Tutkimusraportti Tuomarilan koulu Projekti 308712 26.5.2017
Sisältö Sisältö... 2 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1. Yleistiedot...4 1.2. Tutkimuksen tausta ja tehtävä...4 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus...4 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet...5 1.5. Lähtötiedot...5 2. Alapohjarakenteet... 6 2.1. Rakenneavaukset...6 2.2. Mikrobianalyysit...9 2.3. Johtopäätökset... 10 2.4. Toimenpide-ehdotukset... 10 3. Maanvastaiset ulkoseinät... 11 3.1. Mikrobianalyysit... 11 3.2. Merkkiainetutkimus... 12 3.3. Johtopäätökset... 20 3.4. Toimenpide-ehdotukset... 20 4. Yhteenveto toimenpide-ehdotukista... 21 4.1. Korjauksissa huomioitavaa... 21 4.2. Alapohjarakenteet... 21 4.3. Maanvastaiset ulkoseinät... 21 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartta - rakenneavaukset Liite 2 Tutkimuskartta - merkkiainetutkimukset Liite 3 Mikrobianalyysit 2/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Tiivistelmä Maanvastaisten rakenteiden jatkotutkimuksessa selvitettiin maanvastaisten rakenteiden mikrobivaurioiden laajuutta rakenneavauksin ja materiaalinäytteenoton avulla. Lisäksi maanvastaisille ulkoseinille tehtiin merkkiainetutkimus, jolla selvitettiin seinärakenteen lämmöneristeen ja sisäilman välisiä ilmavuotoreittejä. Tutkimus tehtiin vuonna 2016 laaditun rakenne- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen jatkoksi lähtötiedoksi rakennuksen peruskorjauksen suunnittelulle. Alapohja on rakenteeltaan maanvastainen kaksoislaatta, jossa betonilaattojen välissä on sementtilastulevyeriste. Alapohjan sementtilastulevyssä havaittiin viitteitä mikrobivauriosta. Myös vuoden 2016 tutkimuksessa oltiin havaittu viitteitä mikrobivaurioista alapohjan sementtilastulevyssä. Epätiiveyskohdista, kuten seinän-lattialiittymistä ja läpivienneistä, voi kulkeutua nykyisellään mikrobiperäisä epäpuhtauksia sisäilmaan. Lisäksi yksittäisessä rakenneavauskohdassa pohjalaatan ja hiekkakerroksen välissä oli ilmatila. Tutkimuksessa ei saatu täyttä varmuutta ilmatilan muodostumisen syylle. Todennäköisesti alapohjan betonilaattoja ei ole mitoitettu taivutukselle, joten alapohjan kantavuus voi olla paikallisesti vaarassa, jos alapohjaan kohdistuu voimakas kuormitus. Maanvastaisten ulkoseinärakenteiden osalta Valviran laatiman Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen viitearvot eivät ylittyneet mikrobianalyyseissä, mutta aiemmassa tutkimuksessa oltiin havaittu viitteitä mikrobikasvusta maanvastaisten ulkoseinien lämmöneristeessä. Merkkiainetutkimuksessa havaittiin runsaasti ilmavuotoreittejä maanvastaisen seinän lämmöneristekerroksen ja sisäilman välillä. Mikrobiperäisiä epäpuhtauksia voi siten kulkeutua epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan. Lisäksi merkittävä havainto oli, että kellarikerroksen sisäilma oli tutkimushetkellä 15 Pascalia alipaineinen, mikä lisää rakenteista sisäilmaan tapahtuvaa ilmavuotoa. Mikrobivaurioituneet materiaalit, alapohjan sementtilastulevy ja maanvastaisen seinän mineraalivilla, suositellaan molemmat poistettavan. Samassa yhteydessä rakenteet on uusittava kosteusteknisesti toimiviksi. Helsingissä 26.5.2017 WSP Finland Oy Tekijä: Tarkastanut: Olli Lipponen Tutkimusinsinööri, DI Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, ins.(amk) 3/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Espoon kaupunki Tilapalvelut-Liikelaitos PL 6200 02070 Espoon Kaupunki Jari Hyötyläinen jari.hyotylainen@espoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Olli Lipponen 0400 442418 olli.lipponen@wspgroup.fi Kohde: Paulus Hedenstam 040 1944771 paulus.hedenstam@wspgroup.fi Tuomarilan koulu Puistotie 13 02780 Espoo Tutkimuksen kohteena on Tuomarilan koulun vuonna 1959 valmistunut koulurakennus. 