KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 Kaupunginhallitus AIKA 09.01.2017 klo 16:00-19:47 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Hallituskatu 4, 98100 Kemijärvi KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus 5 4 Etuuskäsittelijöiden nimikeiden muuttaminen 1.1.2017 alkaen 6 5 Sosiaalityöntekijän täyttölupa 7 6 Paikallinen sopimus hoitohenkilöstön ylimääräisen työvuoron korvauksesta 1.1.2017-31.12.2018 7 Poikkeamispäätös / Hiltula Mauno 10 8 Räisälä Haaparanta alueiden yleiskaava 12 9 Rakennusjärjestyksen uudistaminen 14 10 Talouden seurantaraportti 1.1.-30.11.2016 koko kaupungin osalta 11 Talousarvio 2017 toimeenpano-ohjeen hyväksyminen 18 12 Vuoden 2017 kuntavaalien vaaliviranomaiset ja ulkomainonta 19 13 Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen - USO 2017-2018-verkostohanke 14 Oikaisuvaatimus Ruokamo Anita / Kaupunginhallituksen päätös 12.12.2016 :t 443, 444, 445 Lausunnot kaupunginvaltuuston päätöksestä 12.9.2016 76 Suomun yleiskaavan hyväksymisestä tehtyihin valituksiin 15 Kaupunginvaltuuston 14.11.2016 päätösten täytäntöönpano 31 16 Edunvalvontamatka Venäjälle 8-10.2.2017 32 17 Lautakuntien ja muiden viranomaisten pöytäkirjat 33 18 Ilmoitusasiat 35 19 Muut asiat 37 20 Täyttölupa Kemijärven kaupunginkirjaston kirjastoautonkuljettaja-virkailijan toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään 8 17 26 29 38
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 2 Kaupunginhallitus AIKA 09.01.2017 klo 16:00-19:47 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Hallituskatu 4, 98100 Kemijärvi OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Soppela Lea 16:00-19:47 puheenjohtaja Juujärvi Tuulikki Ojala Arto 16:00-19:47 I varapuheenjohtaja Ketonen Lasse Jaakkola Kauko 16:00-19:47 II varapuheenjohtaja Vermas Maija-Leena Aalto Pirkka 16:00-19:47 jäsen Lautamo Kristiina Kangas Esa 16:00-19:47 jäsen Sipovaara Kyösti Ojala Jukka 16:00-19:47 jäsen Kerkelä Mauno Perälä Tarja 16:00-19:47 jäsen Laurila Pirjo Pikkuvirta Sirkka 16:00-19:47 jäsen Meriläinen Eino Ruokamo Anita 16:00-19:47 jäsen Tohmola Teija MUU Niemelä Veikko 16:00-19:47 kv:n puheenjohtaja Sipovaara Kyösti 16:00-19:47 kv:n I varapuheenjohtaja Junttila Maarit 16:00-19:47 kv:n II varapuheenjohtaja Pikkarainen Juha 16:00-19:47 kv:n III varapuheenjohtaja Harju Markku 16:00-19:47 kv:n IV varapuheenjohtaja Rantanen Atte 16:00-19:47 esittelijä Säärelä Marjo 16:00-19:47 pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUKSET Kemijärvellä 9.1.2016 Puheenjohtaja Lea Soppela Pöytäkirjanpitäjä Marjo Säärelä KÄSITELLYT ASIAT 1-20 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kemijärvellä 9.1.2016 Kemijärvellä 9.1.2016 Tarja Perälä Jukka Ojala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä Kemijärven kaupungin Kaupungintalo, kirjaamo, Hallituskatu 4, 98100 Kemijärvi, 10.1.2017 klo 9-15.00
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 3 Kaupunginhallitus 1 09.01.2017 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 09.01.2017 1 Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan kaupunginhallituksen kokous on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estynee nä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muil le, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen ko kousta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty sähköpostilla 4.1.2017. Päätös: Ennen kokouksen alkua kaupunginhallitus kuuli rakennustarkastaja Pekka Niemelää rakennusjärjestykseen liittyen ja kaupungingeodeetti Tapio Pöyliötä Räisälä-Haaparanta alueiden yleiskaavaan liittyen. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.49. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus päätti ottaa ylimääräisenä asiana kokouksen asialistalle asiaksi 20 "Täyttölupa Kemijärven kaupunginkirjaston kirjastoautonkuljettaja-virkailijan toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään".
