Kaupunginvirasto, valtuuston istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

3/08 Kokousaika: Maanantai klo 18.00 20.45 Kokouspaikka: Kaupunginvirasto, valtuuston istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT SIVU 25 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 66 26 HENKILÖKUNNAN TEHTÄVÄT JA NIMIKEMUUTOKSET LAAJENEVASSA KAARINASSA 68 27 LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN LIITOLLE SEN TALOUSARVIOLUONNOKSESTA VUODELLE 2009 70 28 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOKSEN TALOUSSUUNNITELMASTA VUOSILLE 2009-2011 71 29 KAARINA 700 VUOTTA, TYÖRYHMÄ, OHJELMARUNKO JA TALOUSARVIO 73 30 PIIKKIÖN VUOKRA-ASUNNOT OY:N ANOMUS LAINAN KORON LASKEMISESTA 76 31 LAUSUNNON ANTAMINEN KAARINAN LÄNTISEN OHIKULKU- TIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA 78 32 MUUT ASIAT 97

64 Kokousaika klo 18.00 20.45 Kokouspaikka Kaupunginvirasto, valtuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Kantalainen Merja pj, Kaarina, poistui :n 28 käsittelyn ajaksi klo 19.24 19.25 Aso Janne jäsen, Piikkiö Friman Kari jäsen, Kaarina, saapui klo 19.15 Gustafsson Irja jäsen, Kaarina Jalo Henrik jäsen, Kaarina Laaksonen Ilkka jäsen, Kaarina Laitinen Aila jäsen, Kaarina Langh-Lagerlöf Laura jäsen, Piikkiö Mäki Vesa jäsen, Piikkiö Ranne Matti jäsen, Kaarina Rautanen Hannu jäsen, Kaarina Suominen Matti jäsen, Piikkiö, poistui :n 30 käsittelyn ajaksi klo 20.01 20.02 Suutari Anneli jäsen, Kaarina Tuomarila Tiina jäsen, Piikkiö Tähkäpää Päivi jäsen, Piikkiö Virranheimo Niina jäsen, Kaarina, poissa klo 18.15 18.55 Toivonen Toni varajäsen, Kaarina Suominen Heikki varajäsen, Piikkiö Vuorinen Olli varajäsen, Kaarina, poistui klo 19.15 Hurme Hannu varajäsen, Kaarina Poissa olleet jäsenet Elo Arto vpj, Piikkiö Alander Matti jäsen, Kaarina Ossa Jaakko jäsen, Kaarina Bergendahl Kirsti henkilöstön edustaja, Kaarina Oksanen Markku henkilöstön edustaja, terveyskeskus Muut saapuvilla olleet Virta Harri kaupunginjohtaja, Kaarina Mäkinen Jouko kunnanjohtaja, Piikkiö Lappi Jyrki tekninen johtaja, Kaarina Lehtonen Merja sivistysjohtaja, Kaarina Mikkola Päivi hallintojohtaja, Kaarina Valtonen Sinikka henkilöstöpäällikkö, poistui klo 19.30 Teräväinen Marja-Liisa henkilöstön edustaja, Piikkiö, poistui klo 19.45 Järvinen Jarkko henkilöstön varaedustaja, Kaarina, poistui klo 19.25 Nurmi Arja henkilöstön varaedustaja, terveyskeskus Antola Päivi pöytäkirjanpitäjä

65 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat :t 25-32 s. 64-99 Pöytäkirjan tarkastajat Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Anneli Suutari ja Heikki Suominen. Pöytäkirjan allekirjoitus Merja Kantalainen puheenjohtaja Päivi Antola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Anneli Suutari pöytäkirjantarkastaja Heikki Suominen pöytäkirjantarkastaja

66 DA:400 /2008 25 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Työyhteisön kehittämisryhmä 4.9.2008 Esittely: Kun Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksesta päätettiin joulukuussa 2007, allekirjoitettiin Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus. Sopimukseen kirjattiin, että syyskuun 2008 aikana hyväksytään laajenevaa kuntaa koskeva henkilöstösuunnitelma. Suunnitelman laadintaan on osallistunut sekä henkilöstön että työnantajan edustajat Piikkiöstä, KaaPiiTK:sta sekä Kaarinasta. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan kantaa henkilöstöpoliittisiin kysymyksiin, jotka ovat tärkeä osa toimivaa työnantajapolitiikkaa. Koska laajenevaan Kaarinaan tulee henkilökuntaa kolmesta eri organisaatiosta, on tulevien henkilöstöpoliittisten linjauksien auki kirjaaminen tärkeää, jotta kaikille on selvää minkälaisten ohjenuorien varassa toimitaan. Erityiseksi painopisteeksi henkilöstön huomioimisessa valittiin ennaltaehkäisevä toiminta niin tyky-toiminnan kuin työterveyshuollonkin osalta. Liitteenä henkilöstösuunnitelma. Liite 5/2008 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen, puh. 588 4140 Ehdotus: Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee yt-menettelyn edellyttämällä tavalla käsitellyksi ja esittää suunnitelman hyväksymistä laajentuvan Kaarinan järjestelytoimikunnalle. Käsittely: Kohdan 2.1 käsittelyn aikana plm Marjatta Nenonen ehdotti, että laajenevan Kaarinan yhteistoimintakokous esittäisi kannanottoa kaupunginhallitukselle ja järjestelytoimikunnalle, että palkkojen koko harmonisointitarpeesta varataan 80 % vuoden 2009 budjettiin. Seuraaville vuosille varataan 10 % (2010) ja 10 % (2011). Pirkko Lehtonen kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja teki seuraavan pohjaesityksen: ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla äänestävät jaa, ja ne, jotka ovat Marjatta Nenosen esityksen kannalla äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä jaa-ääniä annettiin 7 (Kantalainen, Korvensyrjä, Jensen, Mikkola, Antola, Valtonen, Eriksson) ja ei -ääniä 12 (Taimila, Nenonen, Salmi, Bergendahl, Lehtonen, Nurmi, Tamminen, Tammelin, Rajamäki, Penninkangas, Wirberg, Kyynäräinen). Puheenjohtaja totesi, että ei -ääniä saanut ehdotus on voittanut, eli kannanotto lisätään.

67 Päätös 32: Laajenevan Kaarinan yhteistoimintakokous päätti, että 1. Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee henkilöstösuunnitelman yt-menettelyn edellyttämällä tavalla käsitellyksi ja esittää suunnitelman hyväksymistä laajentuvan Kaarinan järjestelytoimikunnalle 2. kaupunginhallitukselle ja järjestelytoimikunnalle esitetään kannanotto siitä, että palkkojen koko harmonisointitarpeesta varataan 80 % vuoden 2009 budjettiin. Seuraaville vuosille varataan 10 % (2010) ja 10 % (2011). Merkittiin, että Merja Kantalainen esitti eriävän mielipiteensä kannanoton jättämisestä. Ote: kaupunginhallitus järjestelytoimikunta Esittely: Liitteenä henkilöstösuunnitelma. Liite 20/2008 Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen on kutsuttu kokoukseen kuultavaksi asiantuntijana. Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: hyväksyy henkilöstösuunnitelman sillä poikkeuksella, että henkilökunnalle annetaan mahdollisuus uimahallin ja kuntokoulun vapaaseen käyttöön ilman, että etua rajoitetaan arkipäiviin. Käsittely: Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen esitteli henkilöstösuunnitelman sisältöä. Niina Virranheimo poistui kello 18.15. Päätös 25: Pohjaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteenä päätöksen mukainen henkilöstösuunnitelma. Liite 20a/2008 Ote: Kaarinan, Piikkiön ja tk:n pääluottamusmiehet Laajentuvan Kaarinan toimialajohtajat Kaarinan, Piikkiön ja tk:n esimiehet Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen Toimistosihteeri Anne Rostedt

