L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax: 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 25.4.2007 Diaarinumero LSU 2007 Y 64 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Kuortaneen kunnan Kuortaneenkylässä. Janne Laitila Hautamäentie 141 63160 Salmi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 13 hiehoa ja 14 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 142 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen pihattonavettaan sijoittuu 142 lypsylehmää ja 70 hiehoa sekä vanhaan navettaan 20 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Uusi pihattonavetta sijaitsee tilalla Rintala RN:o 3:43 ja vanha navetta tilalla Laitila RN:o 4:88 Kuortaneen kunnan Kuortaneenkylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.
2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 31.1.2007. Lupahakemusta on täydennetty 19.2.2007 ja 20.4.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikka tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kuortaneen kunnan Kuortaneenkylässä noin 10 km Kuortaneen kunnan keskustasta luoteeseen. Lähimmät viisi naapurin asuin ja lomarakennusta sijaitsevat nykyisestä navetasta noin 100 metrin, noin 110 metrin, noin 120 metrin, noin 170 metrin (loma asunto) ja noin 180 metrin etäisyydellä. Näistä noin 110 metrin etäisyydellä sijaitseva naapuri harjoittaa tuotantotoimintaa. Muut naapurien asuin ja lomarakennukset sijaitsevat yli 230 metrin etäisyydellä. Lähimmät neljä naapurin asuin ja lomarakennusta sijaitsevat rakennettavasta pihattonavetasta noin 300 metrin, noin 320 metrin, noin 330 metrin ja noin 370 metrin (loma asunto) etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kuusi naapurin asuin ja lomarakennusta sijaitsevat noin 400 500 metrin etäisyydellä. Näistä noin 420 metrin ja noin 490 metrin etäisyydellä sijaitsevat kiinteistöt ovat lomaasuntoja ja noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva naapuri harjoittaa tuotantotoimintaa. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Nykyisen navetan ympäristö on peltoaluetta ja rakennettavan pihattonavetan ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäaluetta. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I luokan pohjavesialueet, Kylmäkonton ja Patterinmäen pohjavesialueet, sijaitsevat noin 3 km:n ja noin 4 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 13 hiehoa ja 14 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta tilalle Rintala RN:o 3:43 sekä ottamalla käyttöön tilalla Laitila RN:o 4:88 sijaitseva vanha navettarakennus. Toimintaa on tarkoitus laajentaa kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uusi pihattonavetta, jonne tulee tilat 70 lypsylehmälle, 50 hieholle ja 25 vasikalle (alle 6 kk). Toisessa vaiheessa vanha navetta peruskorjataan ja sinne sijoitetaan väliaikaisesti 90 lihanautaa. Kolmannessa vaiheessa uutta pihattonavettaa laajennetaan ja laajennuksen jälkeen sinne tulee tilat 142 lypsylehmälle ja 70 hieholle. Kolmannessa vaiheessa vanhaan navettaan sijoitetaan 20 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Kolmas vaihe on tarkoitus toteuttaa viimeistään vuonna 2014. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 142 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen pihattonavettaan sijoittuu 142 lypsylehmää ja 70 hiehoa sekä vanhaan navettaan 20 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 567 000 litraa vuodessa ja lihamäärä noin 5 000 6 000 kg vuodessa.