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 4 Kaupunginhallitus 2 09.01.2017 Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 09.01.2017 2 Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjan tarkastus on 9.1.2017. Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Tarja Perälä ja Jukka Ojala. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tarja Perälä ja Jukka Ojala.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 5 Kaupunginhallitus 3 09.01.2017 Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus 10/00.002/2017 KH 09.01.2017 3 Kaupunginjohtaja esittelee kaupunginhallitukselle ajankohtaiset asiat. Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 6 Kaupunginhallitus 4 09.01.2017 Etuuskäsittelijöiden nimikeiden muuttaminen 1.1.2017 alkaen 16/02.021/2017 KH 09.01.2017 4 Kemijärven kaupungin hallintosäännön 7. luvun 67 :n mukaan kaupunginhallitus päättää viran nimikkeen muuttamisesta. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Varsinaista etuuskäsittelyä ei siten enää vuodenvaihteen jälkeen sisälly kaupungin viranhaltijoiden työtehtäviin ja siksi etuuskäsittelijän sekä talous- ja velkaneuvoja/etuuskäsittelijän nimikkeet on syytä muuttaa kuvaamaan paremmin tehtävien luonnetta. Etuuskäsittelijä Eila Kiviniemi sekä sekä talous- ja velkaneuvoja/etuuskäsittelijä Outi Pietilä ovat virkasuhteessa. Nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkaukseen. Eila Kiviniemeä ja Outi Pietilää on kuultu ja he ovat antaneet suostumuksensa nimikemuutokseen. Tehtävänkuvaukset oheisena tiedoksi kaupunginhallitukselle. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä, 040 568 2130) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus muuttaa etuuskäsittelijä Eila Kiviniemen nimikkeen toimistosihteeriksi 1.1.2017 alkaen sekä talous- ja velkaneuvoja/etuuskäsittelijä Outi Pietilän nimikkeen talous- ja velkaneuvojaksi 1.1.2017 alkaen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Eila Kiviniemi Outi Pietilä Taitoa
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 7 Sos.- ja terv.lautakunta 100 13.12.2016 Kaupunginhallitus 5 09.01.2017 Sosiaalityöntekijän täyttölupa 542/02.022/2016 STL 13.12.2016 100 Vakinainen sosiaalityöntekijä on irtisanoutunut virastaan 18.10.2016 alkaen. Perhepalveluissa on viisi sosiaalityöntekijän virkaa. Tehtävänkuvien tarkistamisen myötä vailla vakinaista viranhaltijaa on sosiaalityöntekijän virka, jonka tehtäviin kuuluvat aikuissosiaalityö (50%) ja perhesosiaalityö (50%). Lakisääteisten sosiaalityön tehtävien hoitamiseksi turvaamiseksi perhepalveluissa on jatkossakin tarve viidelle vakinaiselle sosiaalityöntekijälle. Lainsäädäntö määrittelee sosiaalityölle tiukat määräajat ja tietyt prosessivaatimukset. Määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti THL:n toimesta. Asiakasmäärät ovat nykyisilläkin resursseilla sosiaalityöntekijää kohden korkeat eikä asiakasmäärän vähenemistä ole näkyvissä. Sosiaalityöhön on tullut lisäksi uusia työtehtäviä kotouttamisen myötä. Sisäisen siirron mahdollisuudet viran täytölle on kartoitettu. Sosiaalityöntekijän virkaan on varattu talousarviossa määräraha. (Johtava sosiaalityöntekijä Merja Onkamo, 040 189 9062) Hallinto- ja tukipalveluiden palvelualuejohtaja puoltaa täyttöluvan myöntämistä toistaiseksi voimassa olevaan sosiaalityöntekijän virkaan 1.4.2017 alkaen. Viran täyttäminen on talousarvion ja henkilöstösuunnitelman mukainen. Päätösehdotus (palvelualuejohtaja): Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lupaa täyttää sosiaalityöntekijän virka toistaiseksi 1.4.2017. alkaen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. KH 09.01.2017 5 Oheisena tiedoksi kaupunginhallitukselle sosiaalityöntekijän tehtäväkuvaus. Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää myöntää luvan täyttää sosiaalityöntekijän virka toistaiseksi 1.4.2017. alkaen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Hyvinvointipalvelut
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 8 Kaupunginhallitus 6 09.01.2017 Paikallinen sopimus hoitohenkilöstön ylimääräisen työvuoron korvauksesta 1.1.2017-31.12.2018 9/02.020/2017 KH 09.01.2017 6 Hoitohenkilöstön ylimääräisen työvuoron korvauksesta on tehty paikallisia sopimuksia 1.2.2006 alkaen. Ylimääräistä työvuoroa on käytetty tilanteissa, joissa ei ole saatu rekrytoitua sijaista eikä työvuoroon muilla keinoilla ole onnistuttu saamaan työntekijää. Ylimääräisestä työvuorosta on maksettu 50 :n korvaus ja jouluaatolta, joulupäivältä, tapaninpäivältä, uudenvuodenpäivältä, itsenäisyyspäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, pääsiäislauantailta, pääsiäispäivältä, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä sekä juhannusaatolta ja juhannuspäivältä korvaus on ollut 80. Kuntatyönantajat kuntien edustajana ja kaikki kunta-alan palkansaajajärjestöt ovat sopineet lisä-/ylityökorvauksesta ja arkipyhinä maksettavasta sunnuntaityökorvauksesta, joilla kuukausipalkkalaiselle työntekijälle korvataan lähtökohtaisesti säännöllisen työajan ylittävät työtunnit sekä pyhänä työskentely. Ylimääräisiä työvuoroja tulee käyttää näin ollen vain pakottavissa tapauksissa silloin, kun henkilöstöresurssi ei riitä. Ylimääräisestä työvuorosta aiheutuvia ylitöitä ei voida antaa vapaa-aikana, vaan ne maksetaan aina rahakorvauksena kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella työsuhteessa tehty työ, joka ylittää lain tarkoittaman säännöllisen työajan enimmäismäärän. Kalenterivuodessa saa teettää ylityötä työntekijää kohti enintään 250 tuntia. Työaikalain mukaista ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Paikallista sopimusta on syytä jatkaa, jotta akuuttiin resurssipulaan erityisesti pyhien aikana kyetään vastaamaan. Tavallisena arkena kutsurahojen käytön vähentämiseen pyritään edellisten vuosien tavoin siten, että se sidotaan vain akuutteihin vajetilanteisiin. Huomioitavaa on, että ylitöiden järjestelyt vaikuttavat työntekijöiden kuormitukseen ja jaksamiseen, minkä vuoksi ylimääräisten työvuorojen teettämistä tulee käyttää harkiten ja vain pakottavissa tilanteissa. Liitteenä 1 oleva paikallinen sopimus koskee terveydenhuollon sekä vanhus- ja vammaispalvelun työntekijöitä. Asiasta on käyty paikallinen neuvottelu järjestöjen kanssa. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä, 040 568 2130) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen paikallisen sopimuksen hoitohenkilöstön ylimääräisen työvuoron korvauksesta ajalle 1.1.2017.-31.12.2018. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 9 Kaupunginhallitus 6 09.01.2017 Tiedoksi: Henkilöstöjärjestöt Sosiaali- ja terveysosasto
