internetin puhelinpalvelut

Kännykät vaarassa: vuotaako Bluetoothin tietoturva? WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 11/2005 HINTA 6,90 VERTAILUSSA UUDET NOPEAT VÄRILASERIT CELL- SUPERPROSESSORI ENSITUNTUMA: SONY VAIO KUTISTUI VIRITÄ LINUX KANNETTAVAAN Testissä internetin puhelinpalvelut SÄHKÖINEN LASKU SÄÄSTÄÄ Vertailussa nopeimmat tehomikrot PAL.VKO 200543 828418-05-11

päätoimittajalta Kova laki hannu.jarvinen@tietokone.fi Kaikki digimuotoinen sisältö voidaan kopioida. Tekijänoikeuslain uudistus kuumentaa tunteita. Hätäisesti valmisteltu ylikansallisten mediayhtiöiden etuja ajava lakiesitys on syystäkin saanut kuluttajat ja heitä edustavat järjestöt takajaloilleen. Erityisesti netin välityksellä käytävä sananvaihto on sitten johtanut ylilyönteihin puolin ja toisin osapuolten kaivauduttua tiukasti poteroihinsa etujaan puolustamaan. Kyse onkin pitkälti nimenomaan edunvalvonnasta, johon liittyy merkittäviä taloudellisia intressejä. Tekijänoikeus muuttuu sen omistajan tuloksi sekä tallenteita myymällä että esimerkiksi tallennusvälineistä perittävillä hyvitysmaksuilla ja musiikin soittamisesta kerättävillä korvauksilla. Kuluttajapuolella taloudellinen intressi tiivistyy kysymykseen siitä, mitä kuluttaja ostaa hankkiessaan ääni- tai kuvatallenteen. Onko hänellä esimerkiksi oikeus kuunnella ostamaansa äänilevyä millä tahansa laitteella ja missä tahansa muodossa, vai pitääkö hänen maksaa samasta musiikista uudestaan, jos hän haluaa kuunnella sitä cd:n sijasta mp3-tiedostoina? On absurdia, että uusi tekijänoikeuslaki pyrkii rajaamaan äänitteiden kopiointia omaan käyttöön ja ottamaan kantaa tiedostomuotoihin ja teknisiin kopiosuojauksiin, kun samanaikaisesti markkinoille tulvii toinen toistaan hienompia ja suuremmilla muisteilla varustettuja musiikkisoittimia. Ajatteleeko lainsäätäjä, että näissä soittimissa kuunnellaan vain webin musiikkikaupoista ostettuja äänitteitä, kun se ei ota kantaa laitteiden laillisuuteen? Vai onko esimerkiksi kulttuuriministeri Tanja Karpelalla takataskussaan murtamattoman kopiosuojauksen kaava? Jos näin on, Ipod ja sen kilpailijat ovat pian suurissa vaikeuksissa, ainakin Suomessa. Tekijänoikeus on vakava asia, ja artistillakin pitää olla oikeus elättää itsensä kunniallisesti. Tuulimyllyjä vastaan on silti turha taistella. Kaikki digimuotoinen sisältö voidaan kopioida ja kaikki kopiosuojaukset murtaa, joten juridisten tai teknisten estojen varaan ei enää voi paljon laskea. On myös turha olettaa, että sama tavara voitaisiin myydä samoille kuluttajille moneen kertaan. On siis kehitettävä uusia ansaintatapoja ja lisää arvoa vanhoille myyntiartikkeleille. Esimerkiksi konsertin tai elokuvateatterin tunnelmaa ei vielä pitkään aikaan voida välittää internetissä, vaan siitä voidaan edelleen rahastaa kaikilta sitä haluavilta. Cd-levyjenkään osalta levy-yhtiöt eivät ole vielä menettäneet peliä, jos ne vain taipuvat tarkistamaan hinnoitteluaan. Yli 20 euroa levyllisestä nopeasti kuluvia hittejä on yksinkertaisesti liian paljon enemmän kuin 20 senttiä cd-r-levystä. Levy-yhtiöiden ahneudesta huolimatta ostan musiikkini edelleen kaupasta cd-levyinä, enkä toistaiseksi ole kopioinut sen paremmin niitä kuin niiden sisältöäkään mistään muualta. En liioin kannusta ketään muutakaan niin tekemään. Sama koskee dvd-elokuvia. Aion jatkossakin kuunnella ostamaani musiikkia ja katsella ostamiani elokuvia siellä, missä haluan, ja siinä muodossa, jossa se kulloinkin kätevimmin onnistuu. Hyvä olisi, jos sitä ei tarvitsisi tehdä lainsuojattomana. TK 4 TIETOKONE lokakuu 2005

11 2005 sisältö 28 Tehomikrojen terävin kärki 56 Kannettava ei vielä korvaa tornikoteloa, kun halutaan pc-tietojenkäsittelyn raskainta sarjaa. Vertailemme pöytäkoneiden suorituskykyisimmät järkäleet. VERTAILU Väriä työryhmän tulosteisiin Työryhmän tulostin on yhä useammin värillinen laserprintteri eikä värimahdollisuus enää tarkoita taivaisiin kohoavia tulostuskustannuksia. Vertailussa yhdeksän nopeaa verkkotulostinta. 20 22 24 53 VAIKUTTAJA Esa Korvenmaa Suomessa ei ole tarpeeksi asiakkaita ilman valtavaa markkinaosuusmullistusta. TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA Supertietokone pakkautuu sirulle IBM:n, Toshiban ja Sonyn yhteisponnistuksella syntyvä Cell-prosessori on yhdellä sirulla toimitettava laskentajättiläinen. ENSITUNTUMA Vaio karisti kilonsa Sonyn Vaio-tietokoneperheen uusin jäsen on köykäinen ja pieni. KYTKENTÖJÄ Tiedot turvaan jatkuvasti Uusi tekniikka helpottaa varmistamista ja varmistuksen palautusta. 6 TIETOKONE lokakuu 2005

36 40 TIETOTURVA Bluetooth varma vai vaarallinen? Lyhyen matkan langaton Bluetooth-tekniikka tarjoaa pahimmassa tapauksessa puhelimesi osoitekirjan ja jopa keskustelusi oikein varustautuneelle krakkerille. TEKNIIKKA Näin Linux taipuu kannettavaan Testasimme, kuinka pingviini istutetaan kannettavaan tietokoneeseen. Kokeilussa kolmen tärkeimmän tietokonevalmistajan laitteet ja kolme suosittua Linux-jakelua. 44 YRITYSRATKAISUT Sähköinen lasku tuo säästöä Laskujen muuntautuminen paperilapuista xml-tietueiksi tuo jymäkkää säästöä yritykselle. Vuosien odottelun jälkeen sähköinen laskutus alkaa yleistyä yrityksissä. 48 INTERNET Voip ääni kulkee paketissa Ip-puheluista on nopeasti tullut arkipäivää kuluttajillekin Skypen ja sen kilpailijoiden avulla. Testasimme, kuinka toimivat puhepalvelut. VERKKORATKAISUT 64 Kuka olet? Yritysverkon käyttäjien hermoja repivät useat käyttäjätunnus- ja salasanaparit. Saman verkon ylläpitäjiä rasittavat käyttäjäoikeuksien hallinnoinnin ongelmat. Ratkaisuksi ongelmiin tarjotaan identiteetinhallintaa. 11 12 13 14 15 76 78 79 80 27 39 55 90 AJANKOHTAISTA Helsinki ICET Weekissä vannottiin yhteistoiminnan nimeen Riskit kasvavat wlanin yleistymisen myötä Sun hakee uutta suuntaa Yahoo kaappasi johtajan Nokialta Apple Expossa Intel-odotusta TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Kartoita dv-nauhat Google täydellä teholla, 2 osa Hyvät kysymykset www.tietokone.fi KOLUMNIT Petteri Järvinen, Digikuvan inflaatio Osmo A. Wiio, Linux leviää Antti Aromaa, Pc matkalla viihteen maailmaan Ari Saarelainen, Tekijänoikeuslainsuojattomat 70 71 72 73 74 75 PIKAKOKEET Pc:n varmistusohjelmat Acronis True Image 9.0 Norton Goback 4.0 EMC Dantz Retrospect Professional NTI Backup NOW! 4 Deluxe Suite Xerox Workcentre C2424 Pentax Optio WP Quarkxpress Passport 6.5 for Supplemental Languages HP dx5150 A-link IPU1 / Yealink USB-P1K Macromedia Studio 8 JVC Everio GZ-MG30E/ JVC Everio GZ-MG50E VAKIOT 4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 82 Luettua & katsottua, 83 Vapaalla, 84 Uudet tuotteet, 86 Paavo, 89 Mediatiedot ja palvelukortti, 90 Ensi numerossa lokakuu 2005 TIETOKONE 7

6 414888 284188 05010 Tietokone, lukijalta, PL 100, 00040 Sanoma Magazines toimitus@tietokone.fi lukijalta Datatykkien resoluutiot unohtuivat Viime numerossa julkaistun datatykkivertailun ominaisuustaulukosta oli jäänyt pois tieto laitteiden resoluutiosta. Kaikkien vertailun laitteiden resoluutio on 1024x768 Toimitus Onko Tietokone tarkoitettu vain harvoille ja valituille? Miksi TK LABS -testituotteet ovat etupäässä harvinaisia ja kalliita tuotteita? Mielestäni eniten myytyjen keskivertotuotteiden testitulokset auttaisivat lukijoita paremmin tuotevalinnoissa. Tosin halvemmissa tuotteissa mallikohtainen laatuhajonta saattaisi antaa epäluotettavan testituloksen. Olisi mielenkiintoista, jos em. laitteissa testit tehtäisiin parilla samanlaisella laitteella ja tulosten hajonnasta laadittaisiin vertailu. Risto Salonen Testeihin, pikakokeisiin ja vertailuihin valitaan kaikenlaisia tuotteita, joiden uskomme lukijoitamme kiinnostavan. Yksi osoitus kiinnostavuudesta on tietenkin se, kuinka paljon jotakin tuoteryhmää myydään. Toisaalta hinta ei yleensä ole ainoa peruste tuotteen testaamiselle, vaikka esimerkiksi poikkeuksellisen edullinen hinta herättääkin aina mielenkiintoa. Laitteiden yksilökohtaisen laatuvaihtelun toteaminen luotettavalla tavalla vaatisi varsin laajaa otantaa. Tällaiseen toimintaan lehden resurssit eivät valitettavasti riitä. Toimitus Painajaismainen puhelimen huolto Nokia 6600 -puhelimeni jumiutui yllättäen tilaan, jossa sitä ei saanut auki eikä kiinni. Oman osaamiseni loputtua vein puhelimen Päämies/Deskin huoltoon Helsingissä. Työn vastaanottaja sanoi huoltoon kuluvan 2 3 päivää, jos ohjelmiston päivitys riittää. Muussa tapauksessa saisin varautua noin 2 viikon odotukseen. Ilokseni huolto soitti jo kolmen päivän kuluttua ja kertoi puhelimen olevan valmis. Puhelin avautui ja näytti toimivan normaalisti. Toisin kuitenkin oli. Huollon yhteydessä puhelimestani olivat kadonneet kaikki siihen tallettamani data: kalenteri, puhelinnumerot, osoitteet, sähköpostiosoitteet, äänikomennot, pikavalinnat, kuvat, äänitteet, soittoäänet, wap-yhteydet, videoleikkeet totaalisesti aivan kaikki. Sen sijaan tilalle oli tullut jonkun toisen ihmisen puhelimen tiedot tekstiviestit, kuvat, puhelinnumerot jne. Huollon työn vastaanottaja sanoi, että tietoni katosivat uudelleenpäivityksen yhteydessä eikä asialle mahda mitään. Pyysin häntä välittämään soittopyynnön huollosta vastaavalle. Jonkin ajan kuluttua soittanut mies ilmoitti tylyyn äänensävyyn ensi töikseen, että asia oli minun vastuullani, koska huollossa kerrotaan, että puhelimen data saattaa kadota päivityksen yhteydessä. Huollosta vastaava oli myöskin sitä mieltä, että huolto ei ole millään tavalla korvausvelvollinen, vaan asiakas saa kärsiä vahingon hyvänään. Kun selvitin puhelimitse asiaa myöhemmin Päämiehen edustajan kanssa, vastausta vaille jäi monta kysymystä. Tässä päällimmäisiä: 1. Jos puhelimen data voi kadota huoltotöiden yhteydesssä, miksi huolto ei tallenna sitä ennen töiden aloittamista? 2. Miksi huolto ei varoita asiakasta tietojen häviämisesta? Minulle kukaan ei sanonut sanaakaan, puhumattakaan siitä että olisi pyytänyt kuittauksen tämän uhkan hyväksymisestä. 3. Huoltovastaava moitti minua siitä, etten ollut tallentanut dataa katoamisen varalta. Varmaankin olin toiminut tyhmästi, kuten hänen äänenpainoistaankin saatoin päätellä. Kuinka usein tämä tallennus pitäisi tehdä ja millä tavalla? 4. Kun omat tietoni katosivat ja sain tilalle toisen henkilön tiedot, onko mahdollista että joku muu olisi saanut minun tietoni? 5. Kun avasin tämän toisen henkilön tekstiviestejä, kuvia, puhelinluetteloa jne, syyllistyinkö lainvastaiseen tekoon esimerkiksi kirjesalaisuuden loukkaamiseen? 6. Pitääkö minun poistaa puhelimestani päivittäin välittömästi kaikki viestit, joissa käsitellään esim. liikesalaisuuksia, ettei joku ulkopuolinen saa niitä huollon yhteydessä omaan puhelimeensa? 7. Kun minulta näin on hävitetty korvaamattomia kuvia, videoleikkeitä, tekstiviestejä jne., onko kukaan korvausvelvollinen? Päämies/Desk? Päämies/Deskin nähtävästi ulkoistama huolto? 8. Kuka korvaa kadonneiden kuvien ja äänitteiden aiheuttaman mielipahan ja kuka korvaa työn, kun joudun hankkimaan ja tallentamaan puhelimeeni uudelleen satoja puhelinnumeroita, osoitteita, sähköpostiosoitteita, merkkipäivätietoja ja kalenterimerkintöjä hälytyksineen? Onko Päämies/Desk kuullut käsitteestä kuluttajansuoja? Jukka Miettinen Tietotulva on edelleen olemassa Tietokoneen numerossa 9/2005 oli mielenkiintoinen artikkeli Dokumentinhallinta patoaa tietotulvan, kiitos siitä. Haluan nostaa esiin sen tosiasian että nykyään dokumentinhallintajärjestelmät ovat myös alle 30 hengen yritysten ulottuvilla. Meillä on lukuisia muutaman hengen tilitoimistoja asiakkaana jotka käyttävät päivittäin selain- tai client-pohjaista dokumentinhallintajärjestelmäämme taloushallinnon dokumenttien käsittelyyn ja arkistointiin. Artikkelissa ei mainittu sanallakaan skannattujen dokumenttien tunnistamisesta (OCR) joka on olennainen osa kun puhutaan korkeatasoisista hakuominaisuuksista. Pelkkä tietojen skannaaminen ei riitä - tietotulva on edelleen olemassa. Jo pienessä tilitoimistossa on hyllymetreittäin mappeja. Jos nämä vain skannataan ilman tekstitiedon tunnistusta ja luokittelua sähköiseen muotoon, se ei helpota kirjanpitäjän elämää millään tavalla. Skannatusta aineistoista ja sen pohjalta tehdystä sähköisestä aineistosta on tärkeää voida tehdä tietokantatyyppisiä hakuja ilman tietojen käsin sisäänsyöttöä. Älykkäissä tunnistusohjelmissa voidaan luoda opetuspohjia tietyille dokumenttityypeille esim. ostolasku tai rahtikirja, joista voidaan automaattisesti hakea tiedot oikeisiin kenttiin tietokannassa, tunnistaa viivakoodin ja tehdä sen perusteella tarkistuksia, myös pankkitilinumerot tarkastetaan ja päivämäärämuodot. Lisäksi haluan korjata että perustason dokumentinhallintajärjestelmään ei välttämättä tarvitse upottaa muutamia tuhansia euroja - ainakin meidän tapauksessamme ASP-asiakas saa käyttöönsä älykkäät vapaasanahakuominaisuudet skannatuista dokumenteistä, liitetiedostoista ja strukturoidusta datasta edullisemmallakin. Kaiken muun hyvän lisäksi tämä järjestelmä on kotimaista tekoa. Pekka Räisänen toimitusjohtaja Heeros Systems Oy 8 TIETOKONE lokakuu 2005