68 DA:401 /2008 26 HENKILÖKUNNAN TEHTÄVÄT JA NIMIKEMUUTOKSET LAAJENEVASSA KAARINASSA Esittely: Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksessa on sovittu, että päätökset henkilöstöjärjestelyistä tehdään viimeistään 30.9.2008 mennessä. Jokaiselle toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevalle on esitetty tehtävä sillä tasolla, kuin se ennen toiminnan käynnistämistä on mahdollista. Tehtävien sisältö voi vielä muuttua toiminnan sujuvan järjestämisen takaamiseksi vuodenvaihteen jälkeenkin, kuitenkin niin, että tehtävien vaativuus on arvioitu viimeistään 30.4.2009 mennessä. Tehtävien uudelleen organisointi toiminnan vaatimusten mukaisesti on johtanut myös nimikkeiden tarkasteluun. Pyrkimyksenä on ollut ajan hengen mukainen, informatiivinen ja yhdenmukainen nimikkeistö koko laajenevassa Kaarinassa. Laajenevaan Kaarinaan perustaa siirtyvälle henkilökunnalle tarvittavat virat uusi valtuusto, samoin virkojen nimikemuutokset vahvistaa uusi valtuusto. Virkojen perustamisessa tullaan käyttämään tarveharkintaa Kuntaliiton suositusten mukaisesti, enemmistö palvelussuhteista tulee olemaan työsuhteita. Työsopimussuhteisten nimikemuutokset vahvistetaan Kaarinan nykyisen henkilökunnan osalta järjestelytoimikunnassa/kaupunginhallituksessa, lisäksi ao. henkilöiltä pyydetään kirjallinen suostumus nimikemuutokseen. Kaarinaan siirtyville työntekijöille tehdään uusi työsopimus jossa uusi nimike on jo huomioitu. Liitteenä hallintopalveluiden tehtäväluettelot. Liite 21/2008 Liitteenä ympäristöpalveluiden tehtäväluettelot. Liite 22/2008 Liitteenä sivistyspalveluiden tehtäväluettelot. Liite 23/2008 Liitteenä hyvinvointipalveluiden tehtäväluettelot. Liite 24/2008 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen, puh. 588 4140 Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen on kutsuttu kokoukseen kuultavaksi asiantuntijana.

69 Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: toteaa, että laajenevan Kaarinan henkilöstölle on osoitettu tehtävät Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen edellyttämällä tasolla. Käsittely: Järjestelytoimikunnan jäsenille esiteltiin sivistyspalveluiden korjattu tehtäväluettelo. Liite 24a/2008 Anneli Suutari esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Niina Virranheimo kannatti Anneli Suutarin esitystä. Käydyn keskustelun jälkeen Anneli Suutari peruutti palautusesityksensä. Anneli Suutari esitti, että pohjaehdotusta täydennetään seuraavasti: Nimikemuutoksiin palataan myöhemmin. Tiina Tuomarila kannatti Anneli Suutarin esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli järjestelytoimikunnalta, hyväksyykö se yksimielisesti pohjaehdotuksen Anneli Suutarin esittämällä täydennyksellä. Koska kukaan ei tätä vastustanut, puheenjohtaja totesi päätöksen. Niina Virranheimo saapui kello 18.55. Kari Friman saapui kello 19.15. Päätös 26: Ote: totesi, että laajenevan Kaarinan henkilöstölle on osoitettu tehtävät Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen edellyttämällä tasolla. Nimikemuutoksiin palataan myöhemmin. Kaarinan, Piikkiön ja tk:n pääluottamusmiehet Laajentuvan Kaarinan toimialajohtajat Kaarinan, Piikkiön ja tk:n esimiehet Henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen

KAARINAN KAUPUNKI 70 DA:382 /2008 27 LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN LIITOLLE SEN TALOUSARVIOLUONNOKSESTA VUODELLE 2009 Esittely: Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt sen jäsenkunnilta lausuntoa liiton alustavasta talousarviosta vuodelle 2009 ja taloussuunnitelmaluonnoksesta 2009 2010. Liiton jäsenkuntien laskutus nousee ehdotuksessa keskimäärin 3,5 %. Toiminnalliset tavoitteet on mainittu talousarvioluonnoksessa. Talousarvioluonnokseen ei ole Kaarinan kaupungilla huomauttamista. Liitteenä Varsinais-Suomen liiton alustava talousarvio 2009 ja taloussuunnitelmaluonnos 2009 2010. Liite 25/2008 Vuosien 2007 2008 välillä liiton maksut ovat kasvaneet keskimäärin myös 3,5 %, mutta laajenevan Kaarinan yhteen laskettu maksuosuus on kuitenkin kasvanut enemmän, eli 6,1 % ja maksuosuus on tänä vuonna 231.867 euroa. Keskimääräistä suurempi kasvu johtuu siitä, että liiton maksuosuudet määräytyvät kuntien kesken niiden edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa ja laajeneva Kaarina on kerännyt keskimääräistä enemmän verotuottoja. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Kuntien välisten maksuosuuksien kehitys vuosien 2007 2008 välillä on eritelty liitteen toiseksi viimeisessä osassa. Suurin kasvu maksuissa on ollut Naantalilla 9,2 %. Turun osuus on kasvanut 3,0 %. Eniten maksuosuus on laskenut Iniössä 2,95 %. Valmistelija: Talousjohtaja Janne Lavén, puh. 050 373 2500 Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: toteaa, ettei sillä ole huomauttamista Varsinais-Suomen liiton alustavaan talousarvioon 2009. Päätös 27: Pohjaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ote: Varsinais-Suomen liitto, Markku Roto

