SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Sairaudella tai vammalla tarkoitetaan äkillistä tai pitkäaikaista toimintakyvyn menetystä tai puutosta. Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun tarve ei oikeuta vammaispalvelulaissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen apuun. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään edelleen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Henkilökohtaisella avulla on tarkoitus mahdollistaa ja tukea vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää, omia valintoja ja hänen omaehtoista toimintaansa. Tämä edellyttää vaikeavammaiselta henkilöltä kykyä itse määritellä avun sisältö, toteuttamistapa ja toteuttamisaika. Henkilökohtaista apua toteutettaessa vaikeavammaisen henkilön pitää kyetä ohjaamaan tilannetta ja toimintaa, jossa avustaja työskentelee ja saa vaikeavammaiselta henkilöltä toimintaohjeensa. Vaikeavammaisen henkilön näkemysten selvittämisessä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Täysi-ikäisen asiakkaan näkemystä selvitettäessä tulee erityistilanteissa huomioida asiakaslain 9 :n määräykset. Alaikäisen asiakkaan mielipidettä selvitettäessä huomioidaan holhoustoimilain, hallintolain ja asiakaslain määräykset koskien alaikäisen puhevallan käyttöä. Mikäli avun tarve painottuu selkeästi huolenpitoon, hoivaan tai valvontaan tai työntekijälähtöiseen hoitoon, ei vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua myönnetä. Tällöin kyseeseen tulevat ensisijaisesti omaishoidon tuki, kehitysvammahuollon erityispalvelut tai muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Vammaispalvelulaki on toissijainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Lain mukaisia tukitoimia ja palveluja järjestetään, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluita ja tukitoimia muun lain nojalla. Suhteessa kehitysvammalakiin vammaispalvelulaki on ensisijainen. Vammaispalvelulain mukaan kehitysvammalain 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. Kehitysvammalain 1 :ssä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä
saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammalain mukaan voidaan siten edelleen järjestää esim. henkilön tarvitsemaa perhehoitoa tai erittäin vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa edellyttäviä palveluita. VpL:n mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetä vaikeavammaisille henkilöille, joiden riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Näin ollen henkilökohtaista apua ei voi saada, jos henkilö on laitoshoidossa tai pitkäaikaisessa sairaalahoidossa. Henkilökohtaista apua ei myönnetä myöskään silloin, jos avuntarve on määrältään ja sisällöltään laitoshoitoon verrattavaa, eikä silloin jos avun tarve on pääasiassa jatkuvasti ja pitkäaikaisesti sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista vaativaa, vaikka apu annetaan vaikeavammaisen henkilön omassa kodissa. 1.2 Henkilökohtainen apu lapset ja nuoret Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vaikeavammaiselle lapselle voidaan myöntää henkilökohtaista apua ikätasoaan vastaavaan kuten asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Ensisijaisesti kyse on tällöin kodin ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta. Vanhempien lapselleen antama hoiva ja huolenpito eivät ole lain tarkoittamaa avustamista, eikä sitä toteuteta henkilökohtaisen avun turvin. Ensisijainen vastuu päivähoidossa tarvittavasta avusta on päivähoidolla. Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut opetustoimen toteuttamana. Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen järjestämisvastuu tarvittaviin avustajapalveluihin. Erityisopetuksessa koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjausja tukitehtävistä. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin oppilashuoltopalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin (Laki ammatillisesta koulutuksesta ja erityisopetuksesta). 1.3 Henkilökohtainen apu ja palveluasuminen Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisten palveluasumisen tai muiden asumispalveluiden piirissä olevien vaikeavammaisten henkilöiden avun saanti päivittäisissä toimissaan kotona turvataan edelleen palvelutalon tai asumisyksikön henkilökunnan antamalla avulla. Silloin henkilökohtainen apu kohdistuu lähinnä kodin ulkopuolisiin toimiin. 1.4 Henkilökohtainen apu ja omainen Vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen ei voi toimia häneen työsuhteessa olevana palkattuna henkilökohtaisena avustajana, ellei sitä ole erittäin painavasta syystä pi-