12 Wlan tuo vaarojakin 13 Ciscosta pienten ystävä 14 Yahoo löysi Lindholmin 15 Apple Expo Pariisissa 16 Mitä maksaa laajakaista? ajankohtaista Helsinki ICT Week Suomi yhä kelkassa Miten pysymme ict-eturintamassa? Vastauksia etsittiin kokoonpanolla Pere (vas), Mattila, Honka, Panzar, Harjuhahto-Madetoja ja Paukku. Ari Karkimo Itsetutkiskelua itseruoskinnan sijaan suositteli tietoyhteiskuntaohjelma johtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja Helsinki ICT Week -tapahtuman avajaispuheessaan. ARI KARKIMO uomi on monella mit- mitattuna maail- Starilla man huipulla. Emme ole pudonneet kelkasta, mutta liialliseen hyväolon tunteeseenkaan ei ole varaa. Itsetutkiskeluun on syytä, mutta ei itseruoskintaan. Meitä pidetään yhä maailmalla edelläkävijöinä, tätä mainetta meillä ei ole vara menettää, Harjuhahto-Madetoja muistutti. Hän osallistui myös paneelikeskusteluun, jossa punnittiin Suomen ict-menestyksen eväitä jatkossa. Muina keskustelijoina oli Prohan toimitusjohtaja Pekka Pere, HP:n Suomen johtaja Paul Paukku, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, valtion it-johtaja Leena Honka sekä tutkimusprofessori Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Aika hyvin menee Harjuhahto-Madetoja tarjosi yhdeksi Suomen menestyksen avaimeksi hyvää yhteistyötä, jonka hän myöntää olevan vielä turhan paljon sektorien sisäistä. Ongelmana on pirstaloituminen. Pekka Pere korosti myös yhteistyön arvoa: Suomi on pieni ja kielialueeltaan yhtenäinen maa, meillä on hyvät edellytykset yhteistyölle. Veli-Matti Mattila nosti esiin suomalaisten vankan luottamuksen verkkopalveluihin: Esimerkiksi Japanissa Jorma Mellin vakuuttaa, että Suomi on laajakaistan kärkimaita. Ari Karkimo palveluita on paljon vaikeampi rakentaa, kun ihmiset eivät luota verkkoihin. Rahaa ei tipu Suomen kiinnostavuus maailmalla on kuitenkin laskenut monta pykälää takavuosista. HP:llä Suomea ei enää pidetä kiinnostavana, me emme ole ensimmäisenä pääjohtajan ajatuksissa, kun hän aamulla herää, Paul Paukku toteaa. Myös Pere todisti, ettei Suomi ei ole kiinnostava kansainvälisesti. Tänne ei virtaa rahaa, jo Ruotsissa tilanne on parempi. Yritykselle tämä ei ole ongelma, se voi mennä muualle, Suomelle on. Hän kaipasi kotimaiseen julkiseen rahoitukseen selkeän ahnetta sijoittajamentaliteettia tukirahoituksen sijaan. Veli-Matti Mattila käänsi kolikon ympäri. Kyllä hyvät suomalaiset yritykset saavat rahaa, ideoiden ja osaamisen löytäminen on ongelma. Kaista-asiat kunnossa ICT Week tapahtumassa kuultiin kolmen päivän lukuisia asiantuntijapuheenvuoroja. Tietoliikennettä lähestyttiin monesta eri näkökulmasta. Laajakaistanäkymiä esitteli Jorma Mellin, joka johtaa Ficixiä, Suomen ip-yhdysliikenteestä vastaavaa ryhmittymää. Kesäkuussa laajakaistayhteys oli jo 37,5 prosentissa talouksista, 95 prosentilla talouksista oli mahdollisuus siihen. Tavoitteena ollut miljoonan laajakaistaliittymän raja saavutettiin kesäkuun lopussa, hän summasi vahvaa kehitystä. Internetin käyttäjinä suomalaiset ovat Euroopan huipulla, meillä on osaamista ja välineet netin käyttöön. Levinneisyydessä ja saatavuudessa suoritus on hopeatilan arvoinen, vaikka meillä ei ole ollut laajoja kaapeli-tv-verkkoja, jotka ovat tiheämmin asutuissa maissa edistäneet laajakaistayhteyksien leviämistä, Mellin kiitteli Myös laajakaistayhteyksien hintakehitykseen hän oli tyytyväinen kuvaillen hintojen olevan hyvää eurooppalaista keskitasoa. Verkkopalvelujen kehittämisessä Mellin sijoitti Suomen karsintaeriin. Pankkipalvelut ovat meillä huippuluokkaa, mutta esimerkiksi tv-kuvan välittämisessä, videovuokrauksessa ja puheluissa muut menevät kaukana edellä, samoin julkisissa palveluissa. TK lokakuu 2005 TIETOKONE 11

ajankohtaista Mato vie vale-googleen P2load.A-mato ohjaa käyttäjän Googlen sivua muistuttavalle huijaussivulle, jolloin käyttäjä ei saa kyselyihinsä Googlen oikeita hakutuloksia, vaan viruskirjoittajan määrittämät hakutulokset. Mato leviää Shareaza- ja Imesh-vertaisverkoissa. Kun vertaisverkon käyttäjä lataa tiedoston, kone saastuu. Saastunut tiedosto on nimeltään Knights of the Old Republic 2, joka on olevinaan Star Wars-elokuvaan liittyvä peli. Käynnistyessään mato tuo näyttöön virheilmoituksen ja vaihtaa IE-selaimen aloitussivun. Opera muuttuu ilmaiseksi Opera-selaimen Linux-, Mac- ja Windows-versiot muuttuivat kokonaan maksuttomiksi, ja mainokset poistuvat selaimen käyttöliittymästä. Yhtiö aikoo hankkia tulonsa jatkossa pääasiassa hakukoneiden mainoksista. Vain neljännes Operan tuloista on tullut käyttäjien maksamista lisenssimaksuista. Selaimella on tällä hetkellä Opera Softwaren mukaan reilut 20 miljoonaa käyttäjää. Yhtiön viestintäjohtaja Tor Odland sanoo, että tavoite on moninkertaistaa käyttäjämäärät lähikuukausina. Hän ennakoi, että selain saa nopeasti miljoonia uusia käyttäjiä. Tietopaketti liittymistä Viestintävirasto on julkaissut internet-sivuillaan päivittyvän tietopaketin matkapuhelin- ja laajakaistaliittymien ostopäätöksen tueksi. Tavoitteena on auttaa kuluttajia luovimaan eri liittymätyyppien, palveluntarjoajien, lisäpalveluiden sekä hinnoittelumallien viidakossa. Tietopaketissa on mahdollisuus vertailla yleisimpien matkapuhelin- ja laajakaistaliittymien hintoja. Esimerkiksi laajakaistaliittymissä kuluttaja voi vertailla eri palveluntarjoajien liittymätyyppien alueellista saatavuutta, yhteysnopeuksia ja tietoturvapalveluita. Wlan yleistyy, riskit kasvavat ARI KARKIMO Wlan-tukiasemien myynti kuluttajille kasvaa kohisten, yritykset avaavat yhteyspisteitä ja langattomat kaupunkiverkotkin yleistyvät. Samaa vauhtia kasvaa väärinkäytösten vaara, kun yhteydet jäävät aivan liian usein avoimiksi. Julkisuudessa on ollut esillä näkyvästi vain yksi tapaus, johon liittyi myös rikos. Hiljaista on ollut, mutta se ei ole koko totuus. Aina ei haluta raportoida eikä luvatonta käyttöä välttämättä edes huomata, Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Jani Arnell muistuttaa. Varmasti kuluttajillekin alkaa tulla vastaan tapauksia, joissa wlan-tietoturva alkaa kiinnostaa. Tilanne on sama kuin bottiverkkojen kanssa. On ajateltu, että ketäpä minun koneeni sisältö kiinnostaisi, kunnes yhteys verkkoon katkaistaan roskapostipalvelimeksi valjastetulta koneelta. Nyt tuumaillaan, että mitä haittaa siitä on, jos joku muukin käyttää minun yhteyttäni, Telia-Soneran mobiilidatajohtaja Petri Huhtala toteaa. Julkisuuteen wlan-tietoturva ja sen puute kohosi, kun rötöstelijä kavalsi rahoja naapurin suojaamattomalla yhteydellä. Varkaaksi epäiltiin ensin tukiaseman omistajaa. Tämän tapauksen nousu julkisuuteen poiki meille kymmeniä soittoja niin pk-yrityksista kuin kuluttajiltakin, haluttiin ohjeita kuinka yhteys voidaan säätää turvalliseksi, järjestelmäasiantuntija Marko Mikkola kertoo. TERO LEHTO Internetin haittaohjelmista, hajautetuista verkkohyökkäyksistä ja tietomurroista on saatu vasta vähäistä esimakua, arvostettu tietoturvaasiantuntija ja tietoturvayhtiö Trend Micron kansainvälisestä koulutuksesta vastaava johtaja David Perry varoittaa. Hän puhui tietoturvasta Helsinki ICT Week -tapahtumassa. David Perry myöntää, että tietoturvayhtiöt heräsivät liian myöhään torjumaan mainos- ja vakoiluohjelmia laajamittaisesti, minkä takia keinot eivät ole olleet kovin tehokkaita. Toisaalta vakavat haittaohjelmat ovat troijalaisia hevosia, ja ne ovat jääneet virustorjunnan haaviin alusta lähtien, hän puolustaa. Ongelmana oli alkuun se, että useat spyware-ohjelmat, kuten Gator, olivat juridisesti vielä laillisia, joten niiden valmistajat uhkasivat tietoturvayhtiöitä oikeustoimilla. Nykyisin alalla lähdetään siitä, että käyttäjillä on oikeus päättää mitä ohjelmia tietokoneessaan pitävät, Perry kertoo. Mainos- ja vakoiluohjelmien torjuntaan hän kaipaa standardeja. Yksi ohjelma saattaa ilmoittaa 300 tunkeilijaa, kun taas meidän ohjelmamme ilmoittaa vain kuusi, joilla on satoja komponentteja Windowsissa. Lukuja ei liioitella vain vahingossa, vaan ohjelmat haluavat niillä todistaa tehokkuuttaan. Marko Mikkolan mukaan pkyrittäjillä ja kuluttajilla huomio keskittyy usein siihen, että yhteys saadaan toimimaan, tietoturva unohtuu. Jani Arnell tiivistää langattoman tietoturvan rakennuspuita: Paremmassa turvassa on, kunhan käyttää edes jotakin suojausta. Väärinkäyttäjät menevät usein yli sieltä missä aita matalin. Jo wep-salauksen käyttöönotto on tärkeää, samoin mac-osoitteiden käyttäminen ja ssid-lähetyksen kytkeminen pois päältä, jotta tukiasema ei mainosta itseään. Marko Mikkola muistuttaa myös lokitietojen tallentamisen tärkeydestä: Jos tuossa kavallustapauksessa lokiseuranta ei olisi ollut päällä tai luvaton käyttäjä olisi hävittänyt jälkensä, tukiaseman omistaja olisi vieläkin tukalassa asemassa. TK Nettirötöstely vasta alkamassa On helpompaa varastaa rahaa tai tietoa suurelta määrältä ihmisiä pienissä erissä kuin paljon yhdestä paikasta, David Perry toteaa. Jatkossa entistä merkittävämpiä huijaus- ja hyökkäystapoja ovat tietojen kalastelu ja ihmisten johtaminen harhaan rikollisten omille sivuille. Järjestäytynyt rikollisuus myy kaapattuja Windows-koneita 5000 kappaleen erissä esimerkiksi hajautettuihin hyökkäyksiin, Perry mainitsee. Kauppatavaraa riittää, sillä Perry arvioi internetissä olevan jatkuvasti satoja tuhansia tietokoneita rikollisten etähallinnassa. Perryn mukaan internet-rikokset ovat jo houkuttelevampia kuin fyysisen maailman varkaudet. Rikolliset ovat tulleet viisaammiksi ja huomanneet, että raha on tietokoneissa ja tietoverkoissa. TK Ari Karkimo Tero Lehto 12 TIETOKONE lokakuu 2005

