Etelä-Suomen lääninhallitus PÄÄTÖS STH 661A LÄNSSIYRELSEN 1 SÖDRA FINLANDS LÄN sosiaali-ja terveysosasto 12.9.2008 ESLH-2008-012521So-18 HALLINTOKANTELU ASIANOSAISEN KUULEMINEN TAPAHTUMIEN KUVAUS Kantelun tekijä ASIA JA VAATIMUKSET LÄÄNINHALLITUKSESSA SELVITYKSET JA LAUSUNNOT Etelä-Suomen lääninhallituksen puoleen on käännytty sähköpostikirjelmällä, joka on päivätty 30.1.2008, koskien sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisten palvelujen järjestämistä. Kantelukirjelmän mukaan läänin kunnat eivät järjestä lapsiperheille lainmukaista kotipalvelua. Perheen pyytäessä kunnalta kotipalvelua kunta joko vastaa pyytäjälle, ettei kodinhoitajaa ole tai ohjaa tämän lainvastaisesti lastensuojelun asiakkaaksi. Kantelun johdosta on lähetetty selvityspyyntö kaikille läänin kunnille. Tammelan kunnan perusturvalautakunnan selvitys on saapunut lääninhallitukseen 11.6.2008. Lääninhallitus katsoo vastineen pyytämisen tarpeettomaksi (hallintolaki 34 2 momentin 5 kohta). Kantelun tekijä on pyytänyt lääninhallitusta selvittämään, toimivatko läänin kunnat vastoin lakia, kun ne eivät järjestä sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua lapsiperheille. Kantelun tekijän mukaan kunnista todetaan palvelun kysyjille, ettei sitä ole saatavilla. Toinen vaihtoehto on se, että kunta ohjaa kysyjän laittomasti suoraan lastensuojelun asiakkaaksi. Birger Jaarlin katu 15, PL 150 13101 HÄMEENLINNA Birger Jaarlin katu 15, PB 150 13 101 TAVASTEHUS Puh. /Tfn 071 873 0421, Fax 071 873 2145 Kantelun tekijä toteaa, että lastensuojelu ei saa olla kuntatasolla kevyttä ja puolihuolimattomasti tehtyä viranomaistyötä. Sellaista se kantelun tekijän mielestä on, jos lastensuojeluun ohjataan kunnissa kaikki kotipalvelua pyytäneet lapsiperheet. Pahimmassa tapauksessa kotipalvelun ja avohuollon Duute johtaa kantelun tekijän mukaan siihen, etatapihantie 110 Salpausselänkatu 22, PL 301 00521 HELSINKI 45101 KOUVOLA Bangärdsvägen 9, P13 110 Salpausselänkatu 22, PB 301 00521 HELSINGFORS 45101 KOUVOLA Puh. /Tfn 071 873 0421, Fax 071 873 2643 Puh. /Tfn 071 873 0421, Fax 071 873 2761 www.laaninhallitus.fi/etela www.lansstyrelsen.fi/sodra kirjaamo.etela@laaninhallitus.fi registratur.sodra@laaninhallitus.fi
2 ' tä lapset otetaan huostaan riittämättömien avohuollon tukitoimien vuoksi. Lääninhallitus pyysi kantelukirjelmän johdosta Tammelan perusturvalautakunnan selvitystä lapsiperheille annettavasta kotipalvelusta kunnassa. Selvityksessä lääninhallitus pyysi erityisesti kiinnittämään huomiota siihen, tarjotaanko kunnassa lapsiperheiden kotipalvelua sosiaalihuoltolain edellyttämässä laajuudessa ja miten kotipalvelun tarve on selvitetty, sekä jos kotipalvelua ei tarjota lain edellyttämässä laajuudessa, mihin toimenpiteisiin kunta aikoo ryhtyä asiantilan korjaamiseksi. Huomiota pyydettiin kiinnittämään selvityksessä myös siihen, käsitelläänkö jokainen lapsiperheiden kotipalvelua koskeva hakemus kunnassa yksilöllisesti, asiakkaan tarve ja olosuhteet huomioon ottaen ja annetaanko asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös sekä siihen, miten lapsiperheiden kotipalvelujen tarve on otettu huomioon esimerkiksi laadittaessa lastensuojelulain 12 :ssä tarkoitettua lastensuojelun suunnitelmaa. Lisäksi huomiota pyydettiin kiinnittämään muihin kantelukirjelmässä mainittuihin ja asiaan muuten liittyviin seikkoihin. Tammelan perusturvalautakunnan selvityksessä todetaan, että kotihoitoapua järjestetään lapsiperheille tarpeen mukaan, niissä tapauksissa joissa on kyseessä ns. "normaali" lapsiperhetilaus. Lapsiperhetilauksia