1.2. Tutkimuksen tausta ja tehtävä Koulurakennukseen on tehty vuonna 2016 Renovatek Oy:n toimesta rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (raportin päiväys 6.10.2016). Renovatek Oy:n tutkimuksessa oltiin havaittu mikrobivaurioita alapohjassa ja maanvastaisissa ulkosenissä. Tutkimustoimeksiannon tarkoitus on selvittää rakenneavausten, mikrobianalyysien ja merkkiainetutkimusten avulla mikrobivaurioiden laajuutta ja paikantaa mahdollisia ilmavuotoreittejä maanvastaisista ulkoseinistä sisäilmaan. Kenttätutkimukset tehtiin helmi-maaliskuussa 2017. Rakenneavaukset ja mikrobinäytteenoton suoritti DI Olli Lipponen. Merkkiainetutkimusten suorittamisesta vastasivat Ins. (AMK) Tuomo Uusitalo ja Tekn. kand. Juuso Kieksi. 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimukseen kuului seuraavat osa-alueet: Alapohjan rakenneavauksia 7 kpl Materiaalinäytteen mikrobianalyysi 9 kpl Puukäsityöluokka ja musiikki- ja tekstiilityöluokan maanvastaisten ulkoseinien merkkiainetutkimus 4/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset ja näytteenotto rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Merkkiainetutkimuksen osalta ulkoseinärakenteen kaikkia kohtia ei voitu tarkistaa, koska luokkahuoneiden seinille oli kiinnitetty työkalutelineitä, pöytiä ja muuta tavaraa, jotka haittasivat hieman tutkimusta. 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavia mittalaitteita: Merkkiainetutkimuksissa rakenteiden epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012). Tutkitut tilat alipaineistettiin Retrotec EU1102 DM32 WiFi-laitteistolla. 1.5. Lähtötiedot Tilaaja toimitti konsultin käyttöön seuraavat suunnitelma-asiakirjat ja lähtötiedot: Vanhoja rakenne- ja arkkitehtipiirustuksia Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Renovatek Oy, 6.10.2016. 5/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
2. Alapohjarakenteet 2.1. Rakenneavaukset Alapohjarakenteisiin tehtiin 7 kpl rakenneavauksia. Rakenneavausten sijainnit on esitetty liitteenä olevassa tutkimuskartassa. Rakenneavausten havainnot on esitetty seuraavissa valokuvissa. Kuva 1. Rakenneavaus RAK AP1.2017 RAK AP1.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Muovimatto - Betoni 100 mm - Sementtilastulevy 60 mm - Bitumisively - Betoni 60 mm - Hiekka 60 mm - Lohkare tai kalliopinta. Kuva 2. Rakenneavaus RAK AP2.2017 RAK AP2.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Betoni 50 mm (mosaiikkibetonipintainen) - Sementtilastulevy 60 mm - Bitumisively - Betoni 90 mm - Ilmaväli 150 mm - Hiekka 250 mm - Lohkare tai kalliopinta. Avauksessa oli ilmaväli alalaatan ja hiekkatäytön välissä. 6/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
RAK AP3.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Maalipinta - Betoni 45 mm - Sementtilastulevy 60 mm - Bitumisively - Betoni 80 mm - Hiekka 0-50 mm - Lohkare tai kalliopinta. Kuva 3. Rakenneavaus RAK AP3.2017 RAK AP4.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Maalipinta - Betoni 65 mm - Sementtilastulevy 50 mm - Bitumisively - Betoni 85 mm - Hiekka >400 mm Kuva 4. Rakenneavaus RAK AP4.2017 Hiekka oli aistinvaraisesti arvioiden kosteaa. 7/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
RAK AP5.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Maalipinta - Betoni 72 mm - EPS 50 mm - Betoni 70 mm - Hiekka >300 mm Kuva 5. Rakenneavaus RAK AP5.2017 RAK AP6.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Betoni 70 mm (mosaiikkibetonipintainen) - Sementtilastulevy 90 mm - Bitumisively - Betoni (ei porattu läpi) Kuva 6. Rakenneavaus RAK AP6.2017 Kuva 7. Rakenneavaus RAK AP7.2017 RAK AP7.2017 Rakennekerrokset ylhäältä päin: - Muovimatto - Lattiakipsilevy, ns Sasmox-levy 20 mm - Muovinen korokelevy (patolevyä vastaava) - Betoni 60 mm - Bitumikermi - Kevytbetoni120 mm - Bitumisively - Betoni (ei porattu läpi) 8/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