Schwartz kampeaa Sunia uuteen suuntaan SAMULI KOTILAINEN NEW YORK T iedämme että olemme tehneet joitakin virheitä, aloittaa Sun Microsystemsin kakkosmies Jonathan Schwartz yhtiön julkistustilaisuuden. Internet-ajan tähtiyhtiön unix-koneiden ja ohjelmistojen myynti on ollut viime vuodet laskussa. Schwartzin johdolla Sun on vuoden ajan kääntänyt määrätietoisesti laivan suuntaa, ja tulokset alkavat näkyä. Sunin suurin haaste on ollut x86-palvelinten nopea yleistyminen, joka on mennyt yhtiöltä melkeinpä sivu suun. Härkää tartutaan sarvista laittamalla koko x86-valikoima uusiksi. Uusien palvelimien suunnittelusta vastaa Sunin perustajiin kuulunut ja yhtiön johtoon palannut Andy Bechtolsheim. Lähes nerona pidetty Bechtolsheim on luonut Galaxy-sarjan palvelimet AMD:n Opteronprosessorien pohjalle, ja koneet on varustettu edistyneillä vikasietoisuuden ja hallittavuuden ominaisuuksilla. Pääosassa on kuitenkin Opteronin suorituskyky. Bechtolsheim myöntääkin, että Opteronin Intelin malleihin saama tekninen etumatka koitui Sunin pelastukseksi, sillä yhtiö saa nyt uuden mahdollisuuden x86-markkinoilla. Sunin mukaan Galaxy-palvelimet vievät perinteistä vähemmän tilaa ja sähköä. Nyt julkistettuja tehokkaita ja melko edullisiakin littupalvelimia seuraavat Cisco kytkee HP:n varpaille KARI HAAKANA Perinteisesti suurten yritysten verkkolaitteiden toimittajana toiminut Cisco haluaa haaviinsa myös pienempiä yrityksiä, kuten monet muutkin suuryritysten it-toimittajat nykyään. Keihäänkärkenä Ciscon pk-rynnistyksessä toimii uusi Catalyst Express 500 -kytkinsarja, jonka yhtiö julkisti syyskuun lopussa. Uusi 24-porttinen tuote on suunnattu Ciscon pienimmän, Catalyst 2900 -sarjan alapuolelle. Kytkimen kohderyhmänä ovat 20 250 käyttäjän yritykset, joissa ei välttämättä ole syvällistä tietotekniikkaosaamista. Tämän takia kytkimen käyttöönottoa on helpotettu pitkälle: käyttöönotto sujuu graafisesti selaimen avulla eikä erillistä konsolikaapelia tarvita, vaan yhteys laitteeseen sujuu normaalin ethernet-kaapelin avulla. Uudella laitesarjallaan Cisco hamuilee markkinoita erityisesti HP:lta, joka on nopeasti kasvanut kytkintoimittajana juuri pk-yrityksille. HP:n Procurve-laitteissa on Ciscon tapaan panostettu juuri helppokäyttöisyyteen ja edulliseen hintaan. Ciscolla on työssään haastetta myös siinä, että se toimii jo kotien ja kotitoimistojen markkinoilla Toimitusjohtaja Jonathan Schwartz kääntää voimalla Sunin keulaa uuteen suuntaan. Ensin avattiin Solaris, ja nyt x86-markkinoille mennään kokonaan uudella mallistolla, ja jopa Windowsilla. korttipalvelimet ja jopa 16 prosessorin huippujäreät Opteron-koneet. Toinen muutos on palvelinten käyttöjärjestelmätuki, Red Hat Linuxia ja Windowsia tuetaan nyt täysin. Sunin pääjohtaja Scott McNealy on aiemmin hehkuttanut valmiiksi rakennettujen kokonaisjärjestelmien puolesta. Sunin markkinointijohtaja Anil Gadre myönsi, ettei tämä linjaus ollut menestys. Yritysten hajanainen järjestelmäpohja huomioidaan paremmin uudessa mallissa, jossa on tarjolla ratkaisuja erilaisiin liiketoimintaongelmiin, vaikkapa identiteetin hallintaan. Sunin ja kumppanien voimin rakennetaan sitten halutunlainen kokonaisuus. TK Ciscon uudet Catalyst Express 500 -kytkimet on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille. Linksys-tuotteillaan. Ciscon Suomen toimitusjohtaja Pasi Mäenpään mukaan Linksysin tuotteet on kuitenkin tarkoitettu tyypillisesti alle 20 käyttäjän ympäristöihin. Kytkinuutuuden lisäksi Cisco jatkaa panostustaan voip-tuotteisiin, joita niitäkin on viilattu pkyrityksille sopiviksi. Pienille ja keskisuurille yrityksille kaupataan voip-kokonaisratkaisua, joka yhdistää puhelunhallintaratkaisun, puhepostin, verkon suunnittelun ja hallinnan ja ip-puhelinsovellukset. Lisäksi Cisco päivittää ip-puhelintensa valikoimaa. Uutuutena on tarjolla muun muassa 8,4- tuumaisella värinäytöllä varustettu 7985G-malli, joka toimii paitsi puhelimena, myös yksinkertaisena web-työvälineenä. TK Samuli Kotilainen ajankohtaista Sanomat myymään online-musiikkia Suomen äänilevymyynnin markkinat vuonna 2004 olivat noin 105 miljoonaa euroa, ja musiikin online-myynnin arvellaan kasvavan lähivuosina nopeasti. Tästä kakusta haluavat siivunsa nyt myös Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat, jotka ovat yhteistyössä perustaneet uuden online-musiikkikaupan. Kotimaiseen musiikkiin panostava palvelu avautui syyskuun puolivälissä. Online-musiikkikauppa perustettiin www.iltasanomat. fi-, www.helsinginsanomat.fi- ja www.nyt.fi-sivustojen yhteyteen. Kännykkäsähköposti yleistyy Nokia arvioi, että vasta prosentti maailman noin 650 miljoonasta työssään sähköpostia käyttävästä ihmisestä lukee viestejään myös matkapuhelimellaan. Kasvua kuitenkin odotetaan, sillä jo kolmen vuoden päästä käyttäjiä arvioidaan olevan kymmenkertaisesti, eli noin 132 miljoonaa. Yritykset haluavat sähköpostin puhelimiin, koska sen toivotaan säästävän työaikaa ja parantavan ihmisten tavoitettavuutta. Sähköpostin viemistä puhelimiin ovat hidastaneet tehokkaiden älypuhelinten kalleus ja huoli tietoturvasta. Apple kosiskelee Intel-koodaajia Apple on julkaissut sivuston, jossa opastetaan kehittäjiä tulevassa Intel-prosessoreihin siirtymisessä. Powerpc-pohjaisesta arkkitehtuurista siirtyminen Intelin prosessoriin vaatii Mac-ohjelmien muuttamista erilaiseen muotoon. Developer Transition Resource Center on nimensä mukaisesti kaiken tähän siirtymisvaiheeseen liittyvän informaation keskus. Tavallista kotikäyttäjää sivusto ei hyödytä, mutta jos on kiinnostunut Macja Intel-maailmojen kohtaamisesta, sivustolta löytyy jo monta artikkelia aiheesta. lokakuu 2005 TIETOKONE 13

