Kenen talkoot? Talouspolitiikan vaikutuksia 2011-2018 Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti 26.9.2017
Kenen talkoot? Analyysin sisältö Talouspolitiikan voittajat/häviäjät 2011-2018 Talouspolitiikan välitön vaikutus tuloeroihin 2011-2018 Talouspolitiikan sukupuolivaikutuksia 2011-2018 Talouspolitiikan vaikutus työnteon kannustimiin 2011-2018 Työllisyyden ja tuloerojen välinen suhde Ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018 2
3 Miksi tuloerojen muutoksia tulisi tarkastella tarkemmin?
Tuloerot kiinnostavat, mutta julkisen/poliittisen keskustelun näkökulma on yleensä hyvin lyhyt 4
5 Tuloerojen dekomponointi: Rakenteelliset muutokset + Päätösperäiset muutokset
Mitkä tekijät vaikuttavat tuloeroihin? 1. Rakenteelliset muutokset (mm. väestömuutokset) 2. Talouspolitiikan välittömät vaikutukset (staattisia) 3. Talouspolitiikan välilliset vaikutukset (mm. käyttäytymisvaikutukset, työllisyysvaikutukset) 6
Talouspolitiikan vaikutusten arviointi mikrosimuloinnin avulla Talouspolitiikan suorien tulonjakovaikutusten arviointi Pidetään väestö ennallaan ei rakenteellisia muutoksia ei käyttäytymisvaikutuksia Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan aineistovuoden tasoon kuluttajahintaindeksillä Sosiaalietuuksien hintatasoa hitaampi kasvuvauhti tulkitaan päätösperäiseksi muutokseksi Verotuksen kuluttajahintaindeksin mukaisia inflaatiotarkistuksia ei tulkita päätösperäisiksi. Sen sijaan kuluttajahintaindeksistä poikkeavat (matalammat tai korkeammat) indeksitarkistukset veroparametreihin tulkitaan päätösperäisiksi muutoksiksi Tarkastelussa myös passiiviset päätökset (mm. sosiaalietuuksien ostovoiman heikkeneminen, veroasteikon inflaatiotarkistusten tekemättä jättäminen) Vaihtoehtona ansiotasokorjaus (laskelma liitteenä) Talouspolitiikan vaikutusarviointi 2011-2018 Aineistovuosi: 2015 Lainsäädäntövuodet: 2011 2018 Tarkasteluna julkisen sektorin vero- ja sosiaaliturvamuutokset päätösperäisiksi on tulkittu myös kunnallisveromuutokset ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset Laskelmat toteutettu SISU-mikrosimulointimallin ja rekisteriaineiston avulla Mukana kaikki SISU-mallin simuloimat erät Tarkempaa tietoa laskelmassa huomioiduista muutoksista liitteenä Sama menetelmä mm.: Bargain & Callan 2010; Honkanen & Tervola 2014; Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 2015 7
8 Talouspolitiikan voittajat ja häviäjät 2011-2018
Talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja pienentänyt suurituloisten tuloja 2011-2018, vaalikausien välillä on kuitenkin painotusero 6% Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%) 6% 1 000 Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (keskim. /v/kotitalous) 1 000 5% 5% 500 500 4% 4% 0 0 3% 3% -500-500 2% 2% -1 000-1 000 1% 1% -1 500-1 500 0% -1% 0% -1% -2 000-2 000-2% -3% 2011-2015 2015-2018 2011-2018 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-2% -3% -2 500-3 000 2011-2015 2015-2018 2011-2018 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-2 500-3 000 9
Talouspolitiikka on kasvattanut eniten työttömien tuloja 2011-2018, syynä mm. työttömyysturvan tasokorotus 2012 10% Talouspolitiikan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%) 10% /v 1 200 Talouspolitiikan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (keskim. /v/hlö) /v 1 200 8% 6% 4% 8% 6% 4% 1 000 800 600 400 1 000 800 600 400 2% 2% 200 200 0% -2% -4% 0% -2% -4% 0-200 -400-600 0-200 -400-600 -6% -6% -800-800 2011-2015 2015-2018 2011-2018 2011-2015 2015-2018 2011-2018 Huom. Sosioekonomiset ryhmät on määritelty mikrosimulointiaineiston tulotietojen perusteella. Siksi ne eivät täysin vastaa virallisia sosioekonomisia ryhmiä. Työttömiksi on määritelty henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään Muut ja saavat jotain työttömyysetuutta 10
