SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS MNKÄYTÖN KTTÄMSN PNOPSTLUT Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2010 LT 1. sikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman luonnos, maankäytön kehittämisen painopistealueet
sikaupunkien Renessanssi sikaupunkien renessanssi on strategista maankäytön suunnittelua. Tärkeässä roolissa on edellytysten luominen täydennysrakentamiselle. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja kaupungin kasvun haasteisiin ja elsingin esikaupunkialueen seudullisen roolin muuttumiseen. Täydennysrakentamisella ja kaupunkitilaa kehittämällä parannetaan esikaupunkialueiden asumistasoa ja viihtyisyyttä. KRTT (linvoimaisuus) sikaupunkialueilla on havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näitä ovat muun muassa väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, jotka ovat johtaneet palvelujen kysyntäpohjan heikkenemiseen. Myös rakennuskanta ikääntyy, mikä on johtanut peruskorjaustarpeen kasvuun. otta esikaupungit säilyttäisivät houkuttelevuutensa, niiden vahvuuksia on tarpeen tukea sekä määrätietoisesti estää alueiden taantumista. Yleissuunnitelman luonnos Työ koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista. Koko esikaupunkialueen käsittävä yleissuunnitelma määrittelee maankäytön tulevaisuuden painopistealueet ja alustavan kaupunkirakenteen rungon, johon tuleva maankäyttö pääasiallisesti tukeutuu. Yleissuunnitelman aikajänne on pitkä (20 30 vuotta). Yleissuunnitelma ohjaa osaltaan alueellisia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnitelmassa korostetaan esikaupunkivyöhykkeen keskeistä sijaintia kaupunkiseudulla ja luodaan perustaa koko esikaupunkialueen kaupunkirakenteen pitkän aikavälin kehittämiselle ja tähän tähtäävälle suunnitteluprosessille. KRTT (Liikkuminen) Kehittämisen painopistealueet Yleissuunnitelman luonnoksessa esitetään tärkeimmät koko esikaupunkialuetta ohjaavat maankäytön kehittämisen painopistealueet. Painopistealueet käsittävät fyysisiä, toiminnallisia, taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia lähtökohtia. Niiden pohjalta on määritelty maankäyttöä ohjaavat toimintaperiaatteet ja toimenpiteet. Osa toimenpiteistä on toteutettavissa lyhyelläkin aikavälillä, osa luo edellytyksiä pidemmän aikavälin maankäyttöratkaisuille. Toimenpiteiden edistämiseksi on välttämätöntä toimia yhteistyössä kaupungin hallintokuntien kanssa. Maankäytön kehittämisen painopistealueiden lisäksi sikaupunkien renessanssissa korostetaan palveluverkon tarkastelun tärkeyttä huomioimalla palveluverkon kehittämistyön tulokset jatkosuunnittelussa. Maankäytön kehittämisen painopistealueet: 1. sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla 4. semanseutujen kehittäminen 5. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (OKR / ) KRTT (linvoimaisuus) KRTT (Liikkuminen) KRTT (Kestävä kehitys) KRTT (Kestävä kehitys)
D SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT (linvoimaisuus) 1. sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla sikaupungit ovat urbaania ja vetovoimaista kaupunkiympäristöä, jotka tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sekä laadukkaat ja riittävät palvelut alueen asukkaille. rilaiset, toiminnoiltaan ja identiteetiltään monipuoliset kaupunginosat mahdollistavat myös asumisuran jatkuvuuden. Toimintaperiaatteet: 1.1 Parannetaan esikaupunkien kaupunkiympäristön laatua - elävöittämällä katutilaa ja tarjoamalla parempia liikenneyhteyksiä - selkeyttämällä rakennetujen ja rakentamattomien alueiden välistä rajaa - kehittämällä kaupungin sisäisiä puistoja urbaanimmiksi - yhdistämällä kauppaa, toimitilaa ja asumista etenkin maantasokerroksissa 1.2 Selvitetään mahdollisuus julkisen palveluverkon kokonaissuunnitteluun (erit.palvelukeskittymät) sekä huomiodaan palveluverkkojen kehittämistyön tulokset 1.3 uomioidaan toimitilojen sijoittumismahdollisuudet ja tutkitaan edellytykset toimitilatarjonnan lisäämiselle 1 km 4 km = Kannelmäki, Lassila, Pohjois-aaga, telä-aaga, Pajamäki, Munkkivuori, Talinranta, Pitäjänmäki, Reimarla, Konala, Malminkartano = Maunula, Oulunkylä, Patola = Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Pihlajamäki, Pihlajisto D= Siltamäki = Tapulikaupunki = akomäki = täkeskus, Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Kivikko, Vesala, Mellunmäki = Länsi-erttoniemi, Roihuvuori = Laajasalo = Keski-Vuosaari 1. sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla (sikaupunkien renessanssialueet) lueellisen kehittämissuunnitelman pilottialue (vuonna 2009 käynnistyneet Kannelmäki-Lassila-Pohjois-aaga sekä Mellunkylän alue) 1.4 Sijoitetaan merkittävin täydennysrakentaminen toiminnallisesti keskeisten kaupunkitilojen ja parhaiten saavutettavien alueiden läheisyyteen, joita ovat - asemanseudut - pääraitit ja toiminnallisten akselien varret - keskukset: palvelukeskittymät ja ostarit - katettavat liikenneväylät 1.5 Selvitetään vetovoimaisen esikaupunkiasumisen edellytykset erityisesti perheiden ja ikäihmisten näkökulmasta - uusien, alueiden houkuttelevuutta lisäävien tekijöiden löytäminen - positiivisten alueellisten erityispiirteiden ja arvojen selvittäminen sekä niiden mahdollinen vahvistaminen 1.6 Laaditaan tarkemmat alueelliset kehittämissuunnitelmat, joissa selvitetään - pitkän aikavälin kehityssuunnat ja täydennysrakentamisen potentiaali - tuleva viheraluerakenne, liikenneratkaisut sekä toteuttamisen aikataulu - lisä- ja taydennysrakentamisen sovittamisen periaatteet rakennettussa ympäristössä - vuorovaikutuksen ja alueellisen tiedon keruun sekä paikkatietopohjaisten kyselyiden ja internetin käyttö suunnittelun apuna elsingin esikaupunkien puistot ovat keskeisiä kaupunkielämän näyttämöjä, joissa on erilaisia uusia ja urbaaneja puistotoimintoja kaupunginosan asukkaille ja puiston käyttäjille. Kaupunginosapuistot luovat ja vahvistavat alueellista identiteettiä. Puiston reunat ovat myös houkutteleva asuinpaikka. Toimintaperiaatteet: 2.1 Kehitetään uusia urbaaneja puistotoimintoja ja - konsepteja 2.2 Laaditaan kaupunginosapuistojen kehittämisen yleissuunnitelma sikaupunkialueiden viheralueverkosto on jäsentynyt ja pirstoutumaton kokonaisuus, jossa laatua korostetaan. Nykyisten vihersormien kehittämistä tuetaan ja niiden asema ja merkitys osana viheralueverkostoa turvataan. deaali esikaupunkiasumisesta muuttuu kohti urbaanimpaa kaupunkiasumista. Toimintaperiaatteet: 3.1 Kartoitetaan nykyisten viheralueiden laatu, toiminnallisuus ja saavutettavuus 3.2 Kartoitetaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen - liikenteen suojaviheralueet - kompensoimalla mahdollisia häviäviä viheralueita nostamalla viheralueiden laatutasoa toisaalla - kunnostamalla maalinnoituslaitteita osaksi viheraluerakennetta tai täydennysrakentamisaluetta muinaismuistolain määrittelemissä rajoissa
SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT (Liikkuminen) L K 4. semanseutujen kehittäminen semanseudut ovat sisääntuloportti ja käyntikortti esikaupunkialueelle. semanseuduille on sijoittunut merkittävästi uutta asumista ja toimitilaa parhaimpien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Toimintaperiaatteet: D U T S P N O Q R 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Kehitetään asemanseutuja osana kaupunginosaa ja asumista! ille Parannetaan kävelyn- ja pyöräilyn edellytyksiä t i ra distetään viihtyisyyden ja turvallisuuden tunnetta ää p t Kartoitetaan asemanseudun toimintaympäristö ja täydennysrakentaminen elu v l Mitoitetaan pysäköintiratkaisut joukkoliikenteen palvelutason mukaan Pa 4.6 Korostetaan ja sovitetaan tärkeitä toimintoja yhteen, erityisesti pyöräkeskukset pääraitit ja niiden varrelle keskittyneet kadunvarsipalvelut/toimitilat toimivat liityntä- ja vuorottaispysäköinnin edellytykset 4.7 Vähennetään isojen liikennejärjestelyiden (rata, metro) muodostamia estevaikutuksia M 5. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (OKR / ) 1 km = Käpylä = Oulunkylä = Pukinmäki = Malmi K= Tapanila L= Puistola 4. semanseutujen kehittäminen 5. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (okeri ja okeri ) M= erttoniemi N= Siilitie O= täkeskus P= Puotila Q= Rastila R= Vuosaari S= Myllypuro T= Kontula U= Mellunmäki Täydennysrakentaminen tukeutuu hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. tenkin nykyiset poikittaiset yhteydet ovat keskeisiä joukkoliikenteen ja asumisen painopistealueita. Toimintaperiaatteet: 5.1 5.2 Metro-elsinki = Pitäjänmäki = Valimo = uopalahti D= Pohjois-aaga = Kannelmäki = Malminkartano 4 km distetään täydennysrakentamista asemien ja joukkoliikennereittien lähettyvillä saavutettavuuden parantamiseksi Parannetaan liikkumisen ohjauspalveluita (kuten matkustajien informaatiopalvelut ja vaihdot kulkumuodosta toiseen) sikaupunkialueet kehittyvät täyden palvelun kaupunginosiksi. Tärkeänä painopisteenä on edistää monipuolisen ja laadukkaan kaupunkitilan kehittymistä tutkimalla uutta esikaupunkialueiden joukkoliikennelinjastoa. Linjaston tulee olla pysyvä toiminto kaupunkitilassa, jolloin se generoi läheisyyteen täydennysrakentamista ja palveluita. Toimintaperiaate: 6.1 Tarkastellaan uutta esikaupunkien runkolinjastoa, joka tukeutuu nykyisten asemien syöttölinjastoon elsingin nykyiset pääväylät muuttuvat ilmeeltään ja liikennenopeuksiltaan katumaisiksi sekä luonteeltaan laadukkaaksi urbaaniksi katutilaksi. Toimintaperiaatteet: 7.1 7.2 7.3 Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen Kartoitetaan väylien täydennysrakentamismahdollisuudet Tutkitaan mahdollisuuksia vähentää nykyisiä este- ja ympäristövaikutuksia
D SKUPUNKN RNSSNSS YLSSUUNNTLMN LUONNOS, KRTT (Kestävä kehitys) elsingin esikaupunkialueet tarjoavat monipuolisesti vaihtoehtoja elää julkisen liikenteen varassa omistamatta omaa autoa. sikaupunkien laajat pysäköintialueet otetaan tehokkaampaan käyttöön. Ympäristöä eivät enää hallitse laajat pysäköintialueet ja - kentät. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi autottomuutta edistetään eri keinoin. Toimintaperiaatteet: 8.1 Kehitetään autotonta asumismuotoa erityisesti asemakeskusten lähellä 8.2 Tarkistetaan pysäköinnin laskentaohjeet - asemanseuduilla - hyvillä julkisen liikenteen palvelutasoalueilla 8.3 Tuetaan autottomuutta erilaisin joukkoliikenteen kannustein, esim - alennukset KL:n matkalippuihin - kiinteistöön kuuluva matkakortti - autojen osaomistus - ja vuokrauskäyttö 1 km 4 km 8.4 atketaan selvittämistä erottaa pysäköintipaikan hinta asunnon hinnasta 8.5 Kehitetään kadunvarsipysäköintiä 8.6 Kehitetään pyöräily- ja kävelyraitistoa ja siihen liittyvää opastusta/viitoitusta ja muita palveluita 8.7 Parannetaan polkupyörien pysäköinnin edellytyksiä = Kannelmäki, Lassila, Pohjois-aaga, telä-aaga, Pajamäki, Munkkivuori, Talinranta, Pitäjänmäki, Reimarla, Konala, Malminkartano = Maunula, Oulunkylä, Patola = Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Pihlajamäki, Pihlajisto D= Siltamäki = Tapulikaupunki = akomäki = täkeskus, Puotinharju, Puotila, Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Kivikko, Vesala, Mellunmäki = Länsi-erttoniemi, Roihuvuori = Laajasalo = Keski-Vuosaari 1. sikaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän edellytyksia parantamalla (sikaupunkien renessanssialueet) elsingin esikaupunkialueet tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja eri ikäryhmille. elsingin esikaupungeissa on nykyisin alueita, joissa asuntokanta on keskimäärin pieni kokoista. Toimintaperiaatteet lähtevät asuntopoliittisten tavoitteiden ja alueen tilanteen ja asuntotarpeen pohjalta. Toimintaperiaatteet: 9.1 Painotetaan tarvittaessa isojen asuntojen rakentamista 9.2 nalysoidaan rahoitus- ja hallintamuotojakauma alue- ja tapauskohtaisesti (erityisesti asemanseuduilla) 9.3 Kehitetään ennakkoluulottomasti asuntokantaa monipuolistavia asumisvaihtoehtoja - esikaupunkiin sopivat kaupunkipientalot - uudet kerrostaloratkaisut Tärkeimpänä painopisteenä on olemassa olevien tonttien lisärakentamisen edistäminen nykyisen infran varassa. Lisärakentaminen huomioi laadukkaasti alueen ominaispiirteet. Toimintaperiaatteet: 10.1 distetään kaupungin kiinteistöyhtiöiden lisärakentamisen mahdollisuuksia 10.2 ktivoidaan yhteistyö asunto-osakeyhtiöiden kanssa 10.3 distetään täydennysrakentamisen toteutusmekanismeja täydennysrakentamiskorvausmenettelyiden päivittämiseksi 10.4 Laaditaan esimerkkikatsaus hyvin toteutetuista tonttien lisärakentamisratkaisuista