lisääminen, mikä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi parantaa energiahuollon omavaraisuutta. Maatalouden päästöjen rajoittaminen liittyy kotieläintalouden metaanipäästöjen ja viljelyn dityppioksidipäästöjen rajoittamiseen. Yhtenä keinona tähän mainitaan biokaasuntuotanto. 36
4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KUL- KU JA VUOROVAIKUTUS Lähtökohtaisesti YVA-menettely on pyritty toteuttamaan niin, että tässä vaiheessa suunnitteilla olevien eri kapasiteetti- ja teknologiavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tunnetaan ja ympäristölupaprosesseissa mahdollisesti esille tuleviin hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin kysymyksiin saadaan vastaus YVA-selostuksesta. 4.1. YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa 4.1. YVA-menettelyn - aloitus Arviointiohjelman laatiminen Lausunnot ja muistutukset Tiedottaminen Yhteysviranomaisen kuulutus Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Ympäristövaikutusten arviointi Arviointiselostuksen laatiminen Lausunnot ja muistutukset Tiedottaminen Yhteysviranomaisen kuulutus Yhteisviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA-menettely päättyy Kuva 4.1. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. 37
4.2. ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN Hankkeen YVA-menettely alkoi vuoden 2006 syksyllä. YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa hankkeelle laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa esitettiin kuvaus hankkeesta ja suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelman laati Watrec Oy yhteistyössä hankkeesta vastaavien kanssa. Arviointiohjelman suunnittelun aikana hankkeesta vastaava perusti YVAohjausryhmän ohjaamaan YVA-menettelyn toteutusta ja antamaan objektiivista näkemystä kattavan YVA-menettelyn aikaansaamiseksi. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty kappaleessa 2.2. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 11.12.2006. Kokouksessa esiteltiin hanke ohjausryhmän jäsenille, käytiin läpi jäsenille etukäteen jaettu arviointiohjelmaluonnos ja mm. suunniteltiin ohjelmavaiheen yleisötilaisuutta. Arviointiohjelma toimitettiin Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 19.1.2007. 4.3. OHJELMAVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Yksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteista on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-lain 8 :n mukaan yhteysviranomaisen on huolehdittava arviointiohjelmasta tiedottamisesta kuulutuksilla hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sekä pyydettävä tarvittavat lausunnot ja varattava mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus kuulutti arviointiohjelman vireille tulosta Lauttakylän lehdessä ja Satakunnan kansassa, sekä Vampulan kunnan tiedotuslehdessä. Arviointiohjelma oli nähtävänä 1.2. 2.3.2007 välisenä aikana Vampulan kunnan ilmoitustaululla, Vampulan kunnan kirjastossa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen www-sivuilla. Nähtävillä oloaikana hankkeesta sai esittää mielipiteitä ja lausuntoja. Lounais-Suomen ympäristökeskukseen toimitettiin kuusi yksityistä muistutusta, joissa oli tuotu esille yhteensä 10 henkilön mielipiteitä. Kolmessa muistutuksessa hanketta pidettiin yleisesti hyvänä ja tarpeellisena ratkaisuna. Näissä muistutuksissa esitettiin mm. lietteen pumppausta ratkaisuksi liikenteen hillitsemiseksi. Kaksi muistutusta oli varsin kriittisiä ja hanketta vastustavia. Näissä todettiin sijoituspaikan olevan väärä ja liian lähellä asutusta. Laitoksen todettiin aiheuttavan haju-, melu- ja maisemahaittaa, sekä haittaa luonnolle ja maaperälle. Lisäksi toisessa muistutuksessa todettiin Vähänjoen tien korjaustoimenpiteiden ja ylläpidon kuuluvan laitokselle sekä mainittiin nykyisten hajuhaittojen alueella olevan riittäviä. Yhdessä muistutuksessa ilmaistiin huoli nykyisellään hirveiden hajuhaittojen lisääntymisestä sekä liikenteen lisääntymisestä Vähäjoentiellä. Lisäksi yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot Vampulan kunnanhallitukselta, Satakuntaliitolta, Turvatekniikan keskukselta, Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Satakunnan museolta, museovirastolta, Länsi-Suomen lääninhallitukselta, Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä, Eviralta sekä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen yhdyskunta-, luonnonsuojelu- ja vesiensuojeluosastoilta. Yhteysviranomainen toimitti hankkeesta vastaaville yhteenvedon lausunnoista ja muis- 38
tutuksista osana arviointiohjelman viranomaislausuntoa. Ohjelmalausunto on esitetty kappaleessa 4.4. 4.3.1. Yleisötilaisuus Jukolan kylätalolla, Vampulassa 7.2.2007 Arviointiohjelman nähtävillä oloajan alussa järjestettiin yleisötilaisuus hankkeen ja sen YVA-menettelyn esittelemiseksi. Kaikille avoimesta tilaisuudesta ilmoitettiin ohjelmakuulutuksen yhteydessä paikallisissa lehdissä. Lisäksi hankkeen sijoituspaikan lähialueen maanomistajille n. 1 km säteellä lähetettiin henkilökohtaiset kutsukirjeet. Maanomistajien yhteystiedot hankittiin maanmittauslaitoksen rekisteritietojen perusteella. Lisäksi toiminnan harjoittaja jakoi kutsukirjeitä vapaasti edelleen jaettavaksi mm. paikallisiin myymälöihin ja kirjastoon. Tilaisuudessa järjestäjätahoina olivat läsnä Juha Turto, Martin Ylikännö, Sari Harjunmaa ja Vesa Harjunmaa hankkeesta vastaavina, YVA-yhteyshenkilö Kaisa Suvilampi Watrec Oy:stä, asiantuntija Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä sekä YVA-yhteysviranomainen Seija Savo Lounais-Suomen ympäristökeskuksen edustajana. Järjestäjätahojen lisäksi tilaisuudessa oli läsnä 39 henkilöä. Tilaisuuden avasi Martin Ylikännö kertomalla hankkeen taustoista ja tavoitteista. Seija Savo alusti YVA-menettelyn tarkoitusta, tarvetta ja tavoitteita viranomaisnäkökulmasta ja kannusti yleisöä olemaan aktiivisesti YVA-menettelyssä mukana ja tekemään kirjallisena muistutuksia ja kannanottoja ohjelman nähtävillä oloaikana. Juhani Suvilampi esitteli hankkeen tavoitteena olevan biokaasulaitoksen toimintaperiaatetta, suunniteltua teknologiaa, laitoksen infrastruktuuria ja hankkeen toteutustapaa. Kaisa Suvilampi esitteli hankkeen toteutusvaihtoehdot, sekä arviointiohjelman pääkohdat. Tavoitteena oli jakaa informaatiota hankkeesta ja sen etenemisestä paikallisille tahoille, sekä erityisesti saada informaatiota asianosaisten suhtautumisesta hankkeeseen. Alustusten jälkeen käytiin vapaamuotoista keskustelua. Keskustelussa nousi yksittäisenä aiheena esille laitoksen mahdollisesti aiheuttamat hajuhaitat. Toiminnan harjoittajat totesivat tiedostavansa laitoksen hajukuorman ja ottavansa suunnittelussa huomioon tekniset ratkaisut, joilla hajupäästöt voidaan minimoida. Keskustelussa tuotiin esille myös biokaasulaitoksen positiivisia puolia ja todettiin hankkeen olevan tulevaisuuden suuntauksen mukainen. Keskustelua käytiin myös liikennereiteistä. Joissain puheenvuoroissa tuotiin esille nykyinen lietteen kuljetuksesta aiheutuva liikenne ja sen haitat Vähäjoentien varren asutukselle. Tilaisuudessa sovittiin, että toiminnan harjoittajat järjestävät vampulalaisille ja muille halukkaille tutustumismatkan Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle Vehmaalle. 39