Lannan ja jätevesien käsittely 3 Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta kuivikelantamenetelmällä toimivaa poikimiskarsinaa ja juottovasikoiden karsinaa. Tilalla Laitila RN:o 4:88 sijaitsee noin 600 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Tilalle Rintala RN:o 3:43 rakennettavan pihattonavetan yhteyteen tulee kaksi uutta alatäyttöistä noin 2 500 m 3 :n lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla katteella (turve). Pihattonavetasta lietteet siirretään rakennettaviin lietesäiliöihin joko vapaalla pudotuksella tai pumppukaivojen kautta. Lietteen kokoomakuilutilavuutta tulee noin 40 m 3. Lisäksi tilalla on vuokrattuna 617 m 3 lietesäiliötilavuutta Salmen yhteislietesäiliöstä. Yhteensä tilalla tulee olemaan lietetilavuutta noin 6 257 m 3. Rakennettavan pihattonavetan yhteyteen rakennetaan uusi noin 180 m 3 :n kuivalantala, josta sadevedet johdetaan lietesäiliöön. Poikimiskarsinassa ja juottovasikoiden karsinassa kuivikkeina käytetään olkea, turvetta ja purua. Poikimiskarsinasta lanta tyhjennetään 8 kertaa vuodessa ja juottovasikoiden karsinasta 6 kertaa vuodessa. Poikimiskarsinassa pidetään kerralla maksimissaan viittä poikivaa lehmää ja juottovasikoiden karsinassa maksimissaan 15 vasikkaa. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 300 400 m 3 vuodessa sekä muita eläinsuojan pesuvesiä noin 100 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä eläinsuojien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 123,38 ha, josta omaa peltoa noin 84 ha, vuokrapeltoa noin 18 ha ja sopimuspeltoa noin 21,38 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 60 % tapahtuu keväällä viikkojen 20 21 aikana, 20 % kesällä viikkojen 25 26 aikana ja 20 % syksyllä viikkojen 38 39 aikana. Tilalla laidunnetaan 50 kpl hiehoja ja 20 kpl ummessa olevia lehmiä noin 4 kk:n ajan. Laidunalaa on noin 5 10 ha ja osa laidunalasta rajoittuu vesistöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 950 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Nykyisistä laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan noin 6 m 3 :n betoniseen umpisäiliöön, jotka on katettu betonikannella. Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennettavista laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan noin 1,5 m 3 :n umpikaivoon. Umpikaivoista puristenesteet siirretään lietesäiliöihin tai levitetään suoraan peltoon kesällä. Muut varastot Tilalla on kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä, noin 2 000 litran ja noin 3 000 litran. Polttoainesäilöt sijaitsevat osittain betonilaatan päällä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa konesuojassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt (noin 100 l /vuosi) ja loisteputket toimitetaan Kuortaneen kunnassa sijaitsevalle jäteasemalle. Pilaantuneet rehut varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään lannanlevityksen yhteydessä pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja eläinten kuljetusauto noin 50 kertaa vuodessa. Lisäksi liikennettä aiheutuu lannan ja rehun ajosta.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta 4 Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön. Tilalla on käytössä multaava lietevaunu. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kuortaneen kunnan, Lapuan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 5.3. 3.4.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kuortaneen kunnanvirastossa ja Lapuan kaupungin ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Ilkka sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kuortaneen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Lapuan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Kuortaneen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa määräajan jälkeen 11.4.2007. Kuortaneen kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lupapäätöksen valmistelussa tulee huomioida ympäristölautakunnan lausunnossa mainitut asiat. Kuortaneen ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa nro 931/2000 annetut määräykset. Lapuan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että piirustusten mukaan poikimakarsinan lisäksi ternivasikoiden juottokarsina (noin 66 m 2, jonka laskennallinen kapasiteetti on 30 vasikkaa eläintiheydellä 2,2 m 2 /vasikka) on kuivikelannalla. Ternivasikoiden kuivikeosaston syvyys ei käy ilmi piirustuksista. Poikimakarsinan kuivikeosan syvyys on piirustusten mukaan 30 cm ja karsinassa hoidetaan vuosittain noin 140 lehmän poikimiset, joten vuositasolla kuivalannan ja jälkeisten syntymistä ei voida pitää pienenä. Edellä mainittuun viitaten ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan kuivikelannan ja rehujätteiden varastointia asfaltoidulla kentällä ei voida pitää asianmukaisena. Ympäristönsuojeluasetuksen 11 2. momentin mukaan eläinsuojaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys lannan ja virtsan levitykseen käytettävissä olevasta alueesta ja sen pinta alasta. Koska hakija on esittänyt lupahakemuksen yhteydessä lannanlevityspinta alan, joka riittää ainoastaan vaiheen 2. mukaiselle tilanteelle eikä hakija ole esittänyt muutakaan käsittelytapaa lannalle, niin tältä osin hakijan hakemus on osittain puutteellinen eikä ympäristölupaa voitaisi myöntää vaiheen 3. mukaiselle tilanteelle. Hakemuksesta ei voi ympäristönsuojelulain mukaisesti arvioida täyttääkö toiminta ympäristönsuojelu ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Muistutukset ja mielipiteet 5 Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 4.4.2007 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut 16.4.2007 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole annettujen lausuntojen osalta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 19.2.2007, jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan, lietesäiliön, laakasiilojen sekä rakennettavan pihattonavetan, rakennettavien lietesäiliöiden ja laakasiilojen sijaintia ja sijaintipaikan ympäristöä. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Janne Laitilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylään tilalle Rintala RN:o 3:43 ja tilalle Laitila RN:o 4:88 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt asiat ja antanut määräykset lannan varastoinnista ja levityksestä sekä määräyksen, että toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 142 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen pihattonavettaan sijoittuu 142 lypsylehmää ja 70 hiehoa sekä vanhaan navettaan 20 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 5 774 m 3, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Mikäli tilalla ei laidunneta, tulee lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta olla vähintään noin 6 082 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 180 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettavat uudet lietesäiliöt sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vä
6 hintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa vähintään 180 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan pohja voidaan rakentaa myös asfalttibetonista. Rakennettava kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisilla reunoilla ja vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Tarvittaessa lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta. Kuivalantalaan kertyvät sadevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa rakennettavasta kuivalantalasta asema, pohja ja leikkauspiirrokset ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään 31.7.2007 mennessä. Rakennettavat noin 2 500 m 3 :n lietesäiliöt sekä uusi noin 180 m 3 :n kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Rakennettavat lietesäiliöt ja olemassa oleva lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa niiden käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Nykyinen noin 600 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Nykyinen noin 6 m 3 :n puristenestesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella ja rakennettavien laakasiilojen yhteyteen tuleva uusi noin 1,5 m 3 :n puristenestesäiliö tulee kattaa betonikannella. Mikäli pihattonavetan yhteyteen rakennetaan lietteen pumppukaivot, tulee ne kattaa betonikansilla. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 122,16 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö tois
7 tuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.12.2008 mennessä.
8 Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapu
9 ruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuiset reunat, vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella tulee tarvittaessa olla tiivispohjainen kuormauslaatta. Rakennettavasta kuivalantalasta tulee asema, pohja ja leikkauspiirrokset toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja nykyisen lietesäiliön pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty katettavaksi myös hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Mahdolliset lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikansilla hajupäästöjen vähentämiseksi. Uusien lietesäiliöiden ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 3) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien kes
10 kimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai
11 vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.5.2017 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalannan varastointitilan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu seitsemän vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5
12 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kuortaneen kunnanhallitus Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapuan kaupunginhallitus Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Latvamäki Aarne ja Armi, Hautamäentie 138, 63160 Salmi Seppälä Aune, Hautamäentie 181, 63160 Salmi Niemistö Eija, Vierteentie 59, 63130 Mäyry Kalliokoski Pirkko ja Jarmo, Haimarintie 351 as 1, 62170 Lakaluoma Rintamäki Merja, Metsontie 9, 62100 Lapua Pesonen Tarja, Voudinkuja 3 A 3, 02780 Espoo Kurssi Matti, Hautamäentie, 63160 Salmi Saari Maria ja Reijo, Hautamäentie 112, 63160 Salmi Kivistö Veikko, Hautamäentie 206, 63160 Salmi Hautamäki Riitta, Hautamäentie, 63160 Salmi Ylimäki Ilmo ja Sirkka Liisa, Hautamäentie 136, 63160 Salmi Laitila Jouko ja Aila, Rantatie 34, 63100 Kuortane Ala Mutka Sauli ja Airi, Malluusentie 480, 63130 Mäyry Rintala Raili ja Saarimaa Heikki, Hautamäentie 166, 63160 Salmi Juurikka Aku, Hautamäentie 160, 63160 Salmi Kurssi Erkki, Hautamäentie 100, 63160 Salmi
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 13 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Kuortaneen kunnan ja Lapuan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Ilkka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros