'VP TI EHALLI NIO Markku Kilpeläinen, Heikki Summala Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset -,::- I d l
Markku Kilpeläinen, Heikki Summala Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset Tiehallinnon selvityksiä 59/2002 TIEHALLINTO Helsinki 2002
Kannen kuva Heikki Heiniö ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-976-5 TIEH 3200792 Edita Prima Oy Helsinki 2002 Julkaisua myy: Tiehallinto, julkaisumyynti telefaksi 0204 22 2652 e-mail julkaisumyynti@tiehallinto.fi TIEHALLINTO Liikenteen palvelut PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 11
ajokel Markku Kilpeläinen, Heikki Summala: Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset. [Road user's perceptions and the impacts of the road weather information service in Finland]. Helsinki 2002. Tiehallinto, Liikenteen palvelut. Tiehallinnon selvityksiä 59/2002. 42 S. + liitt. 4 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-976-5. TIEH 3200792. Asiasanat: arviointi, keli, käyttäytyminen, liikenneturvallisuus Aiheluokka: 84 TI IVISTE LMÄ Liikennesää on Tiehallinnon, Ilmatieteen laitoksen, Liikenneturvan, Liikenne ja Yleisradion yhteistyönä kehittämä liikenteen tiedotus- -vakuutuskeskuksen palvelu. Palvelu on ollut toiminnassa vuodesta 1997. Se tuottaa Liikennesääennusteita, joissa ajokelin ennustetaan olevan seuraavien 24 tunnin tai erittäin huono. 24 tunnin ennuste määräytyy sen sisällä normaali, huono on huonoin kyseisen ajanjakson aikana ennustettavissa oleva mukaan, mikä i. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tien päällä olevien autoilijoiden käsityksiä vallitsevasta ajokelistä ja sen takana olevista tekijöistä ja sitä, millaisia muutoksia autoilijat mandollisesti ovat tehneet matkasuunnitelmiinsa ja ajokäyttäytym iseensä olosuhteiden muuttuessa. Haluttiin myös selvittää miten yleisesti autoilijat hyödyntävät tällä hetkellä Liikennesääpalvelua, ja onko säätiedolla tai matkan aikana. Kuljet-vaikutusta autoilijoiden toimintaan ennen matkaa tajien havaintoja verrattiin myös automaattisten liikenteen mittauspisteiden ja mittoihin. tiesääasemien tallentamiin Kyselylomakkeet jaettiin pääasiallisesti huoltoasemilla ja palautettiin heti täyttämisen jälkeen. Kokeiltiin myös järjestelyä, jossa kuljettaja sai telineestä ja kahvilasta ilmaiset pullakahvit lomakkeen täyttämistä vastaan. lomakkeen, Tällä järjestelyllä saatiin suhteessa vähemmän ja huonolaatuisempaa aineistoa. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 17 eri huoltoasemalla 1605 henkilöä, joista ajoneuvon kuljettajia 1460. Tutkimuksia suoritettiin Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Oulun seudulla. Kyselyt suoritettiin sääennusteiden perusteella valituissa vaihtelevissa olosuhteissa. Säätietoa oli aktiivisesti hankkinut hieman odotettua pienempi osuus vastanneista kuljettajista, noin 16 %. Näiden ohella oli myös melko suuri ryhmä kuljettajia, jotka ilmeisesti kokivat saaneensa säätietoa passiivisesti. Nämä kaksi ryhmää erosivat siten, että aktiivisesti säätietoa hankkineet olivat saaneet tietonsa merkitsevästi useammin aktiivisilla tiedonhankintatavoilla, kuten internetin tai matkapuhelimen välityksellä. Lisäksi aktiivisesti säätietoa mat hankkineet raportoivat merkitsevästi useammin tehneensä muutoksia kuin säätietoa hankkimattomat tai passiiviset (17 % vs. 4%). -kasuunnitelmiin nopeuskäyttäytyminen eri olosuhteissa oli hyvin Kaikkien kolmen ryhmän Tulokset viittasivat myös siihen, että huonoimmilla keleillä tien yhtenevää. päällä tehtyjen muutosten ohella oli jätetty matkoja kokonaan tekemättä. Ilmeni, että erittäin huonon kelin ennusteen ollessa voimassa ja julkisuudessa, kuljettajat olivat merkitsevästi useammin työhön liittyvällä matkalla (69 % %) ja harvemmin vapaa-ajan matkalla (17% vs. 33 %). On rohkaise- vs. 53 vaa, että säätietoa hankkineet olivat tehneet myös muutoksia ajosuunnitelmiinsa. Noin 57 % kuljettajista vastasi jonkin muun tekijän kuin sään vaikuttavan Ainoastaan kiireiset kuljettajat erosivat merkitsevästi ajokäyttäytymiseensä. muista. He raportoivat noin 2,5 km/h korkeamman tavoitenopeuden 80 km/h enemmän ohittamisia ja lyhyemmän seuraamisetäi nopeusrajoitusalueella, -syyden.
Tiehallinnon, Ilmatieteen laitoksen ja kuijettajien luokitukset kolmiportaisella Liikennesääasteikolla jakautuivat tutkimusajankohtina hyvin eri tavalla ja korreloivat toisiinsa suhteellisen heikosti. Tämän arvioidaan johtuvan suurelta osin siitä, että ajanjaksot ja asiaan vaikuttavat tiedot, joiden perusteella nämä eri arviot tehdään, ovat hyvin erilaiset. Myös tutkimusasetelma saattoi vaikuttaa jakaumien muotoutumiseen otoksessa.
vs. 53 Markku Kilpeläinen, Heikki Summala: Road users perceptions and the impacts of the road weather information service in Finland. Helsinki 2002. Finnish Road Administration. Finnra Reports 59/2002. 42 p. + app. 4 p. ISSN 0788-3722, ISBN 951-726-976-5. TIEH 3200792. SUMMARY The Traffic Weather Information Service (TWIS) is a traffic information service designed by Finnish road administration, the Finnish meteorological institute, the Centra! Organisation for Traffic Safety, the Traffic Insurance Centre and the Finnish Broadcasting Company. It produces forecasts that classify the driving conditions in a specific county during the next 24 hours as normal, poor or very poor. The service has been functioning since autumn 1997. There is a set of criteria for the different classifications and a target proportion of very poor classification. It is maintained that roughly 5 % of an average winter's forecasts should warn drivers of very poor driving conditions in at least some area of the country. This is of course subject to great variation and determined ultimately by the weather. So far the proportion of the forecasts warning of very poor conditions has been consistently and considerably lower (Anttila et al., 2001). The motivation of this research was to study how drivers perceive the prevailing weather and road conditions they encounter while driving and what changes do they possibly make before or during the trip. Furthermore, the research attempted to establish the drivers' use of the TWIS and its possible effects on driver behaviour. Finally, it attempted to examine the correlation between the TWIS forecasts presented in the media and the perceptions of drivers travelling in the same area at the same time. The drivers' perceptions were also compared to measures from the automatic traffic measurement stations and road weather measurement stations. The questionnaire was distributed at service stations located by ordinary two lane highways outside urban areas. The research was conducted between November 15, 2001 and February 27, 2002. The data were acquired from southern, western, middle and mid-north areas of Finland, since the weather can vary considerably between those different areas. The volunteering drivers were handed the questionnaire while the distributors of questionnaires were at the drivers' disposal for instructions. The query was returned directly after the questions were replied. During the research another method was attempted, in co-operation with the service station personnel. Instructions were posted near the cash registers, and drivers were offered free coffee and pastry in the service station cafeteria if they would fill the questionnaire and return it to a container by the poster. The personnel were to bring out the poster stand when advised to do so on telephone. This method proved to be neither economically nor scientifically as satisfying as the hand-to-hand method. About 16 % of the participating drivers had actively acquired weather information. In addition there was a substantial group of drivers who apparently considered having received information passively. The two groups differed such that the active acquirers had received the information more often by active methods such as internet or mobile phone. The active acquirers also reported more changes in trip plans than the passives or those reporting no information acquisition. The speed behaviour of the three groups was very similar. The results also indicate that some trips are cancelled or postponed during very bad weather conditions. With the very bad conditions rating in the media, drivers were significantly more often on a work related trip (69 % %) and more seldom on a leisure trip. The conditions ratings of and the drivers had rather dissimilar distributions and they cor- FINNRA, FMI related weakly. This is probably mostly due to the different time spans and knowledge underlying the ratings.