on tullut n. 1-3/vuosi. Kaikki ovat saaneet tarvitsemaansa apua. Kotihoidon suurin asiakaskunta koostuu ikäihmisistä. Tärkeäksi koetaan saada kotiapua myös lapsiperheisiin, varsinkin nopeissa kriisitilanteissa. Avunpyynnön jälkeen sovitaan palvelutarpeenkartoitus johon on käytössä tukikaavake, joka tosin on suunnattu etupäässä vanhusasiakkaille. Lapsiperheiden kotipalvelun tarveselvityksestä ei tuoda esille tietoa. Selvityksen perusteella kunta aikoo tarkistaa hakemusmenettelyä luomalla tarkoituksenmukaiset hakemuslomakkeet sekä tekemällä lakisääteiset muutoksenhakukelpoiset päätökset hakemuksiin asiakasmaksupäätösten ohella. Kunnassa asiakkaan avuntarve tutkitaan yksilöllisesti kotikäynnein (kotihoidon ohjaaja/kotihoidon työntekijät). Käytännössä kotihoidon ohjaaja on päättänyt tarvittavista palveluista. Vanhustyönohjaaja tekee asiakasmaksupäätöksen, josta voi valittaa. Kunta aikoo jatkossa tarkistaa hakemusmenettelyä ja huolehtia, että hakemuksiin tehdään muutoksenhakukelpoiset päätökset. Lastensuojelun suunnitelmaa kunnassa valmistellaan elokuusta 2008 lähtien. Lastensuojelun näkökulmasta oleellisena kehittämiskohteena todetaan olevan kotipalvelun
saaminen lapsiperheille ja etenkin lastensuojeluperheille. Nopeissa kriisitilanteissa olisi myös tärkeää saada kotiapua lapsiperheisiin. Selvityksessä todetaan myös lastensuojelutyöllä ja kotipalvelulla olevan melko vähän yhteistyötä, mikä johtuu siitä, että kotihoidon suurin asiakaskunta koostuu ikäihmisistä. Tammelan kunnan selvityksessä todetaan myös, että lapsiperheiden kotipalvelua koskeva avunpyyntö ei johda systemaattisesti lastensuojeluasiakkuuteen. 3 LÄÄNINHALLITUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Ratkaisu Lääninhallitus kiinnittää Tammelan kunnan perusturvalautakunnan huomiota vastaisen varalle kunnan järjestämisvelvollisuuteen koskien lapsiperheiden kotipalveluja sekä niiden myöntämiseen liittyvää päätöksentekomenettelyä. Tammelan sosiaalilautakunnan tulee toimittaa 31.1.2009 mennessä selvitys lääninhallitukselle niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt havaittujen epäkohtien ja puutteellisuuksien korjaamiseksi sekä vastaava seurantaselvitys 31.12.2009 mennessä toteutetuista toimenpiteistä. Perustelut Kuntalain 8 :n 2 momentin mukaan lääninhallitus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Sosiaalihuoltolaissa on erityissäännös sosiaalihuollon valvonnasta. Lain 3 :n 1 momentin mukaisesti yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Saman pykälän 2 momentin mukaan läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle. Tämä valvonta voi olla luonteeltaan yksittäistapauksellista toiminnan lain- ja asianmukaisuuden valvontaa sekä järjestelmiin kohdistuvaa ohjausta ja valvontaa, joka voi olla myös oma-aloitteista. Lääninhallituslaissa on yleinen säännös lääninhallituksen käytettävissä olevista pakkokeinoista. Lääninhallituslain 8 :n mukaan lääninhallitus voi sakon uhalla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla velvoittaa noudattamaan käskyä tai kieltoa, jonka lääninhallitus tai virka-apua pyytävä muu viranomainen on toimivaltansa mukaisesti antanut. Muusta pakkokeinoja koskevasta lääninhallituksen toimivallasta säädetään erikseen. Kuntien valtionosuustehtäviin tulee sovellettavaksi kuntien valtionosuuslain 24 :n asiaa koskeva erityissäännös. Lain
