KIRJALLINEN KYSYMYS 384/2010 vp Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven kuntaliitosselvitys Eduskunnan puhemiehelle Luoteis-Pirkanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa on ollut vireillä Parkanon kaupungin, Kankaanpään kaupungin, Jämijärven kunnan, Honkajoen kunnan ja Karvian kunnan monikuntaliitos. Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven valtuustot ovat yksimielisesti päättäneet hakea valtiolta selvittäjää liitokselle. Kuntien yhteistyön valmistelussa on sovittu, että mahdollisesti syntyvä uusi yhteinen kunta tulee sijoittumaan Pirkanmaan maakuntaan. Pirkanmaahan kuuluva Parkano on asettanut tämän myös kuntaliitoksen ehdoksi. Tulevan liitosselvityksen mukainen kunta ylittäisi asukasmäärältään 20 000 asukkaan rajan ja vastaisi siten myös Paras-hankkeen tavoitteiden toteutumista. Satakunnassa 27.4.2010 vieraillut hallinto- ja kuntaministeri on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jo ennen selvitystyön tekemistä ottanut kielteisen kannan Satakunnan puoleisten kuntien siirtymiselle Pirkanmaahan. Puitelaissa kuitenkin selvästi sanotaan, että kunnat voivat laatia selvitykset ja suunnitelmat maakuntajaosta poiketen. Me allekirjoittaneet kansanedustajat kysymme, eikö ministerin ennen maakuntasuuntautumisen kannan muodostamista olisi pitänyt odottaa tulevan kuntaliitosselvityksen tuloksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko kuntaliitoksessa ratkaisevaa kunnalliseen itsehallintoon perustuva kuntien oma tahto kuntaliitoksen syntymiseen ja sen myötä syntyvän, kahden maakunnan rajalla sijaitsevan uuden kunnan oma tahto suuntautua valitsemaansa maakuntaan? Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2010 Arto Satonen /kok Jukka Gustafsson /sd Marko Asell /sd Leena Rauhala /kd Tero Rönni /sd Saara Karhu /sd Klaus Pentti /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 384/2010 vp: Onko kuntaliitoksessa ratkaisevaa kunnalliseen itsehallintoon perustuva kuntien oma tahto kuntaliitoksen syntymiseen ja sen myötä syntyvän, kahden maakunnan rajalla sijaitsevan uuden kunnan oma tahto suuntautua valitsemaansa maakuntaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisen kysymyksen mukaan Luoteis-Pirkanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa sijaitsevien Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven kuntien valtuustot ovat päättäneet esittää valtiovarainministeriölle kuntajakolain (1698/2009) 4. luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamista. Kuntien alustavassa valmistelussa kunnat ovat katsoneet, että mahdollinen uusi kunta tulisi sijoittumaan Pirkanmaan maakuntaan. Pirkanmaahan kuuluva Parkanon kaupunki on asettanut tämän kuntaliitoksen ehdoksi. Maakuntaraja tai muutkaan hallinnolliset rajat eivät ole este kuntaliitokselle, vaan kuntaliitoksia voidaan toteuttaa yli hallinnollisten rajojen. Kuntajakolain 35 :n mukaan jos kunta tai kuntia yhdistyy olemassa olevaan kuntaan, kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken tai kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, aiheuttaa päätös kuntajaon muuttamisesta, jollei erikseen toisin päätetä, vastaavat muutokset oikeudellisessa ja hallinnollisessa jaotuksessa samasta ajankohdasta. Kuntien yhdistyessä perustamalla uusi kunta valtioneuvosto päättää, mihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin uusi kunta kuuluu. Maakuntajakolain (1159/1997) 1 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää maakuntien lukumäärän, alueet ja nimet asianomaisia maakuntien liittoja ja kuntia kuultuaan. Ennen esittelyä valtioneuvostolle asiasta on pyydettävä alueiden käytön suunnittelusta vastaavan ministeriön lausunto. Kunta ei voi kuntajaon muutosesitystä tehdessään asettaa valtioneuvostolle ehtoja siitä, kuinka valtioneuvoston tulisi valtioneuvoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa päättää. Kunnat voivat tehdä esim. hallinnollisista jaotuksista esityksen, mutta valtioneuvosto päättää lopulta kuntajaosta päättäessään, mihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin kunnat kuuluvat. Tämän jälkeen valtioneuvosto vahvistaa maakuntajaon maakuntajakolain mukaisessa menettelyssä. Myöskään tehdessään esitystä valtion erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta kunnat eivät voi asettaa selvitykseen lähtemiselle tai sen lopputulokselle ehtoja. Jos erityinen kuntajakoselvitys mainittujen kuntien alueelle asetetaan, käynnistyy varsinainen selvitys- ja neuvotteluprosessi siitä. Erityisen kuntajakoselvityksen lopputulos syntyy kuntien ja kuntajakoselvittäjän yhteisessä prosessissa, jota johtaa kuntajakoselvittäjä. Kuntajakoselvittäjä tekee selvityksen tuloksena oman ehdotuksensa siitä, ehdottaako hän kuntaliitosta vai ei, ja miten se toteutettaisiin. Kuntajakoselvittäjä ehdottaa tarvittaessa myös sitä, mihin hallintoalueisiin mahdollinen uusi kunta kuuluisi. Ehdotuksen jättämisen jälkeen kunnat ottavat siihen kantaa valtuustoissaan ja tekevät mahdollisesti siihen perustuvan esityksensä kuntajaon muuttamisesta valtioneuvostolle. 2