ajankohtaista UUTISHUONEESTAARI KARKIMO Ostetaan talleja Kun hiljaa istuu ja kuuntelee viisaampiensa puhetta, tiedä vaikka itsekin sivistyisi. Tällaiseen itsensä kehittämiseen hyviä tilaisuuksia ovat paneelikeskustelut. Seurasin sellaista äskettäin Helsinki ICT Week -tapahtumassa, teemana oli ict-suomen menestys tulevina vuosina. Yhdeksi menestyksen kivijaloista osoitettiin tietysti koulutus. HP:n Suomen johtaja Paul Paukku puheli, että nyt koulutettavissa nuorukaisissa on meidän tulevaisuutemme. Valtion it-johtaja Leena Honka tästä tuohtui ja neuvoi Paukkua miettimään, mitä suustansa laski. Tulevaisuus kun on sekä nuorukaisissa että neitokaisissa. Koulutuksella ja osaamisella pääsee jo pitkälle, mutta rahaakin olisi kiva olla. Rahaa saa, kun hyviä ideoita sinkoilee ja sijoittajat kiinnostuvat. Pulmana vain on, että sijoittajien katse tähyää nyt aivan muualle kuin tänne Pohjan perukoille. Aasian pienet vikkelät miehet näyttävät imaisevan irtorahan maailmalta hankkeisiinsa. Yleisön joukosta kuultiin napakka puheenvuoro. (Anteeksi vain herra, kuka lienetkin kreditoisin toki ajatukset niiden oikealle isälle, jos tietäisin kenelle.) Suomalaisten it-yritysten innovatiivisuus on lähinnä legendaa: ohjelmistoyrittäjien jäsenistä parikymmentä tekee kirjanpito-ohjelmia. Ne eivät välttämättä ole kovin innovatiivisia ja sijoittajia houkuttelevia. Sama ääni ehdotti Tekesin rahoituksen leikkaamista puoleen, koska sillä pyöritetään itsetarkoituksellisia projekteja ja puiteohjelmia, joista ei ole kenellekään hyötyä. Panelisti Pekka Pere lohkaisi, että jospa tuo jäljelle jäävä puolikaskin sijoitettaisiin autotalleihin, niissä kun kuulemma hautuu hyviä uusia ideoita. TK EMC kasvattaa ohjelmistokakkuaan ARI KARKIMO Tallennusratkaisuja ja tietonhallintaa tarjoava EMC on yhdistänyt yritysostojen kautta talliinsa päätyneitä ohjelmistoja omaksi yksikökseen. Ohjelmistojen osuus yhtiön liiketoiminnasta onkin paisunut tuntuvasti viime vuosina. Todennäköisesti seuraavaksi ostetaan tietoturvaosaamista, maajohtaja Lauri Wuorenheimo veikkaa. Viime vuosien hankinnoista suurimpia ovat olleet tiedonhallintapaletti Documentum sekä virtualisointispesialisti Vmware. Jälkimmäinen jatkaa EMC:n ohjelmistoyksikön ulkopuolella yhä omalla nimellään. Vuonna 2000 perinteisen raudan osuus EMC:n tuloista oli noin kolme neljännestä, ohjelmistojen ja palvelujen jaettavaksi jäi vain neljännes. Viime vuonna raudan siivu oli kutistunut jo hieman alle puoleen koko kakusta. Kehitys jatkuu samaan suuntaan. Yahoo kaappasi Nokian johtajan TERO LEHTO palvelut 10% ohjelmistot 16% palvelut 26% ohjelmistot 27% Nokia Venturesin Multimedia-yksikön johtaja Christian Lindholm jätti yhtiön yli 10 vuoden työuran jälkeen ja siirtyi Yahoolle mobiilituotteiden johtajaksi. Christian Lindholmin viimeisin vastuualue Nokialla on ollut Lifeblog-projekti. Aiemmin Christian Lindholm työskenteli käyttöliittymistä vastaavana johtajana Nokia Mobile Phonesissa, jossa hän oli Nokian mukaan Series 60 -käyttöliittymän isä ja yhden näppäimen Navi-käyttöliittymän keksijä. Juuri tätä kokemusta Yahoo kaipasi, koska se aikoo laajentaa mobiilipalveluidensa tarjontaa. Lindholmin mukaan etenkin internetin viemisessä puhelimeen ollaan vasta aivan alkutaipaleella. Vielä ei ole keksitty käyttöliittymiä, joilla internetin käyttö onnistuisi mukavasti pienellä näytöllä ja numeronäppäimistöllä. Yahoo tunnettiin vielä 1990-luvulla nettihaun ykkösenä Altavistan kanssa. Yhtiö tavoittelee nyt ykköspaikkaa mobiilihauissa. Yahoo tunnetaan nykyisin lähinnä amerikkalaisena yrityksenä. Langaton maailma ei kuitenkaan tunne maiden rajoja. Tästä kertoo myös Christian Lindholmin uusi titteli, Vice President, Global Mobile Products. Tärkein pointti piilee kuitenkin niin sanotuissa Tallennus- ja tiedonhallinta ovat tulleet asiakkaille vähän kerrassaan helpommiksi, kiitos standardoitumisen. Eri valmistajien laitteet ja ohjelmistot osaavat keskustella keskenään paljon paremmin kuin takavuosina, asiakas ei ole sidottuna yhteen ja samaan toimittajaan maailman tappiin. Toisenlaista standardointia ollaan virittelemässä julkisella sektorilla, jossa lähivuosina tavoitellaan järjestelmät tietojärjestelmien yhdenmukaistamista ja myös hankintojen yhte- 47% näistämistä. Toimittajat joutunevat kilpailemaan potista entistä tiukemmin, kun se jaetaan isommissa paloissa. Veronmaksajanahan tuollainen kehitys tuntuu mukavalta, tällä hetkellä julkisen sektorin it-skaala on todella kirjava. Toisaalta siellä on nähty erilaisia standardoimishankkeita aikaisemminkin. Maailma muuttuu niin nopeasti, että sovitut standardit 2000 järjestelmät 74% 2004 EMC:n tulolähteiden tasapaino on muuttunut lyhyessä ajassa dramaattisesti. Samaan aikaan tallennetun tiedon määrä on maailmalla viisinkertaistunut. jäävät nopeasti jalkoihin, Wuorenheimo varoittaa. TK Christian Lindholm uskoo, että ihmiset etsivät jatkossa entistä enemmän tietoa kännykällä. sosiaalisissa ohjelmissa. Ihmiset jakavat keskenään tekstiä, kuvia ja videoita. Niistä muodostuu elämänkokemuksia ja -tarinoita, joita Lindholmin Nokia-projektin Lifeblogin käyttäjät ovat koonneet puhelimeensa ja tietokoneelleen. Lindholmin mukaan on kiinnostavaa istua toiselle puolelle pöytää, sillä Yahoo tekee läheisesti yhteistyötä Nokian kanssa. Yahoo tarjoaa Nokian Series 60 -puhelimiin jo hakupalveluita, pikaviestit, soittoääniä ja muita palveluita. Seuraavaksi rakenteilla on yhteisöpalveluita, jotka yhdistävät puhelinten käyttäjiä toisiinsa esimerkiksi blogien kautta, Lindholm paljastaa. TK 14 TIETOKONE lokakuu 2005

MESSUT Pariisin Apple Expo näyttelyn tärkein uutinen koski tulossa olevia Intel-pohjaisia Apple-laitteita. Myös Applen Ipod-soittimet olivat messuilla näkyvästi esillä. Apple Expo, Pariisi Intel-omenoiden sato kypsyy Pariisin Apple Expo on perinteisesti myös normaalia edullisempi ostospaikka. Ipod Nano, printterit ja monet ohjelmat olivat suosiossa. Blackberry on kiinnostava puhelin. Se on yhteensopiva mm. Macien ical-kalenterin ja osoitekirjan kanssa. Uusi malli on tulossa myyntiin Pohjoismaissakin. TEKSTI JA KUVAT: PEKKA HELOS Applen pääjohtaja Steve Jobs kertoi lehdistötilaisuudessa vain muutamia uusia asioita. Tärkein asia oli se, että ensimmäiset Intel-Macit tulevat myyntiin kesällä 2006. Niiden varsinainen käyttöjärjestelmä on OS X, eli käyttäjille suunnilleen samanlainen kuin Applen nykyisten koneiden käyttöjärjestelmä. Messujen aikaan käyttöjärjestelmän versio on 10.4.2. Siihen odotetaan pieniä muutoksia muutamaan kertaan ennen ensi kesää, mutta pääpiirteissään se lienee hyvin nykyisen kaltainen. Kehittäjille tuhannella dollarilla vuokrattavissa Intel-Maceissa toimii sekä Windows- että Mac-käyttöjärjestelmä. Vielä ei tiedetä, lähtevätkö myyntiin tulevat käyntiin Windowsilla. Näiden koneiden vuokra-aika on 18 kk ja ensimmäisen vuokra-aika päättyy vuoden 2006 lopulla. Silloin pitäisi siis olla koneita kaupoissakin. Apple haluaa Inteliä ymmärtäviä ohjelmoijia tekemään ohjelmia uusille Maceille. Vanhoja ohjelmia on parhaimmillaan helppo kääntää Intel-Macille. Ohjeita ohjelmoijille osoitteessa developer.apple.com Siellä on myös maksuttomia työkaluja kääntämiseen ja kehittämiseen. Tarvitaanko messuja? Juuri ennen Pariisin messuja Yhdysvaltain Macworld Expoa järjestänyt IDG ilmoitti, ettei ensi kesän Macworld Expoa pidetä Bostonissa eikä muuallakaan. Suurin syy tähän on kävijöiden vähyys. Kävijöitä tapahtumasta on karsinut se, ettei Apple ole mukana tapahtumassa. Bose SoundDock saa pian päivityksen: se toimii jo Ipod Nanon kanssa, mutta sovite on pian saatavana oikean kokoisena nanollekin. Griffinin Ipod-radioviritin sopii vaikka takin rinnukseen. Steve Jobs sanoi jo pari vuotta siten, että Applen runsaassa sadassa kaupassa käy paljon enemmän ihmisiä kuin messuilla ja Applen nettisivusto on yksi suosituimmista tietokonevalmistajien sivustoista. Messuja ei siis tarvittaisi. Toisaalta messuilla pääsee kuulemaan sellaisia henkilöitä, joita lähikaupassa ei kuule. Joka tapauksessa Lontoossa järjestetään Mac-messut lokakuun lopulla. Myös San Franciscossa järjestetään Apple-tapahtuma ensi tammikuussa. TK lokakuu 2005 TIETOKONE 15

TERO LEHTO Vaativa käyttäjä saa maksaa enemmän Laajakaistaliittymien hintakilpailu pistää kuluttajat ja operaattorit miettimään, mitkä ominaisuudet kuuluvat tavalliseen kuukausimaksuun ja mistä pitää maksaa erikseen. Esimerkiksi sähköpostilaatikko ja web-sivutilaa kannattaa tarjota maksutta, koska ne myös nostavat asiakkaan kynnystä vaihtaa palveluntarjoajaa. Edullisimpien liittymien lisäksi markkinoilla näyttääkin olevan tilaa pelureille, jotka tarjoavat ominaisuuksia harrastajille, etätyöntekijöille ja muille vaativille käyttäjille. Perusliittymissä on esimerkiksi palvelimen pitäminen yleensä kielletty, joten pienehköt palveluntarjoajat Netsonic ja Suomi Communications ovat keksineet tarjota liittymiä, joihin saa yhden tai useamman kiinteän iposoitteen, domainin liittämisen kotitietokoneelle ja oikeuden pitää palvelinta oman yhteyden päässä. Ei vauhtia kaikille Kuukausi sitten laajakaistaseurannassa kerrottiin muun muassa PHP:n ja Saunalahden jo tukevan korkeampia nopeuksia liittymästä ulospäin verkkoon. Monet lukija pettyivät, kun tällaista palvelua ei saakaan. Operaattorit teknisesti tukevat nopeampia uplink-nopeuksia, mutta LABS euroa 2 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT SYYSKUUSSA 50 45 40 35 30 25 20 34 DNA 2M 34,9 Elisa 2M ominaisuudet on rajoitettu kalliimpiin yritysliittymiin. Yritysliittymiä myydään myös kuluttajille, mutta ne ovat yleensä selvästi hinnakkaampia. Hintakilpailu oli syyskuussa hyvin rauhallista. Uusia merkittäviä hinnanalennuksia ei julkaistu, mutta kuukausimaksut vaikuttavat laskevan keskimäärin 2 5 euroa kuukaudessa nopeusluokasta riippuen. Takaisku langattomalle laajakaistalle Suomen toistaiseksi suurimpia ulkoalueiden langattomia lähiverkkoja on ollut Vantaan Energian 150 tukiaseman verkko. Wivanet on tavoittanut reilut 1000 vantaalaista kotitaloutta ja muutaman kauppakeskuk- 8 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT SYYSKUUSSA LABS 70 61 60 56,9 36 Go Home 2M euroa 55 50 45 40 35 30 25 20 36 HTV Welho 2M 43,8 DNA 8M 44,9 Elisa 8M 44,8 Maxinetti 2M 44,9 Go Home 8M 47 Netsonic 2M Maxinetti 8M Netsonic 8M 36 Saunalahti 2M 38 Telia-Sonera 2M 45 Saunalahti 8M 43,9 Telia-Sonera 8M LAAJAKAISTASEURANTA Laajakaistaliittymien hintakehitys 1-9/2005 sen. Idea oli lupaava, sillä samaa verkkoyhteyttä saattoi käyttää niin kotona kuin kaupassa asioidessaankin. Vantaan Energia myi operaattoritoimintonsa Elisalle, koska laajakaistaliittymien voimistunut hintakilpailut on vienyt energiayhtiöiden mielenkiinnon laajakaistabisnekseen. Elisa taas ei näe lisäarvoa langattomassa verkossa, vaan suunnittelee verkon alasajoa tai myymistä. Asiakkaille Elisa on lähettänyt vaihtotarjouksen noin 20 euron langattomasta liittymästä alle 18 euron adslliittymään. TK tammikuu huhtikuu kesäkuu elokuu syyskuu DNA Finland (Finnet), pk-seutu 256k/256k 19,9 19,9 19,9 17,9 17,4 512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 19,8 1M/512k 37 37 37 34 23,8 2M/512k 48 48 48 41 34 8M/1M 48 48 48 56 43,8 12M/1M 55 55 24M/1M 69 69 Elisa ADSL 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 17,9 512k/512k 24,9 24,9 24,9 24,9 19,9 1M/512k 36 36 36 36 24,9 2M/512k 49 49 49 49 34,9 4M/512k 59 8M/1M ** 59 59 59 44,9 Go Home (ent. MTV3 Laajakaista) 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 17,9 512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 19,9 2M/512k 41,9 41,9 41,9 41,9 36 8M/1M 49 49 49 49 44,9 HTV Welho 275k/100k 19,9 19,9 19,9 19,9 17,9 525k/200k 25 25 25 25 19,9 1M/300k 36 36 25 2M/400k 46 46 36 36 36 3M/500k 55 55 46 4M/400k 46 6M/500k 55 48 45 Maxinetti Multi Lite 512k/512k 31,9 31,9 31,9 2M/512k 44,8 44,8 44,8 44,8 8M/1M 56,9 56,9 56,9 56,9 Netsonic Prolink+A18 ADSL 1M/512k 39 39 39 39 39 2M/512k 47 47 47 47 47 4M/640k * 57 57 57 57 57 8M/1M 61 61 61 61 61 Saunalahti ADSL (Saunaverkko, pk-seutu) 256k/256k 19,5 19,5 19,5 17,9 17,9 512k/512k 24 24 24 19,5 19,5 768k/768k 30 30 30 1M/768k 36 36 36 1M/1M 24 24 2M/768k 42 42 42 2M/1M 36 36 8M/1M (full-rate) 45 45 45 45 45 12M/1M (adsl2 full-rate) 55 55 55 55 55 Telia-Sonera ADSL 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 17,5 512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 19,9 1M/512k 35 35 35 33,9 23,9 2M/512k 46 46 46 43,9 33,9 8M/1M 58 58 58 47,9 43,9 12M/1M 54,9 24M/1M 68,9 Telia-Sonera Kaapeli-tv 256k/256k 19,9 19,9 300k/256k 19,9 19,9 19,9 512k/256k 25 25 700k/256k 25 25 25 1M/256k 29 29 29 29 29 2M/256k 38 38 38 38 38 8M/512k 46 46 46 8M/1M 58 58 58 46 46 Hinnat on tarkistettu 25.9.2005 operaattoreiden pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien hinnastoista. Hinnat vaihtelevat alueellisesti. Taulukon hinnat kertovatkin suhteellisesta hintojen kehityksestä. Tarjouskampanjoita ei ole mukana. lokakuu 2005 TIETOKONE 19