2.2. Mikrobianalyysit Alapohjarakenteista otettiin 5 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Mikrobianalyysi tehtiin laimennossarjamenetelmällä. Materiaalinäytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte M10: Alapohjan sementtilastulevy, koulu, pukuhuone - Näyte M11: Alapohjan sementtilastulevy, koulu, käytävä - Näyte M12: Alapohjan sementtilastulevy, koulu, varasto - Näyte M13: Alapohjan sementtilastulevy, koulu, puutyösali - Näyte M15: Alapohjan sementtilastulevy, asuntolarakennus, porrashuone. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteet analysoitiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa Jyväskylässä. WSP:n laboratoriolla on Eviran hyväksyntä mikrobiologisille ja kemiallisille asumisterveystutkimuksille Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille eli sädesienille 3000 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus 5000 10 000 cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. Taulukko 1. Alapohjan näytteiden mikrobianalyysien tulokset. RAJA- ARVOT SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 3000 KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULKINTA Vahva viite vauriosta = 3 Viite bakteerikasvusta = 2 Heikko viite vauriosta= 1 Ei viitettä vauriosta= 0 NÄYTE PITOISUUS (cfu/g) M10 180 25000 <45-0 M11 540 16000 <45-0 A.versicolor 3 M12 3600 270000 35000 Tritirachium A.penicilioides Sädesienet Stachybotrys 3 M13 7000 59000 14000 Tritirachium A.penicillioides A.versicolor Sädesienet M15 1500 3600 410 A.penicillioides 0 Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen viitearvot ylittyivät kahdessa näytteessä. Bakteeri- ja sädesienikasvuston viitearvot ylittyivät näytteessä M12. Sädesienipitoisuus oli yli 10-kertainen viitearvoon nähden. Lisäksi näytteessä havaittiin kosteusvaurioindikaattoreina lajeja A.versicolor, Tritirachium ja A.penicilioides. Näytteessä havaittiin mikrobilajistoa, joka voi tuottaa toksiineja. Sädesienikasvuston viitearvo ylittyi näytteessä M13. Lisäksi näytteessä havaittiin kosteusvaurioindikaattoreina lajeja Stachybotrys, Tritirachium, A.penicillioides ja A.versicolor. Kosteusvauriolajistojen pitoisuus on korkea, mikä osaltaan myös viittaa kosteusvaurioon. Lisäksi näytteessä havaittiin mikrobilajistoa, joka voi tuottaa toksiineja. 9/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
2.3. Johtopäätökset Alapohjan sementtilastulevyssä havaittiin vahva viite mikrobivauriosta kahdessa näytteessä. Lisäksi aiemmassa kuntotutkimuksessa (Renovatek Oy 6.10.2016) oltiin havaittu mikrobivauroita kahdessa sementtilastulevystä otetusta näytteessä. Alapohjan täyttöhiekka on aistinvaraisen tarkastelun perusteella hienorakeista ja kapillaarista, jolloin kosteus voi nousta kapillaarisesti alapohjan alempaan betonilaattaan. Alemman betonilaatan yläpinnassa oli bitumisively, mutta havaitut vauriot viittaavat siihen, että alkuperäisen bitumisivelyn kosteuseristysominaisuudet ovat jo heikentyneet. Lisäksi aiemmassa kuntotutkimuksessa (Renovatek Oy 6.10.2016) oli tehty alapohjan kosteusmittauksia, joiden mukaan alapohjan sementtilastulevyssä voi olla mikrobikasvulle suotuisat olosuhteet. Yksittäisessä avauksessa alapohjan pohjalaatan ja hiekkakerroksen välissä oli ilmaväli. Täyttä varmuutta ilmavälin syntyyn ei saatu, mutta yksi mahdollinen syy on voimakas putkivuoto, joka on huuhtonut täyttöhiekan paikallisesti. Alapohjan betonilaatta ei ole todennäköisesti mitoitettu taivutukselle, jolloin