71 DA:402 /2008 28 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOKSEN TALOUSSUUNNITELMASTA VUOSILLE 2009-2011 Esittely: Otsikossa mainitun kuntayhtymän perussopimuksen 16 :n mukaan jäsenkunnille on taloussuunnitelmaa valmisteltaessa varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2009 alusta kuntayhtymän omistajakunnat ovat Kaarinan ja Paimion kaupungit. Omistusosuudet ovat 50 / 50 %. Oppilaitos toimii pääasiassa valtiolta lahjoituksena saaduissa kiinteistöissä, mukaan lukien maa-alueet. Vuonna 1997 alkaneen toimintansa aikana kuntayhtymä on uusinut konekantaa ja toteuttanut korjaus- ja uusinvestointeja. Oppilaitoksella on yhteensä 420 (lisäystä 30) nuorisoasteen opetuspaikkaa jaettuna seitsemälle (7) eri opintolinjalle eli tiimille. Lisäksi oppilaitoksella on oikeus järjestää oppisopimuskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitos tekee yhteistyötä mm. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen (SJT) kanssa. Opetustoimeen ei oppilaspaikkojen lukumäärän kasvun lisäksi suunnitella merkittäviä muutoksia suunnittelukaudella,. Opetusministeriön ammattioppilaitokselle annetun selvitystehtävän mukaisesti kuntayhtymä selvittää parhaillaan oppilaitosten hallinnollisia yhdistymisvaihtoehtoja. Mahdollinen muutos tulisi toteuttaa vuoden 2010 alusta alkaen. Mahdollisen fuusion ei oleteta vaikuttavan opetustoimintaan eikä sitä ole muutenkaan ennakoitu/huomioitu taloussuunnitelmassa. Käyttötalouden tulot vuodelle 2009 on arvioitu n. 6,7 M :ksi ja menot n. 6,2 M :ksi. Toimintakate (ja vuosikate) on n.520 000. Käyttötalouden menot oppilaitos kattaa pääosin oppilaskohtaisilla valtionosuuksilla ja valtion erillisavustuksilla (n. 87 %) sekä vuokratuloilla ja ulkoisen liiketoiminnan tuotoilla (n. 13 %). Suunnitelman mukaiset poistot ovat keskimäärin n. 0,5 M /v. Kuntayhtymän tilikauden tulos on v. 2009 on 67 000 ja koko ohjelmakaudella keskimäärin n. 30 000 /v. Tällöin tulee kuitenkin huomata, että kirjanpidossa poistonalaiseksi omaisuudeksi voidaan lukea vain kuntayhtymän perustamisen jälkeen rahoittamat investoinnit, mutta ei valtion lahjoittamaa omaisuutta. Siten esitetty poistosumma ei perustu koko siihen omaisuusmassaan, jonka ylläpidosta kuntayhtymä todellisuudessa tulee huolehtia. Mikäli myös lahjoitettu omaisuus huomioidaan, olisi poistosumma arviolta lähes kaksinkertainen. Suunnitellut investointimenot ovat v. 2009 1,2 M ja koko suunnittelukaudella 2009-11 keskimäärin 0,9 M /v. Investoinneista n. 67 % on rakennusinvestointeja ja n. 33 % on konekannan uusimista. Rakentamisinvestoinneista 1 M käsittää v. 2009-10 lämmitysjärjestelmien kehittämisen; Tuorlan biokaasulaitos ja Paimion lämmitysjärjestelmä (siirtyminen hakelämmitykseen).

72 Kuntayhtymällä ei ole velkaa. Investoinnit on toteutettu/toteutetaan tulorahoituksella, satunnaisesti osittain myös kiinteän omaisuuden myynnillä, johon tapauskohtaisesti on saatava opetusministeriön hyväksyntä. Saadut myyntitulot on tällöin käytettävä kone-, korjaus- ja/tai uusintainvestointeihin. Vuoden 2007 lopussa kuntayhtymän kumulatiivinen ylijäämä oli n. 1,8 M ja peruspääoma 3,3 M. Peruspääomasta ei ole suoritettu omistajakunnille korkoa. Liitteenä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen taloussuunnitelma 2009 2011. Liite 26/2008 Valmistelija: Kunnanjohtaja Jouko Mäkinen, puh. 050-1890 Ehdotus: Kunnanjohtaja Jouko Mäkinen: Järjestelytoimikunnalla ei ole huomautettavaa taloussuunnitelman 2009-11 johdosta. Käsittely: Merja Kantalainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kello 19.24 19.25. Ilkka Laaksonen valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi tämän asian käsittelyn ajaksi. Jarkko Järvinen poistui kello 19.25 asian käsittelyn päätyttyä. Päätös 28: Ote: Pohjaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos Talousjohtaja Janne Lavén

73 DA:194 /2006 29 KAARINA 700 VUOTTA, TYÖRYHMÄ, OHJELMARUNKO JA TALOUSARVIO Kansalaistoiminnan lautakunta 23.9.2008 Esittely: Kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä on valmistellut Kaarinan 700-vuotisjuhliin liittyvää ohjelmaa ja talousarviota. Kaarina 700 vuotta ajatuksena on ollut koota juhlavuoden merkeissä yhteen pääsääntöisesti jo olemassa olevat tapahtumat. Asiasta on käyty erittäin laaja neuvottelukierros eri järjestöjen kanssa. Vastaanotto järjestöjen taholta on ollut hyvinkin myönteistä. Yhteistyöllä pyritään kokoamaan olemassa olevat voimavarat ja saamaan näyttäviä tapahtumia sekä ennen kaikkea säästämään myös kustannuksia. Tässä yhteydessä on huomioitava, että puhuttaessa kaarinalaisille suunnatusta toiminnasta on kuntaliitos Piikkiön kanssa jo toteutunut. Toiminnan järjestämiseen osallistuu suuri joukko vapaaehtoisia, jotka kokevat juhlavuoden vieton tärkeäksi. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti suunnattu kaarinalaisille, jolloin voidaan osoittaa miten monimuotoista harrastustoimintaa meillä Kaarinassa on ja luoda yhteistä kotiseutuhenkeä yhdistyneen kaupungin asukkaille. Ohjelmarunko on lähes valmis, mutta työryhmästä riippumattomista syistä lähinnä yhteistyökumppanien aikataulutuksesta johtuen eräät päivämäärät, mm. jääkiekkoturnaus, pesäpallon juhlaottelu/maaottelu ovat avoimia. Myös kesäteatterien aikataulutus on osin avoin. Ohjelma-aikataulu ei vielä ole julkaisuvapaa, koska päivämäärät eivät ole kaikilta osin lopullisia, eikä talousarviossa ole määrärahaa, jolla tapahtumat voidaan toteuttaa. Väärinkäsitysten välttämiseksi ei koko ohjelmaa voida julkistaa ennen valtuuston lopullista päätöstä. Kuten on todettu 700-vuotisjuhlat on pitkälti rakennettu olemassa olevien tapahtumien varaan. Tällöin lähtökohtana on ollut, että nuo menot ovat jo ikään kuin sisältyneet talousarvioon olemassa olevina rahoina. Tarkkaan ottaen tämäkään ei täysin pidä paikkaansa, mutta lähtökohtana on ollut, että ensi vuonnakin olisi kulttuuripalveluissa toimintaedellytyksiä. Nuorisopalvelujen talousarvioehdotuksessa on huomioitu retket, leirit ym. nuorisoon kohdistuvat tapahtumat. TALOUSARVIOLASKELMA: UUSTUOTANTO 50 000 mm. kansanjuhla, Rock 700, kutsuvierasjuhla VANHAT TOIMINNOT 140 000 mm. Meripäivät, Runokaarina, Itsenäisyyspäivä YHTEENSÄ tämän ohjelman tuottamiseen tarvitaan 190 000

