali hiilenkierto ja orgaanisen hiilen varastot Biomassan hiilitaselaskenta ja -raportointi Hiili- ja ilmastoneutraalius Metsäenergia Nopeakiertoinen peltoenergia Johtopäätökset

3 Ilmastonmuutoksen hillintätavoitteet edellyttävät lähitulevaisuudessa merkittäviä vähennyksiä maailmanlaajuisissa kasvihuonekaasujen päästöissä Source: IPCC 2007a Ilmastovaikutukset ovat epävarmoja, mutta riskit voidaan pyrkiä minimoimaan

4 Ihmisen toiminnasta aiheutunut häiriö hiilenkierrossa 2002-2011 (PgC/yr)

5 Ilmakehä on verrattain pieni hiilen varasto Source: IPCC 2007b

6

7 Biomassan hiililaskenta vuosittaisissa kansallisissa kasvihuonekaasuraporteissa kansainvälisille sopimuksille OECD 1991 Bioenergia hiilineutraalia, koska vapautunut hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan YK:n ilmastosopimus (UNFCCC) Biomassan polton CO 2 -päästöjä ei raportoida energiasektorilla Hiilitaseiden muutokset maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sektorilla (LULUCF) raportoidaan täysimääräisinä Kioton pöytäkirja Ensimmäinen velvoitekausi (2008-2012) pieni osa metsien hiilen nettosidonnasta voitiin hyödyntää kansallisten velvoitteiden täyttämisessä Toinen velvoitekausi (2013-2020) hiilen sidonta ja poistuma metsistä lasketaan suhteessa kansalliseen suunniteltuun BAU-vertailutasoon Suomelle vertailutaso 20,5 Mt CO 2 -eq. (sis. puutuotteet) Maksimihyvitys 2,5 Mt CO 2 -eq. Metsänieluilla ei voi kompensoida metsäpinta-alan pienentymisestä aiheutuvia päästöjä

8 Metsien päästöt ja nielut Suomessa Historiallinen kehitys Tuleva kehitys? Durbanin vertailutaso ja maksimihyvitys Alueellinen hiilineutraalius absoluuttinen pieneneminen poliittisesti merkittävä pieneneminen lisänielun pieneneminen Lähde: Tilastokeskus 2012 Hiilivarastojen maksimointi

9 Bioenergia EU:n päästökaupassa (ETS) 2005-2012 kaikki biomassa laskettu CO 2 -vapaana (EU 2003) 2013 alkaen lentoliikenteen biopolttoaineet ja muut bionesteet lasketaan CO 2 -vapaana vain, jos ne täyttävät niille RESdirektiivissä asetetut kestävyyskriteerit (EC 2012a, TEM 2013) Komissio pohtii parhaillaan velvoittavien kestävyyskriteerien laajentamista kaikelle bioenergialle bioenergia CO 2 -vapaata vain jos kestävyyskriteerit täyttyvät (?)

10 Hiilitaselaskennassa ja -raportoinnissa eri näkökulmia Takautuva (retrospective) päästötrendit, absoluuttiset (tapahtuneet) päästöt Potentiaalinen (prospective) ihmisen toiminnan potentiaaliset vaikutukset (syy-seuraussuhteet), hillintäpotentiaalin arviointi Vuositaso tilinpito Elinkaarinen informaatio potentiaalisista ilmastovaikutuksista Kansallinen ja sektoritaso Tuotejärjestelmätaso

11 Hiilineutraalius (ei muutosta ilmakehän hiilikonsentraatiossa) Ajallinen hiilineutraalius hiilivarasto aika Tilallinen (alueellinen) hiilineutraalius sitoutuminen = poistuminen alue

12 Pitäisikö ilmastonmuutoksen hillinnässä katsoa taaksepäin vai eteenpäin? Hiilivarasto toteutunut historiallinen kehitys arvioitu historiallinen kehitys ilman toimenpidettä hetkellä T -1 Esimerkkejä mahdollisista tulevaisuuspoluista T -1 T 0

13 Jos biohiili ei ole biomassassa, se on ilmakehässä Hiilineutraalius Ilmastoneutraalius C stock C stock time Hiilineutraalius time Hiilineutraalius Hiilen sidonnan pariteetti

