Virtavedet & virtavesien kunnostaminen
Sisällys Esipuhe [3] Näe pinnan alle virtavesiekosysteemi on kokonaisuus! [4] Virtavedet Varsinais-Suomessa: ominaispiirteitä [5] Virtavesien lajisto: virtavesiluonnon indikaattorit [7] Virtavesien uhkia [12] Virtavesikunnostukset [15] Vapaaehtoistyö virtavesikunnostuksissa [17] Kirjallisuutta [19] Virtavedet ja virtavesien kunnostaminen Teksti: Janne Tolonen ja Jarkko Leka, Valonia Taitto: Laura Sarlin, Valonia Kuvat: Valonian arkisto ISBN 978-952-5955-23-1 ISBN 978-952-5955-24-8 (pdf)
Esipuhe Luonnontilaisia virtavesiä on Suomessa jäljellä vain vähän. Virtavesien tila on heikentynyt erityisesti valuma-alueiden maankäytön muutosten ja vesirakentamisen vuoksi. Jokien ja purojen uomia on perattu, padottu ja suoristettu erityisesti maatalouden, metsätalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin. Tämä on johtanut vedenlaadun yleiseen heikkenemiseen. Tunturialueen virtavesiä lukuun ottamatta kaikki Suomen virtavesityypit on arvioitu silmälläpidettäviksi tai uhanalaisiksi. Purot ja joet ovat uhanalaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Mitä siis voimme tehdä virtavesien hyväksi? Voimme kantaa vastuumme virtavesistä ja kunnostuksilla parantaa heikentyneiden vesistöjen tilaa. Erityisen tärkeää on myös ennaltaehkäistä virtavesien tilan heikentymistä. Olemme saaneet virtavesiltä paljon. Nyt on aika antaa takaisin ja tunnustaa puhtaiden ja terveiden virtavesien arvo. Tämä esite tarjoaa perustietoa virtavesistä ja toimii johdantona virtavesien ja virtavesikunnostuksen maailmaan. Toivottavasti siitä on iloa mahdollisimman monelle. Materiaali on tuotettu Valonian purokunnostushankkeessa, jonka rahoittajina ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ålandsbanken, Saaristomeren suojelurahasto sekä Airisto-Velkuan, Lounais-Suomen, Salon seudun, Paimionselän ja Halikonlahden kalastusalueet. Janne Tolonen, VALONIA 3
Näe pinnan alle virtavesiekosysteemi on kokonaisuus! Virtavedet ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja poikkeavat monin tavoin muista vesiekosysteemeistä. Virtavesistä puhutaan yleisesti vain yksikössä joki. Tosiasiassa joki koostuu lukuisista pienemmistä joista, puroista ja noroista. Pienistä puroista syntyy suuri virta kulunut sanonta pitää paikkansa. Virtavesiekosysteemi koostuu monenlaisista ympäristöistä, joissa olosuhteet vaihtelevat. Luonteenomaista on kiivaasti virtaavien koskijaksojen ja hitaasti virtaavien suvantojen vuorottelu. Virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut ovat tärkeitä virtavesiluonnon säätelijöitä. Ennen kaik kea valuma-alueen ominaisuudet luovat virtavedelle oman luonteensa. Virtavesiekosysteemi on riippuvainen maalta peräisin olevasta eloperäisestä aineesta, kuten lehtikarikkeesta ja puuaineksesta, jota bakteerit, sienet ja pohjaeläimet käyttävät ravinnokseen. Vesikasvit saavat ravinteita maalta valumavesiin liuenneista ravinteista. Tämä on virtavesien ravintoverkon perusta. Maalta virtavesiin päätyvä orgaaninen aines on virtavesien hyvinvoinnin perusta. 4