-me ESIPUHE Talviaika on Suomessa hankaline sää- ja kelioloineen maantieliikenteellem huomattavasti suurempi ongelma kuin ruuhkat. Liikenteen sujuvuus, mutta ennen kaikkea turvallisuus heikkenee huonojen olosuhteiden vuoksi merkittävästi. Mandollisuudet teiden talvihoidon oleelliseen parantamiseen näyttävät heikoilta ja siksi tarvitaan sopeutumista vallitseviin oloihin. Ajantasainen tiedotus kelioloista auttaa kuljettajia ennakoimaan matkaan liittyviä päätöksiä ja toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla tien päällä. Tarkoituksena on hyvän ennakkotiedon muuttuminen järkeväksi toiminnaksi. Kelitiedotuksen kehittämiseksi tässä tutkimuksessa selvitetään, miten tien päällä olevat auton kuljettajat arvioivat keliä ja miten hyvin ennakkotiedot vastaavat vallitsevia olosuhteita. Samalla kysyttiin, miten kuljettajat olivat hankkineet etukäteen tietoa ja kuinka ennusteet sekä tilannetiedot olivat vaikuttaneet matkaa koskeviin päätöksiin ja ajokäyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen on tehneet fil.yo. Markku Kilpeläinen ja professori Heikki Summala Helsingin Yliopiston psykologian laitoksen liikennetutkimusyksiköstä Tiehallinnon toimeksiannosta. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet ylimeteorologi Ilkka Juga ja tuotantopäällikkö Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta, tiedotuspäällikkö Rolf Gabrielsson Liikenneturvasta, liikenneturvallisuuspäällikkö Pekka Sulander Liikennevakuutuskeskuksesta, liikennetutkija Tuuli Ryhänen Uudenmaan tiepiiristä, palvelupäällikkö Jorma diplomi-insinööri Magnus Nygård Tiehallinnon liikenteen palveluista. Helin ja Selvitykseen on saatu Euroopan Unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) rahoi -tu sta. Helsingissä joulukuussa 2002 Tiehallinto Liikenteen palvelut
Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset Sisältö 1 JOHOANTO 11 1.1 Liikennesäätiedotus 11 1.2 Tutkimuksen tavoitteet 12 2 MENETELMÄT 13 2.1 Kyselytutkimus 13 2.2 Liikennesää-tieto 14 2.3 Liikenteen automaattiset mittausasemat 14 2.4 Tiesääasemat 15 2.4.1 Automaattinen asiantuntijajärjestelmä Ruotsissa 15 3 TULOKSET 17 3.1 Aineiston peruskuvailu 17 3.1.1 Säätiedon hankinta yleisesti 19 3.1.2 Nimenomaan Liikennesäätiedotusta käyttäneet 21 3.1.3 Radion mandollisuudet tiedottamisessa 21 3.2 Tiedotuksen vaikutus 21 3.2.1 Matkan tekemättä jättäminen 25 3.2.2 Muiden tekijöiden vaikutus 25 3.3 Liikennesääluokituksen ja kuljettajien havaintojen yhteensopivuus 26 3.3.1 Tiehallin non luokitusehdotukset 26 3.3.2 Ilmatieteen laitoksen ennusteet tiedotusvälineissä 27 3.3.3 Koetut sää- ja keliolosuhteet suhteessa voimassa olleeseen fuokitukseen 29 3.3.4 Kuljettajien kokemukset suhteessa asiantuntijajärjestelmän luokituksiin 31 3.3.5 Yksittäisen päivän lähempi tarkastelu 35 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 38 5 LÄHTEET 41 6 LIITTEET 42
24 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 11 JOHDANTO I JOHDANTO 1.1 Liikennesäätiedotus Liikennesää on Tiehallinnon, Ilmatieteen laitoksen, Liikenneturvan, Liikennevakuutuskeskuksen ja Yleisradion yhteistyönä kehittämä liikenteen tiedotuspalvelu, jossa tienkäyttäjille tiedotetaan kelistä ja sen muutoksista (Anttila ym, 2001). Keli tarkoittaa tässä tienpinnan tilaa, johon vaikuttavat sääolotja kunnossapito. Liikennesäässä ennustetaan pääteiden ajokelistä seuraavan tunnin aikana asteikolla "normaali", "huono" tai "erittäin huono". Edellä oleva luokitus on aikanaan asetettu kuljettajien kokemuksien perusteella. Tiehallinto lähettää oman Liikennesää-ehdotuksensa Ilmatieteen laitokselle, joka yhdistää ehdotuksen tiedot 24 tunnin sääennusteeseen ja tekee lopullisen Liikennesääennusteen. Ilmatieteen laitos lähettää tämän ennusteen tiedotusvälineille. Tarjolla olevasta liikenteeseen liittyvästä informaatiosta ovat autoilijat nimenomaan eniten kiinnostuneita säähän ja keliin liittyvästä tiedosta, etenkin kun he ovat harvemmin tehtävällä, pidemmällä matkalla (ka=353 km, md=230 km) (Penttinen, 1996). Pitkällä matkalla olevat ovat yksi Liikennesääpalvelun keskeinen käyttäjäryhmä. Kiinnostuksesta huolimatta kuljettajat arvioivat talvikelin vaarallisuuden usein väärin. Heinijoen (1994) tutkimuksessa autoilijat arvioivat ajamansa tien liukkautta asteikolla liukas, melko liukas, melko pitävä, pitävä. Haastatelluista autoilijoista 25,5% arvioi tien pinnan liukkauden 2-3 luokkaa mittauksilla todettua pitävämmäksi. Mm. tämän takia he myös sopeuttavat ajotapaansa puutteellisesti. Etenkin erittäin liukkaalla nopeudet ovat yhtä korkeita, jopa korkeampia kuin melko liukkaalla. Myöskään kriittisen lyhyitä ajoneuvovälejä ei erittäin liukkaalla kelillä ole mainittavasti vähemmän kuin melko liukkaalla kelillä (Saastamoinen, 1993). Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien onkin arvioitu olevan jopa 20-kertainen talvella jäisillä talvikeleillä ver- riskin rattuna riskiin kuivilla, pitävillä talvikeleillä (Malmivuo, Peltola, 1997). Liikennesäätiedotuksen tunnettavuutta ja osuvuutta on tutkittu aiempina talvina puhelinhaastatteluin ja jälkeenpäin tehdyin asiantuntija-arvioin (esim. Anttila ym, 2001). Nyt tehdyssä tutkimuksessa haluttiin pureutua autoilijoiden kokemuksiin säästä ja kelistä juuri silloin kun he ovat tien päällä kyseisillä ja keliolosuhteilla. Tämän takia suoritettiin autoilijoille kyselytutkimuksia sääheidän ajomatkansa varrella sijaitsevilla huoltoasemilla. Autoilijoiden kokemusten ohella oli tärkeää selvittää, mitä muutoksia he ja ajokäyttäytymiseensä kohda- mandollisesti tekevät matkasuunnitelmiinsa tessaan erilaisia ajo-olosuhteita. Tämänkertaisessa tutkimusasetelmassa on se, että olosuhteiden takia matkan kokonaan teke- toisaalta ongelmallista mättä jättäneet eivät lainkaan päädy otokseen. Liikennesäätiedotuksen olennaisena tavoitteena on myös se, että mandollisimman moni autoilija jättäisi ajomatkan kokonaan tekemättä, kun varoitetaan normaalia huonom Näin kohonneen onnettomuusriskin aiheuttamat haitat jäi-mastsivät pienemmiksi. Tämän tavoitteen toteutumista lähestyttiin tutkimalla, oli- ajokelistä. vatko matkaa tekevät kuljettajat jonkin taustamuuttujan (ikä, ajokokemus tms.) suhtee erilaisia eri sää- ja keliolosuhteiden vallitessa. Helpompaa oli
sää- 12 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset JOHDANTO tutkia matkaan lähteneiden autoilijoiden tekemiä muutoksia ja niiden yhteyksiä matkan aikana vallinneisiin sää- ja keliolosuhteisiin. Tässä tutkimuksessa ei sinänsä tutkittu autoilijoiden mielipiteitä tai tuntemusta aiemmin mainitusta Liikennesääpalvelusta tai mistään tietystä tiedotuspalvelusta. Haastattelussa autoilijoilta kysyttiin ensin havaituista olosuhteista ja omasta ajokäyttäytymisestä ja vasta sen jälkeen kelin tiedotukseen käyttöön liittyvistä asioista. ja sen 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Kyselytutkimusten tavoitteena oli selvittää, miten autoilijat kokevat erilaiset ja keliolosuhteet, joita kohtaavat ajomatkan aikana ja miten autoilijoiden käsitykset vastaavat Liiken nesäätiedotusta. Tulisiko Liikennesääluokitusta kenties kehittää jotenkin paremmin vastaamaan autoilijoiden tottumuksia? Onko autoilijoiden säätä ja keliä koskevissa tulkinnoissa jokin erityisen vääristynyt osa-alue, johon neuvontaa tulisi erityisesti kohdentaa? Kokemuksia haluttiin tutkia mandollisimman läheisessä yhteydessä kulloinkin vallitsevaan ja ajokeliin. Tämä vuoksi kutakin autoilijaa haastateltiin matkan var-säähän rella olevalla huoltoasemalla, kun autoilija oli juuri ajanut kyseisissä olosuhteissa ja kokemukset niistä olivat mandollisimman tuoreina hänen muistis -saan. Koska Suomen eri alueet ovat tyypillisten sää- ja keliolosuhteiden suhteen melko erilaisia, tutkimukset oli kohdennettu neljälle eri alueelle, jotka arvioitiin etukäteen olosuhteiltaan toisistaan poikkeaviksi. Nämä alueet olivat Etelä-Suomi, Keski-Suomi, Länsi -Suomi ja Oulun seutu. Haluttiin myös selvittää, millaisessa suhteessa autoilijoiden kokemukset säästä ja kelistä ovat Tiehallinnon Liikennesääluokitukseen ja toisaalta tie sää- ja kelitietoihin. Tiesääasemat mittaavat muun -sääasemien mittaamiin muassa ilman ja tien lämpötilaa, tuulen nopeutta ja sadetta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin, onko autoilijoiden kokemus säästä ja kelistä yhteydessä heidän itsensä raportoimaan ja automaattisten nopeusmittauspisteiden mittaamaan ajokäyttäytymiseensä.
14 Kelitiedotuksen kokem men ja vaikutukset MENETELMÄT 2.2 Liikennesää -tieto Haastatteluajankohdilta hankittiin kyseisiä maakuntia koskevat Liikennesääluokitukset. Lisäksi selvitettiin Tiehallinnon antamat Liikennesääehdotukset, jotka päivitetään pääsääntöisesti neljä kertaa vuorokaudessa, noin kello 4, 10, 16 ja 22, että Ilmatieteen laitoksen mediaan lähettämät lopulliset ennusteet, jotka on päivitetty päivän aikana kolmesti, kello 5, 10 ja 15. Jokaiseen kyselytutkimuksen vastaukseen voitiin näin liittää asiaankuuluvalla alueella kyseisenä aikana voimassa ollut Tiehallinnon Liikennesääluokitus ja tiedotusvälineissä esiintynyt ennuste. 2.3 Liikenteen automaattiset mittausasemat Kuljettajien raportoimia tavoitenopeuksia verrattlin niitä lähellä olevien liikenteen automaattisten mittausasemien(lam) sillä hetkellä mittaamiin keskinopeuksiin. Keskinopeudet mitattiin 15 minuutin jaksoissa. Tutkimuksessa käytettiin vain henkilöautojen tietoja. Kuvassa 1 on käytettyjen LAMpisteiden sijainti. Huoltoasemat, joilla kyselyitä suoritettiin sijaitsivat keskimäärin 11 km etäisyydellä LAM-pisteistä, vaihteluväli 2-31 km ja keskimäärin 8 km etäisyydellä lähimmästä tiesääpisteestä, vaihteluväli 0-18 km. Nopeusrajoitus pääasiallisesti 100 km/h Olosuhteiden mukaan vaihteleva nopeusrajoitus 222 1204 404 226..,, 922 223 206 221 403 122 423 111 521 Kuva 1. Tutkimuksessa käytetyt liikenteen mittauspisteet, joiden läheisyydessä myös kyselytutkimuksissa käytetyt huoltoasemat ja tiesääasemat sijaitsevat.
Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 1 5 MENETELMÄT 2.4 Tiesääasemat Tiehallinnolta hankittiin myös tiesääasemien aineistoa, jota käytetään apuna muun muassa Tiehallinnon Liikennesääluokitusten asettamisessa. Tiesääasemat tallentavat noin 20 minuutin välein kymmeniä säätä ja tien tilaa koskevia fysikaalisia mittoja. Alla esiteltävän automaattisen asiantuntijajärjestelmän ohella tiesääasemien tietoa käytettiin hyväksi Tiehallinnon asiantuntijoiden tekemien tulkintojen muodossa. 2.4.1 Automaattinen asiantuntijajärjestelmä Ruotsissa Norrman (2000) on kehittänyt luokittelujärjestelmän, jossa tien pinnan liukkaus on luokiteltu Ruotsin Tielaitoksen tiesääjärjestelmän (RWIS) antamien fysikaalisten mittojen perusteella. Ruotsin alueella on noin 600 tiesääase ja tallentavat puolen tunnin välein ilman ja tienpinnan -maa, jotka mittaavat ja suunnan, sekä lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden, tuulen nopeuden sateen (lumi/vesi). Asiantuntijajärjestelmä luokittelee tienpinnan kymmeneen primääriin liukkaustyyppiin. Järjestelmä toimii JOS-NIIN-säännöistä muodostuvan päätöksentekopuun pohjalta. Järjestelmä käyttää edellä mainittuja RWISjärjestelmän tallentamia mittoja ja johtaa niistä lisämittoja. Keskeisin johdettu mitta on ilman kosteudesta ja lämpötilasta laskettu kastepiste. Näiden mittojen ja päätöksentekosääntöjen perusteella järjestelmä ilmoittaa, että tienpinnalla on kyseisellä hetkellä vallinnut hyvä pito tai yksi kymmenestä liukkaustyypistä. Kun järjestelmää sovellettiin Ruotsissa kolmen aiemman, ilmastollisesti erityyppisen talven aineistoihin, todettiin järjestelmän soveltuvan varsin hyvin liukkaustyyppien luokitteluun. Samoin järjestelmän avulla voitiin helposti tutkia eri liukkaustyyppien yleisyyttä. Kun verrattiin järjestelmän antamia luokituksia tienhoitajien raportoimiin hoitotoimenpiteisiin, tulokset olivat vaikeam- min tulkittavia. Kriittinen onnistumisindeksi laskettiin fli+h I fl1 tai h eli päivät jolloin tie luokiteltiin liukkaaksi ja sitä hoidettiin suhteessa kaikkiin päiviin, jolloin ainakin toinen ehdoista toteutui. Indeksi vaihteli liukkaustyypeittäin välillä 12% (tyyppi 10, jäätyvä vesipeite) ja 69% (tyyppi 6 jäätyvä kosteus, jonka jälkeen kuura). Tätä voidaan selittää esimerkiksi sillä, että asiantuntijajärjestelmä määrittää liukkaustyypin toteutuneiden fysikaalisten mittojen perusteella, kun hoitotoimenpiteet toteutetaan usein ennusteiden varassa 1996). (Gustavsson, Liukkaustyyppeihin luokiteltua aineistoa verrattiin myös kyseisinä talvina tapahtuneiden onnettomuuksien jakaumaan (Norrman et al., 2000). Onnettomuuksia oli yhteensä 246. Suurin osuus onnettomuuksista tapahtui liukkaustyypin 2 (lumisade jäiselle tien pinnalle) vallitessa (36%). Onnettomuusluokille laskettiin suhteellinen onnettomuusriski, eli tietyn liukkausluo aikana tapahtuneet onnettomuudet jaettiin keskimääräisellä onnetto--kan muusmäärällä samanpituisena aikana. Suhteutettuna eri liukkaustyyppien esiintymismäärään, suurimmat onnettomuusriskit olivat liukkaustyypeillä 1 4 (lumisade+kuura) ja 2 (lumisade jäi-(vesi-/räntäsade jäiselle tienpinnalle), selle tienpinnalle), onnettomuusriskikertoimet järjestyksessä 11,6, 6,4 ja 6,1. kelin onnettomuusriski- Asiantuntijajärjestelmän ei-liukkaaksi luokitteleman kerroin oli 0,7.
(Norrman, 16 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset MENETELMÄT On myös huomioitava, että edellä mainittujen korkean onnettomuusriskin liukkaustyyppien vallitessa kunnossapitotoimenpiteet olivat käynnissä kaikkien tapahtuneiden onnettomuuksien aikana. Norrman painottaa, että koska kunnossapitotoimenpiteet eivät näytä olevan tarpeeksi tehokkaita, tulisi autoilijoiden tietoisuutta liukkaudesta lisätä ja mandollisesti alentaa nopeusrajoituksia väliaikaisesti. Nyt tehdyssä tutkimuksessa oli mandollista verrata tällaisen automaattisen asiantuntijajärjestelmän ja kyseisellä tiellä ajaneiden autoilijoiden arvioiden tarkkuutta tienpinnan liukkauden suhteen. Tämä suoritettiin niin, että ensin ja alueita vastaavat kerättiin aineisto, jossa oli kyselytutkimusten ajankohtia automaattisten tiesääpisteiden antamat mitat. Koska saatavilla ei ollut vastaavaa julkaistua, suomalaista asiantuntijajärjestelmää, tiedot syötettiin 2000) pohjalta tehtyyn asiantuntijajärjestelmään, jolloin tulokseksi saatiin yllä kuvatun kaltaiset luokitusnumerot. Tämän jälkeen jokaiseen kyselytulokseen liitettiin asiaankuuluva luokitus ja tehtiin vertailut. Tässä tutkimuksessa ei liukkaustyyppiluokan 10 (jäätyvä vesipeite) päätöksentekosääntöä toteutettu aivan samanlaisena kuin se on Norrmanin mallissa, mutta tästä seuraa vain, että liukkaustyyppi 10:n suhteen tulokset eivät ole vertailukelpoisia Norrmanin (2000) tulosten kanssa. Muiden liukkaustyyppien suhteen erolla ei ole vaikutusta. Tässä tutkimuksessa ei ollut tarkoituksena selvittää tämän järjestelmän suoraa sovellettavuutta tiesääjärjestelmän yhteydessä. Erot edellä mainitussa Suomen ja Etelä-Ruotsin ilmastoissa sekä tie-10 päätöksentekosäännössä, sääjärjestelmien mittauslaitteissa aiheuttavat sen, että tätä kokeellista järjestelmää ei voida soveltaa ilman lisätutkimuksia ja kehitystyötä. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli herättää kiinnostusta tällaisten järjestelmien tutkimiseen ja kehittämiseen.
Keski Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET ipi 3 TULOKSET 3.1 Aineiston peruskuvailu Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 1605 henkilöä, joista 1460 oli kyseisellä matkalla ajoneuvon kuljettajana. Tilastoflisissa analyyseissa on käytetty vain vastauksia. Tarkasteluissa, joissa niin erikseen mainitaan, on ra-kuijettajien jattu pois alle 20 kilometrin ajomatkalla olleet autoilijat, koska heillä ei luultavasti ole ehtinyt muodostua kuvaa kyseisen päätien sää- ja ketiolosuhteista matkan kyseisellä tiellä ajaneet. Vastauk- vastaavalla tavalla kuin pidemmän sista 37 hylättiin lomakkeen selvästi epätäydellisen ja epätarkoituksenmukaisen täyttämisen vuoksi. Alueittain vastaukset jakautuivat melko tasaisesti. Lopullisen tutkimusaineiston kyselyistä 26,4 % tehtiin Etelä-Suomen alueella, 26,3 % Keski- Suomessa, 22,4 % Länsi-Suomessa ja 24,9 % Oulun alueella. Liikennesää luokituksen suhteen vastaukset jakautuivat seuraa-tiedotuksessvasti: Normaalia keliä raportoitiin 35 %, Huonoa 52 % ja 13 % vastauksista käytetyn Taulukko 1 esittää kyselytutkimusten ajankohdat, suorituspaikat ja saadut vastaukset Liikennesääluokittain. On hyvä huomata, että kaikista kelin Liikennesääasteikolla normaaliksi arvioineista kuljettajista vain 3 % arvioi sään liikenteen kannalta erittäin hyväksi 20 % tien pinnan pitäväksi. Normaali keli on siis yleisesti ottaen autoilijoi- ja den mielestä pikemminkin sellainen, jolloin sää on liikenteen kannalta kohtalainen ja tien pinta melko pitävä tai hieman liukas. Taulukko 1. Ohjattujen kyselytutkimusten suorittamisajat ja -paikat sekä vastausten jakautuminen Liikennesääluokittain. Päivä Normaali Huono Erittäin Huono Yht. Alue To 15.11.2001 10 64 31 105 Etelä vt6 To 13.12.2001 8 10 1 19 Etelä vt6 Ke19.12.2001 7 32 22 61 Keski vt9 La 29.12.2001 74 53 4 131 Etelä vt6 To 3.1.2002 27 15 2 44 Etelä vt2 La 19.1.2002 11 60 13 84 Keski vt9 To 24.1.2002 5 34 27 66 Länsi vt2 Ti 29.1.2002 6 76 22 104 Länsi vt8 La 2.2.2002 35 41 2 79 Länsi vt8 Ti-To 5-7.2.2002 125 218 22 365 Oulu vt8,vt4 Ma 18.2.2002 77 43 2 122 Etelä vt6 Pe22.2.2002 66 7 0 73 Länsi vt2,vt8 La 23.2.2002 12 60 20 92 Keski vt9 Ke 27.2.2002 28 68 3 99 Keski vt9 "Pullakahvi"- vastaukset 77 66 18 160 Länsi vt2, vt9, yhteensä Oulu vt8 Yhteensä 568 847 189 1605 Osuus kaikista 35 % 52 % 13 %
-kojen ja 18 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET Naisia koko maan kyselyyn osallistuneista kuijettajista oli 10,9 %. Henkilöauton kuljettajista 14,3 % oli naisia. Tämä on jonkin verran vähemmän kuin Suomen ympärivuotisen ajosuoritteen mukaan olisi odotettavissa, sillä naisten osuus koko maan henkilöauton kuljettajana syntyvästä ajosuoritteesta on 1999). Tämän tutkimuksen aineistosta ei löydy mitään mikä suoraan selittäisi tätä eroa. Voidaan kuitenkin arvella, että kun ero miesten ja naisten suoritteissa syntyy pääasiassa miesten pidempien matkojen tuloksena matkojen lukumäärien ollessa melko samanlaiset (Pastinen, 1999), on odotettavissa, että miesten osuus maantiellä autoilevista on vielä suurempi kuin muuten. Tämän tutkimuksen kaikki kyselyt puolestaan tehtiin maanteillä. Eniten naisia kaikista kuijettajista oli Etelä- Suomessa, 13,9 %, vähiten Oulun seudulla ja Länsi-Suomessa, 9,1 %. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että Oulun seudulla ja Länsi-Suomessa on tutkimukseen osallistunut huomattavasti enemmän kuorma-autoilijoita kuin Etelä-Suomessa (17,3 % ja 8,5 %). Kyselyyn vastanneista kuormaautoilijoista 99 % oli miehiä. Kuorma-autoilijoita oli kaikista haastatelluista kuljettajista 12 %. Ajomatkat, joilla kuljettajat olivat kyselyyn osallistuessaan, jakautuivat niin, että alle 20 km ajomatkalla oli noin 20 % kaikista kuljettajista. Henkilöauton kuljettajien ajomatkojen keskiarvo oli 188 km ja mediaani 120 km, kuormaautoilijoiden 395 km ja 300 km. Nämä tunnusluvut ovat ilmeisesti hieman todellista korkeampia, sillä osa kuijettajista on ilmeisesti vastannut kysymykseen edestakaisen ajomatkan. kuitenkin lähes neljäsosa (Pastinen, Kuorma-autot --- Henkilöautot 100% 80% 60% 40% 20% 0% 0 100 km 500 km 1000 km 2000 km Kuva 2. Kyselyyn osallistuneiden kuijettajien kyselyhetkellä suorittamien ajomat pituuksien kumulatiiviset jakaumat. Erilliset jakaumat kuorma-auton henkilöauton kuijettajille. Henkilöautoilijoiden ajomatkojen tarkoitukset jakautuivat siten, että 13 % tai töistä, 28 % oli työasialla, 19 % oli ostos- tai kuljettajista oli matkalla töihin ja 40 % muulla vapaa-ajanmatkalla. Kuorma-auton muulla asiointimatkalla kuljettajista luonnollisesti lähes kaikki olivat työhön liittyvällä ajomatkalla.