74 Määräraha sijoitetaan kulttuuripalvelujen talousarvioon projektimäärärahana, jolloin kokonaisuus on vastuuhenkilön hallittavissa. Esityslistan mukana lähetetään alustava ohjelmarunko ja muistio. Työryhmä on kokouksessaan 12.9.2008 hyväksynyt alustavasti ohjelmarungon ja talousarvioehdotuksen ja päättänyt esittää sen kansalaistoiminnan lautakunnalle sekä edelleen järjestelytoimikunnalle. Järjestelytoimikunnalta odotetaan ennakkopäätöstä, jotta juhlavuoden toteuttamista voidaan jatkaa. Valmistelija: Nuorisotoimenjohtaja Jarkko Järvinen, p. 050-373 2577 Ehdotus: Nuorisotoimenjohtaja Jarkko Järvinen Lautakunta päättää 1. hyväksyä työryhmän alustavan Kaarina 700 vuotta ohjelmarungon jatkovalmistelua varten, 2. esittää järjestelytoimikunnalle, että ohjelman toteuttamista varten vuoden 2009 talousarvioon tulee varata jo tässä vaiheessa kulttuuripalveluihin 190.000, 3. keskustella työryhmän jatkosta ja vastuuviranhaltijan nimeämisestä. Päätös 26: Ote: Lautakunta päätti 1. hyväksyä työryhmän alustavan Kaarina 700 vuotta ohjelmarungon jatkovalmistelua varten, 2. esittää järjestelytoimikunnalle, että ohjelman toteuttamista varten vuoden 2009 talousarvioon tulee varata jo tässä vaiheessa kulttuuripalveluihin 190.000, 3. nimetä työryhmään entisten jäsenten lisäksi 1.10.2008 alkaen Jarkko Järvisen ja Sirkka Myllyn. Työryhmän sihteerinä ja koollekutsujana toimii vuoden 2008 loppuun asti nuoriso-ohjaaja Mirja Karppanen. 4. esittää järjestelytoimikunnalle, että esitetty työryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 2009. järjestelytoimikunta Esittely: Kansalaistoiminnan lautakunta on 19.9.2006 esittänyt kaupunginhallitukselle kaupungin 700-juhlavuoden toteuttamista valmistelevan työryhmän perustamista ja nimennyt edustajikseen perustettavaan työryhmään Heidi Limnellin, Pekka Kontturin ja Turkka Talosen. Kaupunginhallitus on 9.10.2006 perustanut ko. työryhmän ja nimennyt työryhmään jäseneksi Olli Vuorisen. Samalla kaupunginhallitus on nimennyt työryhmän puheenjohtajaksi Pekka Kontturin ja varapuheenjohtajaksi Heidi Limnellin. Valmistelija: Kaupunginjohtaja Harri Virta, puh. 050-373 2400 Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta:

75 1. palauttaa Kaarina 700 vuotta ohjelmarungon ja talousarvion kansalaistoiminnan lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Kansalaistoiminnan lautakunnan tulee rakentaa ohjelma niin että juhlavuoden tapahtumiin esitetään vuoden 2009 talousarviossa kulttuuripalveluihin enintään 150.000. 2. nimeää kaupungin virkamiesorganisaatiosta henkilön, joka vastaa koko juhlavuoden tapahtumien koordinoinnista ja 700-vuotisjuhlavuoden työryhmän kokoon kutsumisesta. 3. nimeää 700-vuotisjuhlavuoden työryhmän ja sille puheenjohtajan sekä määrittää sen toimikauden uudelleen. Käsittely: Puheenjohtaja ehdotti käsittelyjärjestykseksi, että pohjaehdotus käsitellään kohta kohdalta ja päätös tehdään kunkin kohdan osalta erikseen. hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen käsittelyjärjestykseksi. Kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi kello 19.34 19.55. Sinikka Valtonen poistui kello 19.30. Päätös 29: Ote: 1. palautti Kaarina 700 vuotta ohjelmarungon ja talousarvion kansalaistoiminnan lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Kansalaistoiminnan lautakunnan tulee rakentaa ohjelma niin, että juhlavuoden tapahtumiin esitetään vuoden 2009 talousarviossa kulttuuripalveluihin enintään 150.000. 2. nimesi kansalaistoiminnan johtaja Sirkka Myllyn vastaamaan koko juhlavuoden tapahtumien koordinoinnista ja 700-vuotisjuhlavuoden työryhmän kokoon kutsumisesta. 3. nimesi 700-juhlavuoden työryhmän seuraavat henkilöt: Hannu Hurme (pj.), Irja Gustafsson (vpj.), Harri Virta, Sirkka Mylly. Työryhmän sihteerinä toimii nuoriso-ohjaaja Mirja Karppanen. Lisäksi järjestelytoimikunta totesi, että työryhmä voi kutsua asiantuntijoita tarvittaessa niin, että muun muassa urheilu- ja kulttuurijärjestöjen edustus tulee laajasti huomioiduksi. Toimikunnan toimikausi jatkuu 31.12.2009 saakka. kansalaistoiminnan lautakunta nimetyt henkilöt

76 DA:367 /2008 30 PIIKKIÖN VUOKRA-ASUNNOT OY:N ANOMUS LAINAN KORON LASKEMISESTA Esittely: Piikkiön Vuokra-asunnot Oy on 9.9.2008 jättänyt hakemuksen laajenevan Kaarinan myöntämien tertiäärilainojen koron alentamisesta. Asuntohallitus on määrännyt, että tertiäärilainalle voi maksaa 8 % koron, mitä voidaan pitää korvauksena lainasta ja myös omistajariskistä. Tertiäärilainan osuus kaikista jäljellä olevista lainoista on tämän yhtiön osalta alle 10 %. Tertiäärilainaa ei saa lyhentää ennen, kuin yhtiön muut lainat on kokonaan maksettu pois. Tästä syystä tertiäärilainalla on muihin lainoihin verrattuna korkeampi luototusriski. Piikkiön kunnanhallitus on 5.11.2007 päättänyt alentaa koron peruskoron tasolle 4,75 %:iin ja yhtiö hakee tällä koronalennukselle jatkoa myös vuodelle 2009. Muiden lainojen kohdalla koron ja lyhennysten osalta noudatetaan valtion antamia määräyksiä ja lainan korko on yleensä tertiäärilainaan alempi. Yhtiö on hakemuksessaan perustellut koron alentamista 8 %:n tasosta sillä, että Piikkiön alueella rakennukset lämmitetään polttoöljyllä, mistä seuraa se, että lämmityskustannukset ovat tuntuvasti kalliimmat Piikkiössä kuin Kaarinan puolella, jossa asunnot lämmitetään kaukolämmöllä. Yhtiö on lisäksi todennut, että kuntaliitos nostaa Piikkiön puolella veden hintaa. Kaarinan puolella olevissa vuokrataloissa noudatetaan lainasopimuksen ehtoja koron osalta. Tertiäärilainojen osalta on korko sovittu 6 % tasolle. Tämä korkotaso on tällä hetkellä lähellä 12 kk Euriboria (5,467 %, 24.9. noteeraus), eikä 6 % korko tuota kohtuullista riskilisää tertiäärilainan luoteiselle lainalle. On kuitenkin kohtuullista, että Kaarinan kaupunki soveltaa samoja periaatteita kaikkien omistamiensa vuokratalojen korkojen osalta ja perii kaikista tertiäärilainoista 6 % koron. On perusteltua kuitenkin päättää, että korko voidaan nostaa enintään 8 % tasolla, mikäli koron nostoon tulee perusteltu syy. Tämä voisi tulla kyseeseen esim. silloin, kun korkotaso jatkaa nousuaan tai yhtiön osalta tehtäisiin omistus- tai yhtiöittämisratkaisuja. Liitteenä Piikkiön Vuokra-asunnot Oy:n anomus 9.9.2008. Liite 27/2008 Liitteenä Piikkiön Vuokra-asunnot Oy:n toimintakertomus 2007. Liite 28/2008 Valmistelija: Talousjohtaja Janne Lavén, puh. 050 373 2500

77 Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: päättää, että Kaarinan kaupunki asettaa Piikkiön Vuokra-asunnot Oy:lle myönnetyn tertiäärilainan koron 6 %:iin 1.1.2009 alkaen, mutta pidättää oikeuden milloin tahansa nostaa koron enintään 8 % tasolle ilmoittamalla kirjallisesti siitä yhtiölle. Käsittely: Matti Suominen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kello 20.01 20.02. Päätös 30: Ote: Pohjaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Piikkiön Vuokra-asunnot Oy / Jarmo Ullakonoja Tuula Lipponen

78 DA:504 /2004 31 LAUSUNNON ANTAMINEN KAARINAN LÄNTISEN OHIKULKUTIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.9.2008 Esittely: Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on yhteysviranomaisen lausuntoa varten käsiteltävänä Kaarinan läntisen ohikulkutien ympäristövaikutusten arviointiselostus. Lounais- Suomen ympäristökeskus pyytää siitä lausuntoa. Selostuksessa on esitelty arvioidut vaihtoehdot sekä kuvattu niiden liikenteelliset ja ympäristövaikutukset. Hankevastaava suosittelee lisäksi jatkosuunnittelun pohjaksi valittavia vaihtoehtoja. Selostuksessa on arvioitu kuutta vaihtoehtoa. Näistä kaksi koskee nykyisen tien parantamista ja neljä uuden tien rakentamista. Yleissuunnitelmaksi viimeisteltävä vaihtoehto valitaan YVA-menettelyn jälkeen vuoden vaihteessa. Yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2009. Arvioidut vaihtoehdot Nykytila, 0-vaihtoehto Tie säilyy pääosin nykyisellään. Kaarinantien osuudelle rakennetaan valo-ohjaus. Myös Empossa parannetaan liittymiä. Nykyisen tien parantaminen, 0+s - ja 0++ -vaihtoehdot Kaarinantien osuus rakennetaan nelikaistaiseksi ja valo-ohjatuksi. Voivalantie kulkee Saaristotien ali ilman liittymää. Voivalantieltä rakennetaan uusi liittymä Uudenmaantielle Rauhalinnan kohdalla. Kuusistossa vähennetään voimakkaasti liittymiä rinnakkaisteiden avulla. Empossa Saaristotie ja Linnanrauniontien pohjoispää rakennetaan uudelle linjaukselle. Uudenmaantielle ja Empoon rakennetaan kiertoliittymät. Raskaalle liikenteelle rakennetaan nousukaista Rauhalinnan kohdalle ja Empon eteläpuolelle. 0++ -vaihtoehdossa rakennetaan myös Saaristotien osuus nelikaistaiseksi. Kuusistonsalmeen rakennetaan kaksi uutta siltaa vanhan sillan viereen. Saaristotien ja Paraistentien liittymä rakennetaan uudelleen Papinholmassa. Uuden tien rakentaminen, Korkea silta- ja Matala silta + tunneli vaihtoehdot Korkea silta vaihtoehdossa rakennetaan avoimena maastossa kulkeva tie. Kuusistonsalmeen rakennetaan silta, jonka alikulkukorkeus on 16 metriä. Nykyinen Kurkelantie rakennetaan nelikaistaiseksi myös Uudenmaantien ja Kartanontien välillä. Pyhän Katariinan tielle ja Kartanontielle rakennetaan kiertoliittymät. Kuusistonkaarelle rakennetaan liittymä. Matala silta + tunneli vaihtoehto poikkeaa edellisestä siinä, että Kuusistonsalmen ja Kuusistonkaaren välillä tie kulkee tunnelissa. Kuusistonsalmeen rakennetaan silta, jonka alikulkukorkeus on kahdeksan metriä. Kevyen liikenteen tie rakennetaan maan pinnalle tunnelin viereen. Sillan paikkaa on siirretty hieman länteen päin aiemmin esitetyistä linjauksista kummassakin vaihtoehdossa.

79 Uuden tien rakentaminen, Lyhyt tunneli- ja Pitkä tunneli vaihtoehdot Lyhyt tunneli vaihtoehdossa tie rakennetaan tunneliin Kartanontien ja Kuusistonkaaren välillä. Muuten tie vastaa siltavaihtoehtoja. Pitkä tunneli vaihtoehdossa tunneli ulottuu Pyhän Katariinan tieltä Kirjalansalmen sillan lähelle. Hankevastaavan suositus jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta Suositus on, että maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimista jatketaan uuden tien korkea silta tai matala silta ja tunneli vaihtoehdon pohjalta. Arviointiselostuksen tiivistelmä liitteenä. Liite 197/2008. Koko arviointiselostus on nähtävänä kokouksessa. Valmistelija: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p. 02-588 4805 Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kaarinan läntisen ohikulkutien arviointiselostuksesta annetaan maankäytön osalta seuraava lausunto: Arviointiselostus on monipuolinen. Johtopäätöksiin ei ole maankäytön osalta erityistä huomauttamista. Tavoitevuoden 2030 liikennemääriä on vaikea varmasti arvioida. Nykyisen tien parantamisesta tai uuden tien rakentamisesta koituvat edut ja haitat ovat useassa tapauksessa vastakkaisia. Kumpikaan ratkaisu ei ole maankäytön kannalta selkeästi ongelmaton. Nykyisen tien parantamisen suurin heikkous maankäytön kannalta on sen voimakkaasti yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus Krossin yritysalueella ja Kuusiston taajamassa. Nykyisen tien parantaminen ei tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia Kaarinan maankäyttöön. Uusi tie ei rajoita Krossin yritysalueen ja Kuusiston taajaman kehittämistä. Lisäksi uuden tien, Kuusistonsalmen ja Saaristotien rajoittamasta kolmiosta olisi mahdollista kehittää kaupunkiseudulla hyvin keskeisesti sijaitseva asuinalue. Uusi tie tuo myös Kuusiston länsiosan virkistysalueet hyvin lähelle Kaarinan keskustaa ja Piispanristiä. Uuden tien suurin heikkous on sen Kuusiston länsiosan kahtia jakava vaikutus. Se tuo myös voimakkaan liikennevirran Piispanristin ja Keskustan kaupunginosien väliin. Uusi tie tuo Kaarinan maankäytölle enemmän mahdollisuuksia kuin nykyisen tien parantaminen esitetyllä tavalla. Hankevastaava suosittelee, että maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimista jatketaan uuden tien korkea silta tai matala silta ja tunneli vaihtoehdon pohjalta. Nämä ovat molemmat maakäytön kannalta mahdollisia. Kevyen liikenteen kannalta viimeksi mainittu vaihtoehto on hankalampi. Vaihtoehdot, joissa salmen ali rakennetaan tunneli, lienevät lähinnä teoreettisia. Uuden tien valmistumiseen tulee kulumaan useamman vuoden aika. Nykyisellä tiellä on varauduttava nopeasti parantamaan liittymiä sekä Krossin alueella että Kuusistossa.

80 Käsittely: Kaupunginarkkitehti päätti täydentää kaupunginhallitukselle annettavaa lausuntoa seuraavalla lauseella: Lautakunta kannattaa hankevastaavan suositusta jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta. Varajäsen Elias Aarnio esitti, että kaavoitus- ja rakennuslautakunta antaa maankäytön osalta kaupunginhallitukselle laatimansa lausunnon. Liite 197A/2008. Jäsen Ritva Suvanto kannatti Elias Aarnion esitystä. Koska oli tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi kädennostoäänestyksen. Ne jotka ovat päätösehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne jotka ovat Aarnion esityksen kannalla äänestävät ei. Äänestystapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Järvinen, Hollmén, Kaarilahti, Kärpijoki, Hannu Pohjola, Susanne Pohjola ja Virtanen) sekä 2 ei ääntä (Aarnio ja Suvanto). Päätös 140: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää äänin 7-2 kaupunginhallitukselle, että Kaarinan läntisen ohikulkutien arviointiselostuksesta annetaan maankäytön osalta seuraava lausunto: Arviointiselostus on monipuolinen. Johtopäätöksiin ei ole maankäytön osalta erityistä huomauttamista. Tavoitevuoden 2030 liikennemääriä on vaikea varmasti arvioida. Nykyisen tien parantamisesta tai uuden tien rakentamisesta koituvat edut ja haitat ovat useassa tapauksessa vastakkaisia. Kumpikaan ratkaisu ei ole maankäytön kannalta selkeästi ongelmaton. Nykyisen tien parantamisen suurin heikkous maankäytön kannalta on sen voimakkaasti yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus Krossin yritysalueella ja Kuusiston taajamassa. Nykyisen tien parantaminen ei tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia Kaarinan maankäyttöön. Uusi tie ei rajoita Krossin yritysalueen ja Kuusiston taajaman kehittämistä. Lisäksi uuden tien, Kuusistonsalmen ja Saaristotien rajoittamasta kolmiosta olisi mahdollista kehittää kaupunkiseudulla hyvin keskeisesti sijaitseva asuinalue. Uusi tie tuo myös Kuusiston länsiosan virkistysalueet hyvin lähelle Kaarinan keskustaa ja Piispanristiä. Uuden tien suurin heikkous on sen Kuusiston länsiosan kahtia jakava vaikutus. Se tuo myös voimakkaan liikennevirran Piispanristin ja Keskustan kaupunginosien väliin. Uusi tie tuo Kaarinan maankäytölle enemmän mahdollisuuksia kuin nykyisen tien parantaminen esitetyllä tavalla. Hankevastaava suosittelee, että maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimista jatketaan uuden tien korkea silta tai matala silta ja tunneli vaihtoehdon pohjalta. Nämä ovat molemmat maakäytön kannalta mahdollisia. Kevyen liikenteen kannalta viimeksi mainittu vaihtoehto on hankalampi. Vaihtoehdot, joissa salmen ali rakennetaan tunneli, lienevät lähinnä teoreettisia. Lautakunta kannattaa hankevastaavan suositusta jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta.

81 Uuden tien valmistumiseen tulee kulumaan useamman vuoden aika. Nykyisellä tiellä on varauduttava nopeasti parantamaan liittymiä sekä Krossin alueella että Kuusistossa. Ote: kaupunginhallitus Ympäristönsuojelulautakunta 16.9.2008 Esittely: Asia Lounais-Suomen ympäristökeskus on lähettänyt Kaarinan läntistä ohikulkutietä koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Kaarinan kaupungille lausunnon antamista ja kuulutuksen asettamista varten. Lausunto tulee antaa 30.9.2008 mennessä ja kuulutus tulee olla nähtävillä 15.8. - 30.9.2008 välisenä aikana. Lausunnossa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 2 :n 1 momentin 1 kohdassa mainitut seikat ja tarpeen mukaan varata tilaisuus mm. ympäristönsuojelu-, maankäyttö-, terveydensuojelu- ja sosiaaliasioita käsitteleville lautakunnille tai viranhaltijoille antaa lausuntonsa asiassa. Em. lain 2 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja asioita ovat toiminnan tai hankkeen välittömät tai välilliset vaikutukset Suomessa ja sen alueen ulkopuolella ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen, sekä em. kohdissa mainittujen seikkojen keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Täydennys Destia oy on lähettänyt 5.9.2008 päivätyllä kirjeellä täydennyksen YVA-selvitykseen. Täydennys korvaa lla 38 olevan luontokohteita käsittelevän kartan, josta oli tulostusvaiheessa jäänyt pois joukko merkintöjä. Hanke Yleistä. Hankkeesta on laadittu liitteineen lähes satainen arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma, tiivistelmä sekä joukko erillisiä selvityksiä ja raportteja mm. liikenneselvitys, meluselvitys, luontokartoituksia (lepakkokartoitus, luontotyyppikartoitus, sammalkartoitus), rakennusinventointi. Selvityksessä on mm. seuraavia kappaleita; 1. Hankkeen kuvaus, 2. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen, 3. Arvioidut vaihtoehdot, 4. Arvioinnin rajaus, 5. Vaihtoehtojen liikenteelliset vaikutukset, 6. Nykytila ja vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, 7. Rakentamisen aikaiset vaikutukset, 8. Keskeiset vaikutukset, vaihtoehtojen vertailu ja tavoitteiden toteutuminen, 9. Toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset, 10. Jatkosuunnittelu ja 11. Ehdotus seurantaohjelmaksi. Hanke ja ainakin osa selvityksistä on nähtävillä mm. Kaarinan palvelupisteessä ja tiehallinnon ja ympäristökeskuksen kotiilla. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot

82 Vaihtoehto 0. Nykytilaa kuvaava vaihtoehto. Tie säilyy pääosin nykyisellään. Tiellä toteutetaan seuraavat jo päätetyt toimenpiteet: - asennetaan valo-ohjaus Turusta päin moottoritielle E 18 nousevan rampin päähän ja lisätään oikealle kääntyvien kaista ramppiin, - jatketaan edellä mainittua oikealle kääntyvien kaistaa Krossin liittymään saakka. Lisäksi voidaan toteuttaa mm. seuraavia pienimuotoisia toimenpiteitä: - Rakentajantien varustaminen liikennevaloilla, - maantien 180 liikennevalo-ohjauksen ohjelmointi liikennemääriä vastaavaksi välillä moottoritie maantie 110 (Uudenmaantie), - Kuusistonsaaren vilkkaimpien liittymien varustaminen liikennevaloilla liittymien kuormituksen lisääntyessä, - maantien 180 ja Vuolahdentien risteyksen väistötila Paraisten suunnasta ja kääntymiskaista Vuolahdentielle Kaarinan suunnasta tultaessa ja - Vuolahdentien tasauksen parantaminen liittymäalueella. Vaihtoehto 0+s. Nykyisen tien parantaminen. Tarkoituksena on parantaa yhteysvälin kapasiteettiä ja parantaa liittymien toimivuutta. Toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - Kaarinantien ja moottoritien E18 pohjoisten ramppien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä, - maantie 180 (Kaarinantie) nelikaistaistetaan välillä valtatie 1 (moottoritie E18)- maantie 110 (Uudenmaantie) ja liittymät varustetaan liikennevaloilla, - maantien 110 ja Saaristotien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, kevyen liikenteen väylät viedään liittymän kohdalla alikulkuihin, - Voivalantie viedään Saaristotien ali ja Voivalantieltä rakennetaan uusi yhteys maantielle 110, - maantien 110 ja Paraistentien väli varustetaan nousukaistalla pohjoisen suuntaan, - Paraistentien liittymän ja Kuusistonsalmen sillan kohta Linnanrauniontien liittymään saakka säilyy nykyisellään, - Linnanrauniontien liittymästä alkaen tietä siirretään itään nykyisen peltoalueen kohdalle ja Saaristotie jää syrjään jäävällä osuudella kokoojakaduksi, - siirretylle linjaukselle rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä Empon liikennettä varten ja samaan kiertoliittymään tuodaan Linnanrauniontien uusi linjaus, - Vuolahdentien liittymästä Kaarinan keskustan suuntaan rakennetaan noin 1,5 km:n pituinen nousukaista, - Kuusiston saaressa nykyisten liittymien määrää vähennetään ja yhteys Saaristotielle hoidetaan Empon kiertoliittymän kautta, ja - Vuolahdentien liittymä kanavoidaan. Edellisten toimenpiteiden lisäksi mm. linja-autopysäkit pyritään toteuttamaan samoilla paikoilla kuin nykyiset, hyvät kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille turvataan, nykyiset kevyen liikenteen alikulut säilyvät ja uusia esitetään rakennettavaksi Empon liittymän ja Vuolahdentien väliselle alueelle kolme kappaletta, rinnakkaistiejärjestelyissä pyritään käyttämään hyväksi nykyisiä teitä, nopeusrajoitukseksi esitetään välille moottoritie Empon kiertoliittymä 60 km/h ja siitä kohti Paraista 80 km/h. Kiertoliittymässä nopeusrajoitus on 30 km/h, meluesteitä toteutetaan niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa v. 2030 55 db:n melualueella. 80 km/h alueen viereen rakennetaan lisäksi riista-aidat ja Plankin kohdan alikulku mitoitetaan riistaeläimille sopivaksi. Hintaarvio on 34,1 milj..