Virtavedet Varsinais-Suomessa: ominaispiirteitä Suomen virtavesityypeistä kaikkein uhanalaisimpia ovat Lounais-Suomen savikkoalueiden virtavedet. Lounais-Suomen virtavesiä ja niiden valuma-alueiden maaperää on muokattu jo satojen vuosien ajan ihmisen tarpeisiin. Voimaperäisestä hyödyntämisestä huolimatta osassa puroissa on säilynyt hienoja luonnontilaisia alueita ja arvokasta lajistoa. Varsinais-Suomen virtavesiä leimaa savisameus, joka on peräisin valuma-alueen savisesta maaperästä. Maatalous on alueen suurin vesistöjen kuormittaja. Kaikki kuormitus ei kuitenkaan ole peräisin maataloudesta, vaan monet vesistöt ovat jo luontaisesti reheviä ja savisameita. Veden savinen väri ei siis suoraan kerro huonosta vedenlaadusta. Savikkoalueiden virtavesien lisäksi Varsinais-Suomesta löytyy myös metsä-, suo- ja harjualueilla virtaavia vesistöjä, joiden vedenlaatu on huomattavasti parempi. Savisameidenkin jokien sivujoissa ja puroissa vedenlaatu on usein parempi kuin pääuomissa. Vesistöjen purot ovat monesti tärkeitä harvinaisten virtavesilajien elinympäristöjä. Savisameus on tyypillistä Varsinais-Suomen virtavesille. 5
Monet Varsinais-Suomen vesistöt ovat vähäjärvisiä, joten valuma- alueen kunto korostuu entisestään ja suurten vesivarastojen puuttuessa soiden ja kosteikkojen merkitys vesivarastoina on huomattava. Ojituksilla on heikennetty valuma-alueiden vedenpidätyskykyä. Vesivarastojen puuttuessa virtaamavaihtelut ovat suuria. Virtavesien patoaminen on yksi eniten virtavesiluontoon vaikuttanut tekijä. Kaikissa Saaristomereen laskevissa joissa on patoja, jotka estävät kalojen ja muiden vesieliöiden vaellukset. Suurempien patojen lisäksi sivujoissa ja puroissa on vanhoja myllypatoja ja muita ihmisen tekemiä rakenteita, jotka katkaisevat jokijatkumon. Vaellusesteet ovat yksi suurin syy vaelluskalakantojen heikkoon tilaan. Puutavaran uittoa varten tehdyt purojen ja jokien perkaukset ovat myös kaventaneet vaelluskalojen elinmahdollisuuksia ja vähentäneet virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Padot ja muut vaelluesteet ovat yksi syy virtavesissä elävien lajien heikkoon tilaan. 6
Virtavesien lajisto: virtavesiluonnon indikaattorit Virtavedet ovat tärkeitä elinympäristöjä useille lajeille. Esimerkiksi monet kalalajit tarvitsevat virtavesien koski- ja virtapaikkoja lisääntymisalueiksi. Virtavesien rantavyöhykkeellä elää myös monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Jokirapu Jokirapu on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva laji, jota on esiintynyt laajasti koko eteläisen Suomen virtavesissä. Jokirapukannat ovat kärsineet erityisesti vieraslaji täpläravun levittämästä rapurutosta ja virtavesien perkauksista. Jokirapu on hävinnyt monista virtavesistämme. Ravut ovat herkkiä vedenlaadun ja elinympäristön muutoksille, esimerkiksi veden happamuudelle. Happamia päästöjä vesistöihin pääsee esimerkiksi suo- ja metsäojituksen valumavesistä. Jokirapu on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva rapulaji. 7
Taimen Taimen on virtavesien sorapohjilla lisääntyvä lohikala. Suomen kaikki merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia ja napapiirin eteläpuoliset sisävesikannat erittäin uhanalaisia. Taimenen uhanalaisuuden syynä on erityisesti vesirakentaminen, virtavesien perkaukset, vedenlaadun heikentyminen ja liikakalastus. Erityisesti meressä ja järvissä taimenta uhkaa voimakas kalastuspaine. Menestyäkseen taimen vaatii elinkierron eri vaiheissa paljon ympäristöltään. Taimen viihtyy viileissä happipitoisissa vesissä, joissa on lisääntymisalueiksi soveltuvia puhtaita sorapohjia. Edellytyksenä taimenen elinkierrolle on myös vapaa vaellusyhteys vesistöissä. Monin paikoin padot ja muut ihmisen tekemät rakenteet, kuten siltarummut, estävät taimenten vaelluksen. Parhaat taimenen lisääntymisalueet sijaitsevat usein vesistöjen pienissä puroissa ja sivu-uomissa. Purot ovat tärkeitä elinympäristöjä myös monille muille kalalajeille. Taimen on uhanalainen virtavesilaji. 8
Taimen Varsinais-Suomessa Nykytiedon mukaan taimenta esiintyy Varsinais-Suomessa erityisesti Kiskonjoen-Perniönjoen ja Uskelanjoen vesistöissä. Pieniä taimenkantoja elää myös muiden vesistöjen puroissa, muun muassa Halikonjoen ja Paimionjoen vesistöissä. Kaikki Varsinais-Suomen taimenkannat ovat pieniä ja äärimmäisen uhanalaisia. Taimenta on myös kotiutettu Turun seudun virtavesiin poikasistutuksilla. Varsinais-Suomen puroissa on säilynyt perimältään alkuperäisiä taimenkantoja. Alkuperäisellä tarkoitetaan sitä, että taimenkanta on elänyt vesistössä parhaimmillaan jo jääkaudesta lähtien. Taimenkanta on siis sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin ja selvinnyt elinympäristössä tapahtuneista muutoksista. Luonnonvalinnan kautta vahvimmat yksilöt säilyvät ja pääsevät jatkamaan sukuaan ja populaatioon valikoituu tiettyjä ominaisuuksia. Tällaisten populaatioiden suojelu ja elvyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Purot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, esimerkiksi taimenelle. 9
Vesisammalet Luonnontilaisten virtavesien koskiosuuksia luonnehtii usein runsas sammalpeite, joka pidättää hienojakoista eloperäistä ainesta ja tarjoaa suojaa ja ravintoa pohjaeläimille. Koskikivikoissa tyypillisiä sammalia ovat muun muassa näkinsammalet, purosammalet, paasisammalet ja purokinnassammalet. Virtavesien tilan heiketessä vesisammalet taantuvat, jolloin purojen monimuotoisuus heikkenee ja muun muassa taimenen elinmahdollisuudet kaventuvat. Virtavesikunnostuksen yhteydessä voidaan tehdä näkinsammalten siirtoistutuksia saman vesistön istukkailla, mielellään suurilla ja yhtenäisillä tuppailla. Pohjaeläimet Pohjaeläimillä on suuri rooli virtavesiekosysteemin toiminnassa, ne ovat ravintoverkon tärkeitä linkkejä. Pohjaeläimet ovat tärkeää ravintoa esimerkiksi kaloille. Virtavesien pohjaeläimiä ovat muun muassa monien hyönteisten kuten vesiperhosten, koskikorentojen ja mäkärien toukat sekä simpukat. Vesistöstä tavattavien pohjaeläinten lajimäärä kertoo paljon vesistön tilasta ja monimuotoisuudesta. Vesisammalet antavat hyvää suojaa pohjaeläimille. 10
Rantavyöhykkeen kasvillisuus Rantavyöhykkeen kasvillisuudella on suuri merkitys virtavesien toiminnassa. Virtavesien eliöstö on riippuvainen rantavyöhykkeeltä uomaan päätyvistä ravinteista ja orgaanisesta aineesta, kuten puuaineksesta ja lehtikarikkeesta. Rantavyöhykkeen kasvillisuus suojaa myös uomaa auringon paahteelta ja pitää mikroilmaston viileänä. Luonnontilainen rantavyöhyke on monimuotoinen elinympäristö, jossa viihtyvät esimerkiksi monet lintulajit. Virtavesien rantavyöhykkeellä viihtyvät monet lajit. 11
Virtavesien uhkia Valuma-alueen maankäyttö Valuma-alueen maankäytöllä on suora vaikutus virtavesien vedenlaatuun. Yksi tärkeä tekijä on valuma-alueen vedenpidätyskyky. Järvet, suot ja kosteikot toimivat vesivarastoina ja pidättävät vettä ja ravinteita valuma-alueella. Vesivarastojen kuivattaminen esimerkiksi suo- ja metsäojituksin lyhentää veden viipymää ja aiheuttaa virtavesissä suuria virtaamanvaihteluita. Ojitukset aiheuttavat myös ravinnekuormitusta. Suuret virtaamavaihtelut voimistavat eroosiota ja lisäävät vesistöihin päätyvää kiintoaines- ja ravinnekuormaa. Toinen merkittävä tekijä on vesistöjen ympärillä olevat metsät, jotka luovat varjostus- ja suojavaikutusta. Liian lähelle vesistön vartta ulottuvat metsähakkuut heikentävät ratkaisevasti vesistön luonnontilaisuutta. Vesistön varteen jätettävän suojavyöhykkeen leveys tulisi olla vähintään 20 30 m. Suot ovat tärkeitä vesivarastoja. 12