205 1999). radion Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 19 TULOKSET 311 Säätiedon hankinta yleisesti Aiemmin puhelinhaastatteluissa noin 44 % vastanneista sanoi nähneensä Liikennesäätiedotusta televisiossa vähintään kerran päivässä. Radiosta tiedotusta sanoi näin usein kuulleensa 32 % vastaajista (Nygård ja Rämä, Nyt tehdyssä kyselyssä noin 16,4 % kuljettajista raportoi hankkineen - sa liikennettä koskevaa säätietoa kyseistä matkaa varten edes jostain lähteestä. 9,4 % kuljettajista vastasi hankkineensa tietoa television kautta, 13 % kautta. Vähintään 100 km:n ajomatkalla olevista kuljettajista 24,4 % varsin suuria eroja kanden tutkimuksen tulosten välillä selittää osaltaan se, että kysymysten sävy on ollut hie- raportoi hankkineensa säätietoa. Näitä man erilainen. Nygårdin ja Rämän puhelinhaastattelututkimuksessa kysyttiin tiedotuksen huomaamista, nyt tehdyssä tutkimuksessa tiedon hankkimista. Ehkä osa vastaajista ei kokenut tiedon passiivista vastaanottamista esimerkiksi television uutisten yhteydessä tiedon hankkimiseksi. Seuraavassa kysymyksessä pyydettiin säätietoa hankkineita tarkentamaan, mistä olivat saaneet kyseisen tiedon. Tähän kysymykseen vastasi kuitenkin kuljettajaa, jotka olivat kieltäneet hankkineensa Liikennesäätietoa. Tästä joukosta ainakin suuren osan voi arvella olevan kuljettajia, jotka eivät katsoneet aktiivisesti hankkineensa säätietoa, vaan saaneensa sitä. Tätä tukee osaltaan se, että näiden joukossa säätieto oli vain kerran saatu internetin kautta eikä kertaakaan matkapuhelimella. Näitä hyvin aktiivisia tiedonhankintamenetelmiä oli säätietoa hankkineiden keskuudessa käytetty huomattavasti enemmän, esimerkiksi internetiä 19 vs. 1 kuljettajaa (2 p<0,001).1 Tästä eteenpäin tätä kuljettajaryhmää käsitellään säätietoa passiivisesti vastaanottaneina. Kuvasta 3 näkyy, kuinka paljon kutakin tiedonhankintamenetelmää on käytetty. Kuvassa erotellaan aktiivisesti säätietoa hankkineet tietoa passiivisesti vastaanottaneet. ja 1 P-arvo kertoo todennäköisyyden, jolla kyseessä oleva tulos on sattuman aiheuttama. Jos esimerkiksi p<0,ool. on 0,1 % mandollisuus, että tulos on sattuman aiheuttama.
Kelitiedotuksen kokem men ja vaikutukset TULOKSET 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% I - ii 1!U Hankkinut aktiivisesti 0 Vastaanottanut passilvisesti - Radio iv Internet IVtkapuh Teksti-TV FvlJut Usearrpi Kuva 3. Eri välineiden kautta säätietoa hankkineiden osuus säätietoa hankkineista passiivisesti tietoa saaneista yli 20 km ajomatkalla olleista kuijettajista. ja Taustamuuttujien itsenäisiä vaikutuksia säätiedon aktiiviseen hankkimiseen tarkasteltiin logistisen regressiomallin avulla, jossa taustamuuttujien yhteiset varianssit on otettu huomioon. Analyysissa olivat mukana vain henkilöauton kuljettajat. Tässä tilastollisesti merkitsevät päävaikutukset ovat sukupuoli (p<0,ol), ajokokemus vuosina (p<0,001), vähäinen ajokokemus kilometreinä viimeisen 12 kk aikana (p<0,02), kuljettajan ajokeliarvio (p<0,05) sekä pitkä ajomatka haastatteluun osallistuessa (p<0,ool). Tulokset tarkemmin alla. Naisten joukossa säätietoa hankkineiden osuus oli noin 2 -kertainen miehiin verrattuna. Alle 2 vuotta autoilleisiin verrattuna yli 30 vuotta autoilleet olivat hankkineet säätietoa noin 5 kertaa useammin ja yli 40 vuotta autoilleet noin 15 kertaa useammin. Yli 50 tuhatta kilometriä viimeisen 12 kk aikana ajaneisiin verrattuna olivat 11-35 tuhatta ajaneet hankkineet tietoa noin 2,5 kertaa useammin ja alle 5 tuhatta ajaneet noin 8 kertaa useammin. Alle 20 km matklla oleviin verrattuna olivat 20-100 km matkalla olevat hankkineet tietoa 3,5 kertaa useammin ja yli 100 km matkalla olevat noin 9 kertaa useammin. Ajokelin erittäin huonoksi olivat hankkineet säätietoa noin 2 kertaa niin usein kuin muut. Tutkittaessa vastaavalla tavalla kyseisten taustamu uttujien vaikutusta kuljettajien kokemukseen ajokelistä suhteessa voimassa olleeseen Liikennesääennusteeseen, ei millään taustamuuttujalla ollut merkitsevää päävaikutusta.
ajokeli, huonosta pitävänä, Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 21 TULOKSET 3.1.2 Nimenomaan Liikennesäätiedotusta käyttäneet Niiden 230 kuljettajan osalta, jotka vastasivat hankkineensa matkaansa varten jotain Liikennesäätä koskevaa tietoa, tarkastettiin myös tarkempia selvityksiä kyseisen tiedon sisällöstä. Jotta näiden avovastausten sisältöjen Liiken-tulkinta olisi mandollisimman yksiselitteistä, katsottiin nimenomaan nesääpalvelun käyttäjiksi sellaiset kuljettajat, joiden vastauksessa mainittiin mikä Liikennesäätiedotuksessa useimmiten esiintyy. Noin 7,5 % säätiedotusta hankkineista kuljettajista eli noin 1,2 % kaikista raportoi tiedotuksessa olleen sanan ajokeli. Näistä 73 % mainitsi tiedotuksen varoittaneen ajokelistä ja 27 % erittäin huonosta. Tiedotusta hankkimattomien ja ajoketistä varoitettujen raportoidut nopeuden alentamiset erittäin huonosta rajoitusalueella erosivat tilastollisesti merkitsevästi. Keskiarvot oli- 80 km/h: n vat 3,4 km/h ja 12 km/h. Tämä analyysi on ongelmallinen kandestakin syystä. Ensinnäkin sanan ajokeli mainitseminen ei nykyisin ole eri tiedotusvälineissä johdonmukaista. Toiseksi sanat sää ja keli vaikuttavat olevan autoilijoiden keskuudessa toistaiseksi hyvin vahvasti samansisältöiset, joten osa huonosta ajokelistä va autoilijoista on tässä saattanut vastauksessaan mainita sään -rotetuistakin sijaan. Tiehallinto pyrkii vakiinnuttamaan sanan keli merkityksen ni- kelin menomaan tien pintaa ja ajettavuutta koskeviin sisältöihin. Tästä huolimatta voi arvioida, että kaikki liikennettä koskevaa säätiedotusta hankkineet eivät ote hankkineet nimenomaan tutkimuksen kohteena olevaa Liikennesäätiedotusta. 3.1.3 Radion mandollisuudet tiedottamisessa Tutkimukseen osallistuneista noin 84 % kertoi kuunnelleensa radiota kyseisellä ajomatkalla. 60 % vastasi ajamassaan autossa olevan RDS -radion. 26 vastaajista ei ollut RDS -radiota ja 14 % ei osannut sanoa. % RDS -radio mandollistaa niin sanotun TA -toiminnon käytön. TA -toiminnon sää- ja muut liikennetiedotteet, kuunteleepa ollessa käytössä autoilija kuulee hetkellä mitä tahansa kanavaa. RDS -radion omaavista 48 % vas-hän sillä tasi käyttävänsä TA -toimintoa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista autoilijoista siis hieman alle 30 % olisi ollut kyseisellä matkalla TA -toimintoa liikennetiedottamisen tavoitettavissa. Haastatteluissa useat hyödyntävän tosin, että tällainen tiedottaminen on ilmeisesti tällä hetkellä kommeritoivat hyvin vähäistä. 3.2 Tiedotuksen vaikutus Liikenteeseen liittyvän sään tiedotus koettiin enimmäkseen hyvin paikkansa siltä tietoa hankkineista yli 20 km ajomatkalla olleista vastaajista %, ja passiivisesti tietoa saaneista 73 % katsoi, että tiedotus vastasi hei- 83 dän omaa kokemustaan toteutuneista olosuhteista melko hyvin tai erittäin hyvin. Tiedotuksen ja kokemuksen yhtäpitävyys oli merkitsevästi parempaa aktiivisesti hankkineiden mielestä (p<o,ol). säätietoa
22 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET Muutoksia matkasuunnitelmiin sään takia oli tehnyt noin 6 % kaikista vastanneista kuljettajista. Kuitenkin liikenteeseen liittyvää säätietoa aktiivisesti hankkineet raportoivat muutoksia suhteessa huomattavasti enem män kuin muut (17,3 % vs. 3,6 %, F=30, p<o,oo1). Liikennesääennusteen ollessa erittäin huono, muutoksia raportoitiin enemmän kuin muulloin (8,6 % vs. 4,9 %, F=6,4, p<o,05). Yleisimmät muutokset olivat lisäajan varaaminen, lähtöajan siirtäminen, ja matkareitin muuttaminen (kuva 4). 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lisäaikaa Lähdön siirto Matkareitin Muut Useampi muutos kuin yksi Kuva 4. Eri syistä matkasuunnitelmia muuttaneet. Säätietoa hankkineiden tai passiivisesti saaneiden nopeuskäyttäytyminen ei eronnut merkitsevästi (yhdysvaikutuksen F( 1,1 220)=O,6, p>o,79) autoilijoista, jotka eivät saaneet säätietoa. Itse asiassa kuljettajien nopeudet käyttäytylvät 5-portaisen sääluokituksen funktiona näissä kolmessa ryhmässä varsin yhtenevästi. Kuvassa 5 on esitetty näiden eri ryhmien itseraportoidut nopeuden alennukset kuljettajien viisiportaisen sääluokituksen mukaan. Kuljettajien nopeuskäyttäytyminen on ilmeisesti enemmän kiinni itse säästä kuin saadusta säätiedosta. 4--Hankkinut tietoa Ei hankkinut Passiivisesti U) c: CE C. - 5 CG) -2 4 Jco a)ci) 3 '' 2 r te a. o (5 ii:: -1 Erittäin huono Huono Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä 5-portainen sääluokitus Kuva 5. Liikennesäätietoa hankkineiden, passiivisesti vastaanottaneiden ja eihankkineiden itseraportoitu nopeuden alennus autoilijoiden viisiportaisen sääluokituksen suhteen.
Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 23 TULOKSET Aiemmin on mitattu autoilijoiden ajonopeuden laskevan noin 1-2 km/h heidän kohdatessaan tien liukkaudesta varoittavan merkin. Samassa tilanteessa pelkät ajo-olosuhteet aiheuttivat noin 5 km/h ajonopeuden alennuksen Seuraamisetäisyyksiin merkidä ei todettu olevan merkitsevää vaikutusta (Rämä, Kulmala, 2000). Nyt tehdyn tutkimuksen asetelmassa ei ollut mahdollista erottaa säätiedottamisen ja itse sään vaikutuksia näin tarkasti. Asiaa voidaan suuntaa-antavasti tarkastella kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Sen mukaan sekä kuljettajan oma kelikokemus, että voimassa ollut liikennesääennuste näyttävät vaikuttavan ajonopeuksiin merkitsevästi. Sen ja kuljettajan kokemuksen yhdysvaikutus ei aivan ole ti-sijaan ennusteen lastollisesti merkitsevä (F(1.11 90)=3, 1, p<0,08). Vaikka yhdysvaikutus on vain suuntaa-antava, ajonopeuksien suurehko poikkeama erittäin huonoksi ajokelin kokeneiden kuljettajien kesken on mielenkiintoinen. Kuvasta 6 nähdään, että kuljettajat, jotka ovat vastanneet ajo - kelin olevan mielestään erittäin huono, raportoivat selvästi alhaisempaa tavoitenopeutta rajoitusalueella 80 km/h erittäin huonon kelin ennusteen ollessa voimassa kuin huonon tai normaalin kelin ennusteen ollessa voimassa. mandollista, että kuljettajien kokemus huonosta ajokelistä vaikuttaa no-on peuskäyttäytymiseen eniten silloin, jos siitä on varoitettu tai se on ulkona nähtävissä. Toisaalta ennuste erittäin huonosta ajokelistä saattaa vaikuttaa voimakkaimmin silloin, kun se on sopusoinnussa kuijettajan oman kokemuksen kanssa. Huono tai normaali ennuste -.-- Erittäin huono ennuste 85 84 83 ow 0.0. 82 co w 81 w > 80 79 78 77 Normaali Huono Erittäin huono Kuljettaja fl arvio ajokelistä Kuva 6. Kuljettajien raportoima tavoitenopeus 80 km/h nopeusrajoituksella kuijetta kokeman ajokelin suhteen. -lien Kuijettajien itseraportoidut nopeudet ja samanhetkiset LAM -pisteiden 15 minuutin jakson keskiarvot käyttäytyvät ryhmäkeskiarvoilla mitattuna hyvin samalla tavalla kuljettajien keliarvion (kuva 7) ja voimassa olleen ennusteen 8) suhteen. Ne korreloivat toisiinsa kuitenkin kokonaisuudessaan mel- (kuva ko heikosti (rho=0,16, p<0,ool). Tämä johtuu osaltaan kuljettajien taipumuksesta vastata ajavansa nopeutta, joka on kyseisen alueen nopeusrajoitus. Kuljettajiltahan kysyttiin nimenomaan heidän tavoitenopeuttaan kyseisellä matkalla 80 ja 100 km/h nopeusrajoituksilla.
matkan 24 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET Itseraportoitu 80 *- LAM-keskian10 84 83 82 81 80 79 78 77 76 Normaali Huono Erittäin huono Autoilijoiden keliarvio Kuva 7. Itseraportoitu nopeus rajoitusalueella 80 km/h ja LA M-pisteen ko. 15 minuutin Jakson keskiarvo kuljettajien ajokeliarvion suhteen. Yli 20 km ajomatkalla olevat kuijettajat. Itseraportoitu 80 -.-- LAM-keskiaro 85 84 83 82 81 80 79 78 Normaali Huono Erittäin huono Uikennesääennuste Kuva 8. Itseraportoitu nopeus rajoitusalueella 80 km/h ja LAM-pisteen jaksokeskiarvot Ilmatieteen laitoksen voimassa olleen ennusteen suhteen. Yli olevat kuljettajat. 20 km ajomatkalla Nopeuskäyttäytymisen ohella kuljettajilta kysyttiin heidän seuraamisetäisyyttään ja ohittamisen määrää kyseisellä matkalla verrattuna hyvissä sääja keliolosuhteissa tehtyyn matkaan. Ilmatieteen laitoksen erittäin huonon ennusteen ollessa voimassa autoilijat raportoivat merkitsevästi vä- kelin hemmän ohittamista ja pidempää ajoväliä (x2 p.czool) Ajokelin normaaliksi arvioivista kuljettajista yli puolet raportoi kyseisellä matkalla ohittavansa vähemmän ja pitävänsä pidemmän seuraamisetäisyyden kuin samalla tiellä hyvissä sää- ja keliolosuhteissa. Mandollisesti monet vertasivat kyseisen käyttäytymistään tässä ihanteellisiin kesäolosuhteisiin. Näihin kysymyksiin autoilijat olivat ehkä myös poikkeuksellisen taipuvaisia vastaamaan sosiaalisesti suotavalla tavalla.
Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 25 TULOKSET 3.2.1 Matkan tekemättä jättäminen Koska tutkimusasetelmassa ei ollut suoranaisesti mandollista tutkia niitä, jotka kulloinkin olivat jättäneet matkan kokonaan tekemättä, tarkasteltiin autoilijoiden taustamuuttujien avulla onko erittäin huonolla kelillä liikkeellä erilaisia autoilijoita kuin normaalilla tai huonolla kelillä. Tarkastelu tehtiin arkipäivien osalta. Kuljettajat erosivat tässä tarkastelussa vain sen suhteen, mikä oli heidän sen matkan tarkoitus hetkisen ajomatkansa tarkoitus. Erittäin huonolla ajokelillä oli parempia kelejä merkitsevästi useammin työhön liittyvä (69 % vs. 53 %, x 2 p<o,ol) ja harvemmin vapaa-ajan matka (17% vs. 33 %, x 2 p<0,01). Tämä tulos tukee oletusta siitä, että erittäin huonolla ajokelillä jätetään mandollisuuden mukaan vähemmän välttämättömiä matkoja kokonaan tekemättä. 3.2.2 Muiden tekijöiden vaikutus Kuljettajilta kysyttiin myös, mitkä muut tekijät, kuin sää, vaikuttavat heidän ajokäyttäytymiseensä. Kuijettajista noin 43 % ei vastannut mitään muuta tekijää. Nämä kuljettajat tulkitaan sellaisiksi, joiden ajokäyttäytymiseen vaikuttaa vain sää. Hyvin pieni osuus kuljettajista on sellaisia, joiden ajokäyttäytymiseen ei vaikuta edes sää. Kiireeseen liittyi myös poikkeavaa ajokäyttäytymistä verrattuna niihin, jotka eivät raportoineet mitään sään ohella vaikuttavia tekijöitä. Kiireen maininneet kuljettajat raportoivat 2,5 km/h suuremman tavoitenopeuden rajoitusalueella 80 km/h (p<o,oo1), merkitsevästi enemmän ohittamisia ja lyhyemmän ajovälin (p<0,ol). Tämän kysymyksen tulokset on esitetty kuvassa 9. 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kiire Väsymys?tkustajat M.iut 6 nitään Kuva 9. Kuljettajien raportoimien ajokäyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden osuudet kaikista vastanneista.
-nolle 26 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET 3.3 Liikennesääluokituksen ja kuljettajien havaintojen yhteensopivuus 3.3.1 TiehaUinnon luokitusehdotukset Tiehallinto lähettää maakunnittain Liikennesääehdotuksen Ilmatieteen laitokselle neljä kertaa vuorokaudessa koskien seuraavaa kuutta tuntia. Tutkimuksen suorittamisen aikana, eli 1.11.2001-28.2.2002 Tiehallinnon luokkaehdotukset jakautuivat tutkimuksen tekoalueilla niin, että normaalia ajokeliä ennustettiin 81,6 % ajasta, huonoa ajokeliä 16 % ja erittäin huonoa 2,4% 35 %, 52 %, ajasta. Kyselylomakkeiden vastaukset jakautuivat vastaavasti 13 %, sillä haastattelut keskitettiin päiviin jolloin oli ennustettu huonoa tai 2 ja 3 on esitetty Tiehallinnon keliluokka- erittäin huonoa keliä. Taulukoissa ehdotusten jakautumista tutkimuksen suorittamisajalla eri osissa maata. Taulukko 2. Tiehallinnon luokitusehdotusten osuudet maan eri osissa 1.11.2001 - välisenä aikana. 28.2.2002 Seutu Normaali Huono Erittäin huono Etelä 80,4% 16,8% 2,8% Keski 81,9% 15,7% 2,4% Länsi 80,2% 18,4% 1,4% [Qju 79,0% 19,2% 1,8% Taulukko 3. Tiehallinnon luokitusehdotu.sten osuudet eri kuukausina tutkimuksen suorittamisalueella. Kuukausi Normaali Huono Erittäin huono Marras 2001 73,0 % 22,4 % 4,6 % Joulu 2001 83,1 % 16,0 % 0,9 % Tammi 2002 84,4% 13,8% 1,8% Helmi 2002 86,3 % 11,9 % 1,8 % Tiehallinnon Liikennesääehdotuksen tekijällä on mandollisuus asettaa huo tai erittäin huonolle luokitukselle myös jokin lisäperuste. Kuva 10 esittää eri lisäperusteiden käyttämistiheyden huonon ja erittäin huonon Liikennesääluokituksen yhteydessä. Lisäperuste on annettu n. 60 %:ssa huonon ja kelin ennusteissa. erittäin huonon
-nä Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 27 TULOKSET 60% 1 Lumi- tai räntäsade 50% 2 Jäätävä sade 3 Vesisade polanteiselle tienpinnalle 40% 4 Märän tienpinnan jaätyminen 5 Sään lauhtuminen 6 Tien umisuus/sohjoisuus tai kinostuminen 30% 7 Kuula tai huurre 8 Kova tuuli 9 Huono näkyvyys, mm. sumu 20% O Huono Erittäin huono 10% 0%. 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuva 10. Eri lisäperusteideri käyttöosuudet huonojen ja erittäin huonojen Liikennesääluokitusten yhteydessä. 33.2 Ilmatieteen laitoksen ennusteet tiedotusvälineissä Kuijettajien arvioita sää- ja keliolosuhteista eri ajankohtina verrattiin kyseisi aikoina kyseisellä alueella voimassa olleisiin Liikennesääennusteisiin. Nämä ennusteet on annettu maakuntakohtaisesti. Ennuste on pääsääntöisesti päivitetty kolme kertaa vuorokaudessa koskemaan seuraavan 24 tunnin jaksoa. Taulukossa 4 ovat varsinaisten kyselytutkimuspäivien Liikennesääluokitusjakaumat Tiehallinnon, Ilmatieteen laitoksen ja autoilijoiden mukaan. Mukana ovat autoilijat, jotka ovat olleet yli 20 km pitkällä ajomatkalla osallistuessaan kyselyyn, joka on suoritettu ohjatun kyselyn menetelmällä. Huomautettakoon, että kaikista kuljettajista 10 vastasi Tiehallinnon erittäin huonon luokituksen aikana. Nämä kuljettajat osallistuivat kyselyyn "pullakahvi" -järjestelyn kautta, eikä näiltä päiviltä ollut tätä tutkimusta varten käytössä Ilmatieteen laitoksen ennusteita. Taulukon 4 vertailuun on otettu mukaan vain kuljettajat, joiden osallistumishetkeltä on ollut käytössä molemmat vertailut. Näiltä autoilijoilta on siis heidän oma arvionsa senhetkisestä ajokelistä kolmiportaisella Liikennesää-luokitusasteikolla, kyseisessä maakunnassa sillä hetkellä voimassa ollut Tiehallinnon luokitus ja voimassa ollut Ilmatieteen laitoksen ennuste. Taulukko 4. Kyselytutkimuspäivien Liikennesääluokitusten jakautuminen eri lähteissä. n=1101 Normaali Huono Erittäin huono Tiehallinto 22 % 78 % 0 % Ilmatieteen laitos 2 % 68 % 30 % Kuljettajat 35 % 53 % 12 %