Tarkempi katsaus pienituloisimpiin: talouspolitiikan vaikutus pienituloisimman kymmenyksen (1. desiili) käytettävissä oleviin tuloihin 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Talouspolitiikan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%): 1. desiili 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Tuloryhmien sisällä on eroja: pienituloisimmasta kymmenyksestä ainoastaan opiskelijoiden tulot ovat laskeneet talouspolitiikan seurauksena 2011-2018 Työttömien tulot ovat kasvaneet (+7,4 %) ryhmässä eniten (staattisesti mitattuna) talouspolitiikan seurauksena 2011-2018 Tällä vaalikaudella (2015-2018) opiskelijoiden (-3,6 %) lisäksi myös työttömien (-1,2 %) ja eläkeläisten (-1,0 %) tulot ovat laskeneet politiikan välittömänä seurauksena pienituloisimmassa tulokymmenyksessä -6% -6% Sen sijaan pienituloisimmat työntekijät ja yrittäjät ovat hyötyneet myös tämän vaalikauden talouspolitiikasta 2011-2015 2015-2018 2011-2018 11
Huomioita talouspolitiikan voittajista ja häviäjistä 2011-2018 6% 5% Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%) 2011-2015 2015-2018 2011-2018 6% 5% Vaalikaudella 2011-2015 tehty talouspolitiikka hyödytti pienituloisinta puolikasta kotitalouksista. Suurituloisempien käytettävissä olevia tuloja pienensivät mm. veronkiristykset 4% 3% 2% 1% 0% 4% 3% 2% 1% 0% Tällä vaalikaudella talouspolitiikka on hyödyttänyt suurituloisinta puolikasta (syynä mm. veronkevennykset). Mm. indeksijäädytysten takia pienituloisimpien tulot ovat hieman pudonneet talouspolitiikan seurauksena 2015-2018 Kokonaisuutena talouspolitiikka on ollut tuloeroja tasaavaa 2011-2018 -1% -2% -3% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-1% -2% -3% Tuloluokkien sisällä on suuria eroja. Sosioekonomisista ryhmistä työttömät ovat olleet talouspolitiikan suurimpia voittajia ja opiskelijat suurimpia häviäjiä 2011-2018. 12
13 Talouspolitiikan sukupuolivaikutukset
Talouspolitiikka on kasvattanut naisten tuloja ja pienentänyt miesten tuloja 2011-2018, tällä vaalikaudella miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta hieman naisia enemmän 0,8 % Talouspolitiikan vaikutus miesten/naisten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%) 2011-2015 2015-2018 2011-2018 /v/hlö 150 Talouspolitiikan vaikutus miesten/naisten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 ( /v/hlö) 2011-2015 2015-2018 2011-2018 0,6 % 100 0,4 % 0,2 % 50 0,0 % 0-0,2 % -50-0,4 % -0,6 % -100-0,8 % Miehet Naiset -150 Miehet Naiset 14
Talouspolitiikka on kasvattanut naisten tuloja ja pienentänyt miesten tuloja 2011-2018 5% 4% 3% 2% Talouspolitiikan vaikutus miesten/naisten käytettävissä oleviin tuloihin eri tulokymmenyksissä 2011-2018 (%) Miehet Naiset Miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta naisia enemmän pienituloisimmissa tulokymmenyksissä (desiilit 1.-2.) Naisista tulojakauman mukaan tarkasteltuna häviäjiä ovat ainoastaan suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvat Miehistä tulojakauman mukaan tarkasteltuna häviäjiä ovat kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvat 1% 0% -1% -2% -3% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 15
16 Esimerkkilaskelmia talouspolitiikan vaikutuksista 2011-2018
Talouspolitiikan vaikutus esimerkkihenkilöiden tuloihin 2011-2018 (2011=100) 2011=100 125 120 115 110 Vuokra-asunto keskikokoisessa kaupungissa Käytettävissä olevien tulojen kehitys 2011-2018 Talouspolitiikan vaikutus Asumistuen suojaosa voimaan 2015 2011=100 125 120 115 110 Velaton omistusasunto Käytettävissä olevien tulojen kehitys 2011-2018 Talouspolitiikan vaikutus Työttömyysturvan tasokorotus 2012 105 105 100 100 95 95 90 85 Työtön: perusturva Takuueläkeläinen Palkansaaja: keskituloinen Työtön: ansioturva Palkansaaja: pienituloinen Palkansaaja: suurituloinen 90 85 Työtön: perusturva Takuueläkeläinen Palkansaaja: keskituloinen Työtön: ansioturva Palkansaaja: pienituloinen Palkansaaja: suurituloinen 80 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 80 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Pienituloinen: palkka 1 670 /kk, keskituloinen: palkka 3 340 /kk, suurituloinen: palkka 10 020 /kk. Esimerkkihenkilöt asuvat yksin. Muut oletukset vastaavat kuin Perusturvan riittävyyden arviointiraportin laskelmissa (THL (2015): Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015) 17