VAIKUTTAJA TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: TIMO SIMPANEN Esa Korvenmaa Välikauden pelinjohtaja Suomen Teliasoneran toimitusjohtajan paikkaa on luonnehdittu tuuliseksi. Vuonna 1998 tapahtuneen Soneran listautumisen jälkeen yrityksellä on ollut kuusi toimitusjohtajaa. KUKA? Esa Korvenmaa Ikä 51 vuotta Perhe naimisissa, kaksi lasta Koulutus 1979 dipl.ins., TKK, teknillinen fysiikka ja matematiikka Työura 2005 Teliasonera Finland, toimitusjohtaja 2003 2005 Teliasonera Finland, suurasiakasliiketoiminnan johtaja 2000 2003 Stonesoft, toimitusjohtaja 1998 2000 Hewlett-Packard, telco-liiketoiminnan Euroopan johtaja 1996 1998 Hewlett-Packard, Pohjois-Euroopan johtaja 1995 1996 Nokia, Vice president, wireless transmission products 1983 1995 Hewlett-Packard, useita tehtäviä, viimeiset 3 vuotta Suomen HP:n toimitusjohtaja 1981 matematiikan ja ohjelmoinnin opettaja Minnesotan yliopistossa 1979 Advanced Forest Automation, ohjelmoija Harrastukset murtomaahiihto, golf Kahdeksas toimitusjohtaja Esa Korvenmaa tuli määräaikaiseen pestiin keväällä. Yhdeksäs, Juha Lipsanen, aloittaa lokakuun alussa. Silloin Korvenmaa siirtyy suurasiakasliiketoiminnan johtoon, josta tuli toimitusjohtajaksi. Minulla ei ole ollut sellaista tunnetta, että tuuli olisi tuivertanut liikaa. Tämä on ollut ihan hanskattavissa oleva työtehtävä. Bisneshaasteet ovat olleet kovat eivätkä toisen neljänneksen tulokset olleet kovin mairittelevat. Nyt toteutetaan sadan miljoonan euron kulujen pienennystä, mihin kuuluu myös 650 työtehtävän poistaminen, Korvenmaa sanoo. Näiden muutosten valvominen ja vauhdittaminen on ollut yksi Korvenmaan prioriteeteista. Toinen prioriteetti on ollut tulevien toimien suunnittelu, sillä nyt tehdyt toimet eivät Korvenmaan mukaan ole olleet riittäviä. Korvenmaa osallistuu myös päivittäiseen myyntityöhön, jossa riittää hänen mukaansa vauhdikkaita tilanteita. Kova kilpailu pitää myös toimitusjohtajan liikekannalla. Korvenmaa pitää yllä kontakteja asiakkaiden korkeimpaan johtoon. Usein asiat ovat sitä pelkistetymmässä ja tiivistetymmässä muodossa, mitä ylemmäs organisaatiossa mennään. Sieltä löytyy se pointti, mitä ollaan tekemässä. Asiakastyössä mukana oleminen on tämän työn suola, Korvenmaa sanoo. Verkko on kriittisin komponentti Teliasoneran tavoitteena on tarjota koko ict-infrastruktuuri yrityksille. Korvenmaa selvittää, että vähänkin suuremmassa yrityksessä verkko on kriittisin komponentti yrityksen toiminnallisuuden takaamisessa. Verkko on ytimessä, ei niinkään tietokoneet, sillä verkko huolehtii siitä, että niin toimitusketjut kuin kansainväliset yhteydet toimivat. Verkko on ydinosaamistamme, mutta otamme hoidettaviksi myös erilaisia rimpuloita, olivatpa ne sitten pc:itä tai kännyköitä, mutta emme mene sovelluspuolelle. Ainoastaan liikkuvan työn sovellukset kuuluvat meille, mutta esimerkiksi bisnespro- 20 TIETOKONE lokakuu 2005

ESA KORVENMAA sessien hoitaminen ei, Korvenmaa luonnehtii. Teliasoneran linjaus seuraa suurten yritysten tietohallinnossa omaksuttua käytäntöä, jonka mukaan konsernin tietohallinto vastaa infrastruktuurista, mutta liiketoimintayksiköissä vastataan sovelluksista. Verkkojen ulkoistusliiketoiminnan kasvu on Korvenmaan mukaan toistakymmentä prosenttia. Teliasonera tavoittelee suomalaisittain isoja eli maailmanluokassa keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Siellä Teliasonera on Korven mukaan parhaimmillaan, koska yrityksen verkko kattaa hyvin Itämeren ympäristön. Edellisen kerran oli yhtä mielenkiintoista, kun olin kesätöissä Jyväskylän Kirin bingoemäntänä Palvelut yhtenäistetään eri maissa Samalla tavoin kuin Teliasonera ottaa vastatakseen yrityksen puhelinliikenteestä, se ottaa voi ottaa hallintaansa myös yrityksen lähiverkot. Suurten yritysten lisäksi Teliasoneralla on asiakkaina myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näille Teliasonera tarjoaa palveluhotellityyppisiä ratkaisuja ja yrittäjäpaketteja, joissa on yhdistetty mobiilipuhetta ja kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä. Asiakkaamme ovat jatkumo kuluttajista ja soho-asiakkaista pk- ja suurasiakkaisiin. Olemme niin vahvasti mukana tässä yhteiskunnassa, ettemme ole nähneet tarvetta keskittyä johonkin asiakasryhmään. Sen sijaan palvelutarjontaa tullaan karsimaan. Suomessa meillä 300 400 palvelua ja Ruotsissa toiset 400 500, Korvenmaa sanoo. Esa Korvenmaa kertoo laskeneensa, että eräänä vuonna hänen koko vuoden keskinopeutensa oli 35 km/h. Tässä on meidän suurin rupeamamme, kun haetaan tehokkuutta. Fokusoimme kaikki palvelut seuraavien kahden, kolmen vuoden aikana noin 40 palvelukokonaisuuteen, Näin voidaan eri maista hakea kompetenssialueet ja tehdä konsernintasoisia ratkaisuja, mutta Korvenmaa huomauttaa, että tehtävä ei ole yksinkertainen, sillä telebisnes on hyvin tietojärjestelmäsidonnaista. Tietojärjestelmät pitää yhdenmukaistaa. Toinen iso investointialue ovat Teliasoneran verkot, jossa X.25-, ATM- ja frame relay verkot tullaan kaikki korvaamaan ip-verkoilla. Kustannusohjelman avainkohdat ovat juuri siirtyminen ip-verkkoon sekä tietotekniikan ja palveluiden yhdenmukaistaminen. Kaikille ei riitä asiakkaita Yrityskäyttäjät puhuvat keskimäärin 300 minuuttia kuukaudessa matkapuhelimella. Yksityispuolella Korvenmaa luonnehtii vaihteluväliä valtavaksi, mutta minuuttimäärä kasvaa kuitenkin 14 prosenttia vuodessa. Kasvua vauhdittaa jatkuva hintojen lasku. Yrityspuolella ollaan vielä ihan alkuvaiheessa mobiilitekniikan käyttöönotossa. Aika pienellä määrällä yrityksiä on mobiilisähköposti. Kenttäasentajat sekä isot kaupat ja varastot kommunikoivat kännykällä ja vähentävät näin erikoistekniikoiden kuten dect-puhelintekniikan tarvetta, Korvenmaa sanoo. Vaikka kännykkämarkkinat ovatkin Korvenmaan mukaan ylikuumentuneet, tarjousruletissa on oltava mukana. Jos jonain päivänä jättää mainosta- matta, se näkyy heti päivittäisissä myyntiluvuissa. Hintakarusellin perussyy eivät ole pelkästään halpaoperaattorit, vaan se, että Suomessa on kolme verkkoa. Tämä on iso maa, jossa on vähän ihmisiä. Kolmen mobiiliverkon rakentaminen ja jatkuva kehittäminen maksaa, joten verkkoon tarvitaan tietty kriittinen asiakasmassa. Suomessa ei ole tarpeeksi asiakkaita ilman valtavaa markkinaosuusmullistusta, Korvenmaa näkee. Puheen lisäys ei paikkaa hinnan laskua Puheen lisääntyminen ei paikkaa hintaeroosion vaikutusta. Datapalvelut ja muut uudet palvelut tuovat lisää liikevaihtoa pikkuhiljaa. Korvenmaa on huomannut, että samalla kun puhe menee kiinteissä verkoissa enemmän dataverkkoihin, mobiilimaailmassa dataliikennettä tulee enemmän. Hän siteeraa tuoreimpia raportteja, joiden mukaan datan osuus mobiilipuolella on 13 prosenttia. Korvenmaa huomauttaa, että kolmannen sukupolven verkko ei ensialkuun tuo uusia palveluita. Se nopeuttaa entisten palveluiden käyttöä, mikä toivottavasti lisää niiden käyttöä. Esimerkiksi liikkuvan kuvan siirtäminen tulee paljon miellyttävämmäksi. Jaoimme yleisurheilun MMkilpailujen aikaan kolmisensataa Nokian kännykkätelkkaria kisavieraille. Kokemusten pohjalta uskon, että televisio tulee kännyköihin. Esimerkiksi juuri urheilukilpailuissa sen avulla voi katsoa hidastukset, uusinnat ja maalikamerakuvat, Korvenmaa sanoo. Olen vakuuttunut siitä, että kännykkätelkkari yleistyy. Kuka sillä tulee tekemään bisnestä, on vielä vähän auki, sillä palveluun osallistuvat aika monet, Korvenmaa sanoo. Kesätyöntekijä huippupaikalla Minulla on varmaan ollut Suomen mielenkiintoisin kesätyö. Edellisen kerran oli yhtä mielenkiintoista, kun olin opiskeluaikaan kesätöissä pesäpalloseura Jyväskylän Kirin bingoemäntänä, Teliasonera Finlandin vt. toimitusjohtajana toiminut Esa Korvenmaa sanoo. Teliasoneran toimitusjohtajaksi Korvenmaa tuli yrityksen suurasiakasliiketoiminnan johdosta. Teliasonera oli luonteva siirtymä suurimman osan työuraansa HP:llä eri tehtävissä kiertäneelle Korvenmaalle. Viimeiset kaksi vuottaan hän vastasi HP:llä Euroopan telco-liiketoiminnasta, jolloin asiakkaisiin kuului myös Teliasonera. HP:n johtotehtävissä Korvenmaa vietti paljon aikaa lentokoneissa. Hän kertoo laskeneensa yhden vuoden lentomailiensa perusteella, että hänen koko vuoden keskinopeudekseen tuli 35 km/h. Vuonna 2000 Korvenmaalle tarjoutui tilaisuus vaihtaa jatkuva lentäminen tukevasti kotimaan kamaralla olemiseen, kun hänestä tuli tietoturvayhtiö Stonesoftin toimitusjohtaja. Myös tarjotut optiot ja se, että pörssiyhtiön toimitusjohtajuus oli uusi dimensio uralla, vaikuttivat hänen mukaansa valintaan. Nykyään Korvenmaa ei enää pelaa pesäpalloa. Sen hän golfaa ja talvisin hän hiihtää Rukan maisemissa. Golfia hän on pelannut jo 1980-luvun alusta lähtien, jolloin hän opetteli pelin yliopistovaihto-ohjelmassa Yhdysvalloissa ollessaan. Ohjelmaan kuului matematiikan ja ohjelmoinnin opettamisen lisäksi myös joitakin kursseja, joista valitsin muun muassa golfin ja seuratanssit. Tätä nykyä pelaan noin kerran viikossa, jotta taito pysyy yllä, Korvenmaa kertoo. TK lokakuu 2005 TIETOKONE 21

TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA SAMULI KOTILAINEN Supertietokone mikrosirussa Cell-prosessori muistuttaa enemmän supertietokonetta kuin perinteisiä tietokonesuorittimia. IBM:n, Toshiban ja Sonyn yhteishanke kääntää monet perinteisten sirujen tekniikat päälaelleen. Yhdeksän prosessoriydintä, kahta eri tyyppiä. Uudenlainen huippunopea muistinkäsittely. Superkoneen teho mikroprosessorissa. Ensimmäisenä markkinoille pelikonsolissa ja televisioissa. Cell-prosessori on herättänyt paljon huomiota koko viisivuotisen kehitystyönsä aikana, eikä syyttä. Kehittäjät yrittävät Cellin avulla uudistaa koko suoritinalaa. Uudenlaisiin ratkaisuihin vaaditaan laajaa yhteistyötä. IBM tuo Cell-yhteistyöhön teho prosessorien ja valmistuksen osaamisen, Sony multimediatekniikan kokemuksen ja Toshiba muistitekniikan ymmärryksen. Vaikka sirun ensimmäiset versiot tulevat myyntiin jo ensi vuoden alkupuolella, tekniset yksityiskohdat on pidetty tiukasti salassa. Nyt Cellin tekniikan yksityiskohtia on vihdoin paljastettu sovelluskehittäjien hyödyksi. Tehokas keskussiru Cell-prosessorin rakenne (Cell Broadband Engine Architecture, cbea) perustuu massiiviseen rinnakkaisuuteen, yhteensä yhdeksän siruytimen rakenteeseen. Vertailun vuoksi esimerkiksi Intelin ja AMD:n uusissa prosessoreissa on kaksi ydintä ja IBM:n tehokkaimmissa Power-suorittimissa neljä. Kilpailijoista poiketen Cellin siruytimet eivät ole identtisiä, vaan prosessoriin kuuluu yksi pääsiru ja kahdeksan erikoissirua. Käyttöjärjestelmää ja tärkeimpiä sovelluksia ajetaan pääsuoritinytimellä, josta käytetään nimitystä ppe (Power processor element). Se perustuu IBM:n tehokkaaseen Powerpc-prosessorisarjaan, joskin ydintä on melkoisesti viritelty. ja kahdeksan kääpiötä Cell-arkkitehtuurin tehon salaisuus liittyy pääprosessoria aut- TEKNIIKKA Prosessorin suorituskyky satakertaiseksi Miten tehokas on Cell-prosessori on? Valmistajien arvioiden mukaan suorituskyky olisi parhaimmillaan 256 miljardia laskutoimitusta sekunnissa (gigaflops), mikä vastaa pienen supertietokoneen lukemia. Maailman tehokkaimmasta supertietokoneesta, IBM:n Bluegene/L:stä, irtoaa huippusuorituskykyä 183 500 gigaflopsia, mutta siihen vaaditaan yli 65 000 prosessoria. Cell-siruilla vastaavaan päästäisiin reilulla 700 suorittimella, eli teho on suhteessa lähes satakertainen. Huomattavaa on myös se, ettei suorituskykyä ole saavutettu Kuva: IBM Ensimmäiset prosessorit valmistetaan ilmeisesti IBM:n tehtailla East Fishkillissä Yhdysvaltain itärannikolla. taviin kahdeksaan apuytimeen, jotka muistuttavat sulautetuissa järjestelmissä käytettyjä dsp-signaaliprosessoreja. Koska käyttöjärjestelmää ajetaan pääsirussa, on apusirut voitu suunnitella vain yhteen tarkoitukseen, mahdollisimman tehokkaaseen numeronmurskaukseen. Apuytimistä käytetään nimitystä synergistic processor elements (spe), jossa termi synerginen kuvaa hyvin prosessoriytimien toimintaa. Apusirut eivät ole pääsirun orjia, sillä niillä voidaan ajaa itsenäisesti ohjelmia. Roolit ovat kuitenkin selvät. Pääsiru pystyy tehokkaasti hallitsemaan lukuisia ohjelmasäikeitä ja huolehtimaan moniajosta. Apusirut eivät ole tässä kovin tehokkaita, eikä niillä voi ajaa kokonaista käyttöjärjestelmää, mutta raakaa virrankulutuksen ja fyysisen koon kustannuksella. Koko yhdeksän ytimen kokonaisuus, 2,5 megatavun välimuistin kera, on saatu mahtumaan 221 neliömillimetrin piialalle, eli valmistuskustannuksen ei pitäisi olla tavallista suurempi. Vertailun vuoksi esimerkiksi tehokkaimmat Itanium-prosessorit vaativat pian kolminkertaisen piialan. Koko ja kuumeneminen hallinnassa Ensimmäisissä Cell-prosessoreissa on 234 miljoonaa transistoria, eli suunnilleen saman verran kuin kahden ytimen Pentium 4 -prosessoreissa. Itaniumin seuraavissa versioissa transistorien määrä nousee jopa 1,7 miljardiin, joten Cell on itse asiassa suhteellisen pienikokoinen suoritin. Neljän gigahertsin Cell-prosessorin virrankulutukseksi arvioidaan noin 80 wattia 1,2 voltin jännitteellä. Tavallisissakin Pentium 4 -siruissa liikutaan helposti yli 120 watin lukemissa. Cell kuumenee vähemmän kuin monet pöytäkoneiden prosessorit. IBM:n mukaan Cellin ensimmäiset versiot kävisivät parhaimmillaan noin neljän gigahertsin nopeudella, ja ne valmistetaan 90 nanometrin tekniikalla. Kuva: IBM 22 TIETOKONE lokakuu 2005

Cell Broadband Engine -prosessorin osat Muistiohjain Rambus Xdram-väylä Power- prosessoriydin (PPE) L2-väli- muisti (512 kt) Testaus- ja virheen- etsintälogiikka SPE Cell-prosessorissa käyttöjärjestelmää ajetaan IBM:n Power-suorittimeen perustuvassa pääytimessä. Kahdeksan apuydintä tuovat mukanaan superkoneluokan laskentatehon. laskutehoa on tarjolla senkin edestä. Muistinhallinta yllätys Eräs Cell-prosessorin radikaaleimmista muutoksista liittyy prosessoriytimien ja muistin väliseen liikenteeseen. Apusirut eivät hae tietoa muistista suoraan, vaan kolmessa vaiheessa dma-tekniikalla. Syy vaivalloiselta kuulostavaan rakenteeseen on muistien latensseissa. Nykyprosessoreissa välimuistien ulkopuolelle tipahtava muistihaku voi keskeyttää prosessorin suorituksen yli 700 kellosyklin ajaksi. Cell-prosessorin muistihaun kolmivaiheinen prosessi on hieman hitaampi kuin perinteisesti, mutta sen pitäisi poistaa pitkät odottelujaksot. Tiedonsiirto voi olla käynnissä samaan aikaan kun apuprosessori tekee laskutoimituksia. IBM sanoo, että juuri uuden muistitekniikan ansiosta ohjelmien suoritusteho on pystytty nostamaan jopa satakertaiseksi, vaikka pelkän raa an laskutehon parannus on vain kymmenkertainen. Muistiväyliin on lisensoitu rambus-yhtiön tekniikkaa, ja prosessorin muistiliikenteen nopeudeksi mainitaan lähes sata gigatavua sekunnissa. Supertietokoneen teho ja ongelmat Sovellusten ohjelmoijalle Cellprosessori näyttää yhdeksän rinnakkaisen suorittimen järjestelmältä. Joihinkin tehtäviin soveltuu parhaiten keskussiru, SPE SPE SPE Siruytimien välinen rengasväylä SPE SPE SPE SPE I/O-ohjain Rambus Flex IO -väylä kun taas laskentatyössä pitäisi pyrkiä hyödyntämään apuprosessorien suorituskykyä. Kokonaisuutta on verrattu orkesteriin. Apusirut ovat soittajia ja pääsiru on kapellimestari. Vaikein työ on kuitenkin säveltäjällä, eli ohjelmoijalla, jonka täytyy päättää mitä kukin tekee. Huippusuorituskykyyn päästään vain oikeanlaisella rinnakkaisella suorittamisella. Prosessoria voi tällä hetkellä ohjelmoida C ja C++ -kielillä, ja pian Fortranilla. Tulossa on muitakin ohjelmointikieliä sekä monen ytimen sovelluskehitystä helpottavia työkaluja. Käyttöjärjestelmätuki rajoittuu aluksi Linuxiin ja valmistajien omiin järjestelmiin. Sovellustarjonta ratkaisee Alkuvaiheen Sonyn Playstationin ja Toshiban teräväpiirtotelevisioiden jälkeen Cellin käyttöaluetta pyritään luonnollisesti laajentamaan. Yhdysvaltalainen Mercury Systems rakentaa Celliin pohjautuvia erikoistietokoneita esimerkiksi röntgenkuvien käsittelyyn ja muuhun suurta laskentatehoa vaativaan käyttöön. Lisäsuorituskyky kiinnostaisi monia muitakin alueita. Sovellustuki ja ohjelmoinnin lisävaikeus ovat kuitenkin suuria haasteita, ja vain aika näyttää miten laajalle Cell-prosessori leviää. Ainakin kaupallisen menestyksen pitäisi olla taattu, sillä viihde-elektroniikan ansiosta valmistusmäärät nousevat heti miljoonatasolle. TK CELL-SUPERPROSESSORI Paperinohut kello Einkin kehittämä elektroninen paperi tulee markkinoille ensimmäisenä kelloissa. Sekä Citizen että Epson ovat ilmoittaneet tuovansa paperinäyttöön perustuvan kellon Japanin markkinoille vuodenvaihteessa. Näkyvin ero nykyisiin on paperinohut kaareva muoto. Elektronisen paperiin perustuvan näytön kontrasti on erittäin suuri, joten sitä voi ilman taustavaloa lukea hämärässäkin. Lisäksi näytön ylläpito ei vaadi virtaa, joten tehontarve on voitu pudottaa prosenttiin nykyisistä. Kellosta voidaan helposti tehdä vesitiivis ja erittäin ohut, koska vähäisen virrankulutuksen ansiosta pariston vaihtoon ei tarvitse varautua. Muotoilijoille se tarjoaa uusia mahdollisuuksia, koska näyttö on mahdollista taivuttaa kaarelle, jolloin se sopii paremmin esimerkiksi ranteeseen tai sormeen. 10 petaflopsia vuonna 2010 Tällä hetkellä tehokkain tietokone maailmassa on IBM:n Bluegene, joka laskee 183,5 biljoonaa liukulukulaskua sekunnissa (183,5 teraflops). Lopullisessa valmiudessaan sen pitäisi yltää 360 teraflopsiin. Seuraavan sukupolven superkoneiden tavoitteena on kymmenen petaflopsin rajapyykki eli ne laskevat parissa sekunnissa työn, joka tehokkaalta pöytäkoneelta veisi vuoden. Projekteja on käynnissä Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi Ranskassa ja Kiinassa. Tuloksia pitäisi näkyä noin vuonna 2010. Rahaa huipputehokkaan tietokoneen kehittäminen nielee noin 600 miljoonaa euroa. Kallein ratkaistava ongelma on kaistanleveys, merkittävin on tiedonsiirron viiveet. Arkkitehtuuriltaan ne tulevat olemaan vielä hajautuneempia ja rinnakkaisempia. Esimerkiksi yksinkertaisemmat laskutoimitukset suoritetaan muistisolussa, jolloin päästään eroon tiedon edestakaisesta siirtelystä ja yhdellä käskyllä voidaan käsitellä suuria tietojoukkoja. Näyttöjä painokoneella VTT kehittää kokonaan uudenlaista näyttöjen massavalmistusteknologiaa. Tavoitteena on tuottaa oled-näyttöjä (organic light emitting diode) painokoneella rullatavaraksi. Näytöstä tehdään muovipohjainen, ohut, taipuisa ja vain vähän energiaa kuluttava. Massatuotannon ansiosta näytöstä tulee edullinen ja siksi sille odotetaan valtavia markkinoita. Hinta on tarkoitus painaa niin alas, että näyttöjä voidaan käyttää jopa päivittäistavaroiden pakkauksissa ja esitteissä. Teknisesti suurin haaste on saada näytön suojapinnoite estämään hapen ja veden läpipääsy sen sisimpään kerrokseen. Tuloksia kehityshankkeesta on odotettavissa vuonna 2008. KIM LEIDENIUS Kuva: Seiko Kuva: IBM lokakuu 2005 TIETOKONE 23