nykyisellään on riskinä alapohjalaatan murtuminen, mikäli alapohjaan kohdistuu suurta kuormitusta. Ilmatila alapohjassa voi myös mahdollistaa ilmavirtauksia, mikä on riski sisäilman kannalta. Lisäksi ilmatila voi lisätä radonin kulkeutumista maaperästä sisäilmaan. Kalliopinnan asema vaihteli tehdyissä avauksissa. Paksuimmillaan alapohjan alla oli yli 400 mm vahvuinen hiekkapatja, kun taas osassa avauksia kalliopinta / lohkare oli 50 mm päässä alapohjan betonilaatan alapinnasta. Sementtilastulevyn mikrobivaurioista voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan mahdollisten ilmavuotoreittien kautta. Betonilaatta on itsessään todennäköisesti melko tiivis, mutta seinäliittymät ja läpiviennit ovat mahdollisia ilmavuotokohtia. Asuntolarakennuksen puolella alapohjarakenne oli uusittu rehtorin kansliassa, ja rakenne oli tältä osin asianmukainen. 2.4. Toimenpide-ehdotukset - Alkuperäisen alapohjarakenteen uusiminen Puretaan alkuperäinen alapohjarakenne vähintään alapohjan alalaattaan saakka, ja toteutetaan uusi rakenne kosteusteknisesti toimivana erillisen suunnitelman mukaisesti. Havaitut mikrobivauriot olivat niin selkeitä, että rakenteelle ei suositella tiivistyskorjausta pitkäaikaisena korjaustoimenpiteenä. 10/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
3. Maanvastaiset ulkoseinät Tehtävänä oli ottaa maanvastaisten ulkoseinien mineraalivillaeristeestä lisänäytteitä mikrobianalyysiin rakenteen mahdollisten mikrobivaurioiden selvittämiseksi. 3.1. Mikrobianalyysit Maanvastaisista ulkoseinistä otettiin 4 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Näytteet kerättiin poraamalla iskuporakoneella halkaisijaltaan noin 10 mm reikä seinän sisäpuoliseen tiiliverhoukseen, jonka kautta mineraalivillaeristeestä kerättiin näyte noukkijatyökalun avulla. Näytteet analysoitiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa Jyväskylässä. Mikrobianalyysi tehtiin laimennossarjamenetelmällä. Materiaalinäytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte M8: Maanvastaisen ulkoseinän mineraalivillaeriste, koulu, pukuhuone - Näyte M9: Maanvastaisen ulkoseinän mineraalivillaeriste, koulu, varastotila - Näyte M14: Maanvastaisen ulkoseinän mineraalivillaeriste, koulu, puutyösali - Näyte M16: Maanvastaisen ulkoseinän mineraalivillaeriste, koulu, puutyön konesali (lisäeristetty ulkoseinä) Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille eli sädesienille 3000 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus 5000 10 000 cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. Taulukko 2. Maanvastaisten ulkoseinien mikrobianalyysien tulokset. RAJA- ARVOT SIENET BAKT. SÄDE- SIENET 10 000 100 000 3000 Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteet analysoitiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa Jyväskylässä. WSP:n laboratoriolla on Eviran hyväksyntä mikrobiologisille ja kemiallisille asumisterveystutkimuksille KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULKINTA Vahva viite vauriosta = 3 Viite bakteerikasvusta = 2 Heikko viite vauriosta= 1 Ei viitettä vauriosta= 0 NÄYTE PITOISUUS (cfu/g) M8 <45 90 90 Sädesienet 0 M9 500 6200 1900 A. versicolor 1 Sädesienet M14 410 1800 1700 Sädesienet 1 M16 <45 45 <45-0 Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen viitearvot eivät ylittyneet. Kahdessa näytteessä, näytteissä M9 ja M14, havaittiin kuitenkin jonkin verran sädesienikasvustoa, jonka pitoisuus jäi kuitenkin alle viitearvon. 11/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