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 10 Kaupunginhallitus 7 09.01.2017 Poikkeamispäätös / Hiltula Mauno 572/58.581/2016 KH 09.01.2017 7 Mauno Hiltula hakee poikkeusta maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n mu kai ses ta rakentamisesta vastoin voimassa olevaa yleiskaavaa sekä maankäyttö- ja rakennuslain 72.2 :n mukaisesta rakentamisesta ranta-alueelle ilman rakennusluvan myöntämisen perusteena olevaa kaavaa. Ra ken nus paik kana on Javaruksella sijaitseva tila Hiltula 320-404-8-7 (esityslistan liitekartat). Alueella on voimassa oleva rantayleiskaava jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämiseen AP- ja RA -alueilla (esityslistan liite). Hakemuksen tila kuuluu kaavassa M -alueeseen eli maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jonne saa rakentaa ainoastaan niiden käyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Lisäksi alueen voimassa olevaan yleiskaavaan ei ole merkitty rakennuspaikan viereiselle Vähä Liittolammelle ranta-alueen rajaa ja rakennuspaikka sijoittuu vesistöön nähden toiseen riviin suhteessa toteutuneeseen rantarakentamiseen, rakentamisen katsotaan tukeutuvan vesistöön, jolloin kyse on ranta-alueelle rakentamisesta. Hakemuksen mukaan paikalle rakennettaisiin 22 kerrosneliömetrin kokoinen saunarakennus kerrosluvulla I sekä 15 kerrosneliömetrin kokoinen varasto/puuwc. Naapurit on kuultu, jolloin lausunnon antoi Lapin ELY -keskus tiealueen osalta naapurikiinteistönä. Lausunnossa hankkeen hyväksymiselle annettiin ehtoina ettei kiinteistöllä saa rakentaa maantien suoja-alueelle ja liittymän rakentamiseen tulee hakea lupa. Koska alueella on jo voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja hakemuksen mukainen rakentaminen ei ole kooltaan ja käytöltään merkittävä, maankäyttö katsoo ettei hakemukseen suos tu mi nen vaikeuta alueen kaavoitusta eikä johda vaiku tuk sil taan mer kit tä vään ra kentamiseen. Asiasta on laadittu liitteen 2 mukainen päätösesitys. Asiaa selostetaan tarvittaessa hallituksen kokouksessa. (kaavoittaja Jemina Lahtela, 040-1592313) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus suostuu poikkeamishakemukseen liit teenä 2 olevan esityksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kokouksessa pidettiin tauko klo 17.24-18.43 Tiedoksi: ELY/Ympäristö ja Luonnonvarat, PL 8060, 96101 Rovaniemi Hakija Rakennuslautakunta
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 11 Kaupunginhallitus 7 09.01.2017
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 12 Tekninen lautakunta 150 08.12.2016 Kaupunginhallitus 8 09.01.2017 Räisälä Haaparanta alueiden yleiskaava 96/51.512/2016 TEKL 08.12.2016 150 Räisälä Haaparanta alueiden yleiskaavoitus on aloitettu yhdessä Suomun yleiskaa van laatimisen kanssa vuonna 2008. Yleiskaava on ollut nähtävillä seuraavasti: - aloitusvaihe oli kesällä 2009 - valmisteluvaiheen kuuleminen 8.12.2009 8.1.2010, jolloin kaavaluonnoksesta annettiin 4 lausuntoa ja 30 mielipidettä, joihin kaavoittaja on antanut vastineet - ehdotusvaiheen kuuleminen 31.1. 4.3.2014, jolloin kaavaehdotuksesta esitettiin 4 lausuntoa ja 30 muistutusta, joihin kaavoittaja on antanut vastineet - viranomaisneuvottelut on pidetty 4.2.2009 ja 25.6.2014 - Räisälä - Haaparanta alueen yleiskaavan uudelleen nähtävilläpito 22.2. 24.3.2016. Räisälä Haaparanta alueen yleiskaavan uudelleen nähtävillä ollessa 22.2. 24.3.2016 saatiin 5 lausuntoa ja 11 muistutusta. Em. annetut vastineet il mene vät kaa va se los tuk sen liitteestä 13. Kaava-alue koskee Räisälä Haaparannan keskeisiä ranta-alueita. Alueille on raken net tu kattava vesi- ja viemäriverkosto. Kaavalla mahdollistetaan rakentamisen tii vis tä mi nen ja verkoston parempi hyödyntäminen. Räisälä Haaparanta alue toteutuu yleiskaavalla, mistä johtuen se on erotettu omak si kaava-alueekseen ja Suomun yleiskaava on viety omanaan jo valtuustoon as ti. Räisälän ja Haaparannan ranta-alueille on laadittu ns. kantatilatarkastelu, kaa va selos tuk sen liite 10, minkä pe rus teel la on voitu osoittaa oikeusvaikutteisesti rantaaluei den rakentaminen. Viimeisen nähtävilläpidon jälkeen kaavaan on tehty vastineissa ilmenevät vähäiset muu tok set. Kaavaa on kiinteistöjen 320-413-29-1 ja 320-413-4-17 osalta myös vähäi ses sä määrin muutettu ja asianosaisia on kuultu maankäyttö- ja ra ken nus asetuk sen 32 :n mukaisesti. Räisälä Haaparanta yleiskaavakartta toimitetaan lautakunnan jäsenille paperisena, mui hin asia kir joi hin voi tutustua kaupungin internet-sivuilta osoitteessa: http://paatokset.kemijarvi.fi/kokous/telimet.htm Asiaa selostetaan lautakunnan kokouksessa. (kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö puh. 040-525 0924) Päätösehdotus (palvelualuejohtaja): Tekninen lautakunta esittää kau pun gin hal li-