Ministerin vastaus KK 384/2010 vp Arto Satonen /kok Valtioneuvosto ei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, mihin maakuntaan mahdollinen uusi Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan alueelle syntyvä kunta kuuluisi. Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2010 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 384/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml m.fl.: Är det den kommunala självstyrelsen och alltså kommunernas egen vilja att få till stånd en kommunsammanslagning och är det, då den sammanslagna kommunen är belägen vid gränsen av två landskap, kommunens vilja i fråga om vilken kommun den vill höra till som är avgörande vid en kommunsammanslagning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt det skriftliga spörsmålet har fullmäktige i kommunerna Parkano, Kankaanpää och Jämijärvi, belägna i Nordöstra Birkaland och Norra Satakunta, beslutat göra en framställning hos finansministeriet om att en särskild kommunindelningsutredning ska förordnas enligt 4 kap. i kommunindelningslagen (1698/2009). Vid kommunernas preliminära beredning har kommunerna ansett att den eventuella nya kommunen ska vara belägen i landskapet Birkaland. Parkano stad som hör till Birkaland har ställt upp detta som villkor för en kommunsammanslagning. En landskapsgräns eller någon annan administrativ gräns utgör inget hinder för en kommunsammanslagning utan kommunsammanslagningar kan göras över administrativa gränser. I 35 i kommunindelningslagen anges att om en eller flera kommuner sammanslås med en existerande kommun, en kommuns område delas mellan två eller flera kommuner eller en del av en kommun överförs till en annan kommun, föranleder beslutet om ändring i kommunindelningen, om inte något annat bestäms särskilt, motsvarande ändringar i den judiciella och administrativa indelningen räknat från samma tidpunkt. När kommuner går samman genom att bilda en ny kommun bestämmer statsrådet till vilka domkretsar och förvaltningsområden den nya kommunen ska höra. Enligt 1 2 mom. i lagen om landskapsindelning (1159/1997) beslutar statsrådet om landskapens antal, områden och namn efter att ha hört de berörda förbunden på landskapsnivå och kommunerna. Innan ärendet föredras i statsrådet skall utlåtande begäras hos det ministerium som svarar för planeringen av områdenas disposition. Då en kommun gör en framställning om kommunindelning kan den inte ställa upp några villkor för hur statsrådet ska besluta i frågor som faller inom ramen för dess behörighet. Kommunerna kan lämna förslag till t.ex. den administrativa indelningen, men i samband med att statsrådet beslutar om kommunindelningen beslutar det också vilka domkretsar och förvaltningsområden kommunerna hör till. Därefter fastställer statsrådet landskapsindelningen i enlighet med det förfarande som anges i lagen om landskapsindelning. Inte heller kan kommunerna då de gör en framställning om en särskild kommunindelningsutredning ställa upp villkor för att en utredning ska genomföras eller för resultatet av den. Om en särskild kommunindelningsutredning som gäller ovannämnda kommuners område tillsätts inleds den egentliga utrednings- och förhandlingsprocessen utifrån den. Resultatet av den särskilda kommunindelningsutredningen uppstår i en process som leds av kommunindelningsutredaren och där kommunerna och kommunindelningsut- 4
Ministerns svar KK 384/2010 vp Arto Satonen /kok redaren gemensamt deltar. Utifrån utredningen beslutar kommunindelningsutredaren om han eller hon föreslår en kommunsammanslagning eller inte och hur den ska genomföras. Kommunindelningsutredaren föreslår också vid behov vilka förvaltningsområden den eventuella nya kommunen ska höra till. När förslaget har framlagts tar kommunernas fullmäktige ställning till saken och gör utifrån det eventuellt en framställning om ändring av kommunindelningen till statsrådet. Statsrådet kan inte i detta skede ta ställning till vilket landskap den nya kommun som eventuellt uppkommer på Norra Satakunta och Nordvästra Birkalands område ska höra till. Helsingfors den 21 maj 2010 Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi 5