3.2. Merkkiainetutkimus 3.2.1. Tutkimusjärjestelyt Työ suoritettiin RT-kortin RT14-11197 Rakennusten ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein mukaisesti. Ilman kulkeutumista välipohjarakenteesta keittiön sisäilmaan selvitettiin laskemalla 10 mm rei istä merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua välipohjarakenteeseen pienellä tilavuusvirralla (10l/min). Kaasun annettiin levitä rakenteisiin noin 10 minuutin ajan. Rakenteiden epätiiviyskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 -kaasuanalysaattori). Merkkiaineena käytettävä 5 % vetykaasu tulee pienen molekyylirakenteen ansiosta läpi erittäin pienistä rei istä. Näin ollen pienimmätkin vuotokohdat saadaan selville. Tutkimuksen ajaksi tilojen ovet suljettiin ja tilaan muodostettiin -10 Pa:n vakioalipaine ulkoilmaan nähden Retrotec EU1000 -alipaineistuslaitteistolla. Tilojen alipaine vaihteli tutkimuksissa hetkellisesti (-7) (-16) Pa:n välillä johtuen tuulen vaihtelusta ulkona. Puukäsityöluokassa oli -15 Pa:n alipaine jo valmiiksi, joten tilassa ei tarvinnut käyttää alipaineistuslaitteistoa. Kuva 8. Merkkiainelaitteistolla tutkitut ulkoseinärakenteet on merkitty kuvaan punaisella viivalla 3.2.2. Merkkiainetutkimuksen tulokset musiikki ja tekstiilityöluokka Havaitut ilmavuotoreitit maanvastaisen ulkoseinärakenteen eristetilasta sisäilmaan on esitetty seuraavassa kuvin ja kuvatekstein. Kuvanumeroinnin perässä on kirjain, joka on merkitty tutkimuskarttaan. Kirjain viittaa kohtaan, josta kyseinen kuva on otettu. 12/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Kuva 9. Tilaan muodostettiin tutkimusten ajaksi - 11 Pa:n alipaine. Kuva 10. Kaasuseosta syötettiin 10L/min nopeudella ulkoseinärakenteeseen Kuva 11. = A Vuotokohtia ulkoseinän ja lattian rajapinnassa jalkalistan alapuolella 13/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Kuva 12. = B Vuotokohtia merkattu nuolilla. Vuotoja jalkalistan alapuolella, putkien läpivienneissä, sähköjohtojen koteloinnissa, oviaukon listoituksessa ja seinässä olevan peltipaikan alapuolella Kuva 13. = C Vuotokohtia syvennyksessä Kuva 14. = D Vuotokohtia matalan varaston puolella 14/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Kuva 15. = E Vuotokohtia lattian rajassa Kuva 16. = F Vuotokohtia kaiteen kiinnityksessä, lattiassa ja seinällä menevän sähköhyllyn kiinnityksessä Kuva 17. = G Vuotokohtia lattian rajassa ja patteriputkien kannattimien kiinnityksessä Kuva 18. = H Vuotokohta ikkunapenkin alapuolella halkeamassa 15/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Kuva 19. = I Vuotokohtia merkattu nuolilla. Vuotoja jalkalistan alapuolella, putkien läpivienneissä, sähköjohtojen koteloinnissa ja pattereiden kiinnityksissä. Kuva 20. = J Vuotokohta patteriputken kannattimessa Kuva 21. = K Vuotokohtia patteriputken läpiviennissä 16/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
3.2.3. Merkkiainetutkimuksen tulokset puutyöluokka Kuva 22. = L Vuotokohtia merkattu nuolilla. Vuotoja jalkalistan alapuolella, putkien läpivienneissä, sähköjohtojen koteloinnin kiinnityksessä, pattereiden kiinnityksessä ja yksittäisiä halkeamia. Kuva 23. = M Vuotokohta listan kiinnityksessä Kuva 24. = N Vuotokohta kaapelihyllyn kiinnityksessä 17/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Kuva 25. = O Vuotokohta rappauksessa ja listan alapuolella Kuva 26. = P Iso vuotokohta patteriputken läpiviennissä Kuva 27. = Q Tässä kohtaan rappaus vaurioitunut ja maanvastainen ulkoseinärakenne vuotaa koko punaisella merkityllä alueella 18/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