4.3.2. Tutustumismatka Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle Vehmaalle 17.2.2007 Toiminnan harjoittajat järjestivät tutustumiskäynnin Vehmaan laitokselle yleisötilaisuudessa sovitulla tavalla. Matka järjestettiin ohjelman nähtävillä oloaikana. Martin Ylikännö hoiti matkan järjestelyt ja informoinnin paikallisesti jakamalla tiedotteita matkasta hankkeen lähialueen asukkaille, sekä mm. paikallisiin myymälöihin, kunnan ilmoitustaululle ja kirjastoon. Matkalle osallistui 33 henkilöä, matkanjärjestäjinä hankkeesta vastaavat Martin Ylikännö, Juha Turto ja Vesa Harjunmaa, sekä Kaisa Suvilampi Watrec Oy:stä. Matka aloitettiin vierailemalla Vampulan laitokselle suunnitellulla tontilla, koska yleisötilaisuuden jälkeen oli käynyt ilmi, että osa lähiasukkaista oli käsittänyt hankkeen sijoittumisen väärin, lähemmäs kantatietä. Vehmaalla laitosta esitteli Jyrki Heilä Biovakka Oy:stä. Ennen varsinaista laitoskierrosta Heilä kertoi laitoksen prosessista, käynnistysvaiheesta, sekä laitoksella tehdystä ja käynnissä olevasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Heilä kertoi varsin avoimesti myös laitoksen hajupäästöistä ja niiden poistamiseksi tehdystä kehitystyöstä. Esityksen jälkeen yleisö esitti kysymyksiä. Varsinaisella laitoskierroksella käytiin läpi kaikki laitoksen toiminnot. 4.4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YVA-lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa YVA-ohjelmasta lausunnon, jossa todetaan miltä osin arviointiohjelmaa on tarkastettava, sekä esittää yhteenvedon muista lausunnoista ja mielipiteistä. Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi arviointiohjelmasta lausunnon (LOS-2007-R-1-53) 2.4.2007. Lausunto lähetettiin tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteen esittäjille, sekä hankkeesta vastaavalle. Lisäksi lausunto oli nähtävillä ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/los ja ympäristökeskus lähetti lausunnosta tiedotteen lehdistölle. Lausunnossa todetaan, että arviointiohjelmassa on esitetty arviointiohjelman sisältö pääosin YVA-asetuksen 11 :n edellyttämällä tavalla. Lisäksi lausunnossa edellytettiin, että arviointityötä tarkennetaan jäljempänä esitetyn mukaisesti huomioiden lausunnoissa ja muistutuksissa esille tulleita asioita. Lausunnossa esitetyt tarkennus- ja lisäysehdotukset on esitetty seuraavassa suorana otteena viranomaislausunnosta: Hankekuvaus Arviointiohjelmassa on esitetty selkeät tiedot hankkeen sijainnista ja tarkoituksesta. Toiminnan sijoittuminen ja laajuus on todettu riittävän täsmällisesti. Biokaasulaitoksen sisältämät toiminnot ja niitä varten tarpeelliset rakennukset, rakennelmat sekä tekniset ratkaisut ja prosessit ilmenevät pääpiirteissään arviointiohjelmasta. Laitoksen raken- 40
netta ja toimintaa tulisi arviointiselostuksessa kuvata vielä selkeämmin esim. sivulla 30 olevan havainnekuvan avulla ja esittää alustavasti prosessin eri osien edellyttämien rakennusten pinta-alat, korkeudet ja tilavuudet. Myös biokaasulaitoksen käyttöikä tulisi käydä ilmi. Vaikutusten arvioinnin perustaksi on tarpeen myös olla riittävä tieto laitoksen vastaanottamista materiaaleista ja niiden ominaisuuksista, jotta ympäristövaikutusten arviointi ei jäisi pintapuoliseksi. Hankkeen YVA-menettelyn on arvioitu tulevan valmiiksi syksyllä 2007 ja biokaasulaitoksen rakentamiseen on arvioitu olevan mahdollisuus ryhtyä siten, että laitos olisi toiminnassa vuoden 2009 aikana. Hankkeen edellyttämät lupa- ja muut menettelyt huomioon ottaen aikataulu on varsin optimistinen ja sitä on tarpeen vielä tarkistaa. Toteuttamisen edellyttämät luvat ja päätökset on esitetty tarvittavassa määrin. Hankkeen kannalta osin ongelmallinen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten menettelyjen oikea valinta. Suunniteltu biokaasulaitos sijoittuu alueelle, joka seutukaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Laitoksen toteuttaminen saattaa ainakin jatkossa mahdollisten laajentumisten ja energiaa hyödyntävän muun toiminnan perusteella edellyttää myös kuntatason kaavoitusta alueelle. Seutukaava on korvautumassa maakuntakaavoituksella, jonka sisältö on vielä avoin. Asemakaavan puuttuessa hanke edellyttää MRL 16 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua mm. rakennuspaikan lähiympäristön maankäyttöön ulottuvien vaikutusten ja toiminnasta aiheutuvan liikenteen perusteella. Hankkeen, joka edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, vaikutukset ovat siinä määrin laajat, että hankkeen toteuttaminen ei ole suotavaa suunnittelutarveharkinnan kautta, vaan hanke edellyttää maankäytön asianmukaisen suunnittelun kannalta laitoksen sijoittamisen ratkaisemista kaavassa. Lisäksi laitos aiheuttaa mahdollisesti tarpeita sijoittaa alueelle myös muuta energiaa hyödyntävää toimintaa. Turvatekniikan keskus on lausunnossaan todennut, että jätelietteen mädätyskäsittelyyn sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista ja toiminta edellyttää biokaasun määrän mukaisesti ilmoitus- tai lupakäsittelyä turvatekniikan keskuksessa. Vaihtoehtojen käsittely Hankevaihtoehdot sisältävät kolme kapasiteetiltaan erilaista vaihtoehtoa yhdessä sijoituspaikassa ja lain edellyttämän nollavaihtoehdon. Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeen sijoituspaikka kiinteistölle, joka on tarkoitus hankkia Vampulan kunnalta laitoksen raaka-aineena käyttämän lietteen syntypaikan vierestä. Kiinteistön todetaan sijaitsevan riittävän etäältä häiriintyvistä kohteista ja liikenteellisesti helposti saavutettavalla paikalla. Edelleen on todettu, että kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen osalta tarkoitukseen osoitettu kiinteistö täyttää nämä kriteerit. Yhden sijoituspaikan vaihtoehtoa on perusteltu ainoana toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona hankkeesta vastaavan kannalta em. syistä. Yhden sijoituspaikan tarkastelu on perusteltua tapauksessa, jossa biokaasulaitoksen perustamisen pää- 41
asiallinen tarve muodostuu lähialueella olemassa olevan sikalatoiminnan tuottaman lietteen käsittelemisestä ja biokaasutuotannosta syntyvän energian hyödyntämisestä samalla toimintapaikalla. Suunnitellun biokaasulaitoksen tarkoituksena on tuottaa jätehuoltopalvelua alkutuotannolle, teollisuudelle ja jätevedenkäsittelylaitoksille. Käsiteltävien jakeiden määrien/keskinäisten suhteiden on ilmoitettu määräytyvän palvelua tarvitsevien lietettä tuottavien laitosten tarpeiden perusteella. Biokaasulaitoksen, johon liete tuodaan valtaosin ulkopaikkakunnalta, olemassa olevan sikalatoiminnan välitöntä läheisyyttä sijaintipaikan valinnassa ei itsestään selvästi voida pitää hankkeen toteuttamiskelpoisuuden keskeisenä kriteerinä. Hankkeesta arviointiohjelmassa esitetyt tiedot, Vampulan ja naapurikuntien alueella olevat sikala- ja muut toiminnat sekä alueen kaavoitustilanne huomioon ottaen esitetty sijoituspaikka ei vaikuta ainoalta mahdollisuudelta. Biokaasulaitoksen tuottamaa energiaa on tarkoitus hyödyntää paikallisesti muussa tuotannossa, joten sijoitusvaihtoehdoilla saattaisi olla merkitystä myös tämän muun tuotannon sijoittumisen kannalta. Ympäristökeskus pitää puutteena sitä, että arvioinnissa tarkastelu perustuu vain yhden sijoituspaikan varaan. Ympäristökeskus katsoo, että hankkeessa on tarpeen selvittää, onko biokaasulaitokselle löydettävissä myös muita toteuttamiskelpoisia sijoituspaikkoja Vampulan kunnan tai naapurikuntien alueelta. Yhden sijoituspaikan sisältävä tai muutoin yhden vaihtoehdon sisältämä hanke on hyväksyttävä vain, jos vaihtoehtoiset ratkaisut eivät ole hankkeesta vastaavan kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä yhteydessä tulee avoimesti esittää ne kriteerit, joiden perusteella hankkeen sijoituspaikkavaihtoehdon toteuttamiskelpoisuus muodostuu. Mikäli toteuttamiskelpoinen vaihtoehtoinen sijoituspaikka löytyy, biokaasulaitoksen sijoittaminen paikalle on arvioitava vaihtoehtona. Hankkeen yhtenä vaihtoehtona olisi hyvä myös käsitellä pelkästään eläinten lantaa, peltobiomassaa ym. riskitöntä materiaalia käyttävän laitoksen toteuttaminen tai mahdolliset erilliset prosessit puhdistamolietteelle ja lannalle, sillä käsiteltävien lietteiden laatu vaikuttaa myös lopputuotteena syntyvän lietteen käyttömahdollisuuksiin. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Vaikutusten arviointia varten on kuvattu ympäristön nykytilaa ja tuotu esille kiteytetysti arvioinnin kannalta tarpeellisia tietoja. Vaikutusten selvittäminen perustuu suurelta osin jo tuotetun tiedon keräämiseen eri tavoin. Arvioinnissa tukeudutaan varsin voimakkaasti edelläkävijänä toimivaan Vehmaan biokaasulaitokseen, jonka vaikutusarviointia ja toiminnasta saatuja kokemuksia hyödynnetään suunniteltavan laitoksen arvioinnissa. Vehmaan biokaasulaitoksessa tehtyjä ratkaisuja ja saatuja kokemuksia, sekä onnistuneita että epäonnistuneita, on luonnollista hyödyntää arvioinnissa. Tarkastelussa ei pidä kuitenkaan unohtaa kriittisyyttä, sillä Vehmaan laitos on ollut toiminnassa 42