14 Metsäenergian hiili- ja ilmastoneutraalius?

15 Jos hakkuutähteitä ei korjata, ne lahoavat metsässä Repo et al. 2012

16 Jos kasvavia puita ei kaadeta, ne jatkavat kasvuaan Source: Modified from Pingoud et al. 2012, data based on MOTTI forest stand simulator

17 Kasvavien puiden kaataminen energiaksi vapauttaa puiden hiilisisällön ja aiheuttaa väliaikaisen kasvun menetyksen Source: Modified from Pingoud et al. 2012, data based on MOTTI forest stand simulator

18 Millä painoarvolla metsäbiomassaositteiden CO 2 -päästöt pitäisi arvioida? Biomass source GWP bio -20 GWP bio -50 GWP bio -100 data source branches (d = 1 cm) 0.4 0.2 0.1 Repo et al. 2011 branches (d = 2 cm) 0.5 0.3 0.2 Repo et al. 2011 branches (d = 5 cm) 0.6 0.4 0.3 Repo et al. 2011 stumps (d = 10 cm) 0.7 0.4 0.3 Repo et al. 2011 stumps (d = 20 cm) 0.8 0.5 0.4 Repo et al. 2011 stumps (d = 26 cm) 0.8 0.6 0.4 Repo et al. 2011 stumps (d = 35 cm) 0.8 0.6 0.5 Repo et al. 2011 stem wood (sa = 80 a) 1.0 0.8 0.6 Pingoud et al. 2012 stem wood (sa = 60 a) 1.0 0.8 0.6 Pingoud et al. 2012 stem wood (sa = 40 a) 1.1 0.9 0.6 Pingoud et al. 2012 d = diameter sa = stand age at felling CO 2 emissions from wood combustion ~ 110 g CO 2 /MJ

19 Energiapuun korjuun lisäämisen vaikutus metsien hiilitaseeseen Metsähake ja käyttö polttolaitoksissa 2020- - 20,0 Mm3/a Risu+ - 12,5 Mm3/a Risu- Skenaarioissa teollisuuspuunkäyttö alhainen (AH) tai maltillinen (MT) ja energiapuun käyttö runsasta (Risu+, katkoviivat) tai vähäisempää (Risu-, yhtenäiset viivat). Lähde: Asikainen et al. 2012

20 Metsänielujen pieneneminen ja energiapuun korjuun hiilivirta kun energiapuun korjuuta lisätään Lähde: Asikainen et al. 2012 Nielujen pieneneminen on koko tarkastelujakson ajan suurempi kuin metsistä saatava hiilivirta!

21 Nopeakiertoisen peltoenergian hiili- ja ilmastoneutraalius?

22 Yhtenä vuonna vapautettu hiili sitoutuu seuraavana vuonna takaisin, ei siis ongelmaa?

23 vai voisiko maan hiilivarasto kasvaa, jos bioenergiaa ei tuotettaisi? Human land use (e.g. barley cultivation) Muokattu lähteestä: Milà i Canals et al. 2007

24 Maan tarve paikallisesti kasvaa Source: SAGE 2013 Globalisaatio Source: IEA 2011 Source: IEA 2012 Globaalit vaikutukset maankäyttöön Source: SAGE 2013 Adapted from: Lambin & Meyfroidt 2011

25 (Epäsuorien) maankäytön muutosten päästöt ovat epävarmoja, mutta voivat olla erittäin merkittäviä Vrt. tyypilliset elinkaariset päästöt: - bensiini, diesel ~ 80-100 g CO 2 e/mj - hiili, turve ~ 110 g CO 2 e/mj - maakaasu ~ 70 g CO 2 e/mj Source: EC 2012b

