Yksinäisyys vaivaa, pitääkö siihen tyytyä? 16.5.
Ikääntyneiden yksinäisyydestä Koettu yksinäisyys lisääntyy iän myötä Selittyy muilla tekijöillä kuin ikääntymisellä On yhteydessä mm. leskeytymiseen, avioeroon, heikentyneeseen toimintakykyyn, sairasteluun, naissukupuoleen Ei liity esim. läheisten tai ystävien tapaamistiheyteen, vaan ihmissuhteisiin kohdistuneisiin odotuksiin ja niistä saatuun tyydytykseen 16.5.
Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus, verkkojulkaisu. ISSN=1799-5639, Helsinki Yksin oleminen on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Koko väestön tasolla valveillaoloajasta vietettiin yksin noin seitsemän tuntia vuorokaudessa. Yksinolon lisääntyminen on nähtävissä sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten aikaa yksin viettivät 65 vuotta täyttäneet naiset. Koko väestön osalta miehet viettivät enemmän aikaa yksin kuin naiset. Yksinolo tarkoittaa paitsi yksin kotona tai ulkona olemista., myös esimerkiksi vetäytymistä omaan huoneeseen, vaikka kotona olisi muita ihmisiä. Yhdessä olo ei välttämättä tarkoita sitä, että tehdään jotain yhdessä, vaan riittää, kun ollaan toisen läheisyydessä. 16.5.
Yksinäisyyden kokemus Koko maassa 45% ja Helsingissä 55% yli 75-vuotiaista asuu yksin, yksin asuminen ei ole sama kuin yksinäisyys, yksin asuminen ja oleminen voi olla myös oma valinta Yksinäisyyttä voi kokea myös toisten seurassa Ympärivuorokautisessa hoidossa asuvat tuntevat enemmän yksinäisyyttä kuin kotihoidon piirissä olevat Perheen keskellä asuva ikäihminen saattaa kokea itsensä yksinäiseksi 16.5.
Yksinäisyys vaikuttaa elämän laatuun ja terveyteen Loneliness as a Spesific Risk Factor fo Depressive Symptoms: Cross-Sectional an Longitudinal Analyses, Cacioppo, Hughes Psykology and Aging 2006, Vol.21,No.1, 140-151 Ihmiset, jotka tuntevat itsensä jatkuvasti yksinäiseksi, on 14% suurempi riski kuolla ennen aikaisesti kuin niillä, jotka eivät koe olevansa yksinäisiä. Riski on suurempi kuin ylipainon tai köyhyyden aiheuttama. Yksinäisyyden tunne huonontaa unen laatua, kohottaa verenpainetta, lisää masennusta ja vähentää tunnetta elämän merkityksellisyydestä. Yksinäisyyttä lisäävät ikääntymisen aiheuttamat vaivat: kuulon, näön ja liikuntakyvyn heikkeneminen. 16.5.
Kerhotoimintaan osallistuminen Iäkkäiden henkilöiden kokemuksia sosiaalisesta kanssakäymisestä kerhotoiminnassa, Korhonen, Hietanen, Lyyra Gerontologia 4/2009 Tutkimuksessa tutkittiin 72-85-vuotiaita Pornaisten seurakunnan kerhotoimintaan osallistuneita Ikäihmisten omista kokemuksista nousi esiin yhteisöllisyys, identiteetin ylläpito, yksin olemisen katkaisu, ajassa kiinni pysyminen ja henkisen sisällön saaminen Yhteisöllisyyttä tutkittavat kuvasivat vapaan tuntuisena yhdessäolona Luottamus ilmeni toisista huolehtimisena Sukupuoli-identiteetin ylläpito nousi esiin Yksin olemista kuvattiin yksin asumisena ja omien ajatusten yksipuolisena kiertämisenä ja yksinäisyytenä Yhdessäolo toi levollisen olotilan, rauhallisen tunteen ja hyvän mielen 16.5.
Palvelukeskustoiminta Helsingissä Kampin, Töölön, Munkkiniemen, Meilahden, Riistavuoren, Kinaporin, Roihuvuoren, Kontulan, Myllypuron, Kustaankartanon ja Syystien palvelukeskukset, lisäksi Wirkkula Pihlajasaaressa, tulossa Koskelan palvelukeskus Palvelukeskuskortti Palvelut: ruokailu, kahvila, kampaaja, jalkojenhoitaja, hieroja, pesutupa, sauna, sosiaali- ja terveysneuvonta Ryhmät: liikunta, kättentaidot, kielet, lauluryhmät, pelit, uskonnolliset ryhmät, vertaistukiryhmät Avoin toiminta: luennot, kulttuuri, yhteislaulut, tanssit Henkilökunnan ohjaus ja neuvonta 16.5.
Noin 800 000 palvelukeskuskäyntiä/vuosi palvelukeskuskortteja noin14 500 Yli 10 %:lla 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä on palvelukeskuskortti 16.5.
Vapaaehtoistoiminta palvelukeskuksessa Vapaaehtoiset vetävät ryhmiä, avustavat ruokailussa, toimivat saattajina palveluihin, pitävät sosiaalista kahvilaa, hoitavat kirjastoa, järjestävät tapahtumia ja retkiä, esiintyvät eri tilaisuuksissa jne Keräävät rahaa myyjäisillä, narikalla, kahviotoiminnalla Vapaaehtoisia eri palvelukeskuksissa vaihteleva määrä, Kampissa 220 aktiivista vapaaehtoista Palkkiona pääsääntöisesti kahvi ja leipä 16.5.
Taustatietoa asiakkaista palvelukeskusten asiakaskyselyn 2012 mukaan Vastaajista 63% asui yksin, 35% puolison kanssa ja 3% jonkun muun kanssa 50% vastaajista ilmoitti terveydentilansa olevan samanlainen ja 29% parempi kuin ikätovereilla. 11% piti sitä huonompana. Tärkeimmäksi palveluista nousi vertais- ja tukiryhmät jonka oli valinnut 65% vastaajista. Ruokailu oli toisena 52% tuloksella ja kahvila kolmantena 46%:lla. Aktiivisena ja virkeänä pysyminen sai erittäin hyvän keskiarvon (4,8,) samoin kuin kokemus mielekkäästä tekemisestä (4,7). Apu hankalissa tilanteissa sai alhaisimman keskiarvon (3,5). 16.5.
Muita osallistumismahdollisuuksia Liikuntaviraston senioriliikunta, uutuutena ikäihmisten jumppakortti, jolla voi osallistua useampaan liikuntaryhmään/vk Työväenopiston eläkeläisille tarkoitetut ryhmät päiväsaikaan, edullisella hinnalla Oopperan päivätanssit 16.5.
Miten voimme olla avuksi? Joskus tarvitaan läheisiä ja ammattilaisia ohjaamaan ja mahdollistamaan ikäihmisen osallistuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi tuntea oman paikkakuntansa palvelutarjonta Saatetaan tarvita kuljetuksen järjestämistä, saattoapua, vastaanottajaa uudessa tilanteessa Voimme itse huomioida ympäristöämme. Tervehtiminen ja kuulumisten kysely tekevät ihmisen näkyväksi. Hoitakaa omia ystävyyssuhteitanne huolella! 16.5.
16.5.