tunnin -jänne kelin 28 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET Taulukossa 4 herättää huomiota se, että Tiehallinnon ehdotusten ja Ilmatieteen laitoksen julkisuuteen lähettämien ennusteiden jakaumat poikkeavat toisistaan varsin selvästi. Tätä selittää se, että Ilmatieteen laitoksen ennuste määräytyy sen mukaan, mikä on huonoin odotettavissa oleva ajokeli seuraavan 24 tunnin aikana. Tiehallinnon luokitus taas asetetaan seuraavan 6 huonoimman odotettavan kelin mukaan. Kuljettajien arvioiden aika on luonnollisesti huomattavasti näitä kumpaakin lyhyempi, mutta tiedostusvälineistä he saavat pääasiallisesti Ilmatieteen laitoksen 24 tunnin mukaisen ennusteen. Lisäksi Tiehallinnon ja Ilmatieteen laitoksen keliluokat asetetaan maakunta kyseisen maakunnan huonoimman ajokelin mukaan. Sen sijaan -kohtaisesti kyselyyn osallistuva autoilijahan arvioi ajokeliä ainoastaan ajamansa tien mukaan, mutta saa ennusteen maakuntakohtaisesti. Koska tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan huonon ja erittäin huonon tilanteita, tutkimuspäivinä ei ole juurikaan ollut voimassa Ilmatieteen laitoksen normaalia Liikennesääluokitusta. Taulukko 5. Eri luokittelulähteiden väliset Spearmanin korrelaatiot, kaikkien p<o,001. Ilmatieteen Tiehallinto Kuljettajat laitos Tiehallinto * 0,235 0,273 Ilmatieteen laitos 0,235 * 0,239 Kuljettajat 0,273 0,239 * Taulukosta 5 nähdään, että sekä Tiehallinnon voimassa olleet luokitusehdotukset että Ilmatieteen laitoksen julkisuuteen lähettämät ennusteet korreloivat melko heikosti sekä keskenään että kuljettajien kyselyissä esittämien arvioiden kanssa. Tähän vaikuttaa väistämättä se edellä mainittu seikka, että näiden kolmen eri lähteen luokittelut perustuvat hyvin eri pituisiin ajanjaksoi -hin. Myöskään säätiedon hankkimista raportoineiden kuljettajien Liikennesääarviot eivät korreloineet juurikaan paremmin luokitusten kanssa. Kun erotellaan toisistaan aktiivisesti tietoa hankkineet ja passiivisesti vastaanottaneet, tulos. Aktiivisesti tietoa hankkineiden kuljettajien koke korrelaatio Tiehallinnon ehdotusten kanssa on 0,221 ja Ilma--man ajokelin tieteen laitoksen ennusteen kanssa 0,227. Passiivisesti tietoa saaneiden kohdalla vastaavat korrelaatiot ovat 0,434 ja 0,395. Vastoin ennakko-odotuksia, aktiivisesti kelitietoa hankkineet suhtautuivat in voimassaoleviin keliennusteisiin kuin passiivisesti tietoa hankkineet. Tulos on erityisen odottamaton, kun huomioi, että säätietoa aktiivi- kriittisemm sesti hankkineet autoilijat pitivät saamaansa tietoa jonkin verran osuvampana kuin sitä passiivisesti saaneet. tulee esille yllättävä
-ni Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 29 TULOKSET 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -_ I 1.IU 1 Enttain tvèlf KtaIaisti ièk hyvin aittn hyvin huorsti hucosti Kuva 11. Säätietoa hankkineiden ja passiivisesti vastaanottaneiden yli 20 kilometrin ajomatkalla olleiden kuijettajien kokemus säätiedon ja oman kokemuksen yhteensopivuudesta. Koska molemmat ryhmät ovat melko pienet, koko edellä mainittu ero saattaa hyvin olla satunnaisvaihtelun seurausta. Lisäksi on syytä muistaa, että emme voi olla täysin varmoja siitä, mitä kukin kuljettaja on tarkoittanut ilmoittaessaan säätiedon hankkimislähteen, vaikka on kieltänyt hankkineensa säätietoa. Näiden henkilöiden nimeäminen passiivisesti säätietoa vastaanottaneiksi on hypoteethsta, joskin perusteltua. Tämäkin voi vaikuttaa osaltaan näiden tulosten odottamattomuuteen. 3.3.3 Koetut sää- ja keliolosuhteet suhteessa voimassa olleeseen luokitukseen Kuvissa 12, 13 ja 14 esitetään erilaisten autoilijoiden säätä koskevien vastausten mediaanit kyselyhetkellä voimassa olleiden Tiehallinnon luokitusehdotusten ja Ilmatieteen laitoksen ennusteiden funktiona. Tuloksia on syytä tarkastella hyvin varoen, sillä on vain kymmenen kuljettajaa, joiden osallistuessa kyselyyn on Tiehallinnon luokitus ollut erittäin huono. Vastaavasti on vain 25 kuljettajaa, joiden vastatessa Ilmatieteen laitoksen ennuste on ollut normaali. Toisin sanoen normaalin kohdalla kuljettajien kokemusten mediaani "Ilmatieteen laitos" -kuvaajassa on laskettu vain kymmenestä havainnosta. Vastaavasti erittäin huonon kohdalla kuljettajien kokemusten mediaa on laskettu "Tiehallinnon ehdotus" -kuvaajassa vain 25 havainnosta. Kuten edellä mainittiin, kuljettajapopulaatiot ovat näissä eri käyrissä hieman erilaiset, sillä Tiehallinnon ryhmätunnuslukujen laskemisessa on käytetty näitä kuvia varten myös "putiakahvi" -vastauksia, joille ei kuitenkaan ole Ilmatieteen laitoksen ennustetietoa. Kuvista voi kuitenkin tarkastella, millaiset yleisesti ottaen ovat olleet olosuhteet kuljettajien mielestä, kun kyseisellä alueella on ollut voimassa jokin tietty Tiehallinnon luokkaehdotus tai toisaalta tietty Ilmatieteen laitoksen ennuste. Kuvassa 12 on kuljettajapopulaatioiden ajokeli kokemusten mediaanit eri ennusteluokitusten ollessa voimassa. Kuvassa 13 on ennusteluokituksiin vastaavasti suhteutettu kuljettajien kokemukset säästä liikenteen kannalta viisiportaisella asteikolla ja kuvassa 14 kuljettajien kokemukset ajamansa tien liukkaudesta. Kaikissa kuvissa on kuvaajat erikseen Tiehallinnon luokkaehdotuksille ja Ilmatieteen laitoksen julkisuuteen lähettämille ennusteille.
eri kokemus, 30 Kelitiedotuksen kokem men ja vaikutukset TULOKSET Tiehallinnon ehdotus ilmatieteen laitos Erittäin huono Huono Normaali Normaali Huono Erittäin huono Kuva 12. Autoilijoiden kokemus ajokelistä kolmiportaisella Liikennesääasteikolla Liikennesääluokitusten ollessa voimassa. Pystyakselilla kuijettajan vaaka-akselilla ennusteluokat Tiehallinnon ehdotus p Ilmatieteen laitos Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä Normaali Huono Erittäin huono Kuva 13. Autoilijoiden kokemus säästä liikenteen kannalta viisiportaisella asteikolla eri Liikennesääluokitusten ollessa voimassa
Norrmanin Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 31 TULOKSET Tiehallinnon ehdotus Ilmatieteen laitos Erittäin liukas Liukas Melko liukas Melko pitävä Pitävä Normaali Huono Erittäin huono Kuva 14. Autoilijoiden kokemus ajamansa tien liukkaudesta viisiportaisella asteikolla eri Liikennesääluokitusten ollessa voimassa 3.3.4 Kuljettajien kokemukset suhteessa asiantuntijajärjestelmän luokituksiin Kyselytutkimuksen vastauksiin liiitettiin LAM tietojen tapaan läheisen alueen tiesääaseman tiedot, niistä johdettu liukkaustyyppi, sekä kyseisen liukkaustyypin onnettomuusriski Norrmanin, 2000 mukaan. Taulukossa 6 on liukkaustyypit ja niiden riskikertoimet. esitetty kaikki asiantuntijajärjestelmän 15 verrataan Norrmanin (2000) aineiston ja tämän tutkimuksen ai-kuvassa neiston jakautumista eri liukkaustyyppien suhteen. Liukkaustyyppien jakaumat näissä kandessa tutkimusaineistossa ovat selvästi hyvin erilaiset. Tähän on paljon syitä. Ensinnäkin Lounais-Ruotsissa vallitsee meri-ilmasto joka poikennee selvästi Suomen ilmastosta. Edelleen otos oli kolme talvea marraskuun alusta huhtikuun loppuun, yöt mukaan lukien. Tässä tutkimuksessa otos on vain 16 tutkimuspäivää, joissa ei yöaikaa. Ehkä tärkein ero on, että Norrmanin data on jatkuvaa, tämän tutkimuksen aineisto on kerätty vain päiviltä ja alueilta, joissa ajo-olosuhteet ovat olleet lähes kaikissa ainakin hieman normaalista poikkeavat ja sellaiseksi ennustetut. Tämän tutkimuksen aineistossa tyyppiä 0, jolloin asiantuntijajärjestelmä ei havaitse mitään liukkautta, onkin selvästi vähemmän kuin aineistossa (40 % vs. 79,5 %). Nämä ongelmat koskevat kuiten-norrmanin kin vain näiden kanden aineiston liukkaustyyppijakaumia, joka ei sinänsä ole tämän tutkimuksen kiinnostuksen aihe.