dettävä avustettavan edun mukaisena. Rajaus on tarpeellinen, jotta vaikeavammaisen henkilön aktiivinen toimintakyky, oma tahto ja itsemääräämisoikeus toteutuisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti palkatun henkilökohtaisen avun turvin. Erityisen painava syy voi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Erityisen painava syy voi liittyä myös vamman tai sairauden laatuun. Omainen tässä tapauksessa tarkoittaa vaikeavammaisen henkilön puolisoa, sisaruksia, lapsia, vanhempia tai isovanhempia. Läheinen on henkilö, joka asuu samassa taloudessa vaikeavammaisen henkilön kanssa (esim. avopuoliso) tai on muutoin lähiyhteisöön kuuluvana jatkuvasti kanssakäymisessä vaikeavammaisen henkilön kanssa arjen eri tilanteissa. 1.5 Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä Henkilökohtaisen avun piiriin kuuluvat apu päivittäisiin toimintoihin, asiointi, työ ja opiskelu, harrastukset, yhteiskunnallinen osallistuminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen. Työllä tässä tarkoitetaan työsuhdetta tai yritystoimintaa, josta vammainen henkilö saa toimeentulonsa kokonaan tai osittain. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita tehdään joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti. Päivittäisiä toimia ovat muun muassa pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen. Henkilökohtainen apu käsittää lisäksi ne lääkinnälliset hoitotoimenpiteet, jotka ovat toistuvia ja vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi välttämättömiä. Henkilökohtaisen avustajan tehtäviin ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi kuulua sairaanhoidon koulutusta vaativia toimenpiteitä. Tällöin tulee kyseeseen kotihoito. Vaikeavammaisen henkilön osallistuminen huollossaan tai hoidossaan olevan lapsen päivittäisiin toimiin voidaan mahdollistaa henkilökohtaisella avulla. Välttämättömään henkilökohtaiseen apuun oikeuttavana pidetään opiskelua, joka johtaa tiettyyn tutkintoon tai ammattiin tai vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa sekä parantaa hänen mahdollisuuksiaan työllistyä; esimerkkeinä ammatillisiin opintoihin valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi ja siihen apu järjestetään harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen tarkoitettujen tuntimäärien puitteissa. Henkilökohtainen apu sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen antaa vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisuuden esim. tavata ystäviä ja sukulaisia sekä muita ihmisiä kodin ulkopuolella. Harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei
tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. 2. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat 1.6 Yleistä Vammaispalvelulain mukaan kunta voi järjestää henkilökohtaista apua seuraavasti: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan lain mukaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, jos se on tarkoituksenmukaista vaikeavammaisen henkilön palvelusuunnitelmassa määritellyn avuntarpeen mukaan. Kunnalla on oikeus päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavasta asiakkaan yksilölliset olosuhteet, elämäntilanne ja oma tahto huomioiden. Avun järjestäminen on riippuvainen kaupungin palvelurakenteesta ja käytettävissä olevista järjestämistavoista. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilla on käytössään vaihtoehdot 1 ja 3. Henkilökohtaisen avun toteuttamistapa on ensisijaisesti henkilökohtainen avustaja, jolloin työnantajana toimii vaikeavammainen henkilö. Vaihtoehtoisesti kunta voi hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta kilpailutuksen mukaisesti. Päätös henkilökohtaisesta avusta sekä sen toteuttamistavasta ja tuntimäärästä tehdään aina yksilölliseen palvelusuunnitelmaan perustuen. 1.7 Vaikeavammainen työnantajana Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset, välttämättömät kulut sisältäen työterveyshuollon.
Ilta- ja viikonlopputyöstä aiheutuvat lisät korvataan, jos ilta- ja viikonlopputyö on vammaisen kannalta välttämätöntä, ja siitä on sovittu vammaispalvelun kanssa. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana on vaikeavammainen henkilö (tai vaikeavammaisen lapsen vanhempi). Työsuhde perustuu avustajan ja vaikeavammaisen henkilön väliseen työsopimukseen eikä henkilökohtainen avustaja ole siis työsuhteessa kaupunkiin. Vaikeavammainen henkilö hankkii ja palkkaa avustajansa itse ja työnantajana huolehtii itse työnantajalle kuuluvista velvoitteista. Henkilökohtaisen avustajan korvauksen maksaminen edellyttää tällöin, että vaikeavammainen henkilö pystyy toimimaan työnantajana. Vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Kun henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa avustettavaansa, avustaja kuuluu työterveyshuollon piiriin (työterveyshuoltolaki 2 ja työturvallisuuslaki 2 ). Avustettavan työnantajan on järjestettävä ja kustannettava vähintään lakisääteinen työterveyshuolto (4 ). Työterveyshuoltoon voi kuulua avustettavan eli työnantajan harkinnan perusteella myöskin sairaanhoitoa sovitussa laajuudessa (14 ), mutta kunta korvaa vain lakisääteisen työterveyshuollon kulut. Avustajalta (työntekijältä) ei saa periä maksuja lakisääteisestä työterveyshuollosta. Sairausvakuutuslain nojalla työnantaja saa korvausta työterveyshuollosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Avustettava työnantajana hakee työterveyshuollon kustannuksiin sairausvakuutuslain (1224/204) 13 luvun mukaisesti. Työnantajan omavastuuosuudeksi jäävät kustannukset voidaan korvata vammaiselle henkilölle vammaispalvelulain nojalla (9 ). Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut hankkii henkilökohtaisen avun palkanlaskennan palvelut tilitoimistolta kilpailutuksen perusteella. 1.8 Ostopalvelu Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut on kilpailuttanut henkilökohtaisen avun ostopalvelut. Vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun ostopalvelut hankitaan kilpailutuksen mukaisesti tarjousvertailun edullisuusjärjestyksen mukaan. Pelkkä siivousapu on ja ulkokuntalaisten henkilökohtainen apu ovat kilpailutuksen ulkopuolella.