26 Johtopäätökset (1/2) Uusiutuvasti kasvatettu biomassa on määritelmän mukaan hiilineutraalia Bioenergian tuotannon kasvattaminen kuitenkin pienentää kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastoja tai niiden kasvua suoraan tai epäsuorasti Peltobiomassojen primäärinen tuotanto kilpailee tuottavasta maasta Puuenergiankäytön kasvattaminen pienentää metsien hiilivarastoa hiilivajeesta johtuen bioenergia ei voi olla ilmastoneutraalia (muiden kuin nopeasti lahoavien jätejakeiden osalta) Biopolttoaineiden jalostus yleensä kasvattaa päästöjä ja usein pienentää korvaushyötyjä Ilmastovaikutuksia arvioitaessa huomioitava myös muut elinkaariset ja markkinamekanismien kautta aiheutuvat päästöt ja muutokset albedossa Ilmastonmuutoksen hillintätavoitteiden saavuttamisessa bioenergia ei ole lainkaan niin tehokas keino kuin aiemmin on yleisesti ajateltu bioenergian tuotannossa syntyvät päästöt tulee vähentää muilla keinoilla

27 Johtopäätökset (2/2) Bioenergiaa on kuitenkin mahdollista tuottaa uusiutuvasti Vaikka metsien käytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia ainakin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, ei metsien käyttämättä jättäminen ole kestävä ratkaisu Pitkällä aikavälillä metsien käytöllä voi olla mahdollisesti myös ilmastohyötyjä Ilmastotavoitteet ja päästövähennysvelvoitteiden taakanjako maiden ja sektoreiden välillä ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä Metsien hiilinielujen laskentasäännöt on sovittu vain vuoteen 2020 saakka Suomen tulisi löytää kestävät argumentit metsien mahdollisimman kestävän käytön edistämiseksi

28 Lähdeviitteet Asikainen, A., Ilvesniemi, H., Sievänen, R., Vapaavuori, E. & Muhonen, T. (toim.). 2012. Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Metlan työraportteja 240. 211 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240.htm. EC 2012a. Guidance Document. Biomass issues in the EU ETS. MRR Guidance document No. 3, Final Version of 17 October 2012. European Commission. EC 2012b. Impact assessment, Accompanying the document Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council amending Directive 98/70/EC relating to the quality of petrol and diesel fuels and amending Directive 2009/28/EC on the promotion of the use of energy from renewable sources. Commission staff working document. SWD(2012) 343 final. Brussels, 17.10.2012. EU 2003. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta. 25.10.2003. GCB 2010. The Global Carbon Project. http://www.globalcarbonproject.org/ IEA 2011. Technology roadmap Biofuels for Transport. http://iea.org IEA 2012. Energy Technology Perspectives 2012. http://iea.org/etp/ IPCC 2007a. IPCC Fourth Assessment Report: Climate Change 2007: Working Group III: Mitigation. http://www.ipcc.ch IPCC 2007b. IPCC Fourth Assessment Report: Climate Change 2007: Working Group I: The Physical Science Basis. http://www.ipcc.ch Lambin, E., Meyfroidt, P. 2011. Global land use change, economic globalization, and the looming land scarcity. PNAS 108(9), 3465 3472. Milà i Canals, L., Bauer, C., Depestele, J., Dubreuil, A., Freiermuth Knuchel, R., Gaillard, G., Michelsen, O., Müller-Wenk, R., Rydgren, B. 2007. Key elements in framework for land use impact assessment within LCA. The International Journal of Life Cycle Assessment 12(1), 5 15. Repo, A., Tuomi, M., Liski, J. 2011. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues. GCB Bioenergy 3, 107 115. Repo, A., Känkänen, R., Tuovinen, J-P., Antikainen, R., Tuomi, M., Vanhala, P., Liski, J. 2012. Forest bioenergy climate impact can be improved by allocating forest residue removal. GCB Bioenergy 4, 202 212. Pingoud K, Ekholm T, Savolainen I. 2012. Global warming potential factors and warming payback time as climate indicators of forest biomass use. Mitigation and Adaptation Strategies for Global Change 17: 369 386. SAGE 2013. Global Land Use Data. Center for Sustainability and the Global Environment. http://www.sage.wisc.edu/iamdata/ TEM 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista päästökauppakaudella 2013-2020. 28/2013. Tilastokeskus 2012. Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2010. National inventory report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 13 April 2012. Lisätietoja: sampo.soimakallio@vtt.fi Kiitoksia!

29 VTT - 70 years of technology for business and society