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 13 Tekninen lautakunta 150 08.12.2016 Kaupunginhallitus 8 09.01.2017 tuk sel le ja edelleen -valtuustolle, että liitteen 2 mukainen yleiskaava hyväksytään. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tapio Pöyliö poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 16:48. KH 09.01.2017 8 Liitteenä 3 Räisälä-Haaparanta -yleiskaava. Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle liitteen nro 3 mukaisen yleiskaavan hyväksymistä. Päätös: Anita Ruokamo esitti Tarja Perälän kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että seuraavat puheenvuorot keskitetään pöydällepanoesitykseen. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: He, jotka ovat asian asiallisen käsittelyn jatkamisen kannalla, vastaavat JAA ja he, jotka ovat pöydällepanon kannalla vastaavat EI. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen. Äänestyksen tulos: 5 JAA-ääntä (Ojala A., Aalto, Kangas, Pikkuvirta, Jaakkola ) ja 4 EI-ääntä (Soppela, Ruokamo, Perälä, Ojala J.) Puheenjohtaja totesi, että asian asiallinen käsittely jatkuu. Anita Ruokamo esitti SR-merkintöjen poistamista.suojelun tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, kaupungin tulisi neuvottelujen kautta edistää suojelua. Tarja Perälä kannatti Ruokamon esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että oli tullut kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on tarpeen äänestää. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen: kaupunginjohtaja JAA ja Ruokamo EI. Äänestyksen tulos: 6 JAA-ääntä (Soppela, Ojala A., Aalto, Kangas, Pikkuvirta, Jaakkola), 3 EI-ääntä (Ruokamo, Perälä, Ojala J). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 14 Rakennuslautakunta 21 21.09.2016 Rakennuslautakunta 27 25.10.2016 Rakennuslautakunta 41 14.12.2016 Kaupunginhallitus 9 09.01.2017 Rakennusjärjestyksen uudistaminen 532/10.101/2016 RAKL 21.09.2016 21 RAKL 25.10.2016 27 Rakennuslautakunta on kokouksessaan 16.5.2016 päättänyt, että kaupungin raken nus jär jes tys uudistetaan. Uudistamista valmistelemaan on asetettu oh jaus ryhmä, joka on kokoontunut kaksi kertaa, minkä lisäksi teknisen osaston valmistelijat ovat pitäneet kaksi kokousta asian osalta. Liitteenä 1 on luonnos rakennusjärjestykseksi. Asiaa selostetaan lautakunnan kokouksessa. Päätösehdotus (rakennustarkastaja): Rakennuslautakunta päättää asettaa liitteen 1 mukaisen rakennusjärjestyksen julkisesti nähtäville. Päätös: Teija Tohmola esitti, että asia jätetään pöydälle kohdan 3.4 selvitystä varten. Sami Niemistö kannatti Teija Tohmolan esitystä. Rakennuslautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. RAKL 14.12.2016 41 Uudistettavan rakennusjärjestyksen kohta 3.4 on tarkistettu ja sähkölinjojen suojaetäisyydet täyttävät minimietäisyysvaatimukset. Päätösehdotus (rakennustarkastaja): Rakennuslautakunta päättää asettaa liitteen 1 mukaisen rakennusjärjestyksen julkisesti nähtäville. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Rakennusjärjestys on ollut nähtävillä 3.11-2.12.2016 välisen ajan, jolloin Lapin ELY-kes kus jätti liitteen 2 mukaisen lausunnon. Naapurikunnilla ja Lapin liitolla ei ol lut huomautettavaa. Ehdotuksesta jätettiin liitteen 3 mukaiset muistutukset. Kommentit ELY-keskuksen lausuntoon ilmenevät liitteestä 4. Pro Kemijärvi ry:n, Anita Ruokamon, Arto Ojalan sekä Veikko Niemelän muis tu tuksis sa tuodaan esille Arto Ojalan ym. jättämä valtuustoaloite tuulivoimaloiden si joitta mi ses ta, liite 5. Muistutuksen tekijät esittävät, että ko. aloitteen mukainen määräys / linjaus tulee liittää rakennusjärjestykseen.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 15 Rakennuslautakunta 21 21.09.2016 Rakennuslautakunta 27 25.10.2016 Rakennuslautakunta 41 14.12.2016 Kaupunginhallitus 9 09.01.2017 Lapin ELY-keskuksen lausunnon pohjalta rakennusjärjestystä on muutettu liit teestä 4 ilmenevien kommenttien mukaisesti. Arto Ojalan ym. valtuustoaloitteessa esitetään, että suuritehoisia, teollisen mit takaa van 1 MW ja sitä suurempia tuulivoimaloita ei saa rakentaa 15 km lähemmäksi kau nis ta järvimaisemaa tai matkailullisesti arvokasta vesistöä. Määräyksen ot ta minen suoraan rakennusjärjestykseen ei ole mielekästä vaan rakennusjärjestyksen mää räyk sil lä tulee muutoin ohjata tuulivoimaloiden rakentamista siten, että to teu tetaan aloitteen mukaista tuulivoimaloiden rakentamista. Aloitteen vieminen suoraan ra ken nus jär jes tyk seen olisi määräyksenä mm. maanomistajalle kohtuuton ja siten lain vastainen. Muistutusten perusteella sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tuulivoimaloista an ta mien lausuntojen ja linjausten mukaisesti ohjausryhmä päätti kokouksessaan 7.12.2016 lisätä rakennusjärjestyksen kohtaan 5. uuden kappaleen: "Rakennettaessa maisemallisesti herkille alueille, arvokkaiden kult tuu ri ym pä ris töjen, järvien ja jokien lähialueille sekä maisema-alueille, rakentaminen ei saa johtaa mai se mal li ses ti merkittävään muutokseen. " Uusi rakennusjärjestys on liitteenä 6. Muutokset nähtävillä olleeseen ilmenevät puneel la. Asiaa selostetaan lautakunnan kokouksessa. (Rakennustarkastaja Pekka Niemelä puh. 0400-203 257) Päätösehdotus (rakennustarkastaja): Rakennuslautakunta päättää esittää kaupun gin hal li tuk sel le ja edelleen -valtuustolle, että liitteen 6 mukainen ra ken nus järjes tys hyväksytään. Edelleen esitetään, että rakennusjärjestys tulee voimaan maankäyttö- ja ra ken nuslain 202 :n mukaisesti 1.2.2017. Muutettu päätösehdotus: Rakennuslautakunta päättää, että rakennusjärjestyksen koh dan 5.1 ensimmäisen kappaleen teksti Rakennettaessa maisemallisesti her kille alueille (mm. arvokkaat kulttuuriympäristöt, järvien ja jokien sekä mat kai lu keskus ten lähialueet sekä arvokkaille maisema-alueille), rakentaminen ei saa johtaa mai se mal li ses ti merkittävään muutokseen. poistetaan ja sen tilalle tulee teksti Mai se mal li ses ti merkittävää rakentamista (mm. tuulivoimalat) ei saa sijoittaa niin, et tä aiheutetaan merkittäviä muutoksia matkailualueiden, arvokkaiden kult tuu ri ympä ris tö jen, järvien ja jokien lähialueille taikka maisema-alueille. Rakennuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -val tuus tolle, että liitteen 6 mukainen rakennusjärjestys hyväksytään em. muutoksin. Edelleen esitetään, että rakennusjärjestys tulee voimaan maankäyttö- ja ra ken nuslain 202 :n mukaisesti 1.2.2017. Päätös: Päätösehdotuksesta poiketen Teija Tohmola esitti, että kaupungin ra ken-