Jätevedet Asutuksen ja teollisuuden jätevesikuormitus vesistöihin on pienentynyt jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä, mutta aiheuttaa edelleen paikallisesti haittoja vesistöille. Ongelmina ovat erityisesti jätevesivuodot ja jäteveden ohijuoksutukset. Ongelmia esiintyy varsinkin sadekausina, jolloin jätevesijärjestelmät ylikuormittuvat. Pienissä virtavesissä pienilläkin jätevesipäästöillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus purojen hyvinvointiin ja eliöstöön. Jätevedet kuluttavat vesistön happea ja aiheuttavat pohjien liettymistä ja rehevöitymistä. Pienilläkin jätevesipäästöillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus. 13
Vedenotto Erityisesti purot ja purojen eliöstö ovat riippuvaisia niihin purkautuvan pohjaveden määrästä. Pohjavesi purkautuu puroihin lähteistä, noroista, tihkupinnoista ja suoraan puroihin uomien pohjalta. Ihmisen vedenottohankkeet voivat heikentää merkittävästi purojen tilaa vähentämällä puroihin purkautuvan pohjaveden määrää. Uusia uhkia muuttuva elinympäristö? Ilmastonmuutos voi aiheuttaa tulevaisuudessa muutoksia virtavesielinympäristöissä. Veden lämpötilasta voi aiheutua ongelmia erityisesti rakennetuissa vesistöissä vesi pääsee lämpenemään helposti patoaltaissa. Veden lämpeneminen vaikuttaa alentavasti myös veden happipitoisuuteen. Pitkät kuumat ja kuivat sääjaksot pienentävät vesistöjen virtaamia ja siten aiheuttavat muutoksia eliöstöön. Toiset lajit hyötyvät muutoksista ja toiset kärsivät. Monet vieraslajit hyötyvät lämpimistä olosuhteista ja voivat syrjäyttää alkuperäislajeja. Pikkunahkiainen elää erityisesti pienissä virtavesissä. 14
Virtavesikunnostukset Virtavesikunnostusten tavoitteena on parantaa ihmistoiminnan seurauksena heikentyneiden vesistöjen ekologista tilaa. Usein virtavesikunnostusten päätavoitteena on parantaa kalaston elinympäristöjä. Samoista kunnostustoimenpiteistä hyötyvät kuitenkin myös muut vesieliöt ja vesielinympäristöistä riippuvaiset lajit, kuten pohjaeläimet ja saukko. Virtavesikunnostukset parantavat myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia, kun esimerkiksi kalastusmahdollisuudet kunnostusten myötä paranevat. Kunnostusten toteutukseen tarvitaan kattavat tiedot vesistöstä ja sen lajistosta sekä kunnostussuunnitelma. Kunnostusten vaikutuksia pyritään seuraamaan selvittämällä lajistossa tapahtuvia muutoksia. Virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös käsityövoimaa. 15
Virtavesikunnostusmenetelmät Virtavesikunnostuksilla tavoitellaan tyypillisesti ihmisen toiminnan muuttaman purouoman monimuotoisuuden lisäämistä ja veden laadun paranemista. Kunnostustoimenpiteillä voidaan kompensoida vesistölle ai heutettuja haittoja, esimerkiksi rakentamalla kaloille soveltuvia lisääntymisalueita. Kunnostustoimenpiteitä ovat muun muassa perattujen uomien ennallistaminen, uoman luontaisen mutkittelun palauttaminen, vaellusesteiden purkaminen, perattujen koskialueiden kiveäminen ja sorastus sekä puuaineksen lisääminen. Uomassa tehtävien kunnostustoimenpiteiden lisäksi tärkeää on valuma-alueella ja erityisesti rantavyöhykkeellä tehtävät toimenpiteet. Uoman kunnostuksilla ei välttämättä saada aikaan haluttuja tuloksia jos vedenlaadussa on ongelmia. Valuma-alueen kunnostuksissa tärkeimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa kasvipeitteisyyden lisääminen, rantavyöhykkeen kasvillisuuden palauttaminen, suojavyöhykkeet ja vesivarastojen lisääminen ennallistamalla luontaisia kosteikkoja. Kunnostuksilla tavoitellaan vesistön monimuotoisuuden lisäämistä. Kuvassa kunnostettua puroa. 16