18 Dynamiikkaa: Työnteon kannustimet ja työllisyys
Kannustinloukkujen purkaminen on tasapainottelua kannustimia parantavat toimet voivat kasvattaa tuloeroja Budjetti Työnteon kannustimia voidaan parantaa joko kasvattamalla (pienituloisten) työntekijöiden tuloja tai pienentämällä työttömien tuloja Työntekijöiden tulojen kasvattaminen esim. verotusta keventämällä on kallista; yleinen veroale on tehoton tapa purkaa kannustinloukkuja Työttömien tulojen pienentäminen kasvattaa tuloeroja (staattisesti mitattuna) Kannustimet Tuloerot Monet työnteon kannustimia parantavat toimet kasvattavat tuloeroja Kannustinloukkujen trilemma: budjetti vs. kannustimet vs. tuloerot 2011-2015 työttömien taloudellinen asema parani, mutta kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen heikkenivät Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat paransivat osa-aikatyön kannustimia, mutta heikensivät kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön Tarkemmin: Kotamäki & Kärkkäinen (2014): Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus Huom. Kaikki tuloeroja kasvattavat toimet eivät ole kannustinuudistuksia 19
100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 1 700 1 800 1 900 2 000 2 100 2 200 2 300 2 400 2 500 2 600 2 700 2 800 2 900 3 000 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 1 700 1 800 1 900 2 000 2 100 2 200 2 300 2 400 2 500 2 600 2 700 2 800 2 900 3 000 Talouspolitiikan vaikutus työllistymisen kannustimiin Esimerkki: Yksin peruspäivärahalla keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva työtön Kuinka paljon käteen jäävät tulot kasvaisivat työllistymisen myötä? /kk 1 400 1 200 Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin ( /kk) 2011 2015 2018 /kk 300 250 Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin ( /kk) 2015 vs. 2011 & 2018 vs. 2011 2015 vs. 2011 2018 vs. 2015 1 000 800 200 150 Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat paransivat osa-aikatyön kannustimia 2011-2015 600 400 100 50 Veronkevennykset ja työttömyysturvan indeksijäädytys ovat parantaneet kokopäivätyön kannustimia 2015-2018 200 0 0-50 -100 Työttömyysturvan tasokorotus ja veronkiristykset heikensivät kokopäivätyön kannustimia 2011-2015 Työllistymispalkka ( /kk) Työllistymispalkka ( /kk) Oletukset vastaavat kuin Perusturvan riittävyyden arviointiraportin laskelmissa (THL (2015): Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015) 20
100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 1 700 1 800 1 900 2 000 2 100 2 200 2 300 2 400 2 500 2 600 2 700 2 800 2 900 3 000 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 1 700 1 800 1 900 2 000 2 100 2 200 2 300 2 400 2 500 2 600 2 700 2 800 2 900 3 000 Talouspolitiikan vaikutus työllistymisen kannustimiin Esimerkki: Peruspäivärahalla keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva yksinhuoltaja (2 lasta varhaiskasvatuksessa) Kuinka paljon käteen jäävät tulot kasvaisivat työllistymisen myötä? /kk 900 800 Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin ( /kk) 2011 2015 2018 /kk 400 300 Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin ( /kk) 2015 vs. 2011 & 2018 vs. 2011 2015 vs. 2011 2018 vs. 2015 700 600 200 Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat paransivat osa-aikatyön kannustimia 2011-2015 500 100 400 0 300 200-100 Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen parantaa työllistymisen kannustimia 2015-2018 100-200 0-300 Työllistymispalkka, /kk Työllistymispalkka, /kk Päivähoitomaksuja maksetaan 11 kuukaudelta. Oletukset muuten vastaavat kuin Perusturvan riittävyyden arviointiraportin laskelmissa (THL (2015): Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015) 21
Työllisyyskasvu pienentää tuloeroja Työttömien ja palkansaajien jakautuminen tulokymmenyksiin Osuus henkilöistä (%) 25% Työttömät Palkansaajat 20% 15% 10% Työttömän työllistyminen 2 000 /kk palkalle kasvattaa esimerkkilaskelmassa käytettävissä olevia tuloja n. 600 /kk Työttömyysetuuksia saavat sijoittuvat pienituloisempiin tulokymmenyksiin, palkansaajat keski-/suurituloisiin Työllistyminen parantaa merkittävästi asemaa tulojakaumassa 5% Talouskasvun suurimpia hyötyjiä ovat ne työttömät, jotka saavat työpaikan työllisyyden kasvaessa 0% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 22
