PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

PUNKAHARJUN KUNTA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS VAARAN KYLÄSSÄ. Tila (2:146) Tyssiniemi KAAVASELOSTUS

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

115/ /2017 Tela

SAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS, EHDOTUS PURUVEDEN JA SAVONRANNAN RANTAYLEISKAAVOJEN MUUTOS OSALLE TILOISTA JA

YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Ehdotus

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN LAAJENNUKSEN JA MUUTOKSEN SELOSTUS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN LAAJENNUKSEN JA MUUTOKSEN SELOSTUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m


ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Määräysnumero Ulkoasu

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

file:///u:/cad/fiksu2015/base/p/a2000/merkkiluettelo/merkkiluettelo.html

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Vesi kaavassa, yleiskaava

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Poikkeamislupa 458 Muukkolan kylän tilalle Vanhaturkia RN:o 6:3 muodostettavalle määräalalle

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS ENANNIEMI

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5027/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 643/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5027/ /2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Hakija: Pasila Petteri ja Minna

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Transkriptio:

KITEEN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN 1:10 000 EHDOTUS KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AT Kyläalue Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Mikäli rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoverkostoon ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä, rakennuspaikka voi olla tätä pienempi, ei kuitenkaan pienempi kuin 3 000 m 2. Pysyvän asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 k-m 2. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen, yhden aitan, yhden saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Rakennuspaikka on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli rakennuspaikka on kohtuullisin edellytyksin liitettävissä alueella olevaan yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla kyläalue muodostaa suunnittelutarvealueen maankäyttö ja rakennuslain 72.1 :n mukaisen rantavyöhykkeen ulkopuolella. AO Erillispientalojen alue Alueelle saa rakentaa myös asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 5 000 m 2. Mikäli rakennuspaikka liitetään yleiseen vesijohtoverkostoon ja jätevesien asianmukainen käsittely on järjestettävissä, rakennuspaikka voi olla tätä pienempi, ei kuitenkaan pienempi kuin 3 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan pienin koko on kuitenkin 5 000 m 2 ja rantaviivan vähimmäispituus on 50 metriä. Alueella loma-asunnon saa muuttaa ympärivuotiseksi asunnoksi, mikäli käyttövettä on riittävästi saatavissa ja jätevesien asianmukainen käsittely

Kiteen kaupunki 2 (7) on järjestettävissä ja mikäli rakennus ja rakennuspaikka täyttävät muut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen vaatimukset. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 k-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 5 000 m 2, niin lasketaan pysyvän asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.056 mukaan. Erillinen saunarakennus saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuun ottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. RA Loma-asuntojen alue Loma-asuntoalue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa kiinteä ajoyhteys. Uuden rakennuspaikan pienin koko on 3 000 m 2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5 000 m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 3 750-5 000 m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä 2 000 3 750 m 2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin 2 000 m 2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 100 k-m 2. Mikäli loma-asunto sijaitsee yli 50 m rannasta, se saa olla kooltaan enintään 150 k-m2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 k-m 2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 k-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuun ottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen.

Kiteen kaupunki 3 (7) RM Matkailupalveluiden alue Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että tätä yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että yleiskaavaa voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena RM-alueella. Venesatama/venevalkama Alueella saa olla myös uimaranta. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue varten. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue varten. Alue sijaitsee n. 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella. MY-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja varten. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä harjujen suojeluun soranotolta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen.

Kiteen kaupunki 4 (7) MY-3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja varten. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä harjujen suojeluun soranotolta. Alue sijaitsee n. 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. W Vesialue W-1 Arvokas vesialue Alue kuuluu valtioneuvoston esittämään Natura 2000-verkostoon. pv Tärkeä tai vedenhankintaan sopiva pohjavesialue Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia tai rakenteita, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista. Uudisrakentaminen pohjavesialueella edellyttää jätevesien käsittelymenetelmiä, joiden on täytettävä ympäristöministeriön asetuksen ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen tai muu maankäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaantumisriski) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Sellaisista pohjavesialueelle kohdistuvista rakentamis- ja maankäyttötoimenpiteistä, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua, on hankittava asianomaisen ELY-keskuksen lausunto.

Kiteen kaupunki 5 (7) pv/s Vedenottamon suoja-alue Uusi rakennuspaikka Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettavaksi sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. Yleiskaava-alueen raja Yhdystie Yleisiä määräyksiä: Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta ovat: sauna 15 m asuinrakennukset 40 m ja loma-asunnot 30 m, kun kerrosala alle 120 m 2 ja 40 m kun kerrosala yli 120 m 2 muut rakennukset 20 m Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, mikäli rakennus sijaitsee 30 m lähempänä rannasta. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- ja P-alueilla rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5- ja P-alueilla kullekin rantarakennuspaikalle saadaan järjestää yksi enintään 15 x 10 m:n venevalkama- ja uimaranta-alue.

Kiteen kaupunki 6 (7) Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että AM-, AO-, RA-, RA-1-, RA-3- ja RA-4- alueilla sekä niillä RM-alueilla, jotka on tarkoitettu vuokramökkitoimintaa varten, tätä yleiskaavaa saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maanteille. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee tapahtua samasta liittymästä. Uutta liittymää tai liittymän käyttötarkoituksen muutosta varten on haettava lupa tienpitoviranomaiselta ennen rakennusluvan myöntämistä. Vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on hyväksyttävä kunnassa. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole.

Kiteen kaupunki 7 (7) Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin. Helsingissä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Anssi Savisalo Suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-299 Kuisma Reinikainen Projektipäällikkö, DI YKS-503