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 16 Rakennuslautakunta 21 21.09.2016 Rakennuslautakunta 27 25.10.2016 Rakennuslautakunta 41 14.12.2016 Kaupunginhallitus 9 09.01.2017 nus jär jes tyk sen kohdan 13 otsikkoa muutetaan seuraavasti: "Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen alueita" ja sinne otsikko kohta 13.5 Lentoliikenteen esterajoitukset ja korkea rakentaminen ja sinne seu raa van lainen teksti: "Tuulivoimaloiden rakentamisessa tulee ottaa huomioon Kemijärven kau pun gin val tuus ton 25.4.2014 että kaupunginhallituksen 23.2.2015 linjaamat tuu livoi mal le varatut alueet, tarvittaessa Finavian ja puolustusvoimien lausunnot. Myös matkailun toiminta-alueet ja Kemijärven rantamaisemat on otettava huo mi oon. Teija Tohmolan esitys raukesi kannattamattomana. Rakennuslautakunta hyväksyi rakennustarkastajan muutetun päätösehdotuksen. Teija Tomola jätti eriävän mielipiteen asiassa. KH 09.01.2017 9 Liitteenä 4 Elyn-lausunto rakennusjärjestykseen. Liitteenä 5 Pro Kemijärvi ry:n, Anita Ruokamon, Arto Ojalan ja Veikko Niemelän jättämät muistutukset. Liitteenä 6 valtuustoaloite. Liitteenä 7 kommentit Lapin Ely-keskuksen lausuntoon, minkä pohjalta rakennusjärjestystä on muutettu kommenttien mukaisesti. Liitteenä 8 on rakennuslautakunnan esitys rakennusjärjestykseksi. Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle liitteen 8 mukainen rakennusjärjestyksen hyväksyttäväksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 17 Kaupunginhallitus 10 09.01.2017 Talouden seurantaraportti 1.1.-30.11.2016 koko kaupungin osalta 307/04.041/2015 KH 09.01.2017 10 Kaupunginhallituksen tehtävänä on seurata kaupungin talouden kehitystä ja talousarvion toteutumista. Hallintosäännön 36 :n 6 momentin mukaan kaupunginhallitus käsittelee määrävälein kaupunkitasoisen talouden toteutumaraportin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 11.1.2016 vuoden 2016 talousarvion toimeenpano-ohjeet. Toimeenpano-ohjeiden mukaan kaupungin talouden seurantaraportit valmistellaan kaupunginhallitukselle kuukausittain lukuunottamatta tammi- ja heinäkuuta. Oheisena tiedoksi kaupunginhallitukselle talouden toteutumaraportti 30.11.2016. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, 040 7300 236)) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 1.1. - 30.11.2016 tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 18 Kaupunginhallitus 11 09.01.2017 Talousarvio 2017 toimeenpano-ohjeen hyväksyminen 310/04.041/2016 KH 09.01.2017 11 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2018-2020 kokouksessaan 19.12.2016 115. Valtuuston (17.12.2013 137) hyväksymän hallintosäännön 4. luvun 36 mom. 4 mu kai ses ti valtuuston hyväksyttyä talousarvion, kaupunginhallitus antaa osastoille tar vit ta vat talousarvion toimeenpano-ohjeet. Keskitetyissä hallinto- ja tukipalveluissa on valmisteltu talousarvion toimeenpano-ohjeet vuodelle 2017 (liitteenä 9). Toi meen pa no-oh jeet sisältävät mm. yleisiä ohjeita kaupungin taloudenpidosta, ta lousarvion noudattamisesta, määrärahojen käytöstä, raportoinnista, henkilöstö asioiden käsittelystä, toimia ja tehtäviä koskevista menettelyohjeista ja täyttölupa menettelystä sekä hankinnoista ja avustuksista. Talouden seurannan osalta toimeenpano-ohjeessa esitetään, että talouden seurantaraportti valmistellaan kaupunginhallitukselle kuukausittain lukuunottamatta tammija heinäkuuta ja lautakunnille neljännesvuosittain sekä hallintosäännön 36 :n ja 45 :n mukaisesti talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin 30.4. ja 31.8. tilanteesta valtuustolle sisältäen niistä johdetun tilinpäätösennusteen koskien myös merkittävimpiä konserniyhtiöitä (talouden toteutumaraportti ja tilinpäätösennuste). Talousraportointia kehitetään mm. lisäämällä 30.4. ja 31.8. raportteihin selostus talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja kaupunginvaltuuston talousarviossa asetta mien talouden tasapainottamistavoitteiden toteutumisesta sekä henkilöstösuunnitelman mu kais ten toimenpiteiden etenemisestä palvelualueittain. Henkilöstöpalvelut valmistelee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi erillisen henkilöstöhallinnon toimintaohjeen. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, 040 730 0236) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2017 ta lous ar vion toimeenpano-ohjeet liit teen 9 mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Palvelualueet, vastuualueet ja talouspalvelut
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 19 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaaliviranomaiset ja ulkomainonta 464/01.015/2016 KH 12.12.2016 454 Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017. En nak ko ää nes tys toi mi te taan 29.3. - 4.4.2017 ja ulkomailla 29.3. - 1.4.2017. Kuntavaalien ulkomainonta suo sitellaan aloi tet ta vaksi viik koa en nen ennakkoäänestyksen alkua eli 22.3.2017. Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) sekä kuntalain kuntavaaleja koskevia säännöksiä. Kuntalaissa säädetään muun muassa äänioikeudesta kuntavaaleissa sekä vaalikelpoisuudesta valtuustoon. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat sekä ennakkoäänestyksestä laitoksissa huolehtivat vaalitoimikunnat. Vaalitoimikunnalla ei enää ole kotiäänestykseen liittyviä tehtäviä. Keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen. Vaalilain vaaliviranomaisia koskevaa kelpoisuus- ja esteellisyyssääntelyä täsmennettiin 1.6.2016 voimaan tulleella vaalilain muutoksella (361/2016). Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta, joka on valittu vuoden 2013 alussa koko vaalikaudeksi (vaalilain 13-14 ), vastaa vaalien monista käytännön järjestelyistä. Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa siitä lukien, kun häntä koskeva ehdokashakemus on annettu lautakunnalle. Ehdokkaaksi asettuvan keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen on syytä harkita eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai varajäsen. Jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27-30 :ssä säädetään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso on esteellinen osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen. Keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla henkilö, joka on puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies (vaalilain 151 ). Vaaliasiamieheksi valitus tulee pyytää eroa keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 20 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, jos lautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu pu heen joh ta ja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajä se niä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalilain 15 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Sääntely on tältä osin tiukentunut aiemmasta. Lainmuutos tuli voimaan 1.6.2016. Kelpoisuus vaalilautakuntaan: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi jäsenten sekä varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä ja varajäsenenä ei voi olla ehdokas. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimetty voi toimia kaikissa vaalilautakunnan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toimia vaalilain 73 :n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana. Kelpoisuus vaalitoimikuntaan: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä eivät voi olla ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 21 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimikunnan jäseneksi missään kunnassa. (Tämä johtuu siitä, että äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa kunnassa.) Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimetty voi toimia kaikissa vaalitoimikunnan tehtävissä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Myös tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteys tiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vaalilain 4 :n mukaan vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaali päivän äänes tys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta. Val tuus ton päät tä mä äänestysalue on 001 Ke mi jär ven äänes tys alu e. Ulkomainonta Kuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hal lin nassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloit tamista eli 22.3.2017 alkaen. Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaali mainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukais tamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liitty vät laillisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa. Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oi kealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Ryhmiltä voidaan vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaalimainospaikkojen käyttämisestä. Jos tyhjiä paikkoja kuitenkin jää, niitä voidaan
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 22 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 käyttää yleiseen vaalitiedottamiseen. Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suun tauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikosta ja niiden pystyttämisestä ja poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryh miltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimai nospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ulkomainonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestet tävissä. Kukin kunta ratkaisee paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden. Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman määrän mainos paikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannuk set ja maksut ovat saman suuruiset kaikille mainospaikkoja varanneille ryhmille. Vaalilain 56 :n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä ennakkoäänestyspaikassa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. Säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei si joiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittami seen. Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 ja 52 a :ssä. Vaalimainoksia ei koske ilmoitusvelvollisuus tienpitoviranomaisille. Vaalimainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Liikennevirasto ohjeistaa vaalimainontaa maanteiden varsilla ja asemakaava-alueiden ulkopuolella. Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 :ssä ja tieliikennelain 56 :ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenneohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turval lisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jon ka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taik ka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. (Hallintosihteeri Liisa Pauna, 040 763 9873)
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 23 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupun ginhallitus va litsee Kemijärven äänes tysalueen vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä sekä vaalitoimikuntaan kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestyk seen, jos sa he tulevat varsinaisten jä senten sijaan. Kaupunginhallitus nimeää myös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa 22.3.2017. Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen palvelualue yh dys hen kilönään isännöitsijä Markku Taavo. Päätös: Kauko Jaakkola esitti asian jättämistä pöydälle, jotta voidaan selvittää oikausministeriöltä vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Hallitus päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle. Tiedoksi: Liisa Pauna Valitut Taitoa/ luottamustoimikortisto KH 09.01.2017 12 Oikeusministeriön 23.9.2016, OM 20/51/2016 kirje kunnanhallituksille: Vaalilain muutos (361/2016) tuli voimaan 1.6.2016. Sen merkittävimmät muutokset liittyivät vaaliviranomaisten kelpoisuus- ja esteellisyysasioihin ja olivat seuraavat: - uusi 9 a : Lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan vaaliviranomaisen on toimittava tehtävässään puolueettomasti; - 14 : Kunnan keskusvaalilautakunnan toiminnassa sovelletaan hallintolain 27-30 :n esteellisyyssääntelyä; - 15 ja 16 : Vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla ehdokas. Vaalilautakunnan toiminnassa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä. Vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Vaalitoimikunnan toiminnassa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä; - 17 : Vaalitoimitsijana ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Vaalitoimitsijan toimintaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä; - 58 ja 73 : Äänestäjän avustajana ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Saman oikeusministeriön kirjeen mukaan: Vaalilautakunta
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 24 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 Kelpoisuus: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla ehdokas. Esteellisyys: Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaalilautakunnan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toimia vaalilain 73 :n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana. Vaalitoimikunta Kelpoisuus: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä eivät voi olla ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimikunnan jäseneksi missään kunnassa. (Tämä johtuu siitä, että äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa kunnassa.) Kuntaliiton yleiskirje 12/2016, 19.10.2016: Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. On syytä huomata, että oma sekä edellä mainitun sukulaisen ehdokkuus missä tahansa kunnassa aiheuttaa sen, että henkilö ei ole vaalikelpoinen vaalitoimikuntaan. (Hallintosihteeri Liisa Pauna, 040 763 9873) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus valitsee Kemijärven äänestysalueen vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä sekä vaalitoimikuntaan kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan. Kaupunginhallitus nimeää myös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa 22.3.2017. Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen palvelualue yhdyshenkilönään isännöitsijä Markku Taavo. Päätös: Kaupunginhallitus valitsi vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan jäsenet ja varajäsenet sekä nimesi niiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat:
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 25 Kaupunginhallitus 454 12.12.2016 Kaupunginhallitus 12 09.01.2017 Vaallilautakunta: Jäsen Vermas Maija-Leena, varapuheenjohtaja Jäsen Kuittinen Kauko Jäsen Kortelainen Irma Jäsen Kerkelä Antti, puheenjohtaja Jäsen Helisten Tuula Varajäsen Latvakoski Riitta Varajäsen Majava Ahti Varajäsen Juujärvi Tuulikki Varajäsen Kaisamatti Riina Varajäsen Holtinkoski Kari Vaalitoimikunta: Jäsen Moilanen Eeva, puheenjohtaja Jäsen Luukinen Mirja Jäsen Jumisko Jari-Pekka, varapuheenjohtaja Varajäsen Sipovaara Sanna Varajäsen Kuittinen Else Varajäsen Pöyliö Ari Kaupunginhallitus pääti, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa 22.3.2017. Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen palvelualue yhdyshenkilönään isännöitsijä Markku Taavo. Kokouksessa pidettiin tauko 18.11-18.30. Tiedoksi: Liisa Pauna Markku Taavo Valitut Taitoa / luottamustoimikortisto
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 26 Kaupunginhallitus 29 11.02.2013 Kaupunginhallitus 454 24.11.2014 Kaupunginhallitus 13 09.01.2017 Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen - USO 2017-2018-verkostohanke 58/07.072/2013 KH 11.02.2013 29 Suomen Kuntaliitto kutsuu kuntia mukaan Uuden sukupolven organisaatiot ja johta mi nen USO2-verkostohankkeeseen. Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO) -ver kos to hak kees sa on ke hitetty kuntien uuden sukupolven johtamistapoja ja orga ni saatio ra ken teita 2020-lu vun haasteisiin. Hanke on kumppanuushanke, joka on to teutettu yh teistyös sä Kun taliittokonsernin, 30 kehittäjä-kumppanikunnan ja Sitran julkishal lin non johta misoh jelman kanssa. Hanke on osa laajempaa Suomen Kunta liiton Uu si Kunta 2017 -oh jelmaa. Kuntien poliittisen ja viranhaltijajohtamisen yhä haasteellisemman toimintakentän palautteen pohjalta Kuntaliitto on käynnistämässä USO2-jatkohanketta, joka toteutetaan vuoden 2013 alusta vuoden 2014 loppuun. USO2-hanke painottuu erityisesti strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon sekä strategisen luottamushenkilötyön ja kaksoisjohtamisen kehittämiseen. Käytännössä hankkeen kautta tuetaan mm. seuraavia kuntajohtamisen osa-alueita: kuntastrategiaprosessit, strategian toimeenpano ja valtuustosopimukset, strategian seuranta ja arviointi, hyvä hallitustyöskentely sekä konsernirakenteet ja -ohjaus. Keskeisessä roolissa on myös muilta kunnilta saatava vertais- ja benchmarking-tuki omaan johtamiseen, kehittämistyöhön ja käytettäviin työkaluihin. Hankkeen yhteydessä tuotetaan myös kuntalähtöisiä näkemyksiä ja vuorovaikutusta kunta lain valmisteluorganisaation kanssa sekä tarjotaan vertaistukea kuntauudistuspro sessiin vaikuttamiseksi ja kuntademokratian rikastamiseksi. USO2-hankerahoitus muodostuu kuntien omarahoitusosuudesta, Kuntaliiton T&K-ohjelman rahoitusosuu desta sekä mahdollisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Kemijärven kaupungin rahoitusosuus hankkeeseen on 12.000 eur/vuosi. Oheisena hallituksen jäsenille Suomen Kuntaliiton kutsukirje hankkeeseen, hankkeen alustava työsuunnitelma, osallistujakunnat sekä Kemijärven kaupungin lähtötilannekartoitus. Erityisasiantuntija Mikko Kenni esittelee hanketta kokouksessa. (johdon sihteeri Aune Kumpula 040-770 8819) (talous- ja kehittämisjohtaja Tomi Timonen 040-730 0236) Esitys (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää osallistua hankkeeseen. Kemijärven kaupungin ra hoitusosuus 12.000 eur/vuosi katetaan kaupunginhallituksen vuoden 2013 talousarviomäärärahoista. Vuoden 2014 rahoitusosuus otetaan huomioon vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 27 Kaupunginhallitus 29 11.02.2013 Kaupunginhallitus 454 24.11.2014 Kaupunginhallitus 13 09.01.2017 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: Suomen kuntaliitto KH 24.11.2014 454 Kuntaliitto jatkaa USO-verkoston toimintaa vuosina 2015-2016. Kehittämistoiminnan painopistealueina ovat kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä. Kemijärvi on ollut mukana verkostosta keskisuurten kaupunkien ryhmässä ja saanut erityisesti vuonna 2014 tukea oman organisaatiouudistuksen käynnistämiseen. Kemijärven vuosittainen maksusuus on 11 000 euroa. HInta sisältää: 1) kaikille verkoston kunnille yhteiset verkostoseminaarit ja KuntaVertaiset (yhteensä 5 vuodessa), 2) kuntien omiin kehittämistarpeisiin räätälöidyn kuntakohtaisen konsultointituen (2-3 työpajaa vuodessa), 3) edellä mainittuja osioita tukevan tietotuotannon sekä verkoston koordinointi- ja viestintäpalvelut. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, 040 730 0236) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää osallistua kuntaliiton USO-verkoston toimintaan vuosina 2015-2016. Maksuosuus 11 000 euroa/vuosi katetaan kaupunginhallituksen ao. vuosien määrärahoista. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: Suomen kuntaliitto KH 09.01.2017 13 Kuntaliitto jatkaa USO-verkoston toimintaa vuosina 2017-2018. Kehittämistoiminnan painopistealueina ovat uuden valtuustokauden sekä sote- ja maakuntauudistuksen muutoksenhallinta ja uudistumiskyky -teemat. USO-verkoston työskentelyssä painottuvat tulevaisuuden kunnan toiminnan kirkastaminen, kuntien strategisen johtamisen ja verkosto- ja konsernijohtamisen kehittäminen sekä muutoksessa johtaminen. Kemijärvi on ollut vuodesta 2013 lähtien mukana USOssa keskisuurten kaupunkien verkostossa. USOn kautta on saatu konsultointia ja hyödynnettyä asiantuntijaverkoston osaamista mm. kuntastrategian tekemiseen, organisaatiouudistukseen ja konsernijohtamiseen. Keskisuurten kaupunkien verkoston teemaseminaareissa on käsitelty ajankohtaisia aiheita valtakunnallisten asiantuntijaluentojen ja verkostotyöskentelyn kautta.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 28 Kaupunginhallitus 29 11.02.2013 Kaupunginhallitus 454 24.11.2014 Kaupunginhallitus 13 09.01.2017 Kemijärven vuosittainen maksuosuus on 11 000 euroa. Tämä sisältää: 1) kaikille verkoston kunnille yhteiset teema- ja vertaisseminaarit (4 kpl/vuosi), 2) kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman ja kehittämistyöpajat 3 kpl/vuosi, 3) uuden valtuuston toimintaa tukevaa materiaalia, 4) muutoksen johtamisen ja toimeenpanoa tukevat ajankohtaiskatsaukset ja aineistot ja 5) valtakunnalliset ja alueelliset muutosklinikat. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, 040 730 0236) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää osallistua Kuntaliiton USO-verkoston toimintaan vuosina 2017-2018. Maksuosuus 11 000 euroa/vuosi katetaan kaupunginhallituksen ao. vuosien määrärahoista. Päätös: Kauko Jaakkola esitti, että Kuntaliiton USO-verkoston toimintaan vuosina 2017-2018 ei osallistuta. Jaakkolan esitys kannattamattomana raukesi. Päätösehdotus hyväksyttiin.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 29 Kaupunginhallitus 14 09.01.2017 Oikaisuvaatimus Ruokamo Anita / Kaupunginhallituksen päätös 12.12.2016 :t 443, 444, 445 Lausunnot kaupunginvaltuuston päätöksestä 12.9.2016 76 Suomun yleiskaavan hyväksymisestä tehtyihin valituksiin 667/51.512/2004 KH 09.01.2017 14 Anita Ruokamo on jättänyt 20.12.2016 oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä 12.12.2016 :t 443, 444 ja 445, jossa on annettu lausunnot valituksiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä 12.9.2016 76 Suomun yleiskaavan hyväksyminen. Oikaisuvaatimuksen perusteena Ruokamo esittää kokouksen asiakirjojen valmistelussa ja kokouksessa tapahtunut valmistelussa ja päätöksenteossa hallintolain (mm. 8, 28, 50 ) sekä kuntalain näkökulmasta (esteellisyydestä päättäminen) menettelyvirheitä, minkä vuoksi hän pyytää, että kaupunginhallitus ottaa kyseiset pykälät viipymättä uudelleen päätettäväksi ja itse oikaisee väärässä menettelyssä syntyneet päätökset. Liitteenä 10 on Anita Ruokamon oikaisuvaatimus. Kuntaliiton johtava lakimies Riitta Myllymäki on antanut asiasta 22.12.2016 seuraavan lausunnon: "Kunnallisvalituksen tekijä on hallintolain 28.1 : 1 kohdan (osallisuusjäävi) perusteella esteellinen kun kaupunginhallituksessa käsitellään valituksesta hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa. Kun samasta päätöksestä on tehty useita valituksia, on kaikkien valituksen tekijöiden syytä jäävätä itsensä käsiteltäessä muista em. valituksista annettavia lausuntoja hallinto-oikeudelle (hallintolain 28.1 :n 7 kohdan ns. yleislausekejäävi: luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syytä vaarantuu). Kaupunginhallituksen kokouksen 12.12.2016 pöytäkirjan mukaan Anita Ruokamo on poistunut esteellisenä käsiteltäessä asioita 443, 444 ja 445. Menettely on ollut oikea. Menettelyvirheen korjaamista koskeva pyyntö voidaan hylätä. Hallintolain 53.3 :n mukaan päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla" Todettakoon vielä, että kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei voi tehdä päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen johdota on tällainen kuntalain 91 :n mukainen päätös ja siksi kaupunginhallituksen kokouksen 12.12.2016 pöytäkirjan oikaisuvaatimusohjeeseen on merkitty :lien 443, 444 ja 445 osalta muutoksenhakukielto. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä 040-568 2130) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus hylkää