Työllisyyskasvu pienentää tuloeroja 1000 hlö Työlliset (trendi) 01/2011-08/2017 2500 2490 Talouskasvun suurimpia hyötyjiä ovat ne työttömät, jotka saavat työpaikan työllisyyden lisääntyessä 2480 2470 2460 2450 2440 2430 2420 2410 Tämän vaalikauden aikana työllisyys on kasvanut noin 36 000 henkilöllä (työllisyysasteen trendi 05/2015-08/2017) Oleellinen kysymys: mikä osa työllisyyden muutoksista on talouspolitiikan ansiota? Tähän kysymykseen vastaamiseen tarvittaisiin dynaamista (käyttäytymisvaikutukset huomioivaa) mikrosimulointimallia Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä käyttäytymisvaikutukset sisältäviä mikrosimulointimalleja, joiden avulla politiikkamuutosten dynaamisia tulonjakovaikutuksia voitaisiin arvioida 2400 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Työvoimatutkimus 23
24 Tuloerojen kokonaiskehitys ja talouspolitiikan vaikutus
Tuloerojen ennustaminen Talouspolitiikan lisäksi tuloerojen kehittymiseen vaikuttavat rakenteelliset tekijät (mm. väestön ikärakenteen muutos) ja suhdannetekijät (työllisyyden kehitys, tulojen kehitys) Miten tuloerojen kehitystä voidaan ennustaa? Yhdistetään mikrosimulointimalli ja VM:n ennuste VM:n syksyn 2017 ennusteen avulla arvioidaan, kuinka mm. ikärakenne, työllisyys ja tulot (ansiotulot, pääomatulot, osinkotulot, etc.) muuttuvat tulevina vuosina Mikrosimulointimallin aineistoa päivitetään tuleville vuosille (ns. ajantasaistetaan) ennusteen mukaisesti: rakenteelliset muutokset, työllisyysmuutokset ja ennustettu tulokehitys viedään mikroaineistoon Mikrosimulointimallin lainsäädäntö päivitetään tuleville vuosille Ennusteesta ei ole mahdollista erotella hallituksen toimien välillisiä vaikutuksia muista muutoksista Huom. Mikrosimulointimallin ajantasaistusta ei ole tehty ensisijaisesti tulonjakotarkastelua varten. Mm. tulojakauman muutoksia ei menetelmässä ennusteta (=mihin kohtaan tulojakaumaa tulojen kasvu kohdistuu). Siksi tuloksiin tulee suhtautua lähinnä suuntaa antavina 25
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018* Tuloerojen kehitys 1995-2015 ja ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018 Gini-kerroin 35 30 25 Tuloerot 1995-2018* Tuloerot eivät ole 2000-luvulla juurikaan muuttuneet Gini-kertoimella mitattuna tuloerojen ennustettu kasvu 2015-2018 on +0,8 päätyen korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2011 20 15 10 5 Tuloerot, kokonaisuus (ennuste) Tuloerot, kokonaisuus (tilasto) 0 Lähteet: Tulonjaon kokonaistilasto, SISU-mikrosimulointimalli, omat laskelmat 26
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018* Tuloerojen kehitys 1995-2015, ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018 ja talouspolitiikan vaikutus tuloeroihin Gini-kerroin 35 30 25 20 15 10 5 Tuloerot 1995-2018* Tuloerot, kokonaisuus (ennuste) Tuloerot, kokonaisuus (tilasto) Tuloerot, talouspolitiikan staattinen vaikutus (2011-2018) Tuloerot eivät ole 2000-luvulla juurikaan muuttuneet Gini-kertoimella mitattuna tuloerojen ennustettu kasvu 2015-2018 on +0,8 päätyen korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2011 Talouspolitiikka on 2011-2018 staattisesti mitattuna kokonaisuutena tuloeroja kaventavaa rakenteelliset muutokset ja suhdannemuutokset ovat kasvattaneet tuloeroja hieman talouspolitiikkaan verrattuna Tällä vaalikaudella tuloerojen ennustetaan kasvavan sekä talouspolitiikan että muiden muutosten johdosta 0 Lähteet: Tulonjaon kokonaistilasto, SISU-mikrosimulointimalli, omat laskelmat 27
28 Kenen talkoot? Huomioita ja johtopäätöksiä tuloksista