runsaat kaksi vuotta. Laitos on toiminut lupapäätöksessä edellytettyä heikommin ja kärsii osin vielä uuden laitoksen ongelmista. Arviointiohjelmassa on esitetty välittömien vaikutusten tarkastelualueeksi 1-2 km etäisyys biokaasulaitoksesta. Välillisten vaikutusten tarkastelualue ulottuu noin 5 km etäisyydelle biokaasulaitoksen sijoituspaikasta. Ilman maantieteellistä rajausta tarkastellaan bioenergian käytön ympäristövaikutuksia ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tarkastelualue on vaikutusten arviointia varten riittävä. Mikäli vaihtoehtoasetelma muuttuu, on se arviointiselostuksessa huomioitava myös vaikutusten tarkastelualueen laajuudessa. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan YVA-laissa edellytettyjä ympäristövaikutuksia. Arviointiohjelman mukaan arvioinnissa käsitellään biokaasulaitoksen kannalta keskeisiä, merkittävinä pidettyjä vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyttä koskeva arvio on tärkeä esittää myös silloin, kun jotakin vaikutusta ei ole katsottu merkittäväksi. Ohjelman mukainen vaikutusarviointi on pääosin riittävä. Seuraavat lisäselvitys- ja täydennystarpeet tulee arviointiselostuksen laadinnassa ottaa huomioon: Vaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana on laitoksen normaalitoiminta. Arviointiin tulee sisällyttää myös häiriötilanteet ja niiden vaikutus. Myös biokaasulaitoksen elinkaari tulisi olla tarkastelussa mukana; käsiteltävien rakentamisen ja toiminnan aikaisten vaikutusten lisäksi laitoksen lopettamisvaihe tulisi ottaa huomioon. Biokaasulaitoksen vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen tulee ottaa arviointiselostukseen mukaan hankkeen keskeisinä vaikutuksina. Em. vaikutuksia käsitellään jonkin verran arviointiohjelmassa, mutta niitä ei ole mainittu tiivistelmässä eikä sivun 39 tarkasteluun otettavina keskeisinä vaikutuksina. Vehmaan biokaasulaitoksen vaikutukset ovat kohdistuneet hyvin pitkälti juuri ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja terveyteen. Sivulla 22 todetaan, että mädätetyn lietteen termisen kuivauksen ympäristövaikutukset selvitetään, vaikka sitä ei vielä laitoksen käynnistysvaiheessa ole suunniteltu toteutettavaksi. Niiden selvittämistä ei ole kuitenkaan lisätty kohtiin 7.3 tai 7.4. Kuivauksen ympäristövaikutukset tulee ottaa tarkasteluun, mikäli mädätettyä lietettä aiotaan kuivata. Kuivauksen ympäristöhaitat, lähinnä hajut ja pöly saattavat olla suuria, ellei prosessia hallita. Sivulla 41 on mainittu soihtupoltto laitoksen hyötykäytön estyessä. Kaiken syntyvän biokaasun hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa on erittäin tärkeää. Laitos tulee suunnitella ja rakentaa siten, että kaikki biokaasu hyödynnetään. Soihtupoltto on tarkoitettu vain häiriötilanteita varten. Soihtupoltossa on Euroopan Komission jätteiden käsittelyä koskevan BREF-asiakirjan 2006 mukaan todettu syntyvän paljon enemmän hajuyhdisteitä kuin itse mädätysprosessissa. Häiriötilanteissa soihtupoltossa syn- 43
tyvät hajuyhdisteet, niiden vaikutukset ja leviäminen ympäristöön tulee lisätä vaikutusarviointiin. Selostuksessa tulee tarkastella toisaalta biokaasulaitoksen ja sen tuottamaa energiaa mahdollisesti hyödyntävien tuotantolaitosten vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutusten arviointi on haastavaa, sillä alueen kaavoitustilanne ei juurikaan tue arvioinnin suorittamista. Toisaalta tulee tarkastella myös biokaasulaitoksen vaikutuksia ympäröivän alueen maankäytön mahdollisille muutoksille; tarvitaanko esim. biokaasulaitoksen ympärille suojaetäisyyksiä, joissa kaikki maankäyttö, kuten asuminen, ei olisi suotavaa. Typpinesteen käsittelyä ei ole suunniteltu toteutettavaksi laitoskokonaisuuden käynnistysvaiheessa. Prosessissa syntyvän typpinesteen käsittelyvaihtoehtoja ei ole esitetty siten, että voitaisiin selvittää käsittelystä aiheutuvat ympäristövaikutukset ei myöskään sitä, minne rejektivedet johdetaan tai sijoitetaan. Tältä osin tietoja pitää tarkentaa arviointiselostukseen. Luontoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perustaksi on kuvattu mm. alueella olevat suojelukohteet ja tuotu esille lähimpänä Natura 2000 verkostoon kuuluva Säkylänharju. Myös Huittisten Vanhakosken Natura-alue, joka ei ole juurikaan kauempana laitoksesta kuin Säkylänharju, olisi ehkä tarpeen ottaa tarkasteluun, sillä tämä alue sijaitsee Loimijoen rannalla alajuoksun puolella. Tarkastelussa on otettava huomioon myös muut suojelualueet ja kohteet, jotka palvelevat myös luonnon virkistyskäyttöä. Riskinarviointi on arviointiohjelmassa todettu lyhyesti. Riskinarvioinnissa pitää ottaa huomioon eri toteutusvaihtoehdot, esim. miten laitoksen koko vaikuttaa eläintautiriskivaaraan ja prosessoidun lietteen hyötykäyttömahdollisuuksiin peltolevityksessä. Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinojen osalta tulee selvittää riittävästi erilaisia hajukaasunpuhdistusjärjestelmiä (biosuodin, aktiivihiili, rikinpoistopesuri, kemiallinen pesuri) ja niiden vaikuttavuutta. Toiminnan vaikutusten seurannasta on ilmoitettu esitettäväksi arviointiselostuksessa suunnitelma laitoksen omavalvontaan liitettävistä ympäristövaikutusten ehkäisy- ja seurantakäytännöistä. Seurannan tulee kattaa myös ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää eri vaihtoehtojen vaikutusten vertailu. Arviointiselostusta laadittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon, että selvitettävät vaikutukset esitetään siten, että lausunnoissa ja mielipiteissä esille nousseisiin keskeisiin kysymyksiin on arviointiselostuksesta löydettävissä vastaus. 44
Osallistuminen Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Arvioinnissa on sidosryhmille varattu riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Raportointi Arviointiohjelma on rakenteeltaan selkeä. Siinä on kuvattu hanke ja selvitettävät vaikutukset. Arviointiselostuksen raportoinnissa tulee ottaa huomioon edellä arviointia koskevat sisällölliset täydentämistarpeet ja huolehtia edelleen selkeästä esitystavasta ja tiedon esittämisestä havainnollisesti kartta- ja muuhun materiaaliin perustuen. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Kunnan yhdyskuntarakenteeseen huomattavasti vaikuttavan biokaasulaitoksen ja sen mahdollisten vaihtoehtojen sijoittaminen on maankäytön asianmukaisen suunnittelun kannalta tarpeen ratkaista kaavoituksella. Edellä esitetyllä tavalla tarkennettuna arviointiohjelma kattaa keskeiset YVA-menettelyssä selvitettävät sekä lausunnoissa ja mielipiteissä esille tulleet asiat. Esitettyjen selvitysten hankkiminen on hankkeesta vastaavan tehtävä. Arvioinnin aikana tulee tarpeen mukaan pitää yhteyttä YVA-menettelyssä mukana oleviin asiantuntijaviranomaisiin. Arviointityön etenemisessä tulee ottaa huomioon, että tarvittaville selvityksille on käytettävissä riittävä ja selvityksen kannalta sovelias aika. 4.4.1. Ohjelmalausunnon tarkennukset Ohjelmalausunnon sisällöstä ja sen tarkennuksista käytiin keskustelua Vampulassa 4.4.2007 käydyssä palaverissa, johon osallistuivat hankkeesta vastaavat, Watrec Oy:n edustajat, Biovakka Oy:n edustajat, Vampulan kunnan johtaja sekä ympäristökeskuksen yhteysviranomainen. Palaverissa sovittiin YVA-menettelystä mm. seuraavaa: YVA-menettelyä jatketaan yhden sijoituspaikkavaihtoehdon tarkasteluna, mutta vaihtoehtojen puuttuminen ja perustelut sijoituspaikan valinnalle tuodaan selostuksessa selkeämmin esille. Kaavoitustarpeesta käynnistetään neuvottelut Vampulan kunnan edustajien ja ympäristökeskuksen yhdyskuntaosaston toimesta. Ohjelmalausunnossa ehdotettua vaihtoehtoa pelkästään eläinten lantaa, peltobiomassaa ym. riskitöntä materiaalia käyttävän laitoksen toteuttamisesta, tai mahdollisia erillisiä prosesseja puhdistamolietteelle ja lannalle ei päätetty ottaa YVA-menettelyssä tarkasteluun, koska ko. vaihtoehto ei ole hankkeesta vastaavi- 45