Kuva 28. = R Vuotokohtia listan alapuolella, pattereiden kiinnitykset, ikkunapenkin alapuoli ja lattian nurkka 3.2.4. Johtopäätökset puutyö- ja käsityöluokkien merkkiainetutkimuksista Luokkahuoneiden maanvastaisissa ulkoseinärakenteissa havaittiin paljon vuotokohtia tutkimuksissa. Vuotokohtia havaittiin seuraavasti: - Lähes kaikki pattereiden kiinnitykset - Jalkalistojen kiinnitykset - Sähköhyllyjen kiinnitykset - Patteriputkien läpiviennit - Yksittäisiä halkeamia - Epätiiviitä putkien läpivientejä - Puutyöluokassa yhdessä kohdassa rappaus vaurioitunut ja koko maanvastainen ulkoseinä vuotaa 19/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
3.3. Johtopäätökset Maanvastaisten ulkoseinien mineraalivillaeristeestä otettiin 4 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin, joista yksikään näyte ei ylittänyt Asumisterveysasetuksen viitearvoja. Aikaisemmassa tutkimuksessa (Renovatek Oy 6.10.2016) oltiin kuitenkin otettu 5 kpl näytteitä mikrobianalyysiin, joista kolmessa näytteessä oli havaittu viite mikrobikasvusta. Merkkiainetutkimuksessa havaittiin runsaasti ilmavuotokohtia maanvastaisen ulkoseinän lämmöneristeen ja sisäilman välillä. Ilmavuotokohtien kautta mikrobiperäisä epäpuhtauksia voi kulkeutua sisäilmaan. 3.4. Toimenpide-ehdotukset - Maanvastaisten ulkoseinien korjaus Puretaan sisäpuolinen tiilimuuraus ja poistetaan vanha lämmöneriste. Toteutetaan uusi rakenne kosteusteknisesti toimivana erillisen suunnitelman mukaan. Samassa yhteydessä on järkevää parantaa rakennuksen vierustojen salaojitusta. 20/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu
4. Yhteenveto toimenpide-ehdotukista 4.1. Korjauksissa huomioitavaa Raportissa esitetyillä toimenpide-ehdotuksilla saadaan poistettua mikrobivaurioitunut materiaali ja korjattua rakenne kosteusteknisesti toimivaksi. Mikäli kiinteistön omistaja katsoo järkeväksi toteuttaa korjaukset peruskorjaushankkeen yhteydessä 1-5 vuoden kuluessa, kellarin tiloja voidaan pitää käytössä seuraavilla toimenpiteillä ennen peruskorjauksen alkamista: - Ilmanvaihdon säätö. Tutkimuksen aikana tehdyssä hetkellisessä paine-eromittauksessa kellarin sisäilma oli 15 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Suuri alipaine lisää mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron tulisi olla mahdollisimman lähellä nollaa. Ilmanvaihto voidaan kellaritiloissa säätää jopa lievästi ylipaineiseksi, mikäli rakenteet tullaan uusimaan peruskorjauksen yhteydessä. Myös ilmamäärien lisäys parantaa sisäilman laatua. - Ilmanpuhdistimien asentaminen kellarin tiloihin. - Maanvastaisten rakenteiden tiivistyskorjaus. Tiivistyskorjausta ei suositella pitkäaikaiseksi korjaustavaksi tiivistyskorjausten käyttöikään liittyvän epävarmuuden takia. Tiivistyskorjausta voidaan kuitenkin käyttää sisäilmakorjauksena ennen peruskorjausta. Siinä tapauksessa on huomioitava, että korjauksen kustannus on suuri, kun otetaan huomioon korjauksen lyhyt elinkaari. Mikäli tiivistyskorjaus päätetään toteuttaa, korjauksen tiiveys on varmistettava merkkiainetutkimuksilla. Tiivistyksistä on myös suositeltavaa tehdä mallihuone, jonka osalta suoritetaan merkkiainekokeet. Tämän jälkeen tiivistykset voidaan suorittaa muihin tiloihin, kun menetelmän onnistuminen on todettu mallihuoneella. Esitetyistä toimenpiteistä on toteutettava vähintään ilmanvaihdon säätö ja ilmanpuhdistimien asennus. 4.2. Alapohjarakenteet - Alkuperäisen alapohjarakenteen uusiminen Puretaan alkuperäinen alapohjarakenne vähintään alapohjan alalaattaan saakka, ja toteutetaan uusi rakenne kosteusteknisesti toimivana erillisen suunnitelman mukaisesti. Havaitut mikrobivauriot olivat niin selkeitä, että rakenteelle ei suositella tiivistyskorjausta. 4.3. Maanvastaiset ulkoseinät - Maanvastaisten ulkoseinien korjaus Puretaan sisäpuolinen tiilimuuraus ja poistetaan vanha lämmöneriste. Toteutetaan uusi rakenne kosteusteknisesti toimivana erillisen suunnitelman mukaan. Samassa yhteydessä on järkevää parantaa rakennuksen vierustojen salaojitusta. 21/21 26.5.2017 Tuomarilan koulu