84 kaaren liittymää. Maanpäällisiltä osuuksilta tie toteutetaan pääpiirteissään kuten korkea silta vaihtoehdossa. Kevyen liikenteen väylää ei kuitenkaan toteuteta Kuusistonsalmen yli vaan se johdetaan nykyisen sillan kautta ja edelleen Kuusistonkaaresta etelään päin. Lyhyt tunneli vaihtoehdon tapaista upotettavaa betonista maantietunnelia ei ole Suomen oloissa aiemmin tehty. Vastaavantyyppisiä ratkaisuja on Euroopassa noin 50 kohdetta. Vaihtoehdon kustannusarvio on 130,4 milj.. Vaihtoehto läntinen ohitustie pitkä tunneli. Tässä vaihtoehdossa tieyhteys toteutetaan kokonaisuudessaan kalliotunnelina. Tie johdetaan maan alle Pyhän Katariinantien liittymän eteläpuolelta ja se nousee maan päälle vasta Saaristotien liittymän pohjoispuolelta. Tunnelin kokonaispituus on 3,5 km eikä siihen sisälly kevyen liikenteen väylien rakentamista. Tunnelin ulkopuoliset maanpäälliset osuudet toteutetaan pääpiirteissään kuten korkea silta vaihtoehdossa. Vaihtoehdon kustannusarvio on 95,4 milj.. Eri vaihtoehtojen vaikutusten tarkastelu Arviointiselostuksessa on tarkasteltu eri vaihtoehtojen vaikutuksia moniin seikkoihin varsin ansiokkaasti. Vaikutusten mittaaminen ja saaminen mitattavaan muotoon on kuitenkin äärimmäisen vaikeata ja siksi selvimmät mitattavat suureet ovat euroja. Tämä on johtanut myös tässä työssä mielikuvien luomiseen. Hankkeen liikenteelliset seikat perustuvat oletukseen kumipyöräliikenteen kasvusta, joka on asetettu kyseenalaiseksi useassa eri yhteydessä. Joka tapauksessa jokaisessa esitetyssä vaihtoehdossa on sekä hyviä että huonoja puolia. Seuraavassa lyhyesti vaikutuksista: o Nykyinen tieverkko turvaa parhaiten alueen monimuotoisuuden ja eräiden luontokohteiden ja virkistysalueiden säilymisen. o Nykyisen tieverkon kehittäminen turvaa parhaiten Auvaisbergin arvokkaan kartanomiljöön, maiseman ja siihen liittyvien puolikulttuuribiotooppien sekä maakuntakaavaankin merkityn Lemunniemestä itään päin suuntautuvan ekologisen käytävän tai viherkäytävän säilymisen. o Liikenteelliset seikat eivät yksiselitteisesti tue läntisiä vaihtoehtoja, koska ne johtavat liikenteen kahteen suureen risteykseen mantereen puolelle, Kartanotien risteykseen ja Pyhän Katariinantien risteykseen, joissa liikennemäärät ovat noin kolminkertaiset Empon liittymiin verrattuna. Liikenne tulee niissä ruuhkautumaan, onnettomuusriski tulee kasvamaan ja vastoin esittelijän Hovirinnan tilaisuudessa esittämää näkemystä, em. risteykset sisältävät myös merkittävää poikittaista liikennettä erityisesti Lemunniemen rakentumisen jälkeen. o Vaarallisten kemikaalien kuljetusten siirtäminen vallitsevien tuulten alapuolelle läntisille vaihtoehdoille ei vähennä onnettomuusriskejä. o Läntiset vaihtoehdot siirtävät suuren osan raskaasta liikenteestä Turun sisäisille katu- ja tieyhteyksille Jaanintielle ja Ratapihankadulle, sekä niiden valoristeyksiin, joissa onnettomuudet ja haitat lisääntyvät. o Läntisillä vaihtoehdoilla (pois lukien VE pitkä silta) on selvästi eniten negatiivisia vaikutuksia alueen luontoon ja virkistysarvoihin. Koska moottoritien vt. 1 johtaminen Lausteen virkistysalueen yhteyteen vähensi jo merkittävästi ko. alueen virkistysarvoja ja Lemunniemen rakentaminen tulee vaikuttamaan Vaarniemen alueen virkistysarvoihin, jää Kuusistonsaaren länsiosat Turun seudun merkittävimmäksi itäiseksi lähivirkistysalueeksi.

85 o Tieliikenteen melu, tärinä ja päästövaikutukset aiheuttavat haittoja kaikissa vaihtoehdoissa ja läntiset vaihtoehdot tuovat em. haitat lähinnä vain uusille alueille, mutta eivät poista niitä kokonaan muualtakaan. Pohjolan - Pohjanpellon alueilla haittojen lisääntyminen voi haitata kaupungin tiivistymistavoitetta, koska alueita ei voida osoittaa esim. asuinrakentamiselle. Meluhaittoja voidaan tietysti lieventää valleilla tai aidoilla, mutta em. rakennelmat eivät ole toivottavia keskellä kaupungin keskustaa. Lisäksi ne korostavat kaupungin jakaantumista kahtia. o Läntiset vaihtoehdot voivat lisätä rakentamispaineita ja liikennettä sekä Kirjalansaaressa että Uudenmaantien (vt. 110) ja moottoritien välisillä alueilla. Arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollisten uusien liikennettä lisäävien toimintojen sijoittumista em. alueille ja niiden vaikutuksia esim. Kurkelantien ja Piispanristintien risteykseen. o Hankkeen vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelle kappaleessa todetaan sekä nykyisen tien parantamisen aiheuttamat estevaikutukset erityisesti Empon kohdalla että myös läntisten yhteyksien aiheuttamat estevaikutukset ja kuntaa jakava vaikutus Auvaisbergin, Pohjolan ja Pohjanpellon alueilla. o Maisemassa, taajamakuvassa ja kulttuuriperinnössä nykyiseen tieyhteyteen on jo totuttu, mutta uudet yhteydet (pois lukien ehkä VE pitkä tunneli) ovat kiistatta maisemaa muuttava elementti. Epävarmuustekijät Epävarmuustekijöinä on mainittu mm. pitkä aikajänne (50 v), liikenne-ennusteet, maankäyttösuunnitelmat ja niissä tapahtuvat muutokset, mahdollinen Kakskerran ja Kuusiston välinen silta, yleispiirteiset tiedot maaperän laadusta, alustavat tiedot tunnelien suunnittelusta ja rakentamisesta, läjitysalueista ei ole varmuutta sekä tietyt yleistykset ja puutteellisuudet, joita on sisällytetty elinkaaren ajalle tehtyihin energian- ja luonnonvarojen sekä päästöjen laskelmiin. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Jouni Saario p. 588 4820. Ehdotus: ympäristöpäällikkö Jouni Saario Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle sekä antaa omana näkemyksenään seuraavan mielipiteen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta katsoo, että saaristoon päin suuntautuva liikenne tulee johtaa vastaisuudessakin nykyistä tieverkkoa käyttäen. Perusteluina lautakunta toteaa seuraavaa: o Nykyisen tieverkon hyödyntäminen ja kehittäminen lähinnä 0+s tai 0++ vaihtoehtojen pohjalta turvaa parhaiten Kuusistonsaaren ekologisten yhteyksien ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien säilymisen ja kehittämisen ja tämä yhteys pystytään toteuttamaan myös parhaiten siten, että siinä yhdistyvät sekä liikenteelliset että kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. Muut vaihtoehdot eivät ole varsinaisia ohitusteitä ja ne ennemminkin siirtävät kuin ratkaisevat ongelmia. o Kaarinantien ja Empon liittymien välityskykyä on joka tapauksessa parannettava mahdollisimman nopeasti vähintäin 0+s vaihtoehdossa esitetyillä keinoilla, koska