en näkökulmasta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Perustelut vaihtoehdon poissulkemiseksi oli esitetty jo arviointiohjelmassa. 4.5. VUOROPUHELUN JA VIRANOMAISLAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN YVA- PROSESSISSA Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus perustuu arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen siitä antamaan lausuntoon. Arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettu lausunnot ja mielipiteet huomioiden. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta annetut viranomaislausunnot. 4.6. SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Tässä dokumentissa kuvattu, YVA-lain ja asetuksen edellyttämä arviointiselostus kuulutetaan yhteysviranomaisen toimesta ja se asetetaan nähtäville 30 60 päivän ajaksi. Kuulutusaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa arvioinnin tulokset ja toiminnan harjoittajan näkemys hankkeen etenemisestä esitellään yleisölle. Arviointiselostuksesta saatavat muistutukset ja lausunnot, sekä varsinainen yhteysviranomaisen antama selostuslausunto on lähtökohtana hankkeen ympäristölupaprosessissa. 4.7. YVA-MENETTELYN AIKATAULU YVA-menettelyn ja ympäristölupavaiheen aikataulu on esitetty kuvassa 4.2. YVAmenettelyssä pysyttiin hyvin ohjelmavaiheessa esitetyssä aikatauluarviossa. Hankkeen ympäristölupahakemus tullaan jättämään ympäristökeskukseen todennäköisesti arviointiselostuksen nähtävillä oloajan jälkeen. Hankkeen arvioidaan voivan edetä kappaleessa 2.4 esitetyssä aikataulussa, ellei lupaprosessissa ilmene viivästyksiä. huhtikuu 08 maaliskuu 08 helmikuu 08 tammikuu 08 joulukuu 07 marraskuu 07 lokakuu 07 syyskuu 07 elokuu 07 heinäkuu 07 kesäkuu 07 toukokuu 07 huhtikuu 07 maaliskuu 07 helmikuu 07 tammikuu 07 joulukuu 06 marraskuu 06 Ohjausryhmän kokoukset Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma nähtävänä Tiedotustilaisuudet Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus nähtävänä Yhteysviranomaisen lausunto Ympäristöluvitus Hankkeen mahdollinen toteuttaminen Kuva 4.2 YVA-menettelyn ja ympäristölupavaiheen aikatauluarvio. 46
5. ARVIOIDUT HANKKEEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN YVA-asetuksen 3 luvussa, 9 :n 2. kohdassa edellytetään arviointiohjelmassa esitettävän tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Hankkeen suunnittelu on aloitettu kartoittamalla alueen potentiaalisia materiaalivirtoja sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita mm. laitoksella muodostuvan ylijäämäenergian hyödyntämiseksi. Laitoksen sijoittamispaikalle tärkeitä kriteereitä ovat mm. hyvät liikenneyhteydet, potentiaalisten energian hyödyntäjien läheinen sijainti sekä riittävä etäisyys häiriintyviin kohteisiin, kuten asutukseen ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Toiminnan harjoittajien toimesta suoritetun alustavan kartoituksen pohjalta on päädytty arvioimaan hankkeen ympäristövaikutukset Vampulassa, Punolan kylässä sijaitsevalle sijoituspaikkavaihtoehdolle. YVA-menettelyssä voidaan tyypillisesti arvioida hankkeen toteuttamiselle myös erilaisia kapasiteetti tai teknologiavaihtoehtoja. Tässä YVA-menettelyssä vaikutukset on arvioitu 60 000, 120 000 ja 240 000 tonnin vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Arviointi sisältää seuraavat eri vaihtoehdot (VE) ja niiden tarkastelut: VE 0 VE 1 VE 2 VE 3 Biokaasulaitoshanketta ei toteuteta. Biokaasulaitos toteutetaan 60 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Biokaasulaitos toteutetaan 120 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Biokaasulaitos toteutetaan 240 000 tn vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Eri kapasiteettivaihtoehdot on otettu huomioon mm. laskettaessa massataseita, materiaalivirtoja, hankkeen liikennemääriä, energian tuotantoa, kasvihuonekaasuvähenemiä, liikenteen päästöjä, liikenteen melua, työllisyysvaikutuksia ja puhdistamokuormitusta. Joitain vaikutuksia on arvioitu kapasiteetista riippumattomina, yleisemmällä tasolla tai arvioitu, ettei vaikutus ole riippuvainen laitoksen kapasiteetista. 47
6. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Biojätteiden laajamittainen käsittely ja lopputuotteiden hyödyntäminen edellyttävät ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupaviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristölupaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun lupaviranomaisella on käytössään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Biokaasulaitoksen rakentaminen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja rakennuttamissuunnitelmat. Näihin edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaiset rakennusluvat, jotka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Alueen maankäyttöä ohjaa vain seutukaava, jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Ohjelmalausunnossaan ympäristökeskus totesi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten menettelyjen oikean valinnan hankkeen kannalta osin ongelmalliseksi rakentamista ohjaavan kuntatason kaavan puuttuessa. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan laitoksen toteuttaminen saattaa ainakin jatkossa, mahdollisten laajentumisten ja energiaa hyödyntävän muun toiminnan perusteella, edellyttää myös kuntatason kaavoitusta alueelle. Seutukaava on korvautumassa maakuntakaavoituksella, jonka sisältö on vielä avoin. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan asemakaavan puuttuessa hanke edellyttää MRL 16 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua mm. rakennuspaikan lähiympäristön maankäyttöön ulottuvien vaikutusten ja toiminnasta aiheutuvan liikenteen perusteella. Hankkeen, joka edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, vaikutukset ovat siinä määrin laajat, että hankkeen toteuttaminen ei ole suotavaa suunnittelutarveharkinnan kautta, vaan hanke edellyttää maankäytön asianmukaisen suunnittelun kannalta laitoksen sijoittamisen ratkaisemista kaavassa. Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) perusteella eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevältä laitokselta edellytetään Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. Laitoshyväksyntä edellyttää, että laitokselle on laadittu omavalvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) ja lannoitevalmistelain (539/2006) perusteella laitoksella muodostuvien ravinnejakeiden markkinointi ja myynti edellyttää Eviran tuotehyväksyntää. Tuotehyväksynnän kriteereinä on, että ravinnejakeille on laadittu tuoteselosteet ja niiden hygieeninen laatu on todennettu hyväksytyssä laboratoriossa. Maakaasuasetuksen (1058/1993) 1. luvun 5 perusteella asetusta sovelletaan myös biokaasun siirtoon ja hyödyntämiseen, mikäli kaasun hyödyntäminen tapahtuu laitoksen 48
ulkopuolella. Asetuksen 2. luvun, 6 :n perusteella kaasun siirtoputkiston saa rakennuttaa vain turvatekniikan keskuksen antamalla rakentamisluvalla. Turvatekniikan keskuksen antaman ohjelmalausunnon mukaan jätelietteen mädätyskäsittelyyn sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista ja toiminta edellyttää biokaasun määrän mukaisesti ilmoitus- tai lupakäsittelyä turvatekniikan keskuksessa. 49
7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS 7.1. ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS Ympäristönvaikutusten arviointimenettely perustuu YVA-lain ja asetuksen edellyttämiin vaatimuksiin. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tulee ensisijaisesti arvioida seuraavat vaikutukset: a. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b. Vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen c. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön d. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen e. a-d alakohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Tässä YVA-menettelyssä on arviointi suoritettu seuraaville osa-alueille: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään - Liikenteen aiheuttamat vaikutukset ja melu - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen Lisäksi on esitetty arvio hankkeen mukaiseen toimintaan liittyvistä riskeistä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuudesta sekä haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoista. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti sekä hankkeen haitalliset vaikutukset ja niiden hallinta että hankkeen positiiviset ympäristövaikutukset. Arvioinnin tulosten perusteella on suoritettu vaihtoehtojen vertailu ja arvio hankkeen toteutusvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Vaikutusarvioinnissa on esitetty osin yksityiskohtaistakin tietoa. Lukemisen helpottamiseksi kunkin vaikutusarviointikappaleen alussa on esitetty tiivistetty yhteenveto vaikutuksesta eri vaihtoehdossa. 50
