Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0190 (CNS) 9317/17 JUSTCIV 113 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Ed. asiak. nro: WK 5263/17 Kom:n asiak. nro: 10767/16 Asia: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) Periaatekeskustelu 1. Komissio toimitti 30. kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä neuvostolle ja Euroopan parlamentille ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) (jäljempänä 'uudelleenlaadittu Bryssel IIa -asetus'). 2. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21) 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua ehdotetun uudelleenlaaditun Bryssel IIa -asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. 9317/17 mha/pm/mh 1
3. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan (N:o 22) 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu ehdotetun uudelleenlaaditun Bryssel IIa -asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. 4. Ehdotukseen uudelleenlaadituksi Bryssel IIa -asetukseksi sovelletaan erityistä lainsäätämisjärjestystä. Euroopan parlamentin odotetaan antavan lausuntonsa vuoden 2017 loppuun mennessä. 5. Yksityisoikeustyöryhmä (Bryssel IIa) on käsitellyt ehdotusta uudelleenlaadituksi Bryssel IIa -asetukseksi säännöllisissä kokouksissa komission ehdotuksen toimittamisesta lähtien. 6. Keskustelujen pohjalta on saavutettu edistystä uudelleenlaadittua Bryssel IIa -asetusta koskevan ehdotuksen tekstin suhteen, erityisesti I ja II luvussa. Puheenjohtajavaltio katsoo keskustelujen tulosten valossa, että on ajankohtaista käydä periaatekeskustelu uudelleenlaadittua Bryssel IIa -asetusta koskevista lasten kuulemiseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. 7. Liitteessä mainitut seikat eivät ole ainoita työryhmän kokouksissa esiin nousseita kysymyksiä. Niiden osalta katsotaan kuitenkin jo tarvittavan jonkin verran poliittista ohjeistusta, jotta työtä voidaan jatkaa asiantuntijatasolla. Siksi työryhmän olisi jatkettava uudelleenlaadittua Bryssel IIa -asetusta koskevan ehdotuksen työstämistä kaikkien muiden seikkojen osalta. 8. Puheenjohtajavaltio pyytää pysyvien edustajien komiteaa / neuvostoa (oikeus- ja sisäasiat) käymään periaatekeskustelun tämän asiakirjan liitteessä esitettyjen lapsen oikeutta tulla kuulluksi koskevien toimintamallien vahvistamiseksi, jotta asetusehdotuksen työstämisessä voidaan edetä. 9317/17 mha/pm/mh 2
LIITE A. TAUSTA 9. Lapsen oikeus saada mahdollisuus tulla kuulluksi on turvattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan 1 kohdassa ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 12 artiklassa. Se on myös erottamaton osa lapsella olevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä 8 artiklan mukaista oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Vuonna 2005 Bryssel IIa -asetuksella tiukennettiin vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat EU:n sisäisiä menettelyjä. Kyseisessä yleissopimuksessa ei määrätä erityisestä velvoitteesta kuulla lasta, mutta sopimuksen 13 artiklan toisen kohdan mukaan lasta ei tarvitse määrätä palautettavaksi, jos lapsi vastustaa palauttamista ja jos viranomainen katsoo, että lapsi on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota. Bryssel IIa -asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetään sen vuoksi, että lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaisissa palautusmenettelyissä, jotka liittyvät kahden jäsenvaltion välillä tapahtuneeseen kansainväliseen lapsikaappaukseen. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artikla ja Bryssel IIa -asetuksen 42 artiklan 2 kohdan a alakohta eivät viittaa lapsen kuulemiseen sinänsä vaan lapsen tilaisuuteen tulla kuulluksi. Tuomioistuimen mukaan lasta ei myöskään tarvitse kuulla, jos se ei olisi hänen etujensa mukaista tai jos se ei ole tarpeellista, eikä silloin, jos sen ei katsottaisi olevan lapsen ikään tai kypsyysasteeseen nähden asianmukaista. 10. Tällä hetkellä lapsen kuuleminen on yksi kriteereistä, joiden perusteella määräytyy, voidaanko eksekvatuurimenettelyä jättää soveltamatta tapaamisoikeuden ja tuomioiden osalta, joista nykyisen Bryssel IIa -asetuksen 11 artiklan 8 kohdan nojalla seuraa lapsen palauttaminen. Vanhempainvastuuta koskevien tuomioiden tunnustamatta jättämisen perusteet luetellaan nykyisen Bryssel IIa -asetuksen 23 artiklassa, ja yksi näistä perusteista, joiden nojalla tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa voidaan vastustaa, on se, että lapselle ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi. 9317/17 mha/pm/mh 3
11. Nykyisellä Bryssel IIa -asetuksella ei muuteta lapsen kuulemiseen sovellettavia kansallisia menettelyjä.( 1 ) Yleisesti ottaen lapsen kuulemismenettely on toteutettava siten, että siinä otetaan huomioon lapsen ikä ja kypsyysaste. Käytännössä menettelyn toiminta on kuitenkin osoittautunut epätyydyttäväksi, sillä eri jäsenvaltiot soveltavat erilaisia kansallisia normeja sen suhteen, onko lapselle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Seurauksena voi siis olla tilanne, jossa lasta ei kuulla lainkaan jossakin jäsenvaltiossa, vaikka hänelle olisi toisen jäsenvaltion näkemyksen mukaan ollut annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Yksi yleisimmistä perusteista vanhempainvastuuta koskevien tuomioiden tunnustamatta jättämiselle nykyisen Bryssel IIa -asetuksen 23 artiklan nojalla onkin se, että tuomio on annettu varaamatta lapselle tilaisuutta tulla kuulluksi( 2 ) ja on siis vastoin sen jäsenvaltion perustavanlaatuisia kansallisia vaatimuksia, jossa tuomion tunnustamista pyydetään. Vaikka lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 12 artikla velvoittaa kaikkia jäsenvaltioita, sen kansalliset tulkinnat vaihtelevat niin paljon, että se haittaa asetuksen soveltamista. 12. Bryssel IIa -asetuksen uudelleenlaadintaa tulisikin pitää tilaisuutena saavuttaa edistystä tällä arkaluonteisella ja tärkeällä perheoikeuden osa-alueella. Avoinna ja työryhmätason jatkokäsittelyssä on edelleen eräitä lapsen kuulemiseen liittyviä kysymyksiä, kuten se, miten lapsen oikeus tulla kuulluksi yhdistetään vanhempainvastuuta koskevien tuomioiden tunnustamatta jättämisen perusteisiin ja miten säännökset avioliittoasiassa annettua tuomiota koskevasta todistuksesta( 3 ) sovitetaan tekstin säädösosaan. Teknisen tason keskusteluissa olisi jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota näihin kysymyksiin. 1 2 3 Nykyisen Bryssel IIa -asetuksen johdanto-osan 19 kappale. Nykyisen Bryssel IIa -asetuksen 23 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta. Ehdotus uudelleenlaadituksi Bryssel IIa -asetukseksi, 53 artikla. 9317/17 mha/pm/mh 4
B. EHDOTUS JATKOTYÖN TOIMINTAMALLEIKSI 13. Euroopan komissio esitti jo ehdotuksessaan uudelleenlaadituksi Bryssel IIa -asetukseksi, että asetukseen olisi sisällytettävä erillinen säännös lapsen oikeudesta tulla kuulluksi kaikissa vanhempainvastuuta koskevissa menettelyissä, ja monet valtuuskunnat ovat tukeneet esitystä työryhmäkeskusteluissa. Uuteen säännökseen viitattaisiin asetuksen muissa asiaankuuluvissa artikloissa, jolloin uudelleenlaaditussa asetuksessa luotaisiin selkeät puitteet lapsen kuulemiselle asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä, myös vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen perustuvissa lapsen palauttamismenettelyissä, ja säännökseen viitattaisiin myös kieltäytymisperusteissa. 14. Puheenjohtajavaltio pyytää neuvostoa vahvistamaan, että uudelleenlaadittuun Bryssel IIa -asetukseen olisi sisällytettävä säännös lapsen oikeudesta tulla kuulluksi asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä, myös lapsen palauttamismenettelyissä. 15. Asetuksessa olisi jätettävä jäsenvaltioiden asiaksi päättää kansallisessa lainsäädännössään, kenen toimesta ja miten lasta kuullaan. Vaikka lapsella on oikeus tulla kuulluksi, lapsen kuuleminen ei voi olla ehdoton velvoite vaan asia on arvioitava aina tapauskohtaisesti lapsen edun kannalta. Kuulemisvelvoitteen olisi perustuttava yhteisiin vähimmäiskriteereihin. Laatimalla yhteiset vähimmäiskriteerit voitaisiin päästä nykyisestä hankalasta tilanteesta, jossa tuomioiden tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymiseen sovelletaan eri maissa erilaisia kansallisia sääntöjä. Vähimmäiskriteerien laadinnassa voitaisiin nojautua muun muassa lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 12 artiklaan ja sitä koskeviin YK:n lapsen oikeuksien komitean antamiin tulkintaohjeisiin. 4 16. Puheenjohtajavaltio pyytää neuvostoa vahvistamaan, että lapsen oikeutta tulla kuulluksi koskevan säännöksen olisi perustuttava vähintäänkin lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklaan. 4 Yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. 9317/17 mha/pm/mh 5
17. Pelkkä lapsen oikeutta tulla kuulluksi koskeva uusi säännös ei vielä yksin riittäisi asetuksessa. Työryhmä jatkaisi keskustelua edellytyksistä ja toimintatavoista, joilla löydettäisiin parhaat vaihtoehdot uuden säännöksen ja lapsen oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen perustuvien kriteerien vaikutusten kytkemiseksi asetuksessa tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan lukuun, ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, jonka mukaan tuomion antavalla tuomioistuimella on päätöksessään tietty määrä harkintavaltaa eikä täytäntöönpaneva tuomioistuin voi tarkastella päätöstä uudestaan tai tutkia sitä tämän harkintavallan suhteen. 18. Puheenjohtajavaltio pyytää neuvostoa päättämään, että työryhmä kartoittaa erityisesti, olisiko lapsen jättäminen ilman mahdollisuutta tulla kuulluksi sisällytettävä niihin perusteisiin, joiden nojalla tuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, ja jos tällaisen perusteen sisällyttäminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, kartoittamaan sen edellytyksiä ja toimintatapoja. 19. Puheenjohtajavaltio pyytää neuvostoa päättämään myös, että jäsenvaltioilla on oikeus ylittää asetukseen kirjattavat vaatimukset lapsen oikeudesta tulla kuulluksi, sen kuitenkaan vaikuttamatta mahdollisesti vahvistettavien lapsen kuulemista koskevien yhteisten vähimmäiskriteerien soveltamiseen. 9317/17 mha/pm/mh 6