Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia
Taustaa Huonokuuloisuus ja kuulokojeen käyttö koetaan leimaavana ja sen ilmituloa voidaan vältellä (Hetú 1996). Huonokuuloisuuden aiheuttama haitta ilmenee sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa (mm. Tye-Murray ym. 2010, Pajo 2013): vaikeuksina seurata keskustelua, väärinkuulemisina ja arvailuna. selvennyksen pyytämisenä esim. mitä-kysymykset ja muut tarkistuskysymykset. Huonokuuloisten henkilöiden vuorovaikutustilanteita on tutkittu vähän, ja erityisen vähän on tutkittu työikäisiä, lievästi tai keskivaikeasti huonokuuloisia.
Kuulemisen ongelmia ilmentävät kysymykset Mitä? Tä? Hä? Anteeks? En kuullut? Tutkittavat kertovat haastatteluissa ja myös spontaanisti vastaanotoilla mitäkysymysten tekemisen olevan hyvin hankalaa esim.: H0004_1KU Jere: Mut semmosii on justiim niiku mitkä itsestä tuntuu just epämiellyttävältä esimerkiks autossa kun puhutaan ja, (0.5) sitte (1.0) ku vaimo puhuu joitain niiku toiseen suuntaan tai, muuten vaan silleen hiljasesti ja sit kysyt @ai mitä?@ nii sit, tulee aina kiva, @no ei mitään.@ H047_1KU Jenni: et kotona on sitte, lähinnä se että, poika hermostuu ku mä kysyn että mitä? mitä? en vieläkään kuullu. että oikeesti en k(h)uullu heh heh heh heh H052_1KU Lari: Ja niin mutta tuota, (0.5) öö hankalimpia tilanteita ko- koko sen jutun aikana synty et mää rupeen, (.) kyllästyin siihen et nyt, kyselen että mitä? kun ihmiset puhuu mulle.
Tutkimuskysymykset Miten paljon kuulokojeen käyttäjien keskustelussa esiintyy kuulemisen ongelmia osoittavia kysymyksiä verrattuna keskustelukumppaneihin? Onko vuorovaikutustilanteella (koti, työ, kuulokeskus) vaikutusta kuulemisen ongelmia osoittavien kysymysten käyttöön? Millaiset tilannetekijät vaikuttavat kysymysten käyttöön?
Aineisto 18 työikäistä henkilöä, joilla on lievä tai keskivaikea sensorisneuraalinen kuulovika, iältään 48 64 vuotta. Paremman korvan kuulokynnysten keskiarvot olivat 23 60 db. Tutkittavia kuvattiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kuulontutkimus- ja kuulokojesovituskäynneillä, kotona, töissä sekä haastattelussa. Aineiston kokonaiskesto on 63 tuntia ja kuulemisen ongelmia ilmaisevien kysymysten määrä on 126, keskimäärin 2 kysymystä tunnissa.
Kuulokojeen käyttäjien ja vuorovaikutuskumppanien vertailu Noin puolet (52%) kysymyksistä oli kuulokojeen käyttäjien esittämiä eli eroa kokonaismäärissä ei ollut. Tulos eroaa Pajon (2013) havainnoista: vaikea-asteisesti huonokuuloiset henkilöt tekivät selvästi enemmän kuulemisen ongelmia ilmaisevia kysymyksiä kuin heidän vuorovaikutuskumppaninsa. Vaikka tutkittavat kokivat tekevänsä runsaasti mitäkysymyksiä, tutkituissa vuorovaikutustilanteissa niitä ei esiintynyt tavallista arkikeskustelua enempää.