ENSITUNTUMA Sony Vaio VGN-TX1XP Tyyliä mobiilityöläiselle LABS SOVELLUSTESTI Sony Vaio VGN-TX1XP TK 9/05 vertailun keskiarvo ARI SAARELAINEN Sonyn uuden TX-sarjan Vaiokannettavat on suunniteltu yhdistämään helppo kannettavuus ja houkutteleva ulkonäkö. Tietokone sai ensimmäisenä Suomessa testata laitetta. Koon ja painon pudotusta varten laite pursuaa uutta tekniikkaa ja ennennäkemättömiä ratkaisuja. Emolevy on kymmenkerroksinen, ja sen ansiosta vain postikortin kokoinen. Näytön taustavalossa on käytetty led-tekniikkaa, minkä avulla 11,1-tuumainen näyttö on puristettu 4,5 millimetriä ohueksi. Rungon, kannen ja näppäimistön materiaalina on käytetty hopeanhohtoista hiilikuitua. Materiaali- ja tekniikkaratkaisujen summana TX-Vaio painaa vain 1,25 kiloa, ja virtalähde tuo vain noin 300 grammaa lisää massaa. Pieni koko ja keveys herättänevät liikkuvaa työtä tekevien kiinnostuksen. Kone sisältää Centrino-tason langattomat yhteydet eli b- ja g- tyypin wlan-tuen ja bluetoothin. Laitteelle saa myös telakan ulkoista näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä varten. 14,2 parempi 32,5 0 5 10 15 20 25 30 35 kertaa Pentium 100 MHz nopeus Mini-Vaio jää suorituskyvyltään selvästi jälkeen kevytkannettavista, joita vertailtiin Tietokoneen numerossa 9/2005. Uusi Vaio sopii myös kannettavaksi multimediaasemaksi, koska siinä on sisäinen kahteen kerrokseen polttava dvd-asema ja kuvasuhteeltaan aito 16:9 laajakuvanäyttö. Lisäksi multimedian toisto onnistuu käynnistämättä Windows-käyttöjärjestelmää. Av-tilan käynnistysnapilla kone on päällä muutamassa sekunnissa. Äärimmäistä suorituskykyä vaativalle uutuus ei ole oikea valinta, vaikka muistia onkin gigatavun verran. Huipputehoa ei vain irtoa Intelin matalajännitteisestä 1,2 GHz:n M-sarjan suorittimesta. Valmistajan lupaus seitsemän tunnin akkukestosta tuottaa valitettavasti pettymyksen. Lukema saavutetaan vain, kun virrankäyttömallina on akku- keston maksimoiva tehdasasetus Max Battery. Jos kaikki virransäästöominaisuudet on otettu pois päältä, lukema muuttuu jo reiluun neljään tuntiin. Toki silläkin pärjää mainiosti. Heikkoudeksi voi lukea näytön varsin kapean katselukulman. Näppäimistön kirjoitustuntuma on miellyttävä, mutta ei välttämättä jokaisen makuun sopiva. Hiiren korvaava kosketuslevy voi myös tuntua turhan paljon sorminäppäryyttä vaativalta. Laite tulee Suomessa myyntiin lokakuun puolivälin jälkeen. Hinta-arvio on 2750 euroa. TK Microsoft Expression Acrylic Graphic Designer Akryylimaalia Vistan pintaan MANU PÄRSSINEN Alkukesästä Microsoft julkisti ensimmäisen version Creature Housen Expression -ohjelmistoon perustuvasta grafiikkatyökalustaan, jonka koodinimi on Acrylic. Elokuun lopussa ladattavaksi saapui uusi versio, jota on paranneltu saadun palautteen pohjalta. Osoitteesta www. microsoft.com/products/expression löytyvä versio toimii joulukuuhun asti. Varsinainen taustaidea on tehdä Acrylicista ohjelmisto, jolla helpotetaan Windows Vista -ohjelmien käyttöliittymäsuunnittelua. Acrylicin omasta käyttöliittymästä paistaa hiomattomuus. Työkalupalkit ovat vanhahtavia, ja jos kaiken tarpeellisen haluaa yhtä aikaa ulottuville, loppuu näytöltä pian tila. Samassa kuvassa muokattua bittikarttaa ja maalatun näköistä vektorijälkeä. Käyttöliit ty mässä riittää vielä hiottavaa. Microsoft listaa Acrylicin ensimmäisenä ominaisuutena hybridiympäristön, mikä tarkoittaa, että samaan kuvaan voi sekoittaa sekä vektoreita että pikseleitä. Käytännössä tämä tehdään layereilla, jotka voi määritellä joko bittikartta- tai vektoripohjaisiksi. Vektoripiirtotyökalut ovat melko primitiivisiä, vaikkakin vektoripiirtoa aloittelevalta b-spline -käyrät kääntyivät kätevämmin kuin yleisemmät bezierit. Vektoreilla maalaaminen kuitenkin yllättää sekä helppoudellaan että näyttävyydellään. Siveltimien monimuotoisuuden ansiosta taidetta syntyi ruudulle muutamalla hiiren heilautuksella. Ohjelmiston pikselityökalut ovat tuttuja nykyisistä kuvankäsittelyohjelmista jo vuosikymmenen takaa. Acrylicin suuntaa selvästi yhä haetaan, sillä valikoima tuntuu hieman hajanaiselta ja sivellinvalikoima on tälläkin puolella ohjelman vahvinta antia. Mitä tekee Microsoft? Kuvien säätöön löytyy muun muassa yhdistetty käyrä/tasotoiminto, jossa histogrammi on kätevästi taustalla. Suodinvalikoimakin on varsin tuttu, mutta Live-ominaisuus tekee niistä astetta kätevämpiä. Kaikkia kuvaan käytettyjä efektejä voi poistaa tai säätää missä vaiheessa tahansa. Säädöt, kuten koko ohjelmistokin ajoittain, hidastelevat tietokoneen tehoista riippumatta. Adoben ohjelmien haastajaksi Acrylicista ei tällaisenaan ole. Kaikki riippuu siitä, mitä Microsoft aikoo tehdä ohjelmistolla. Jos Acrylic sisällytetään Windows Vistaan Paintin tilalle, käy varmasti niin, että useimmilta peruskäyttäjiltä jäävät Paint Shop Pro ja Photoshop Elements kaupan hyllylle. TK 24 TIETOKONE lokakuu 2005

petteri järvinen Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. Netti ei unohda Internet on armoton paikka. Nuoruuden harharetki, kielen lipsahdus, harkitsematon sähköposti tai nolo moka saattaa säilyä netissä koko elämän ajan. Aiemmin suurin osa viestinnästä tapahtui luonnollisin menetelmin, ilman koneiden apua. Jälkipolville tallentuivat vain kuninkaiden, suurten ajattelijoiden tai journalistien ajatukset. Kirjeet sekä ääni- ja videonauhurit tarjosivat mahdollisuuden viestinnän tallentamiseen omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Todellinen mullistus tapahtui kuitenkin vasta netin myötä, kun tallennukseen yhdistyi julkaisumahdollisuus. Kirjallinen viestintä yhdessä olemattoman julkaisukynnyksen kanssa on johtanut aivan uuteen tilanteeseen. Kaikki, mikä on laitettu näkyville nettisivulle edes lyhyeksi aikaa, saattaa jäädä elämään ikuisesti. Vaikka käyttäjä itse poistaisi sivunsa palvelimelta, joku ehtii kuitenkin kopioida tai arkistoida ne. Kun aineisto on kerran alkanut elää omaa elämäänsä, käyttäjällä itsellään ei ole mitään mahdollisuutta sen poistamiseen. Päinvastoin, poistoyritykset saattavat vain pahentaa tilannetta. Ainoa kontrollimahdollisuus on ajatella etukäteen, mitä nettiin itsestään laittaa. Tässä suhteessa kannattaa mieluummin olla ylikriittinen kuin vapaamielinen. Aineistoa voi myöhemmin lisätä, mutta sen vähentäminen ei onnistu. Internetissä tiet ovat yksisuuntaisia. Nuoruus kummittelee Googlessa Jos työhönottohaastattelija löytää yksinkertaisella Google-haulla henkilön nuorena, kenties punaviinihuuruissa tai pitkän valvomisen jälkeen kirjoittamia viestejä vapaamman huumepolitiikan puolesta, kehotuksia jättää tv-maksu suorittamatta tai valituksia yritysten harjoittamasta kapitalistisesta sorrosta, työpaikka saattaa mennä sivu suun. Googletus on petollista, koska nettikirjoituksista ei käy ilmi niiden ikä saati kirjoittajan tunne- ja vireystila. Jos teksti olisi vanhalla, ryppyisellä tai kellastuneella paperilla, lukija näkisi heti sen iän ja osaisi suhtautua tekstiin sen mukaisesti. Vaikka nettisivut olisi news-kirjoitusten tapaan päivätty, päivämäärä on vain joukko numeroita. Niillä ei ole samaa vaikutusta lukijaan kuin fyysisestä mediasta huokuvalla iällä. Vanhoja lehtiä selaava osaa suhteuttaa yksittäisen kirjoituksen vallinneeseen aikaan, koska tekstin ympärillä on tukku muita sen ajan kirjoituksia ja koska lehti mediana näyttääkin vanhalta. Netissä vanhatkin sivut näyttävät uusilta. Lisäksi nettimedia on itsessään niin uusi ja ajankohtaisuutta korostava, että lukija alitajuisesti olettaa netistä löytyvien kirjoitusten sitovan yhä kirjoittajaansa. Nuoruudensyntien googlettaminen ei tietenkään ole suositeltavaa, sillä nimikaimat tuottavat helposti virheellisiä tuloksia. On myös tapauksia, joissa henkilöä on tarkoituksella mustamaalattu laatimalla hänen nimissään www-sivuja tai news-viestejä. Siitä huolimatta monet yritykset käyttävät Googlea juuri tällaiseen. Aika näyttää, minkä painoarvon nuoruusgooglettaminen lopulta saa. Kun nettimedia ikääntyy ja rekrytoijalla itselläänkin alkaa olla oma Google-historia, hän ei ehkä anna muiden tuloksille kovin suurta painoarvoa. Kielto lisää kysyntää Yritys poistaa ei-toivottu aineisto netistä tuottaa helposti päinvastaisen lopputuloksen. Esimerkki tästä saatiin kesällä 2002, kun netissä ilmestynyt Sonerakirja kertoi paljastuksia edellisen toimitusjohtajan ja umts-huuman ajalta. Kirja sisälsi epämääräisiä vihjauksia ja kohtia, jotka voitiin rinnastaa herjaukseen. Sonera vaati kirjatiedoston poistamista kotimaisilta palvelimilta, mutta oli voimaton ulkomaisista osoitteista tapahtunutta levitystä vastaan. Mitä enemmän kirjaa yritettiin poistaa, sitä kiinnostavammaksi se muuttui. Ennen pitkää lähes kaikki tunsivat kirjan ja lopulta siitä ilmestyi myös karsittu paperipainos. Jopa Helsingin Sanomat linkitti kielletyn kirjan lukijoilleen ranskalaiselta palvelimelta. Kirjan tekijästä ei ole vieläkään varmuutta eikä kaikkia kirjassa esitettyjä syytöksiä ole todistettu sen paremmin oikeiksi kuin vääriksikään. Kansan mieleen syytökset jäivät kuitenkin faktoina. Todennäköisesti kirjan vaikutus olisi jäänyt paljon vähäisemmäksi, jos sen leviämistä ei olisi yritettykään estää. Joskus kannattaa mieluummin olla viisas kuin oikeassa. Syyskuun lopussa Tietokone-lehden verkkotoimitus pyysi Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajilta kommenttia kopiosuojatuista cd-levyistä. ÄKT:n edustaja ilmaisi kantansa, joka ehti olla uutissivulla näkyvissä vajaan tunnin ajan, ennen kuin edustaja vaati osia siitä poistettavaksi. Hän katsoi tulleensa lainatuksi ja ymmärretyksi väärin. Kommenttien korjaaminen jälkikäteen herätti nettikäyttäjien huomion. Alkuperäisen uutisen tekstiä ja kuvaa www-sivusta alettiin levittää lukuisilla kotisivuilla. Viikon kuluttua tapahtuneesta Google löysi jo yli 13 000 sivua, joilla kerrottiin asiasta. Tapahtuma ylitti myös kansainvälisen uutiskynnyksen. ÄKT:n edustajan alkuperäistä kommenttia siitä, miten cd-levyjen kuuntelu tietokoneella on ekstraa ja miten Mac- sekä Linux-käyttäjien kannattaa ostaa erillinen cd-soitin, on siteerattu muun muassa norjaksi, puolaksi ja englanniksi ilmestyvissä it-uutispalveluissa. Netti on avoin ja sillä on erinomainen muisti, mutta reilu se ei ole. TK Ainoa kontrollimahdollisuus on ajatella etukäteen, mitä nettiin itsestään laittaa. lokakuu 2005 TIETOKONE 27