-seen, keskiarvot tien 32 Kelitiedotuksen kokem men ja vaikutukset TULOKSET - Uikennesä' mus -+- Norrman, 2000 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuva 15. Eri asiantuntajärjestelmän liukkausluokkien jakauma Norrmanin ja tämän tutkimuksen aineistoissa. Osuudet ovat kyseisen liukkauden osuudet ajasta, jolloin on esiintynyt jotain liukkaustyyppiä. Taulukko 6. Asiantuntijajärjestelmän luokittelunumeroiden selitteet ja riskikertoimet (Norrman, 2000) Tien pinnan tila Riski 0 Ei liukkautta 0,7 1 Sade (vesi/räntä) jäisellä tien pinnalla 11,6 2 Sade (lumi) jäisellä tien pinnalla 6,1 3 Sade (lumi) lämpimällä tien pinnalla 3,4 4 Sade (lumi) + kuura 6,4 5 Kuura ja huono näkyvyys 1,5 6 Jäätyvä kosteus, jonka jälkeen kuura 3,2 7 Voimakas kuuran muodostus 2,5 8 Heikko kuuran muodostus 4,5 9 Ajelehtiva lumi 1,5 10 Jäätyvä vesi tien pinnalla 2,6 Kuljettajien kokemusta tien pinnan liukkaudesta verrattiin asiantuntijajärjestelmän tuottamiin objektiivisiin liukkausluokkiin. Yli 20 km ajaneiden kuljettajien kokemukset tien pinnan liukkaudesta erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri liukkaustyyppien välillä (F(8,948)=9,75, p<o,oo1). Todennäköisesti kuljettajat kokevat liukkauden suuremmaksi toisilla liukkaustyypeillä kuin toisilla. Kuva 16 esittää kuljettajien liukkausarvioiden keskiarvot eri liukkaustyyppien 17 ovat vastaavasti kuljettajien Liikennesääluokitusten suhteen. Kuvassa keskiarvot liukkausluokkien suhteen. Myös Molemmissa kuijettajien arvioissa ovat suhteellisen korkeat liukkaustyyppien 2 (lumisade jäiselle pinnalle) ja 4 (lumisade+kuura) kohdalla. Tämä on varsin ymmärrettävää siltä kannalta, että molemmat liukkaustyypit perustuvat osaltaan lumisatee joka on kuljettajille varsin selvästi havaittava ajo-olosuhteisiin vaikuttava tekijä.
-jaa, Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 33 TULOKSET Erittäin liukas Hieman liukas Pitävä 0 5 7 10 3 8 2 4 1 0,70 1,50 2,50 2,60 3,40 4,50 6,10 6,40 11,60 Kuva 16. Yli 20 km:n matkalla olleiden kuijettajien kokemus ajamansa tien liukkaudesta (+1- keskiarvon keskivirhe) suhteessa asiantuntijajärjestelmän eri liukkausluokkiin. Myös kuijettajien kokemukset ajokelistä kolmiportaisella Liikennesääasteikolla eri liukkaustyyppien aikana eroavat tilastollisesti merkitsevästi Kuvassa 12 liukkaustyypin 3 (lumisade lämpimälle (F(8,945)=9,67, p<0,001). tien pinnalle) kohdalla kuljettajien kokemus ajokelistä on selvästi lähempänä normaalia kuin tyypin 0 (ei liukkautta) kohdalla. Liukkaustyypin 3 aikana on vain 7 yli 20 km:n ajomatkalla olevaa kuijetta kyselyyn vastannut kuitenkin kahtena noin puolen tunnin jaksona joten esimerkiksi huoltotoimenpide juuri ennen näiden autoilijoiden saapumista alueelle on voinut muuttaa ratkaisevasti kuljettajien kokemusta tämän liukkaustyypin aikana. Hiljainen lumisade, lämpimälle tien pinnalle ei toisaalta liene autoilijoiden kokemuksissa voimakkaasti ajokeliä huonontava tekijä. Mitään varmaa selitystä tälle yllättävälle tulokselle ei toki voida tässä tutkimuksessa antaa. Erittäin huono Huono Normaali 0 5 7 10 3 8 2 4 1 0,70 150 2,50 2,60 3,40 4,50 6,10 6,40 11,60 Kuva 17. Yli 20 km:n matkalla olleiden kuljettajien kokemus ajokelistä kolmiportaisella Liikennesääasteikolla (+1- keskiarvon keskivirhe) asiantuntijajärjestelmän eri liukkausluokkien suhteen.
34 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset TULOKSET Kuljettajat arvioivat onnettomuusriskiä ajamallaan tiellä viisiportaisella asteikolla, jossa luokat olivat "hyvin vähäinen", "melko vähäinen", "kohtalainen", "melko suuri" ja "erittäin suuri". Verrattaessa kuljettajien kokemaa onnettomuusriskiä ajamallaan tiellä hetkellä jolla vastaa kyselyyn vastaaviin asiantuntijajärjestelmän riskikertoimiin, on tulos kohtalaisen johdonmukainen. Asiantuntijajärjestelmän ennustamat riskikertoimet ovat mer - kitsevästi suurempia, silloin kun kuljettajankin kokema onnettomuusriski on ja erittäin suuren onnettomuus- kohonnut, joskin kohtalaisen, melko suuren riskin kohdalla riskikertoimet ovat sama luokkaa. Kuvassa 18 on esitetty riskikerrointen keskiarvot kuljettajien riskikokemusten suhteen. Riskikerrointen erot eri suuruista riskiä kokeneiden kuljettajaryhmien välillä eivät selity ainoastaan sillä, että korkeampaa riskiä kokeneiden kuijettajien vastatessa kyselyyn olisi ollut harvemmin ns. 0-liukkaustyyppi eli keli, jolloin asiantuntijajärjestelmä ei ennusta mitään liukkautta. Tämä voidaan nähdä kuvasta 19, jossa hyvin korkean riskikertoimen omaavien liukkaustyyppien 2 pinnalle) ja 4 (lumisade kuuraiselle tienpinnalle) aika- (lumisade jäiselle tien na kuljettajien kokemus onnettomuusriskistä on merkitsevästi 0-tyyppiä korkeampi (p<0,001). C E a, IS l_ - ca Ccl) C ca U) Hwin vähiinen KohtI,nen Erittäin SUUn Kuljettaja n riskiarvio Kuva 18. Asiantuntijajärjestelmän antama riskikerroin (+1- keskianion keskivirhe) kuijettajien arvioihin onnettomuusriskistä. suhteessa
20-22 sijaitsevat Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 35 TULOKSET Me'ko suuri Kohtalaine fl Melko vähäinen 0 5 7 lo 3 8 2 4 1 Kuva 19. Yli 20 km:n ajomatkalla olevien kuijettajien arvio onnettomuusriskistä suhteessa asiantuntijajärjestelmien liukkaustyyppiluokkiin ja niiden +1- keskiaivon keskivirhe) riskikertoimiin. 3.3.5 Yksittäisen päivän lähempi tarkastelu Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu kuljettajien kokemuksia ja käyttäytymistä eri sää- keliolosuhteissa mandollisimman yleisellä tasolla erittelemättä vuorokauden aikoja tai eri teitä ja niiden osia. Tällainen yleinen tarkastelu kuitenkin peittää alleen sään ja kuljettajien mielipiteiden hienovaraisempaa vaihtelua ja kuljettajien erilaisten kokemusten mandollisia taustatekijöitä. Sään ja kelin usein nopeidenkin muutosten havainnollistamiseksi on kuviin koottu tiedot yksittäiseltä päivältä, yksittäiseltä tieltä: jokaiseen tunnin LAM -keskiarvojen, tiesääasemien ja usei-jaksoon liittyvät sääluokitusten, den kuijettajakyselyn muuttujien arvot. Kaikki tutkimuksessa käytetyt huoltoasemat, LAM-pisteet ja tiesääasemat vt 6:lla. Tutkimuksessa käytetyt LAM-pisteet sijaitsevat noin 40 27 km:n päässä toisistaan ja km:n päässä toisistaan, tiesääasemat noin 15 km:n päässä toisistaan. huoltoasemat, joissa kyselyt suoritettiin noin Kuvassa 20 on esitetty kuljettajien arviot kelistä, säästä, liukkaudesta ja onnettomuusriskistä sekä voimassa olleet Tiehallinnon luokkaehdotus ja Ilmatieteen laitoksen ennuste. Tiehallinnon luokituksen arvo 1,5 merkitsee sitä, että toisella tutkimusalueella on ollut samaan aikaan voimassa normaali ja on alun perin viisi- toisella huono luokka. Kuvan saamiseksi selkeämmäksi portaiset sää-, liukkaus- ja onnettomuusriskiluokitus suhteutettu samaan kolmiportaiseen asteikkoon. Näin kaikkien neljän luokituksen muutoksia tuntien mittaan voidaan tarkastella yhdessä ja vertailla niitä toisiinsa. Kaikissa luokituksissa siis 1 merkitsee parhaita olosuhteita ja 3 huonoimpia. Kuvassa ovat henkilöautojen nopeudet eri aikoina eli LAM -pisteiden nopeuskes- 21 kiarvot ja kuljettajien raportoimat tavoitenopeudet. Kuvassa 22 kuvassa ovat asiantuntija-järjestelmän liukkaustyyppien riskikertoimet.
-malle kellon 36 Kelitiedotuksen kokem men ja vaikutukset TULOKSET Kuvista voi nähdä sään muuttuvan tuntien mittaan. Noin kello 12 kaikki kuljettajien arviot alkavat muuttua parempaa keliä osoittavaan suuntaan. Samoin kuijettajien nopeudet sekä kyselytutkimuksen vastausten, että LAMpisteiden mittausten perusteella alkavat kohoamaan. Mainittakoon, että -nopeuksien kohoaminen ei selity liikennemäärien vähenemisellä, pi-lam kemminkin kyseisen tien liikennemäärä on ollut lievässä kasvussa kello 12 liukkaustyyppien ja riskikerrointen tul-eteenpäin. Asiantuntijajärjestelmän kinta on tässä tapauksessa huomattavasti vaikeampaa, mutta myös niissä laskee kello 12 jälkeen toisessa pisteessä (5001) selvästi alem riskitaso tasolle, toisessa hieman myöhemmin ja jokseenkin epäselvästi. Tämä ajallinen ero voi selittyä varsin pitkälti niiden etäisyydestä toisiinsa (27 km). on saattanut saapua asemien kohdalle varsin eri aikaan. Säärintama 3 +--- LJikeflrleSaa 9... LUkj(USVIO 5xti Sääl1LQtUS 6 Qttc*Th11sriSk D irruereen laitos 0 I ienaiiinto 0 > I- in 2 0 J 10 11 12 13 14 15 16 Kellonaika Kuva 20. Yksittäisen päivän 15.11.2001 lähempi tarkastelu. Vaaka-akselila on aika. Pylväät osoittavat kunakin tuntina kyseisellä alueella voimassa olleen Tiehallinnon luokitusehdotuksen (tummat) ja Ilmatieteen laitoksen ennusteen (vaaleat). Kuvaajat esittävät autoilijoiden keliarviot samoilla hetkillä. s-- Lam-keskiarvo Itseraportoitu 80 km'h alue E 0 0. 0 z 85 80 75 70' 10 11 12 13 14 15 16 Kellonaika Kuva 21. Ajonopeudet eri kellonaikoina. Täydet vinoneliöt ilmaisevat kyseisen tunnin LAM-pisteiden keskiarvoja ja tyhjät neliöt samana aikana kyselyyn vastanneiden autoilijoiden tavoitenopeuksia rajoitusalueella 80 km/h.
Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset 37 TULOKSET C 0 12 lo Tiesääasema 5001 D Tiesääasema 1037 C 8 (fl E 6 (fl 4 (5 C 2 C 0' (5 lo 11 12 13 14 15 16 Kellonai ka Kuva 22. Läheisten tiesääasemien aineistosta asiantuntijajärjesteimällä tuotetut riskitasot Norrmanin, 2000 mukaan. Tummat vinoneliöt ovat tiesääpis riskikertoimef, vaaleat tyhjät neliöt tiesääpisteen 1307. -teen 5001 Alla on esitetty hieman laajemmin Tiehallinnon asiantuntijoiden tiesääaineistosta 15.11.2002 klo 9.00-21.00 tekemät tulkinnat: Lapinjärvi (1037): Ajokeli on pääosan ajasta ollut todennäköisesti normaali. Aamulla ajokeli oli todennäköisesti huono (9.50-11.30) tienpintojen ollessa liukkaita heikon lumisateen tuomasta lumesta ja tienpintojen jäätymisestä johtuen. Päivän aikana sää poutaantui ja tienpinnat alkoivat hieman kuivumaan (pysyivät kuitenkin koko ajanjakson kosteina). Elimäki (5001): Ajokeli muuttui normaalista huonoksi klo 9.30 mennessä, johtuen kohtalaisesta lumisateesta. Erittäin huono ajokeli vallitsi todennäköisesti klo 9.40-11.40 välillä ja se johtui runsaasta lumisateesta. Ajokeli muuttui 11.40 huonoksi lumisateen ollessa kohtalainen ja liukkaudentorjunta klo 14.20 jälkeen tien-toimenpiteiden käynnistyttyä. Ajokeli ollut normaalia pintojen ollessa märkiä suotauksesta johtuen. Keli jatkui ajanjakson loppuun asti samanlaisena.
-kalla 1460 sää- 13 % Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuljettajien käsityksiä vallitsevasta ajokelistä ja säätiedosta, etenkin Liikennesäätiedottamisesta tutkittiin huoltoasemilla suoritetuilla kyselyillä. Haluttiin saada kuijettajilta tietoa silloin, kun he ovat tien päällä ja kohtaavat erilaisia ja keliolosuhteita. Haastattelutietoa verrattiin Liikennesääennusteisiin ja Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi automaattisten mittauspisteiden tietoihin. kuljettajaa, joista naisia 14 % ja kuorma-autoilijoita 12 %. Naisten osuus ei merkittävästi vaihdellut minkään tutkimuksessa esillä olleen sääluokittelun mukaan. Normaalia ajokeliä raportoitiin 35 %, Huonoa 52 % ja vastauksista. Vaikuttaa, että normaali ajokeli on autoilijoiden mielestä sellainen, jolloin sää on liikenteen kannalta kohtalainen ja tien pinta melko pitävä tai hieman liukas, ei siis välttämättä hyvää kesäkeliä vastaava. Säätietoa oli aktiivisesti hankkinut noin 16 % ja passiivisesti vastaanottanut vajaat 15 %. Näistä jälkimmäinen on päätelty säätiedon hankkimisvälineitä koskevista vastauksista, joten se on tuloksena lähinnä suuntaa-antava. Vaikutti kuitenkin siltä, että aktiivisesti tietoa hankkineet autoilijat olivat hieman tyytyväisempiä saamansa tiedon paikkansapitävyyteen kuin passiivisesti tietoa vastaanottaneet, sillä aktiivisesti tietoa hankkineista yli 20 km ajomat olleista kuljettajista 83 %, ja passiivisesti tietoa saaneista 73 % katsoi, että tiedotus vastasi heidän kokemustaan olosuhteista vähintään melko hyvin. Joka tapauksessa molemmat ryhmät ovat varsin tyytyväisiä tässä suhteessa. Säätiedon on todettu olevan etenkin pitkällä, harvemmin tehtävällä matkalla olevia autoilijoita kiinnostavaa tietoa (Penttinen, 1996). Tässäkin tutkimuksessa hyvin pitkillä ajomatkoilla olevien kuljettajien joukossa säätiedon hankkiminen oli selvästi yleisempää. Tutkimuksessa merkitsevästi useammin säätietoa olivat hankkineet naiset, kauan ajokortin omistaneet, vähän viimeisen 12 kk aikana ajaneet ja kelin haastatteluhetkellä erittäin huonoksi arvioineet kuljettajat. Radio ja televisio ovat edelleen säätiedon hankintavälineistä selvästi yleisimmät. Aktiivisesti säätietoa hankkineiden joukossa on ja matkapuhelin. myös jonkin verran käytössä uusia välineitä, kuten internet Tiehallinnon ajantasainen ja tiekohtainen kelitiedottaminen internetissä antaa kuljettajille yksilöidympää tietoa. Tämän palvelun suosio lisääntyy oletettavasti jatkossa, etenkin jos palvelun tunnettavuutta edistetään. Kaikista kuljettajista 5,7 % raportoi tehneensä muutoksia matkasuunnitelmiin sään tai kelin takia. Kuitenkin säätietoa aktiivisesti hankkineet kuljettajat raportoivat selvästi enemmän muutoksia kuin muut. (17,3 % vs. 3,6 %). Säätietoa hankkineiden tai passiivisesti saaneiden nopeuskäyttäytyminen ei eronnut merkitsevästi autoilijoista, jotka eivät saaneet säätietoa. Vaikuttaa siltä, että ajokäyttäytyminen tien päällä riippuu enemmän kuljettajan kelikokemuksesta kuin ennusteista. Huonolla ajokelillä tehtävistä muutoksista varmaankin eniten turvallisuutta lisäävä on matkan jättäminen kokonaan tekemättä. Kuljettajapopulaatio, joka vastasi kyselyyn Ilmatieteen laitoksen ennusteen ollessa erittäin huono erosi muista kuljettajista tässä tutkimuksessa ainoastaan sen suhteen, että heidän matkansa tarkoitus oli useammin työhön liittyvä (69 % vs. 53 %) ja harvemmin vapaa-ajan matka (17% vs. 33 %). Tämä antaa viitteitä siitä, että vapaaajan matkoja, joita ei ehkä koeta välttämättömiksi jätetään erittäin huonoilla keleillä tekemättä. Tämän asian selvittämiseksi olisi syytä jatkossa kehittää
Kelitiedotuksen kokem men ja vaikutukset 39 YHTEEN VETO JA JOHTOPAATÖKSET tutkimusasetelmia, joissa myös matkan tekemättä jättäneitä saataisiin luotettavammin käsiteltyä. Tulisi myös selvittää, lisääntyykö julkisten kulkuvälineiden käyttäaste suhteessa vaikeutuneisiin ajo-olosuhteisiin kyseisellä al u- eella. Sään ohella kuljettajien ajokäyttäytymiseen vaikutti ainoastaan tässä tutkimuksessa ainoastaan kiire. Kiireiset kuljettajat raportoivat keskimäärin 2,5 km/h korkeamman tavoitenopeuden, enemmän ohittamista ja lyhyemmän seuraamisetäisyyden kuin muut kuljettajat. Noin 43 % ei raportoinut mitään sään ohella vaikuttavaa tekijää. Käsittelemissämme aineistoissa Tiehallinnon tutkimuspäivinä antamat Liikennesääluokitusehdotukset ennustivat selkeästi ja melko johdonmukaisesti parempaa ajokeliä kuin lopulta Ilmatieteen laitoksen tiedotusvälineisiin lähettämät ennusteet. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Ilmatieteen laitos lähettää tiedotusvälineisiin ennusteen seuraavan 24 tunnin aikana toteutuvasta huonoimmasta ajokelistä alueella, verrattuna Tiehallinnon Iuokkaehdotuksessaan pohjana käyttämään kuuden tunnin ajanjaksoon. Myös hoitotoimenpiteiden positiiviset vaikutukset painottuvat enemmän Tiehallinnon luokkaehdotuksessa, sillä Ilmatieteen laitoksen en nusteessa hoitotoimenpi -teitä ei oteta ensimmäistä kuutta tuntia lukuun ottamatta huomioon. Eripituiset ajanjaksot keliarvion pohjalla ovat luultavasti syynä myös siihen, että kuljettajien kokemukset ajokelistä korreloivat melko heikosti sekä Tiehallinnon luokkaehdotusten että Ilmatieteen laitoksen julkisuuteen lähettämien ennusteiden kanssa. Kun Tiehallinnon luokitus perustuu 6 tunnin ja Ilmatieteen laitoksen ennuste 24 tunnin ajanjaksoon, tekevät kyselyyn osallistuvat autoilijat arvionsa luultavasti usein sillä perusteella, millaiset olosuhteet vallitsivat tien päällä juuri ennen huoltoasemalle poikkeamista. Kuitenkin kuljettajat saavat tiedotusvälineistä ennusteen, joka on tehty 24 tunnin ajanjakson perusteella. Samoin hoitotoimenpiteet voivat vaikuttaa kyseisellä hetkellä tiellä ajavien autoilijoiden arvioihin hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi suolauksella on haastatteluiden perusteella joidenkin autoilijoiden mielestä usein ajokeliä huonontava vaikutus, joka ei varmasti vastaa ennusteiden taustalla olevia oletuksia. Tutkittiin myös automaattisen asiantuntijajärjestelmän mandollisuuksia ajoolosuhteiden arvioinnin tukena. Kyselytutkimusalueen tiesääasemien aineisto syötettiin Norrmanin (2000) kehittämään järjestelmään, josta saatiin ennuste kyseisen tienkohdan liukkaustyypistä tai pitävästä kelistä. Autoilijat kokivat liukkaimmaksi tyypit 2 (lumisade jäiselle tien pinnalle) ja 4 (lumisade kuuraiselle tienpinnalle). joissa molemmissa esiintyy lumisadetta jäiselle(2) tien pinnalle. Samoin autoilijat kokivat ajokelin kolmeportai- tai kuuraiselle(4) sella asteikolla suhteellisen huonoksi näiden liukkaustyyppien aikana. Asiantuntijajärjestelmän ennustama onnettomuusriski oli melko johdonmukaisesti korkeampi silloin kun kuljettajatkin kokivat ajamansa tien onnettomuusriskin korkeammaksi. Nyt tehdyssä tarkastelussa asiantuntijajärjestelmän liukkaustyypit ja niiden riskikertoimet olivat kohtalaisen hyvin sopusoinnussa muun aineiston kanssa. Tästä syystä on hyvin suositeltavaa, että myös Suomessa eri tahoilla jatkettaisiin vastaavien järjestelmien kehittämistä liikenteeseen vaikuttavien säätekijöiden ennustamisen ja tutkimuksen tueksi. Voitaisiin myös tarkastella, olisiko Suomen hieman erilaisella tiesääjärjestelmällä mandollista tuottaa parempia malleja kuin nyt esitetty. Lisäksi nyt käytetyn järjestelmän selkeä puute on, ettei se ota mitenkään huoltotoimenpiteitä, kuten suolausta huomioon.