7.2. ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Ympäristövaikutusten arviointi on sananmukaisesti arvio hankkeen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista sen lähiympäristöön. Arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka voivat johtua pääasiallisesti: - Lähtötietojen tarkkuudesta. Yleisesti eri lähteiden tiedot voivat vaihdella merkittävästi. - Laskennallisista epävarmuustekijöistä. - Moniulotteisten asioiden arvottamisesta. - Mallien välisistä eroista ennustettaessa tiettyjä vaikutuksia mallien avulla. - Vaikutusten arvioinnin ajankohdasta suhteessa hankkeen suunnittelun etenemiseen. Ympäristövaikutusten aikana ei välttämättä ole käytettävissä hankkeen kaikkia yksityiskohtaisia toteuttamissuunnitelmia. Seuraavassa on listattu vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja niihin liittyvät epävarmuustekijät: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen: Arvioinnissa huomioitiin kaasut, haisevat yhdisteet, mikrobit, myrkylliset yhdisteet ja kemikaalit. Arvioinnissa tunnistettiin laitoksella muodostuvia kaasuja, kuvattiin kaasujen ominaisuudet ja esitettiin arvio tilanteista, joissa kaasumaisia yhdisteitä voi vapautua ympäristöön, sekä kaasujen aiheuttamat terveysvaikutukset. Mikrobien, myrkyllisten yhdisteiden ja kemikaalien osalta kuvattiin menetelmät ja käytännöt lainsäädännöllisten hygieniavaatimusten täyttämiseksi. Laitoksen prosesseihin liittyvät arviot on esitetty konsultin asiantuntemuksen pohjalta, haitallisuus- ja vaikutusarviot perustuvat kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Laitoksen hajuvaikutukset arvioitiin matemaattisen mallinnuksen avulla. Lähtötietoina käytettiin vastaaville laitoksille tyypillisesti asetettuja lupa-arvoja sekä Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajukaasujen käsittelyprosessin mittaustuloksia. Nykytilanteen hajuhaitan arvioimiseksi sikaloiden hajupäästön lähtöarvoina käytettiin VTT:n tutkimustuloksia. Lisäksi arvioitiin laitoksella muodostuvien lannoitejakeiden käytöstä aiheutuvia hajuvaikutuksia suhteessa raakalietteen peltokäyttöön. Arvio perustuu Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimustuloksiin. Epävarmuustekijät hajuvaikutusten arvioimiseen käytetyn matemaattisen mallin avulla liittyvät lähinnä lähtötietojen puutteeseen. Käytettävissä on biokaasulaitoksen osalta vain yksittäisiä hajupäästön mittaustuloksia Biovakka Oy:n laitokselta. Mallin avulla ei voida arvioida poikkeuksellisten sääolojen, kuten inversiotilanteen aikaista hajuvaikutusta. Malli antaa kuitenkin luotettavan arvion normaalien, vallitsevien sääolosuhteiden aikana tapahtuvasta hajun leviämisestä eri tuuliolosuhteissa. Laitossuunnittelussa optiona mukana olevan renderöintilaitoksen ha- 51
juvaikutuksia ei ole huomioitu matemaattisen mallinnuksen avulla mitattujen lähtötietojen puuttumisen vuoksi. - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään: Vaikutukset arvioitiin selvittämällä alueen vesistö- ja maaperätiedot. Vaikutusarvio perustuu konsultin asiantuntemukseen ja MTT:n tutkimustuloksiin. Laitoksen lannoitevalmisteiden peltokäytön maaperä- ja vesistövaikutukset on arvioitu tiedossa olevien levityspeltojen osalta, sekä yleisellä tasolla. Kaikkia tulevia biokaasulaitoksen lannoitetuotteiden käyttäjiä ei tässä vaiheessa ole tiedossa, minkä vuoksi tarkempia vaikutusalueita ei voitu arvioida. - Liikenteen aiheuttamat vaikutukset ja melu: Liikennevaikutusten arvioinnin pohjana käytettiin konsultin laatimaa arviota hankkeen aiheuttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta. Varsinainen vaikutusarvio perustuu Tiehallinnon asiantuntija-arvioon. Liikenteen meluvaikutukset perustuvat tiehallinnon tutkimustietoon ja laitoksen meluvaikutuksen osalta Biovakan laitoksella suoritettuun melumittaukseen. Liikennereittien osalta tarkkaa arviointia ei ollut mahdollista tehdä, koska etenkin laitoksen lopputuotteita vastaanottavia tahoja oli tiedossa vasta osa. - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon: Arvioinnissa huomioitiin biokaasulaitoksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, laitoksen tuottaman metaanin poltosta aiheutuvat päästöt, sekä liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt. Liikenteen pakokaasupäästöt arvioitiin LIISA 2001.1 pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän (VTT) mukaan. Biokaasulaitoksen kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä ei ole käytössä toistaiseksi yhtenäistä käytäntöä ja päästövähenemää voidaan arvioida usealla eri laskentamallilla. Arviossa laskettiin vähenemä kolmen eri laskentamallin avulla. Lisäksi selvitettiin yleisesti biokaasun liikennepolttoainevaikutuksia kirjallisuuskatsauksen avulla. - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön: Arvioinnissa esitettiin hankkeen vaikutukset alueen jätehuoltoon, maatalouteen ja työllisyyteen yleisellä tasolla konsultin arvion ja viranomaislausuntojen pohjalta. Vaikutukset maankäyttöön arvioitiin vallitsevan kaavoitustilanteen, viranomaislausuntojen sekä kunnan asiantuntijoiden kanssa käydyn vuoropuhelun tuloksena. Jätevedenpuhdistamoon kohdistuvat vaikutukset on esitetty konsultin arvion perusteella. - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan: Arvioinnin pohjana käytettiin alueelta olemassa olevaa tutkimustietoa sekä Vampulan kunnasta saatua tietoa. Vaikutusalueelta kartoitettiin tunnetut suojelualueet ja maise- 52
mallisesti arvokkaat alueet. Maisemavaikutusarvio sekä arvio vaikutuksesta kulttuuriperintöön perustuvat museoviraston lausuntoon ja konsultin arvioon. - Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja niiden kesto arvioitiin toiminnanharjoittajan ja konsultin kokemuksen perusteella yleisellä tasolla. YVA-selostuksessa kirjallisuuteen perustuvissa vaikutusarvioinneissa on keskeiset lähdeviitteet mainittu lähdeluettelossa. Pyydettäessä on mahdollista saada lisätietoja selvitystyöstä ja mahdollisesti epäselvistä asioista. Yhteystiedot on esitetty kappaleessa 2.2. 7.3. ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS Hankkeen YVA-ohjelmavaiheessa arvioitiin hankkeen välittömien vaikutusten, kuten hajuvaikutusten rajautuvan hankkeen välittömään ympäristöön. Hankkeen välittömien vaikutusten tarkastelualueeksi määritettiin 1 km säde laitoksen sijoituspaikasta normaalitoiminnan vaikutusten tarkasteluun ja 2 km säde poikkeustilanteiden tarkastelua varten. Näiltä alueilta selvitettiin herkät ja häiriintyvät kohteet, kuten asutus, pohjavesialueet, Natura-alueet sekä arvokkaat maisema-alueet. Tarkastelualueen rajaus on esitetty kuvassa 7.1. Häiriintyvien kohteiden sijoittumista käytettiin pohjana arvioitaessa hankkeen välittömiä vaikutuksia, kuten hajuvaikutuksia, maaperä- ja vesistövaikutuksia, vaikutuksia naapuruussuhteisiin, terveysvaikutuksia, liikennevaikutuksia, meluvaikutuksia, luonto- ja maisemavaikutuksia sekä rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi hankkeella on välillisiä vaikutuksia mm. aiheutuen liikenteestä ja lannoitetuotteiden peltokäytöstä. Näiden vaikutusten tarkastelua varten selvitettiin herkät ja häiriintyvät kohteet myös laajemmalla alueella. Välillisten vaikutusten tarkastelualue on esitetty kuvassa 7.2. Yleisellä tasolla hankkeella arvioitiin olevan vaikutuksia mm. seutukunnan jätehuoltoon, energian käyttöön ja työllisyyteen, sekä mm. vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä tarkasteltiin yleisesti ilman maantieteellistä rajausta. 53
1 km etäisyys Kuva 7.1. Hankkeen välittömien vaikutusten tarkastelualueen rajaus n. 1 2 km säteelle hankkeen sijoituspaikasta. 54
Kuva 7.2. Hankkeen välillisten vaikutusten tarkastelualue n. 5 km etäisyydellä hankkeen sijoituspaikasta. Pääasialliset liikennöintireitit on merkitty karttaan eheällä nuolella, katkonuolella merkityt reitit ovat hankkeelle vähemmän merkityksellisiä. 55
8. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1. VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN VE 1 - VE 3: Ei negatiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen VE 1 - VE 3: Positiivinen vaikutus lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuvaan hajupäästöön niillä tiloilla, jotka vastaanottavat biokaasulaitoksen lannoitetuotteita raakalietteen sijaan. VE 1 ja VE 2: Laitoksen hajupäästöistä ei aiheudu haittaa naapurustolle, hajuhaittaa vähenee suhteessa nykytilanteeseen, mikäli läheisten sikaloiden lietteet pumpataan suoraan laitokseen ja sikaloiden lietesäiliöissä varastoidaan biokaasuprosessin lopputuotteita. VE 1 VE 3: Naapuruston palaute hankkeesta sekä positiivista että negatiivista. Palautetta tullut suhteellisen vähän. 8.1.1 Kaasut Normaalitoimintatilanteessa biokaasulaitokselta ei vapaudu kaasuja työskentelytiloihin ja ympäristöön, koska prosessi toimii täysin suljetuissa tiloissa ja jätteiden vastaanottotilat suunnitellaan ilmanvaihdollisesti siten, ettei vastaanottoaltaasta vapaudu kaasuja hallitilaan. Vuoto- ja häiriötilanteissa voi sisätiloihin vapautua terveydelle haitallisia pitoisuuksia metaania (CH 4 ), hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat arvioita hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka työntekijöiden hengitysilmassa saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai terveydelle. Arvot ovat Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä ja ne on vahvistettu työturvallisuuslaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005) Taulukkoon 8.1. on kerätty yhteen hiilidioksidin, rikkivedyn ja ammoniakin HTP-arvot. Kaasujen vaikutusten tarkemman kuvauksen lähteinä ovat olleet Työterveyslaitoksen julkaisemat WHO:n koordinoiman kemikaaliturvallisuusohjelman ja EU:n yhteistyöprojektin tuloksena syntyneet kansainväliset kemikaalikortit (ICSC, International Chemical Safety Cards) ja Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet (OVA) turvallisuusohjeet. Metaani (CH 4 ) on ilmaa kevyempi, hajuton ja väritön kaasu. Suuri pitoisuus metaania voi aiheuttaa tukehtumisen alentamalla ilman happipitoisuutta suljetussa tilassa. Metaani on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 5-15 tilavuusprosenttia. Metaanilla ei ole määritetty HTP-arvoa. Hiilidioksidi (CO 2 ) on väritön ja lähes hajuton ilmaa raskaampi kaasu. Ilmaa raskaampana hiilidioksidi voi kerääntyä mataliin tiloihin, jossa suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa hapenpuutetta. Hiilidioksidin kahdeksan tunnin HTP-arvo on 5 000 ppm (9 100 mg/m 3 ). 15 minuutin arvoja ei ole määritelty. 56
Rikkivety (H 2 S) on ilmaa raskaampi väritön kaasu, jolle tunnusomaista on mädäntyneen kananmunan haju. Rikkivety on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 4,3-46 tilavuusprosenttia. Rikkivedyn kahdeksan tunnin HTP-arvo on 10 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTParvo on 15 ppm (21 mg/m 3 ). Rikkivedyn hajukynnys on 0,008 ppm (0,011 mg/m 3 ). Hajuaisti turtuu altistumisen jatkuessa ja lamaantuu yli 100 ppm (150 mg/m 3 ) pitoisuuksissa. Lyhytaikainen altistuminen voi aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsyyntymistä. Ammoniakki (NH 3 ) on ilmaa kevyempi väritön kaasu, jossa on pistävä haju. Ammoniakki on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 15-28 tilavuusprosenttia. Ammoniakin kahdeksan tunnin HTP-arvo on 20 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTP-arvo on 50 ppm (36 mg/m 3 ). Ammoniakin hajukynnys on 5 50 ppm (3,6 36 mg/m 3 ). Suurien pitoisuuksien hengittäminen voi aiheuttaa keuhkopöhön. Taulukko 8.1. Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005) 8 h 15 min ppm mg/m 3 ppm mg/m 3 Metaani - - - - Hiilidioksidi 5 000 9 100 - - Rikkivety 10 14 15 21 Ammoniakki 20 14 50 36 Vuototilanteen sattuessa biokaasulaitokselta ilmakehään vapautuvat kaasumaiset yhdisteet laimenevat nopeasti, eikä terveydelle haitallisia pitoisuuksia voi levitä laitokselta ympäristöön. Vehmaan biokaasulaitoksella on mitattu erityisesti rikinyhdisteiden päästöjä laitokselta. Nykyisen kaasumaisten yhdisteiden käsittelyjärjestelmän jälkeen rikkivetypäästöt ovat olleet alle määritysrajan (0 ppm). Rikinyhdisteistä poistokaasuista on mitattu dimetyylisulfidille (DMS) korkeimmillaan 8 ppm:n pitoisuus ja dimetyylidisulfidille (DMDS) korkeimmillaan 18 ppm:n pitoisuus. Pitoisuudet on mitattu suoraan poistokaasujen käsittelyn jälkeisistä pistemäisistä lähteistä, joten ilmakehään levitessään päästöt laimenevat nopeasti. Onnettomuustilanteissa on mahdollista, että kaasumaisia yhdisteitä vapautuu prosessitiloihin haitallisina pitoisuuksina, mikä voi aiheuttaa terveyshaittaa laitoksen käyttöhenkilökunnalle. Kappaleessa 8.8 on esitetty, miten kyseinen riski laitoksella minimoidaan. Mikäli laitoskokonaisuutta tulevaisuudessa täydennetään 2. riskiluokan materiaalin käsittelyprosessilla, eli renderöintilaitoksella, muodostuu prosessissa edellä lueteltuja kaasuja korkeitakin pitoisuuksia. Tämän vuoksi renderöintilaitoksen toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitoksen teknisiin ratkaisuihin ja kaasumaisten yhdisteiden käsittelyyn, jotta päästöt olisivat hallittavissa. 57
8.1.2. Haisevat yhdisteet 8.1.2.1. Nykyinen hajutilanne Nykytilanteessa hankkeen välittömien vaikutusten tarkastelualueella sijaitsee kaksi suursikalaa, sekä kuolleiden eläinten vastaanottoa ja tilapäistä varastointia harjoittava yhtiö. Välittömien ja välillisten vaikutusten tarkastelualueella harjoitetaan lisäksi lietteen peltolevitystä. YVA-menettelyn aikana saatujen muistutusten ja yleisötilaisuudessa kuultujen kommenttien perusteella alueella on koettu nykyisellään hajuhaittoja sikalatoiminnoista sekä lietteen levityksestä. Nykytilanteen hajuhaitan arvioimiseksi otettiin hajun leviämisen mallinnuksessa huomioon lähialueen sikaloiden hajupäästöt, jotka arvioitiin aiempien tutkimusten perusteella suhteutettuna tuotantoyksiköiden eläinmäärään. 8.1.2.2. Eri vaihtoehtojen hajutilanne - hajun leviämisen matemaattinen mallintaminen Hankkeen vaikutuksia tarkastelualueen hajutilanteeseen arvioitiin hajun leviämisen matemaattisen mallinnuksen avulla. Mallinnuksessa huomioitiin nykytilanteen hajukuormana Satapossu Oy:n ja Koskinasula Oy:n aiheuttamat arvioidut hajupäästöt. Biokaasulaitoksen hajukuormaa arvioitiin normaalitilanteen ja häiriötilanteen aikana. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin biokaasulaitoksen vaikutus alueen kokonaishajukuormitukseen, tilanteessa, jossa sikaloiden lietteet johdetaan suoraan biokaasulaitokselle pumppaamalla maan-alaista putkistoa pitkin. Tämä järjestely on mahdollista toteuttaa hankkeen toteutuessa. Alustavasti sekä Satapossu Oy että Koskinasula Oy ovat sitoutuneet pumppausjärjestelyn toteuttamiseen osana biokaasulaitoshanketta. Järjestelyn toteutuessa sikaloiden nykyisissä lietesäiliöissä varastoidaan laitoksella muodostuvaa typpinestettä raakalietteen sijaan. Myös varastoinnin hajukuorman muutos on huomioitu mallinnuksessa. Hajuyksikkö Kansainvälisen standardin (CEN-standardi SFS-EN 13725) mukaisella hajupitoisuuden määritysmenetelmällä tarkoitetaan hajupitoisuuden määrittämistä olfaktometrilaitteistolla, jossa hajukaasunäytettä laimennetaan puhtaalla ilmalla asteittain. Neljä hajuaistiltaan testattua panelistia haistelee laimennokset lähtien laimeammasta väkevämpään. Tietokone rekisteröi panelistien havainnot ja laskee näytteelle hajuyksikön. Hajuyksikkö (HY/m 3 ) tarkoittaa laimennuskertojen määrää näytteen hajukynnykseen saakka eli toisin sanoen sitä, kuinka monta kertaa kyseinen hajukaasu on laimennettava, jotta vain puolet hajupaneelin jäsenistä haistaa sen. Yleisesti ilman hajupitoisuus vaihtelee välillä 10 100 HY/m 3 riippuen hajupäästölähteistä alueella. Hajupäästölähteitä yleisesti ovat mm. liikenne, maatalous, luonnon hajut metsistä ja nurmilta, teollisuus jne. Ilmassa vallitseva hajutaso on näiden hajupäästöjen summa. Yleisesti tietystä hajupäästölähteestä mitattavan hajun aistittavana raja- 58