VERTAILU TEKSTI: PANU MÄNTYLAHTI MITTAUKSET: TONI KILPELÄINEN KUVAT: TIMO SIMPANEN NOPEIMMAT TEHOMIKROT Työpöydän kuninkaat Sylimikrot ovat vallanneet niin kuluttajien kuin yritystenkin työpöydät. Eduistaan huolimatta kannettavat eivät kuitenkaan sovi kaikkeen käyttöön. Raskaaseen työskentelyyn tarvitaan tehokas työasema. 28 TIETOKONE lokakuu 2005 Tehotyöaseman määritteleminen on hieman hankalaa, sillä erot huippumallien ja tavanomaisempien laitteiden välillä ovat kaventuneet. Uudetkin tekniikat siirtyvät nopeasti peruslaitteisiin. Muutaman vuoden ikäisen tehopesän suorituskyky saattaa hävitä tuoreelle perusmikrollekin. Nopeita kiintolevyjä kaipaavalle Tunnusomaista tehomikrolle on uusimpien teknisten ratkaisujen käyttäminen. Gigabitin verkkoyhteys on tarjolla kaikissa vertailun laitteissa sataan megabittiin tyytynyttä Datagroupin konetta lukuun ottamatta. DTK oli varustettu myös langattomalla 802.11b/g -verkkosovittimella. Serial-ata on vallannut markkinoita tehokkaasti, sillä kaikissa vertailun laitteissa oli käytetty yksinomaan sata-levyjä. Aiemmista tehomikrojen testeistämme poiketen scsi-ratkaisut olivat hiipuneet pois. Nykyisin scsi-levyjä esiintyy lähinnä palvelinlaitteiden järeissä levypakoissa. Mukana vertailussa: Datagroup D-Code Intel Exigo Dell Precision Workstation 380 DTK Millenia Dual Core 4864 HP Workstation xw4300 Osborne Power 945 lokakuu 2005 TIETOKONE 29

VERTAILU Vertailun laitteista ei massamuisti heti lopu. Niukinta tila oli Dellin ja HP:n laitteissa, joissa tarjolla on 160 gigatavua sata-levytilaa. Muissa tallennustilaa oli reilusti enemmän. Kärkeen kiilasi DTK, jossa oli kaksi peilattua 70 gigatavun levyä järjestelmää varten sekä 320 gigatavun levy datalle. Levytilan tarve on tärkeimpiä syitä hankkia pöytäkone. Kannettavalla mikroilla ei tilan tarpeen tyydyttämisessä ole asiaa edes lähtöviivalle, sillä uusimpiinkin kannettaviin saa hädin tuskin sadan gigatavun kiintolevyn. Esimerkiksi videotyöskentelyssä ja grafiikan työstämisessä nopeaa tallennustilaa tarvitaan runsaasti. Laitteiden ilmankierto on toteutettu hiljaisesti isoilla tuulettimilla. Osbornen sisänäkymää hallitsee tornimainen jäähdytysrivasto. Teho- ja muistisyöpöille Suoritinten hajonta on vähäinen, sillä kaikki tukevat jotain piiritason rinnakkaistustekniikkaa. DTK on valinnut AMD:n valmistaman Athlon 64x2 4800+ -prosessorin muiden luottaessa Inteliin. Joukossa oli Pentium 4- ja Pentium D -suorittimia niin 3,2, 3,4 kuin 3,8 gigahertsin kellotaajuuksin. Datagroupin, Osbornen ja HP:n laitteiden Pentium 4 -suorittimissa on hypersäikeistys. Dellin ja D-Coden työhevonen on kahdella 3,2 gigahertsin ytimellä varusteltu 64-bittinen, uudehko Pentium D 840-suo- Yhdistetty levykkeen ja muistikortinlukija on D-Codessa näppärä ratkaisu. ritin. Isoilla välimuisteilla aseistettuja Xeon-sarjan suorittimia ei vertailujoukkoon seuloutunut, kuten ei myöskään Athlon FX-sarjalaisia. Markkinoille 64-bittisiä sovelluksia ei vielä ole ilmestynyt muutamia erikoisohjelmia lukuun ottamatta. Tärkein hyöty on toistaiseksi mahdollisuus suurten muistimäärien käyttöön. Hyöty ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, sillä testijoukon laitteet eivät mahdollista kovin isoja keskusmuisteja. Osbornessa yläraja jää kahteen, muissa neljään gigatavuun. HP ja Dell tarjoavat mahdollisuutta kahdeksan gigatavun muistiin, kunhan koneessa käy- Datagroup on pakannut tehon pieneen tilaan. Näytönohjainkin on nostettu vaaka-asentoon erillisellä kortilla. RATKAISUT Oikea ohjain oikeaan paikkaan Vertailun laitteet on varustettu eri käyttötarkoituksiin suunnatuilla näytönohjaimilla. Osborne, D-Code ja DTK on varustettu Nvidian 7800 GTX -näytönohjaimin. D-Codessa on kaksi sli-tekniikalla yhteen liitettyä ohjainta. Datagroupin laitteessa on aikoinaan kovassa maineessa olleen Matroxin Parhelia. HP ja Dell suuntaavat cadkäyttöön Nvidian Quadro- ja ATI Firegl -valinnoillaan. Nvidian kuluttajakortit on suunnattu nopeaan grafiikkaan, varsinkin pelikäyttöä silmälläpitäen. Ne sopivat hyvin useimpiin käyttötarkoituksiin, sillä pelikorttien ominaisuudet ovat kohtalaisen tasapainoiset. Kuvan laatu on nykyohjaimilla hyvä, digitaalista dvi-liitäntää ja tft-näyttöä käytettäessä jopa erinomainen. Viihdekäyttöä ajatellen korttien suorituskyky mahdollistaa uusimpien kolmiulotteisten pelien pelaamisen. Pelikäytön suorituskykyä testattaessa parhaan tuloksen saavutti D-Code. Sli-näytönohjaimesta on iloa vasta suhteellisen suurilla tarkkuuksilla. 17 ja myös useiden 19 tuuman tft-näyttöjen maksimiresoluutiolla 1280 x 1024 yksittäinen 7800 GTX pärjää lähes yhtä hyvin, kuin tuplamalli. Kun tarkkuus kasvaa, alkaa erojakin näkyä. Standardin mukainen cad maksaa Quadro- ja Firegl-kortteja käyttävät HP ja Dell eivät saavuttaneet näytönohjainten nopeustesteissä huikeita tuloksia. Mistä sitten kalliissa cad-kortissa maksetaan? Kärjistetysti sanottuna cad-ohjain ei laske väärin. Kuluttajasarjaan suunnattujen korttien kohdalla oleellista on suuri nopeus, ei niinkään tulosten tarkkuus. Näytönkäsittelyn matemaattinen pohja nojaa vahvasti matriisilaskentaan ja trigonometrisiin funktioihin. Koska tietokone ei ymmärrä tarkkoja arvoja, laskujen välivaiheissakin turvaudutaan likiarvoihin. Jos liukulukujen esitystarkkuus on vähäinen, pyöristysvirheitä alkaa kasautua. Epätarkkuudet kostautuvat kuvassa esiintyvinä väri- ja geometriavirheinä. Geforce- ja Radeon-näytönohjaimet laskevat liukulukuja tavallisesti 16 tai 32 bitin tarkkuudella. Cad-korteissa käytetään IEEE:n liukulukustandardia noudattavaa 128-bittistä esitysmuotoa. Lopputuloksena cad-ohjainten laskemassa kuvassa on vähemmän virheitä, joskaan eroja ei välttämättä huomaa yhdellä silmäyksellä. 30 TIETOKONE lokakuu 2005

NOPEIMMAT TEHOMIKROT tetään 64-bittistä käyttöjärjestelmää. Kasvunvaraa on kuitenkin merkittävästi sylimikroihin verrattuna. Rdram eli Rambus-muistit ovat kadonneet tehomikroista kokonaan. Osittain tämä johtuu ratkaisun huikeista hinnoista, mutta myös tekniikkaa rasittaneiden patenttien takana olleen yrityksen käräjöinti-innostus on osalltaan vaikuttanut ratkaisun hautautumiseen. Vertailuun tulleen ryhmän muistit ovat ddr- ja ddr2-tyyppisiä. Muistia laitteissa oli tyypillisesti kaksi gigatavua, paitsi Dellissä yksi. Ei tyyliä arvostaville Siinä missä Apple on ymmärtänyt tietokoneiden designin tärkeyden, pc-valmistajat uskovat edelleenkin perinteisempiin ratkaisuihin. Likaisenbeesinvärisistä peltikotelosta on juuri ja juuri kasvettu eroon, mutta muuten testiryhmän minitornikotelot ovat tylsän oloisia. Poikkeuksen tekevät DTK ja D-code. Ensin mainitussa käytetty Nexuksen kotelo tuo kaarimuotoineen mieleen Lepakkoauton ja jälkimmäiseen valittu Cooler Masterin alumiininen etulevy lienee saanut vaikutteita Aalto-vaasista. Datagroupin koneen voisi sekoittaa ensivilkaisulla Xbox-pelikonsoliin. Kolmikon voisi nostaa pöydänreunalle, mutta muut piilottaa mieluusti pois näkyvistä. Nexus-kotelo on pinnoitettu sisältä ääntä vaimentavalla TEKNIIKKA Kasvun paikka Pöytäkonetta tarvitaan, mikäli laite halutaan pitää vaatimusten tasalla. Työasemassa on kannettavaan mikroon nähden merkittävää kasvupotentiaalia. Kannettavien mikrojen vähäistäkään laajennusvaraa ei juuri käytetä eikä markkinoilta juuri löydy sopivia päivitysosia. Työasemamikrojen laajennukset ovat standardiosia. Laitteiden päivittäminen vaatii pari ruuvimeisseliä ja hieman sorminäppäryyttä. Muistin lisääminen pöytämalliseen laitteeseen on sekä helppoa että suhteellisen edullista. Kaikissa testilaitteissa on vapaita muistipaikkoja. Sylimikroissa muistipaikkoja on yleensä joko yksi tai kaksi. Muistin lisääminen vaatii usein vanhan piirin korvaamista isommalla, eikä poistetulla muistilla ole juurikaan käyttökohteita. Lisäksi kannettavissa laitteissa käytetään paljolti valmistajakohtaisia muisteja, jotka voivat olla huomattavasti pöytämikrojen versioita kalliimpia. Kiintolevytilan kasvattaminen onnistuu helposti, mikäli laitteessa on vapaita sata-liittimiä ja kotelossa on tilaa. Jokainen satalevy liitetään oman liittimeensä, eli niitä ei ketjuteta scsi:n tai rinnakkais-ata:n tapaan. Datagroupin pikkukoteloon uuden levyn lisääminen on haastavaa, mutta muissa laitteissa on yllin kyllin tilaa. Levyt voi myös päivittää isompiin malleihin. Nykyiset sata-levyt yltävät jo 400 gigatavun kokoluokkaan. Laajennusvaraa tarjoavat pci- ja erinopeuksiset pci-express-liittimet. Lisää ääntä ja näyttöä Pci- ja pci-express-väylät mahdollistavat työaseman päivittämisen eri tavoin. Testilaitteissa on muutamia vapaita pci-paikkoja. Pciexpress-liittimien määrä vaihteli Datagroupin yhdestä DTK:n ja D- Coden neljään. Tavallisesti tarjolla on yksi 16x-nopeuksinen paikka näytönohjaimelle, sli-tekniikkaa tukevat emolevyt tarjoavat kaksi. 4x-liittimet ovat vielä harvinaisia, sillä kaikissa tarjolla ollut 1x-liitin riittää useimpien oheislaitteiden tarpeisiin mainiosti. Pci-x-liittimet ovat jääneet historiaan, vertailuissa niitä ei ollut lainkaan. Näytönkäsittelyn tehostaminen onnistuu ohjainta vaihtamalla, mikä on sylimikrojen tapauksessa käytännössä mahdotonta. Lisätehoa kaipaava voi varautua hankkimalla emolevyn, joka tukee näytönohjaimen kahdentamista sli-tekniikalla. Näissä on kaksi 16x-nopeuksista pci-expresskort tipaikkaa. Käytännössä ohjaimen kahdentaminen vaatii kaksi identtistä korttia, joten ratkaisun käyttöönotto ei välttämättä onnistu muutaman vuoden ikäisen näytönohjaimen kanssa. Musiikin työstäminen vaatii ammattitason ääniominaisuudet, jotka toteutetaan sopivalla äänikortilla. Sylimikroonkin voi liittää ammattikäyttöön yltävän äänipäivityksen, mutta tällöin menetetään arvokas pc-korttipaikka. Suorittimen päivittäminen on vaativin päivitystoimista, sillä vertailun laitteissa käytetyt tehoprosessorit vaativat varsin järeitä jäähdytysratkaisuja. Väärin kiinnitetty jäähdytyselementti johtaa suorittimen ylikuumenemiseen ja jopa vaurioitumiseen. Sylimikrojen suoritinten vaihtaminen vaatii aivan toisen kertaluokan osaamista kuin pöytämalleissa. lokakuu 2005 TIETOKONE 31