Kenen talkoot? Huomioita ja johtopäätöksiä Talouspolitiikan voittajat ja häviäjät 2011-2018 Talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja pienentänyt suurituloisten tuloja 2011-2018, vaalikausien välillä on kuitenkin painotusero Sosioekonomisista ryhmistä työttömien tulot ovat kasvaneet talouspolitiikan seurauksena eniten ja opiskelijoiden tulot ovat puolestaan laskeneet eniten Talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi Talouspolitiikka on kasvattanut naisten tuloja ja pienentänyt miesten tuloja 2011-2018, tällä vaalikaudella miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta hieman naisia enemmän Talouspolitiikan dynamiikka Vuosina 2011-2015 tehdyt politiikkamuutokset paransivat kannustimia työllistyä osa-aikatyöhön, mutta heikensivät kokopäivätyön kannustimia Tällä vaalikaudella tehdyt politiikkamuutokset ovat parantaneet kokopäivätyön kannustimia Positiiviset työllisyysvaikutukset parantavat talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia staattisiin laskelmiin verrattuna, työpaikan saavat työttömät ovat nousukauden suurimpia voittajia 29
Kenen talkoot? Huomioita ja johtopäätöksiä Ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018 Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tuloerot eivät ole juurikaan muuttuneet 2000-luvulla Gini-kertoimella mitattuna tuloerojen ennustettu kasvu 2015-2018 on +0,8 päätyen korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2011 Talouspolitiikan ja muiden muutosten (rakenteet, suhdanteet, työllisyys) vaikutus tuloeroihin Talouspolitiikka on 2011-2018 staattisesti mitattuna kokonaisuutena tuloeroja kaventavaa rakenteelliset muutokset ja suhdannemuutokset ovat kasvattaneet tuloeroja talouspolitiikkaan verrattuna Tällä vaalikaudella tuloerojen ennustetaan kasvavan sekä talouspolitiikan että muiden muutosten johdosta Mitä seuraavaksi? Käyttäytymisvaikutusten huomiointi tulonjakoarvioissa: työllisyyttä kasvattavat toimet voivat staattisesti mitattuna kasvattaa tuloeroja Tuloerojen ennustamisen kehitystyö: mm. tulojakauman ennustaminen 30
Lisätietoja Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti olli.karkkainen@nordea.com Twitter: @OlliKarkkainen
32 Liite 1: Herkkyysanalyysiä laskentaoletusten vaikutuksista
Tärkeä oletus: mikä on päätösperäistä? 1. Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan aineistovuoden tasoon kuluttajahintaindeksillä Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti ei ole päätösperäistä niin kauan kun sosiaalietuuksien ostovoima ei heikkene 2. Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan aineistovuoden tasoon ansiotasoindeksillä Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti tulkitaan päätösperäiseksi muutokseksi Kuinka tulokset muuttuisivat jos kuluttajahintaindeksin sijaan käytettäisiin ansiotasoindeksiä? 33
Ansiotasoindeksin käyttäminen verrokkina heikentäisi laskelmassa pienituloisten asemaa, koska sosiaalietuudet kasvavat ansiotasoa hitaammin. Tällä vaalikaudella indeksivalinnalla ei ole vaikutusta. Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%) Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2015-2018 (%) 4% Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi 1,0 % Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi 3% 0,5 % 2% 0,0 % 1% 0% -0,5 % -1% -1,0 % -2% -3% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-1,5 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 34
35 Liite 2: Laskelmissa huomioidut politiikkamuutokset
Laskelmissa huomioidut politiikkamuutokset SISU-mikrosimulointimallin huomioimat välittömien verojen ja tulonsiirtojen vaikutukset Vuoden 2018 osalta laskelmissa on huomioitu mm. Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset Palkansaajien vakuutusmaksuihin tehtävät muutokset Yle-veroon tehtävät muutokset Sosiaalietuuksien indeksijäädytys Takuueläkkeen tasokorotus Yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen jäädytys Vähimmäispäivärahojen korotus Lapsilisien yksinhuoltajakorotus Vuoden 2018 osalta aineistolaskelmissa EI ole huomioitu Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia Varhaiskasvatusmaksujen muutoksia (ne on kuitenkin huomioitu esimerkkilaskelmissa) Asumistuen osa-asuntonormin palauttamista Laskelmissa ei ole mukana välillisiä veroja tai julkisia palveluja Mm. arvonlisäveron korotus 2013 + valmisteverojen kiristykset Yhteisöveroale + osinkoveromuutos 2014: Mukana vain osinkoverotus Kuka maksaa yhteisöveron? 36