arvona voidaan pitää arvoa 1 HY/m 3 ja häiritsevän hajupitoisuuden raja-arvona 5 HY/m 3 (Arnold, ym. 2005). Hajumallinnus Hajukaasujen leviämisen matemaattisessa mallinnuksessa huomioitiin biokaasulaitoksen normaali- ja häiriötilanteiden mukainen päästö, minkä perusteella hajun leviämistä arvioitiin tuulen suunnan sekä tuulen keski- ja miniminopeuden mukaisesti. Mallinnuksen tuloksissa esitetään raja, ns. hajukäyrä, joka kuvastaa joko häiritseväksi koettavan 5 hajuyksikön pitoisuutta tai havaittavissa olevan 1 hajuyksikön pitoisuutta pisimmällä havaintoetäisyydellä kaikkiin ilmansuuntiin. Hajun arvioitiin leviävän tuulen suunnan mukaisesti eri ilmansuuntiin, ja hajupitoisuuden laimenemisen riippuvan sekä tuulen nopeudesta että vuodenajasta. Taulukossa 8.2. on esitetty laskennan pohjana käytetyt tuulen suunnat, esiintymistiheys sekä keskituulennopeus alueella. Tuulen nopeus vaikuttaa hajupitoisuuteen havaintoetäisyydellä siten, että mitä suurempi on tuulen nopeus, sitä suurempi on hajupitoisuuden laimentuminen. Toisaalta, mitä pienempi tuulen nopeus, sitä pidemmälle hajuvaikutus yltää. Osan aikaa vuodessa on myös tyyntä, jolloin hajun leviämistä arvioitiin tapahtuvan samansuuruisesti joka ilmansuuntaan. Tuloksena esitetyissä karttakuvissa hajunleviämisalueet kuvaavat kyseisessä olosuhteessa hajun leviämisen pisintä etäisyyttä jokaiseen ilmansuuntaan. Tässä selostuksessa on arvioitu hajujen keskimääräistä leviämistä keskimääräisissä sääolosuhteissa, koska poikkeukselliset sääolosuhteet (esim. inversiotilanne) aiheuttavat lähinnä lyhytaikaisia muutoksia hajuyhdisteiden kulkeutumiseen. Keskituulennopeuteen perustuvan laskennan lisäksi laskettiin 5 hajuyksikön ja 1 hajuyksikön ulottuvuuskäyrästöt myös minimituulennopeuden mukaisesti, jolloin tuuli on lähes tyyni (25 % keskituulennopeudesta), mutta riittävän voimakas kohdistaakseen koko hajupäästön kyseisen tuulen suuntaan. Tätä laskennallista käyrää voidaan pitää maksimietäisyytenä, missä biokaasulaitoksen toiminnan hajua voi esiintyä muuten keskimääräisissä sääolosuhteissa. Mallinnuksessa käytettiin Ilmatieteen laitokselta saatuja tuulitietoja. Tiedot ovat Ilmatieteen laitoksen Kokemäen Peipohjan säähavaintoasemalta, joka on Vampulaa lähinnä toiminnassa oleva säähavaintoasema. 59
Taulukko 8.2. Hajun matemaattisessa mallinnuksessa käytetyt tuulitiedot: tuulen suunnat, esiintymistiheydet, ilmansuuntien mukaiset keskituulennopeudet, sekä mallinnuksessa käytetyt laskennalliset minimituulennopeudet. (Lähde: Ilmatieteenlaitos, 2007) Tuulen suunta Esiintymistiheys Tuulen keskinopeus v. 2006 m/s Minimi tuulennopeus m/s % Pohjoinen 6 3,1 0,8 Koillinen 5 2,5 0,6 Itä 10 3,0 0,8 Kaakko 16 2,8 0,7 Etelä 15 3,2 0,8 Lounas 19 3,1 0,8 Länsi 13 2,6 0,7 Luode 11 2,7 0,7 Tyyni 5 0 0 Mallinnuksessa tarkasteltavalla vuodenajalla on hajun leviämiseen merkitystä. Hajun leviämiseen vaikuttaa eri vuodenaikana vallitseva ilmanpaine. Lisäksi kesäaikana oletetaan hajun leviävän yläilmakehän suuntaan alhaisimmalla nousukulmalla (30 ). Lisäksi kesäaikana hajukuorman oletetaan olevan suurimmillaan. Mallinnuksen tulokset kuvastavat kesäajan tilannetta. Nykytilanne VE 0: Sikaloiden hajukuormaa määritettäessä käytettiin Arnold ym. (2005) esittämiä eläinpaikkakohtaisia hajupäästöjä, jotka on määritetty olfaktometristen hajumittaustulosten keskiarvojen perusteella suomalaisista sikaloista (emakkosikala sekä yhdistelmäsikala). Lietealtaiden hajukuorman arvot saatiin samassa tutkimuksessa mukana olleiden kahden sikalan lietesäiliöiden pinnalla tehtyjen mittausten perusteella. Näiden arvojen pohjalta määritettiin hajupäästöjen leviäminen ympäristöön matemaattisen mallinnuksen avulla. Mallinnuksessa huomioitiin sikalarakennuksista ja lietealtaista aiheutuva hajupäästö ja sen leviäminen ympäristöön normaalitoiminnan aikana eri tuulioloissa. Tällä hetkellä Satapossu Oy:llä on 3 000 lihasikapaikkaa ja Koskinasula Oy:llä 220 lihasikapaikkaa ja 800 emakkopaikkaa. Satapossu Oy:llä on kaksi katettua lieteallasta sikalan läheisyydessä, joiden pinta-ala on yhteensä 1 923 m 2. Koskinasula Oy:llä on kaksi kattamatonta lieteallasta sikalan läheisyydessä. Näiden lietealtaiden pinta-ala on yhteensä 1 060 m 2. Taulukossa 8.3. on esitetty käytetyt hajuyksiköt sekä Satapossu Oy:n ja Koskinasula Oy:n eläinmäärät ja lietealtaiden pinta-alat. Taulukossa 8.4. on esitetty sikaloiden aiheuttama laskennallinen hajukuorma alueella. 60
Taulukko 8.3. Hajumallinnuksessa käytetyt sikaloiden lähtöarvot (Arnold ym. 2005). Hajuyksikkö Satapossu Oy Koskinasula Oy Lihasika 33 HY / s 3 000 kpl 220 kpl Emakko 81 HY / s 800 kpl Katettu lieteallas 95 HY / s / m 2 1 923 m 2 Kattamaton lieteallas 159 HY / s / m 2 1060 m 2 Taulukko 8.4. Sikaloiden laskennalliset hajukuormat. Hajukuorma (HY /s) Satapossu Oy Koskinasula Oy Sikalarakennukset 99 000 72 060 Lietealtaat 182 714 168 540 Yhteensä 281 714 240 600 Biokaasulaitoksen hajupäästö VE 1 VE 3: Hajuhaitan vaikutusalueiden arvioimiseksi määritettiin biokaasulaitoksen hajupäästöt normaalitilanteessa sekä häiriötilanteessa. Biokaasulaitoksen normaalitilanteen hajupäästön arvioimisessa käytettiin lähtöarvona tyypillistä ympäristöviranomaisten biologiselle jätteenkäsittelylaitokselle asettamaa hajupitoisuuden maksimiarvoa, 3000 HY/m 3 sekä poistokaasun virtaamaa 10 000 m 3 /h, mikä kuvastaa noin 600 m 2 vastaanottohallin, sekä vastaanottoaltaiden poistoilmavirtaaman summa-arvoa. Häiriötilanteen arvoina käytettiin suurimpien arvojen summaa, jotka Biovakka Oy:n Vehmaan biokaasulaitoksella on mitattu eri päästölähteistä häiriötilanteiden aikana. Tässä tarkastelussa on mukana hajukuorma, joka aiheutuu häiriötilanteissa soihtupoltossa. Näiden kahden tilanteen hajuarvojen pohjalta laskettiin matemaattinen malli hajun leviämisestä ympäristöön. Laitoksen kapasiteetilla ei arvioitu olevan merkittävää vaikutusta hajupäästöön, koska hajukaasujen käsittelykapasiteettia kasvatetaan laitoksen hajukuorman kasvaessa. Lisäksi suuremmalla kapasiteetilla vastaanotetun materiaalin viipymä vastaanottoaltaassa lyhenee. Taulukossa 8.5. on esitetty biokaasulaitoksen hajupäästön leviämisen mallintamisessa käytetyt lähtöarvot. Hajumallinnuksen tekohetkellä ei ollut tiedossa laitoksen mahdollisesti hajua aiheuttavien toimintojen tarkkaa sijoittumista alueelle, joten hajun arvioitiin leviävän kokonaisuudessaan biokaasulaitosalueelta tarkasteltavaan ilmansuuntaan laitosalueen ulkorajalta. Biokaasulaitosalueen alan arvioitiin olevan 160 m x 200 m. Taulukko 8.5. Biokaasulaitoksen hajumallintamisessa käytetyt lähtöarvot Virtaama Hajuyksiköiden m 3 /h määrä HY/m 3 HY / s Lupa-arvojen mukainen tilanne 10 000 3 000 8 300 Häiriötilanne 7 000 20 000 39 000 61
Tulokset Liitteessä 2 on esitetty hajumallinnuksen graafiset leviämisalueet eri tuuliolosuhteissa kesäaikana. Kuvissa esitetään erikseen hajun esiintymisetäisyys sekä häiritseväksi koettavan (5 HY/m 3 ) että havaittavan (1 HY/m 3 ) pitoisuuksien osalta. Biokaasulaitoksen toiminta on kuvattu normaali- ja häiriötilanteessa. Liitteen kuvat 1-4 kuvastavat pelkän biokaasulaitoksen aiheuttaman hajukuorman leviämistä ympäristöön eri olosuhteissa. Tulosten perusteella laitoksen normaalitoiminnan aikaiset havaittavat hajupäästöt leviävät laitokselta enimmillään alle 200 metrin etäisyydelle laitokselta. Häiriötilanteen osalta havaittavan hajun arvioidaan leviävän enimmillään noin 400 metrin etäisyydelle alueelta. Taulukossa 8.6. on esitetty yhteenvetona eri tilanteiden mukaiset arviot biokaasulaitoksen kesäajan hajukuormituksesta sekä leviämismallinnuksen perusteella häiritseväksi koettavan ja havaittavan hajun laajimmista leviämisetäisyyksistä. Taulukko 8.6. Yhteenveto biokaasulaitoksen normaali- ja häiriötilanteen hajukuormituksesta, sekä häiritseväksi koettavan hajupitoisuuden (5 HY/m 3 ) ja havaittavan hajupitoisuuden (1 HY/m 3 ) mukaiset maksimietäisyydet normaali- ja minimituulennopeudella. Normaali toiminta Häiriötilanne Hajukuorma 8 300 HY/s 39 000 HY/s Häiritsevä haju (5 HY/m 3 ) Normaalituulennopeus 41 m 89 m Minimituulennopeus 82 m 179 m Havaittava haju (1 HY/m 3 ) Normaalituulennopeus 92 m 200 m Minimituulennopeus 184 m 400 m Liitteen 2 kuvat 5-6 kuvastavat sikaloiden aiheuttamaa hajukuormaa alueella nykytilanteessa. Erityisesti Satapossu Oy:n toiminnasta vaikuttaisi mallinnuksen perusteella aiheutuvan häiritseväksi koettavaa hajuhaittaa kantatien itäpuolella sijaitsevalle lähiasutukselle epäsuotuisissa olosuhteissa. Liitteen 2 kuvat 7-10 kuvastavat tilannetta, jossa lähisikaloissa muodostuva liete pumpataan suoraan biokaasulaitokseen ja sikaloiden lietealtaissa varastoidaan vain biokaasulaitoksella käsiteltyä typpinestettä, jonka hajukuorma on huomattavasti (> 98 %) alentunut. Tällä vaihtoehdolla tarkastelualueen hajukuormaa saataisiin huomattavasti vähennettyä. Mallinnuksen tulosten perusteella alueen hajutilanne paranisi oleellisesti nykytilanteeseen verrattuna. Häiritseväksi koettavan hajun leviäminen ei mallinnuksen tulosten perusteella ulottuisi enää selkeästi lähimmän pysyvän asutuksen pihapiiriin. Hajumallinnuksen tulosten perusteella hankkeen mukaisesta biokaasulaitoksesta ei normaalitoiminnan eikä häiriötilanteiden aikana aiheudu hajuhaittaa naapurustolle. Nykytilanteeseen verrattuna hajutilanne paranee oleellisesti, mikäli läheisten sikaloiden lietteet pumpataan laitokseen. Mallissa ei ole kuitenkaan huomioitu poikkeukselli- 62