Vapaaehtoistyö virtavesikunnostuksissa Pieniä virtavesiä voidaan kunnostaa tehokkaasti talkootyönä. Suomessa talkookunnostuksia ovat toteuttaneet muun muassa Virtavesien hoitoyhdistys ry, Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Varsinais-Suomessa talkoita on järjestänyt Valonia. Valonian purokunnostushanke 2014 Valonian vuoden 2014 purokunnostushankkeessa toteutettiin virtavesikunnostuksia, selvitettiin virtavesien tilaa ja tehtiin kalasto- ja rapuselvityksiä Varsinais-Suomen pienissä virtavesissä. Kesän aikana järjestettiin viisi talkookunnostuspäivää. Lisäksi kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja konetyönä. Hankkeessa kunnostettiin yhteensä kuusi virtavesikohdetta. Kunnostuksissa luotiin lisääntymis- ja elinympäristöjä purojen taimenkannoille sekä tehtiin uoman eroosiosuojauksia. Osalla kohteista havaittiin jo ensimmäisenä syksynä taimenia lisääntymässä. Pieniä virtavesiä voidaan kunnostaa tehokkaasti talkootyöllä. 17
Virtavesikunnostustalkoot ympäristökasvattajana Talkookunnostukset toimivat hyvinä ympäristökasvatustapahtumina. Talkootyöllä saadaan paljon aikaan, mutta vähintään yhtä tärkeää on ihmisten tietoisuuden lisääminen. Mitä paremmin ihmiset tuntevat vesistöt ja tunnistavat vesistöjen arvon, sitä enemmän niiden eteen saadaan tehtyä töitä. Kunnostustapahtumat ovat oiva tapa tutustua lähiympäristöön ja vesistöihin. Paikallisten ihmisten aktiivisuus ja tietoisuus vesistöjen tilasta mahdollistavat tehokkaan yhteistyön vesistöjen hyväksi. Talkootyössä on voimaa. 18
Kirjallisuutta Virtavesikunnostusoppaita Eloranta A. (2010) Virtavesien kunnostus. Kalatalouden keskusliitto. Julkaisu nro 165. Vammalan kirjapaino Oy. Sastamala 2010. Purokunnostusopas. Purot elävää maaseutua (Maa- ja metsätalousministeriö) http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/5wa5lfpbn/purokunnostusopas_2008.pdf (17.11.2014) Kaupunkipuron kunnostaminen (Suomen ympäristökeskus) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38841 (17.11.2014) Purokunnostusopas Käsikirja metsäpurojen kunnostajalle (Kainuun ympäristökeskus & Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38835 (17.11.2014) Purojen hoito maatalousalueella ja luonnonmukainen peruskuivatus (Suomen ympäristökeskus) http://www.syke.fi/download/noname/%7b9d89178f-f768-4508-9168-e35bd8624b8f%7d/28150 (17.11.2014) Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T. 2012. Hyvän metsänhoidon suositukset Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. http://www.tapio.fi/files/tapio/verkkojulkaisut/vesiensuojeluopas%20nettiin.pdf (17.11.2014) Kalatietoa Lehtonen H. (2006) Suomalainen kalaopas. WSOY. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. http://www.rktl.fi (17.11.2014) Virtavesien hoitoyhdistys ry. http://www.virtavesi.com (17.11.2014) Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry. http://www.skes.fi (17.11.2014) Vesistötietoa Pienvedet luonnon helmiä (Suomen luonnonsuojeluliitto) http://www.sll.fi/ajankohtaista/tilattavat/pienvesiopas.pdf (17.11.2014) Vesistöjen kunnostus (Suomen ympäristökeskus) http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus (17.11.2014) SY 8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37930 (17.11.2014) http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b86343f49-28d1-432d-938f-e9ca13233340%7d/34627 (17.11.2014) 19
Virtavedet ovat yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä. Virtavesien tilan heikentymisen seurauksena myös monet virtavesilajit ovat uhanalaistuneet. Mitä virtavedet oikeastaan ovat ja voidaanko niiden tilaa parantaa? Tämä opas on johdatus virtavesien ja virtavesikunnostusten maailmaan.