Kuulemisen ongelmia osoittavien kysymysten esiintyminen eri vuorovaikutustilanteissa Osa-aineisto Kuulokojeen käyttäjät Vuorovaikutusku mppanit Yhteensä Kuulokeskus 15 7 22 (1/h) Koti 24 28 52 (3,1/h) Työ 24 24 48 (3.5/h) Haastattelu 3 1 4 (0.4/h) Yhteensä 66 60 126 (1.9/h)
Mitkä tekijät vaikuttavat tarkistuskysymysten esiintymiseen? Puheenaiheen vaihtuminen Ei katsekontaktia/ei näe puhujan kasvoja Päällekkäinen puhe Samanaikainen muu toiminta Puheen hiljaisuus tai epäselvyys/puhujien välinen etäisyys Puheen sisällön yllätyksellisyys/vaikea ennakoitavuus
H052.11.KO [Napsasitko?] LA: Lari WI: Larin vaimo Kompleksinen arkitilanne: Aihe vaihtuu/uusi aihe yllätyksellinen: ohjelmatietojen etsiminen > kahvinkeittimen viran katkaiseminen Kilpaileva toiminta: lehden lukeminen vie kuulokojeenkäyttäjän huomiota Ei katsekontaktia ennen kuulemisen ongelmaa Päällekkäispuhetta: r. 5 ja 6 Taustamelua: sanomalehti rapisee Kuulemisen ongelma ratkeaa nopeasti toistolla.
H009.1KU [Millä mielellä?] CL: Juho AU: kuulontutkija Kompleksinen vastaanottotilanne Aihe vaihtuu: kuulokäyrään liittyvistä luvuista asiakkaan tuntojen kysymiseen Kilpaileva toiminta: tietojen lukeminen papereista ja syöttäminen tietokoneelle (vuorovaikutuskumppani) Ei katsekontaktia ennen kuulemisen ongelmaa Kuulemisen ongelma ratkeaa nopeasti toistolla.
Yhteenvetoa Kuulokojeen käyttäjät tekivät samassa määrin mitäkysymyksiä kuin heidän vuorovaikutuskumppaninsa. Kysymysten määrä ei eronnut normaalikuuloisten keskusteluista, mutta erosi selvästi vaikea-asteisesti huonokuuloisten keskusteluista. Arki- ja työympäristöissä kysymyksiä esiintyi enemmän kuin kuulokeskusvastaanotoilla. Kysymysten esiintyminen painottui kompleksisiin tilanteisiin. Kuulemisen ongelmat ratkesivat nopeasti toistolla kuten arkikeskustelussa yleensäkin.
Kiitos!
Tunniste Ikä Suku puoli Kuulovian tyyppi; Sensorisneuraalinen =sn Kuulokynnys oikea/vasen db BEHL db puhekynnys oikea/vasen db Puheen erottelu oikea/vasen % oikein Kojeiden määrä 1 tai 2 H001 60 M sn 60/40 48 50/40 92/96 2 4-8h H004 51 M sn 44/40 40 30 / 20 96/ 92 2 >8h H009 62 M sn 26/28 26 15/15 88/96 2 4-8h H047 45 N sn 25/23 23 25/23-1 4-8h H052 61 M sn 51/39 39 50/35 100/100 2 >8h H054 48 M sn 45/48 45 40/40 92/100 2 4-8h H111 52 N sn 36/29 29 25/20 90/95 2 4-8h H124 64 M sn 40/44 40 35/45 92/60 1 1-4h T007 57 M sn 120/35 35 -/24 0/90 1 >8h T023 54 M sn 70/60 60 27/31 53/27 2 1-4h T031 56 N sekamuot. 24/40 24 19/43 100/100 1 >8h T037 61 M sn 31/38 31 21/18 93/97 2 4-8h T055 62 M sn 36/36 36 14/13 97/97 2 4-8h T079 62 M sn 39/46 39 21/16 93/97 2 1-4h T101 48 N sn 31/36 31 18/22 97/100 2 >8h Kojeen käyttö h/päivä T103 56 N sn 35/36 35 25/25-2 Ei lainkaan T104 61 M sn 51/36 36 30/15 90/100 2 <1h T129 54 N - 39/45 39 25/35-1 >8h