sia sääolosuhteita, kuten inversiotilannetta, jolloin hajukaasut voivat kulkeutua arvioitua pidemmälle. Nämä tilanteet ovat normaalisti lyhytaikaisia ja niitä esiintyy harvoin, eikä alueen maastossa arvioida olevan sellaisia muodostelmia, joihin hajuyhdisteet konsentroituisivat inversiotilanteen aikana ja kulkeutuisivat poikkeuksellisen etäälle laitoksesta. 8.1.2.3. Renderöintilaitoksen aiheuttama hajuhaitta Mikäli laitoskokonaisuutta tulevaisuudessa täydennetään 2. riskiluokan materiaalin käsittelyprosessilla, eli renderöintilaitoksella, arvioidaan prosessin lisäävän laitoksen käsiteltävien hajukaasujen kuormaa merkittävästi. Renderöintilaitoksella materiaalin vastaanotossa ja prosessoinnissa muodostuvat hajukaasut ovat vaikeasti käsiteltäviä. Tästä syystä laitossuunnittelu on toteutettava siten, että koko prosessi vastaanotosta alkaen tapahtuu suljetussa tilassa, josta hajukaasut johdetaan omaan käsittelyprosessiin ja hajupäästöt voidaan hallita. Hajuhaitan arvioidaan olevan hallittavissa, mikäli laitos toteutetaan kappaleessa 3.4.4 esitetyllä tavalla ja prosessi sijoitetaan kokonaisuudessaan tapahtuvaksi omassa rakennuksessa ja kaikki muodostuvat poistokaasut ohjataan omaan, laitoksen muiden hajukaasujen käsittelystä riippumattomaan hajukaasujen käsittelyjärjestelmään. Koko prosessin sijoittamisella omaan rakennukseen varmistetaan myös sivutuoteasetuksen edellyttämien hygieniavaatimusten täyttyminen eri riskiluokan raaka-aineiden pitämiseksi erillään toisistaan ennen asetuksen edellyttämää hygienisointikäsittelyä. 8.1.2.4. Lopputuotteiden jatkojalostuksen aiheuttama hajuhaitta Biokaasulaitoksen ydintoimintaa on paitsi bioenergian, myös korkeatasoisten maanparannus- ja lannoitetuotteiden valmistaminen. Laitoksella muodostuvan humusjakeen jatkojalostaminen lannoiterakeeksi tullaan todennäköisesti toteuttamaan laitoksella viimeistään siinä vaiheessa, kun muodostuvat humusmäärät edellyttävät jakeen kuljettamista pidempiä matkoja, viimeistään suurimmalla laitoskapasiteetilla (VE 3). Rakeistaminen tapahtuu johtamalla kuivattavaan humukseen kuumaa ilmaa tai höyryä ja mekaanisesti seulomalla, hienontamalla tai puristamalla massaa raemuotoon. Prosessoitavan humuksen hajukuorma on mädätys- ja hygienisointiprosessin jälkeen vähäinen, jakeessa on tyypillinen mullan tuoksu. Kuivausprosessin kuumennuksen yhteydessä jäljelle jääneet hajuyhdisteet kuitenkin vapautuvat jakeesta höyrystyvän ilman mukana ja aiheuttavat hajua. Lisäksi kuivatun jakeen prosessoiminen rakeeksi aiheuttaa pölyämistä. Haju- ja pölyhaitta on hallittavissa, mikäli humuksen rakeistaminen toteutetaan kuvassa 3.4 esitetyllä tavalla sijoittamalla toiminnot vastaanottorakennuksen yhteyteen rakennettavaan erilliseen osastoon, josta poistoilma on johdettavissa laitoksen hajukaasujen käsittelyyn. Etäisyys lähimpään pysyvään asutukseen on n. 900 m. Tämän arvioidaan olevan riittävä etäisyys myös prosessin mahdollisten häiriötilanteiden aikana. 63
Vastaavasti laitoksella toteutetaan typpinesteen käsittely kappaleessa 3.4.7.3 esitetyllä tavalla siinä vaiheessa, kun typpinesteen varastointi sellaisenaan ei ole enää teknistaloudellisesti mahdollista, viimeistään suurimmalla laitoskapasiteetilla (VE 3). Käsittelyprosessin ei arvioida aiheuttavan hajuhaittaa, koska hajupäästön kannalta kriittisin vaihe, haihdutus tai ammoniumstrippaus tapahtuu suljetussa tilassa, josta poistokaasut johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Käsitelty vesi johdetaan kunnallisen viemäriverkoston kautta jäteveden puhdistamolle. Vaikutus puhdistamon kapasiteettiin on esitetty kappaleessa 8.5.4. 8.1.2.5. Vaikutukset karjatilojen hajupäästöihin Hankkeella on positiivista vaikutusta niiden karjatilojen hajupäästöihin, jotka toimittavat laitokselle karjan lantaa käsiteltäväksi ja/tai vastaanottavat biokaasulaitoksen lopputuotteita peltolevityksessä käytettäväksi lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Biokaasulaitosprosessissa lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti. Vehmaan biokaasulaitoksella on tutkittu Jyväskylän yliopiston toimesta (Nykänen, ym. 2005) hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuuksien muutosta anaerobisen käsittelyn aikana ja tulokset ovat erittäin hyviä: käsittelemättömästä lietteestä määritettiin yli 30 erilaista yhdistettä, joiden pitoisuus aleni biologisen käsittelyn vaikutuksesta keskimäärin 98 %, useimpien yhdisteiden pitoisuus aleni alle määritysrajan (100 %). Kuvassa 8.1. on esitetty tutkittujen hajua aiheuttavien yhdisteiden prosentuaalinen vähenemä. 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % Sulphuric compounds DMS DMDS Carboxyl acids Acetate Propionic acid 2-methyl propionic acid butyric acid 3-methyl butyric acid 2-methyl butyric acid Pentane acid Nitrogen compounds Trimethyl amine Indol Scatol Aromatic compounds Phenol p-cresol Alcohols 2-propanol 1-propanol 2-butanol 1-butanol Aldehydes Butanal Hexanal Ketons 2-butanon Kuva 8.1. Hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuuden vähenemä biokaasulaitosprosessissa (anaerobinen käsittely ja hygienisointi). Tutkimuksessa on verrattu Vehmaan biokaasulaitokselle vastaanotettua käsittelemätöntä lietettä ja laitoksella käsiteltyä mädätettä. Watrec Oy, Biovakka Oy. 64
Hajukuorma vähenee lietettä biokaasulaitokselle toimittavilla tiloilla erityisesti lietteen varastoinnin osalta. VTT:n tutkimuksessa (Arnold, ym., 2005) on arvioitu, että karjatilojen hajupäästöistä 24 58 % koko sikalan hajukuormituksesta aiheutuu kattamattomista lietealtaista. Katetuista lietealtaista hajupäästö on vähäisempi. Lietteen sekoituksen aikana hajua kuitenkin vapautuu myös katetuista lietealtaista hetkellisenä pistekuormituksena. Mikäli karjatila toimittaa lietelannan käsiteltäväksi biokaasulaitokseen ja vastaanottaa tilalle biokaasulaitoksen lopputuotetta (esim. typpipitoista nestettä) vähenee tilan lietteen varastoinnista aiheutuva hajuhaitta merkittävästi. Sama vaikutus on myös lietteen levityksestä aiheutuvaan hajupäästöön, kun lietelannan sijaan peltolevityksessä käytetään biokaasulaitoksen lopputuotteita. Selostuksen laatimisvaiheessa tiedossa olevat levityspellot, noin 700 hehtaaria, on esitetty kuvissa 8.2. 8.5. Kuvassa 8.2. on esitetty koko alue, jolle tiedossa olevat lietteen levityspellot sijoittuvat. Kuvissa 8.3. 8.5. on esitetty tarkempi kuvaus peltojen sijoittumisesta. 65
Kuva 8.2. Tiedossa olevat lietteen levityspellot, joilla on tarkoitus käyttää biokaasulaitoksen lopputuotteita lannoitteena raakalietteen sijaan. Ohjeellinen sijoittuminen. 66
Kuva 8.3. Tiedossa olevat lietteen levityspellot, joilla on tarkoitus käyttää biokaasulaitoksen lopputuotteita lannoitteena raakalietteen sijaan. Ohjeellinen sijoittuminen Vampulan keskustasta Salmenojan alueelle. 67
Koskinasula Oy:n etälietesäiliö Kuva 8.4. Tiedossa olevat lietteen levityspellot, joilla on tarkoitus käyttää biokaasulaitoksen lopputuotteita lannoitteena raakalietteen sijaan. Ohjeellinen sijoittuminen Pikku-Vampulan ja Huhtaan alueella. Koskinasula Oy:n etälietesäiliön sijoittuminen Huhtaalla. 68
Kuva 8.5. Tiedossa olevat lietteen levityspellot, joilla on tarkoitus käyttää biokaasulaitoksen lopputuotteita lannoitteena raakalietteen sijaan. Ohjeellinen sijoittuminen Huittisten Korvenkylän ja Jokisivun alueille. Tiedossa olevat levitysalueet sijaitsevat osin asutuksen läheisyydessä. Näiltä osin lietteen levityksen aikaisen hajuhaitan arvioidaan vähenevän oleellisesti. Laitoksella tuotetaan lannoitejakeita merkittäviä määriä erityisesti, mikäli kapasiteettia kasvatetaan. Tällöin lannoitejakeita voidaan hyödyntää useamman kunnan alueella. Taulukossa 8.7. on esitetty arvio biokaasulaitoksella syntyvien lannoitejakeiden määristä ja niiden sisältämistä ravinnemääristä. Lisäksi taulukossa on esitetty ohjeellinen arvio jakeiden peltokäytössä tarvittavista peltoaloista. Laskelmassa on käytetty typpilannoitteiden (nestejae, lannoitekonsentraatti) käyttöä vuositasolla määrittelevänä keskimääräisenä arvona 120 kg typpeä/hehtaari peltoa ja fosforilannoitteiden (humusjae, lannoiterae) käyttöä osalta vastaavasti arvoa 15 kg fosforia/hehtaari peltoa. Jakeita 69