4 24 :n mukaan jos kunta, kuntayhtymä tai muu toiminnan ylläpitäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädettyä tai määrättyä velvoitetta, lääninhallitus voi asianomaista ministeriötä kuultuaan sakon uhalla määrätä valtionavun saajan noudattamaan velvoitetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitteluja valtionosuuslaissa on viittaus kuntien valtionosuuslain 24 :n säännöksen uhkasakosta, samoin sosiaalihuoltolain 2 :ssä on viittaussäännös sosiaali - ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuudesta annettuun lakiin. Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kotipalvelun järjestämisestä. Saman lain 20 : n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Sosiaalihuoltolain 21 :n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen lain 20 : ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Sosiaalihuoltolain 1 :n mukaan sosiaalipalvelujen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kotipalveluina järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. Ennen sosiaalihuoltolakia kodinhoitoavusta oli säädetty laissa kunnallisesta kodinhoitoavusta ( 270/66 ). Tuon lain 1 :n mukaan kunnallisen kodinhoitoavun tarkoituksena oli huolehtia lapsirikkaissa ja muissa niihin verrattavissa kodeissa perheenäidin säännölliseen kodin- ja taloudenhoitoon kuuluvista tehtävistä tai avustaa niiden suorittamisessa, milloin perheenäiti tai emännyyttä hoitava henkilö oli tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään oman tai muun perheenjäsenen synnytyksen, sairauden, liikarasituksen, tarpeellisen loman tai muun näihin verrattavan syyn takia. Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta kumottiin, kun sosiaalihuoltolaki tuli voimaan. Hallituksen esityksen ( 102/1981) mukaan sosiaalihuoltolailla oli tarkoitus muun ohella monipuolistaa kotipalvelun toimintamuotoja suhteessa aiemman säännöksen tarkoittamaan kodinhoitoavun sisältöön ja laajuuteen. Perusoikeusuudistuksen myötä sosiaaliset perusoikeudet sisällytettiin perustuslakiin. Sosiaaliset perusoikeudet sisältävät myös oikeuden riittäviin sosiaali- ja
5 terveyspalveluihin. Uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut, että myös sosiaaliset perusoikeudet ovat oikeudellisesti sitovia. Perusoikeusuudistuksen yhtenä peruslähtökohtana on ollut se, ettei heikennetä oikeuden toteuttamisessa jo saavutettua tasoa. Esimerkiksi kuntien päätöksillä ei saa laskea palvelutasoa alle laissa tarkoitetun riittävyysminimin. Selvitysten perusteella on havaittavissa muun muassa kotipalvelun suhteen kehitystä lain hengen ja kirjaimen vastaiseen suuntaan. Palvelutarjontaa on vähennetty palveluihin oikeutetuille potentiaalisille asiakkaille. Alun perinkin lain tarkoittamia asiakasryhmiä on jäänyt kokonaan vaille kyseistä palvelua. Kunta voi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja vaitionosuudesta annetun lain 4 :n mukaan järjestää sosiaalija terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät paitsi hoitamalla ne itse, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai muulla kyseisen säännöksen mahdollistamalla tavalla. Kuntalain 1 :n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Saman lain toisessa pykälässä säädetään muun ohella kunnan velvollisuudesta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät. Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi perustuslain 22 :ssä säädetään julkisen vallan tehtäväksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Keskeisiin perusoikeuksien turvaamisen keinoihin kuuluu hallituksen esityksen (309/1993) mukaan muun muassa taloudellisten voimavarojen kohdentaminen. Perustuslaissa säädetyt sosiaaliset perusoikeudet eivät yleensä välittömästi perusta yksilöille subjektiivisia oikeuksia, vaan ne ovat lähinnä julkista valtaa objektiivisesti veivoittavia. Kotipalveluakaan sinänsä ei ole tarkoitettu eikä säädetty kuntalaisille subjektiiviseksi oikeudeksi. Sosiaalihuoltolain 21 :ssä todetaan kuitenkin, että kotipalvelua annetaan sitä pykälässä erikseen mainituista syistä tarvitseville. Tämä tarveperusta suuntaa paitsi yksittäisen palvelun myöntämistä myös kunnan päätöksentekoa taloudellisten voimavarojen kohdentamisessa ja käyttämisessä. Kunnan on kuitenkin varattava määrärahoja kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin, myös määrärahasidonnaisiin palveluihin. Talousarviosta päättävät luottamusmiehet ja virkamiehet rikkovat perustuslain 19 :ssä ja 22 :ssä julkiselle vallalle säädetyt velvollisuudet, jos kunta talousarviosta päättäessään tietoisesti mitoittaa määrärahansa tiedossa olevaa tar-
6 vetta vähäisemmäksi. Korkein hallinto-oikeus (18.1.2005/89) on todennut lainvastaiseksi kunnanvaltuuston päätöksen jättää talousarviosta kokonaan pois määräraha vammaispalvelulain mukaisten tehtävien hoitamiseen. Sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kunnan on huolehdittava paitsi sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen, myös siitä, että sosiaalihuollon etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä annetaan kuntalaisille ohjausta ja neuvontaa. Kunnan on järjestettävä myös sosiaalihuoltoa koskeva tiedotus asianmukaisella tavalla. Hallituksen esityksen (102/1981 ) mukaan sosiaalihuollon on annettava kansalaisille yleiset toimintaohjeet siitä, miten erilaisten sosiaalisten ongelmien kohdalla tulee toimia ja minkälaisia palveluja sosiaalihuolto voi tarjota sosiaalisten ongelmien selvittämiseksi. Riittävän ajoissa ja sopivalla tavalla annetulla neuvonnalla, ohjauksella ja tiedotuksella voidaan vähentää sosiaalihuollon tarvetta ja ehkäistä sosiaalisten vaikeuksien syntymistä. Lastensuojelulain 2 :n mukaan lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten pitää tukea vanhempia ja huoltajia näiden kasvatustehtävässä ja pyrkiä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lain 3 :ssä todetaan, että ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on lainkohdan mukaan myös kunnan muissa palveluissa perheelle antama tuki silloin, kun perhe tai lapsi ei ole lastensuojelun asiakas. Kotipalvelu on tulkittavissa kyseisen lain tarkoittamaksi kunnan muissa palveluissa antamaksi tukimuodoksi. Lastensuojelulain 7 :ssä säädetään, että kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Saman lain 8 :n mukaan kunnan on lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnan on laadittava yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Siihen on sisällytettävä tiedot
7 muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista kunnassa. Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Käytännössä säännös asettaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan (lausunto 5/1994) mukaan velvoitteita lapsiperheisiin kohdistuvien palvelujärjestelmien ylläpitämiseen sekä perhepoliittisiin tulonsiirtoihin. Oikeusasiamies on päätöksessään 599/4/02 todennut, että kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen, yleinen, kaikille tarkoitettu sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojen puitteissa. Kunta voi oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan kohdistaa kotipalveluja, kuten muitakin määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia, niitä eniten tarvitseville. Tammelan kunta myöntääkin lääninhallitukseen toimittamassaan selvityksessään järjestävänsä sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista kotipalvelua riittämättömästi. Näin on ollut tilanteissa joissa apua tarvittaisiin nopeasti lapsiperheisiin. Lapsiperheiden kotipalvelun tarveselvityksestä ei ole tietoa, jotta kunnan talousarvioon olisi voitu varata siihen tarpeen edellyttämä määrä voimavaroja. Kotipalvelussa on kyse sosiaalihuollon säännöksiin perustuvasta palvelusta, jolloin toimintoja järjestettäessä ja palveluja toteutettaessa on otettava huomioon ensisijaisesti sosiaalihuollon toimintaperiaatteet, toimintatavat sekä sosiaalihuollon ammatillisen osaamisen turvaaminen. Sosiaalihuoltolain 10 :n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnassa tulee olla sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä. Kunnan on sosiaalisia etuja myöntäessään otettava huomioon paitsi palvelua pyytävän tarve myös perustuslain yhdenvertaisuussäännökset. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös hallintolain 6 :ssä säädetään, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 :n mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Korkein hallinto-oikeus totesi tapauksessa 2002:43, että kunta ei olisi saanut evätä fysioterapiapalvelua hakijalta pelkästään tiettyyn ikäryhmään kuulumisen vuoksi. Kyseisessä
8 tapauksessa kunta oli päättänyt säästösyistä jättää 18-64 - vuotiaat pääsääntöisesti kunnan järjestämän fysioterapiahoidon ulkopuolelle. Palveluja etusijajärjestykseen asetettaessa on KHO:n mukaan otettava huomioon sekä perustuslain syrjintäkielto että velvollisuus yksilöllisesti selvittää potilaan terveydentila ja hänen siitä johtuva riittävien terveyspalvelujen tarpeensa. Tammelan kunnan sosiaalilautakunnan selvityksen pohjalta on pääteltävissä, ettei oikeus riittäviin sosiaalipalveluihin eikä yhdenvertaisuussäännösten edellyttämä kohtelu toteudu kaikilta osin sosiaalipalveluja kohdennettaessa, koska kunta ei ole tarjonnut riittävästi kotipalvelua lapsiperheille, vaan kotihoidon palvelut vastaavat etupäässä vanhusväestön tarpeisiin. Jokaisen kotipalvelua hakevan yksilöllinen tarve on selvitettävä, ennen kuin voidaan tehdä ratkaisu palvelun antamisesta joko myönteisenä tai kielteisenä. Kunnassa onkin tiedostettu ja tunnistettu kasvava lapsiperheiden kotipalvelun tarve ja ryhdytään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi muun muassa tämän päätöksen tapahtumakuvausosiossa kuvatulla tavalla. Oikeusasiamies on todennut vammaispalvelun järjestämisestä (964/4/04), että yksilöllinen tarveharkinta edellyttää ensinnäkin sen tutkimista, onko hakija vammansa puolesta oikeutettu palveluun; toiseksi sen tutkimista, onko kyseinen palvelu hänen vammansa huomioon ottaen hänelle tarpeellinen ja vasta sen jälkeen sen harkitsemista, onko palvelun myöntämiseen määrärahoja. Oikeusasiamiehen edellä kuvattujen määrärahasidonnaisten palvelujen ja etuuksien tarpeen selvittämiskäytäntöä voidaan soveltaa vastaavantyyppisesti lapsiperheiden kotipalvelujen ja muidenkin palvelujen tarvetta selvitettäessä tarveharkinnan ja päätöksenteon pohjaksi. Tammelan kunta on antamansa selvityksen mukaan kartoittanut jokaisen palvelun pyytäjän yksilöllisen tarpeen, mutta tämän kartoituksen jälkeen ei lapsiperheille ole palvelua ollut riittävästi tarjolla varsinkaan nopeasti apua tarvittaessa, koska resurssit ovat suunnattu ensisijaisesti ikäihmisten tarpeisiin. Muun muassa lastensuojelulain 26, sosiaalihuollon asiakaslain 4 ja hallintolain 6 sekä hyvän hallintokäytännön ja hallinnon periaatteet huomioon ottaen ei ole perusteltua eikä lain- ja asianmukaista, että perhe ohjataan lastensuojelun asiakkaaksi pelkästään sen vuoksi, että se pyytää kotipalvelua. Tammelan kunnan sosiaalilautakunnan selvityksestä käy ilmi, ettei kunnan palvelutoiminnassa näin menetelläkään. Lastensuojelulain 26 :n mukaan lastensuojelun asiakkuuden alkaminen edellyttää ensinnäkin, että lastensuojeluasia
9 tulee vireille. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta, tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lain 25 :n mukaisen ilmoituksen tai saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lapsesta tai perheestä tulee lastensuojelun asiakas, jos kunta asian vireille tulon johdosta joko ryhtyy kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päättää tehdä lastensuojelutarpeen selvityksen. Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Pykälässä säädetään myös oikeudesta saada perusteltu päätös, joka oikeus on täsmennetty hallintolaissa. Sosiaalihuollon asiakaslain 6 :n mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Hallintolain 43 :n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Suullisesti päätös voidaan antaa, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi, mutta silloinkin muutoksenhakukelpoinen päätös on annettava viipymättä myös kirjallisena oikaisuohjeineen tai valitusosoituksineen. Apulaisoikeuskansleri lausui käsityksenään tapauksessa 975/1/06, että kotipalvelun terveydenhoitajan olisi tullut ratkaista kantelijan siivouspalvelua koskenut hakemus. Terveydenhoitaja oli tehnyt kertomansa mukaan hakemuksen osalta kielteisen päätöksen, muttei ollut antanut hakijalle päätöstä, koska sama hakija oli saanut myös vuotta aiemmin kielteisen päätöksen siivouspalvelupyyntöönsä. Vaikka päätös olisi ollut taas kielteinen, olisi kantelijalla apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut mahdollisuus saada se oikaisuvaatimus- ja valitusteitse tutkittavaksi, jos kantelija olisi saanut asiasta päätöksen. Tammelan perusturvalautakunta ei ole lääninhallitukseen toimittamansa selvityksen mukaan antanut kotipalvelua pyytäneille kuntalaisille kirjallista, muutoksenhakukelpoista päätöstä. Tältä osin Tammelan kunnan menettely ei täytä hyvän hallinnon ja laillisen päätöksentekomenettelyn vähimmäisvaatimuksia. Hallintolain 45 :ssä säädetään, että päätös on aina perusteltava; perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perustelut voidaan lain mukaan jättää esittämättä esimerkiksi, jos päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta taikka jos perusteleminen on ilmeisen tarpeetonta.
10 Kansalaisen ja palveluiden käyttäjän oikeusturvan kannalta on välttämätöntä saada varsinkin häntä itseään koskeva kielteinen päätös perusteluineen kirjallisena, jotta hän voisi käyttää muutoksenhakuoikeuttaan yhtenä vahvimmista oikeusturvakeinoistaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Hallintolaki 6, 43, 45 Kuntalaki 1-2, 8 Kuntien valtionosuuslaki 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4, 6 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 4 Lastensuojelulaki 2-3, 7-8, 12, 26 Lääninhallituslaki 8 Sosiaalihuoltoasetus 9 Sosiaalihuoltolaki 1-3, 10, 13, 17, 20-21 Suomen perustuslaki 6, 19, 21-22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ei hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin mukaan voi hakea valittamalla muutosta. LISÄTIETOJEN ANTAJA Lääninsosiaalitarkastaja Toivo Haat Osastopäällikkö, läänin sosiaali- ja terveysneuvos Esa Ellala Lääninsosiaalitarkastaja Toivo ataja SUORITEMAKSU JAKELU TIEDOKSI Päätös on maksuton. Kantelun tekijä Tammelan kunnan perusturvalautakunta