86 millekään muulle vaihtoehdolle ei ole missään talousarviossa määrärahoja. Empon kohdalle tulisi selvittää vielä toisen liittymän rakentamismahdollisuuksia Pappilanmäen pohjoispuolelle. o Hyöty-/kustannuslaskelmat eivät ole kestävän kehityksen mukaisia, koska niissä kyllä todetaan pienet säästöt, mutta ne perustuvat suurelta osin lisääntyvään henkilöauton käyttöön. Laskelmien virhemarginaalit ovat suuret ja aikajana pitkä ulottuen jopa 50 vuoden päähän. Käsittely: Keskustelun aikana jäsen Louhi ehdotti, että lautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja mielipiteenään Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, että lautakunta on läntinen ohikulkutie korkea silta vaihtoehdon kannalla. Jäsen Lehtinen kannatti ehdotusta. Jäsen Tulonen ehdotti, että lautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja mielipiteenään Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, että lautakunta on läntinen ohikulkutie pitkä tunneli vaihtoehdon kannalla. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä, koska oli tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu jäsen Louhen ehdotus. Jäsen Tulosen ehdotus raukeaa, koska sitä ei kannatettu. Puheenjohtaja määräsi kädennostoäänestyksen, jossa äänestysjärjestys on seuraava, ne jotka kannattava jäsen Louhen ehdotusta nostavat käden ensimmäisellä kierroksella ja ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta nostavat käden toisella kierroksella. Käydyssä äänestyksessä ensimmäisellä kierroksella nostivat käden 5 jäsentä (Aulio, Haltia, Lehtinen, Louhi ja Toivonen) ja toisella kierroksella nostivat käden 2 jäsentä (Kallio, Lehto). Yksi äänesti tyhjää (Tulonen). Puheenjohtaja totesi jäsen Louhen ehdotuksen voittaneen äänin 5-2. Päätös 53: Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta päätti esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle sekä omana näkemyksenään mielipiteen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, että lautakunta on läntinen ohikulkutie korkea silta vaihtoehdon kannalla. Esittelijä Saario ja jäsen Lehto jättivät eriävän mielipiteensä. Ote: kaupunginhallitus Lounais-Suomen ympäristökeskus

87 Tekninen lautakunta 23.9.2008 Esittely: Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa on yhteysviranomaisen lausuntoa varten käsiteltävänä Kaarinan läntisen ohikulkutien ympäristövaikutusten arviointiselostus. Lounais- Suomen ympäristökeskus pyytää siitä Kaarinan kaupungin lausuntoa. Selostuksessa on esitelty arvioidut vaihtoehdot sekä kuvattu niiden liikenteelliset ja ympäristövaikutukset. Hankevastaava suosittelee lisäksi jatkosuunnittelun pohjaksi valittavia vaihtoehtoja. Selostuksessa on arvioitu kuutta vaihtoehtoa. Näistä kaksi koskee nykyisen tien parantamista ja neljä uuden tien rakentamista. Yleissuunnitelmaksi viimeisteltävä vaihtoehto valitaan YVA-menettelyn jälkeen vuoden vaihteessa. Yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2009. Arvioidut vaihtoehdot Nykytila, 0-vaihtoehto Nykytilaa kuvaava vaihtoehto. Tie säilyy pääosin nykyisellään. Tiellä toteutetaan seuraavat jo päätetyt toimenpiteet: asennetaan valo-ohjaus Turusta päin moottoritielle E 18 nousevan rampin päähän ja lisätään oikealle kääntyvien kaista ramppiin, jatketaan edellä mainittua oikealle kääntyvien kaistaa Krossin liittymään saakka. Lisäksi voidaan toteuttaa mm. seuraavia pienimuotoisia toimenpiteitä: Rakentajantien varustaminen liikennevaloilla, maantien 180 liikennevalo-ohjauksen ohjelmointi liikennemääriä vastaavaksi välillä moottoritie maantie 110 (Uudenmaantie), Kuusistonsaaren vilkkaimpien liittymien varustaminen liikennevaloilla liittymien kuormituksen lisääntyessä, maantien 180 ja Vuolahdentien risteyksen väistötila Paraisten suunnasta ja kääntymiskaista Vuolahdentielle Kaarinan suunnasta tultaessa ja Vuolahdentien tasauksen parantaminen liittymäalueella. Nykyisen tien parantaminen, 0+s Tarkoituksena on parantaa yhteysvälin kapasiteettiä ja parantaa liittymien toimivuutta. Toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Kaarinantien ja moottoritien E18 pohjoisten ramppien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä, maantie 180 (Kaarinantie) nelikaistaistetaan välillä valtatie 1 (moottoritie E18) maantie 110 (Uudenmaantie) ja liittymät varustetaan liikennevaloilla, maantien 110 ja Saaristotien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, kevyen liikenteen väylät viedään liittymän kohdalla alikulkuihin, Voivalantie viedään Saaristotien ali ja Voivalantieltä rakennetaan uusi yhteys maantielle 110, maantien 110 ja Paraistentien väli varustetaan nousukaistalla pohjoisen suuntaan, Paraistentien liittymän ja Kuusistonsalmen sillan kohta Linnanrauniontien liittymään saakka säilyy nykyisellään, Linnanrauniontien liittymästä alkaen tietä siirretään itään nykyisen peltoalueen kohdalle ja Saaristotie jää syrjään jäävällä osuudella kokoojakaduksi, siirretylle linjaukselle rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä Empon liikennettä varten ja samaan kiertoliittymään tuodaan Linnanrauniontien uusi linjaus, Vuolahdentien liittymästä Kaarinan keskustan suuntaan rakennetaan noin 1,5 km:n pituinen nousukaista, Kuusiston saaressa nykyisten liittymien määrää vähennetään ja yhteys Saaristotielle hoidetaan Empon kiertoliittymän kautta, ja Vuolahdentien liittymä kanavoidaan.

88 Edellisten toimenpiteiden lisäksi mm. linja-autopysäkit pyritään toteuttamaan samoilla paikoilla kuin nykyiset, hyvät kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille turvataan, nykyiset kevyen liikenteen alikulut säilyvät ja uusia esitetään rakennettavaksi Empon liittymän ja Vuolahdentien väliselle alueelle kolme kappaletta, rinnakkaistiejärjestelyissä pyritään käyttämään hyväksi nykyisiä teitä, nopeusrajoitukseksi esitetään välille moottoritie Empon kiertoliittymä 60 km/h ja siitä kohti Paraista 80 km/h. Kiertoliittymässä nopeusrajoitus on 30 km/h, meluesteitä toteutetaan niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa v. 2030 55 db:n melualueella. 80 km/h alueen viereen rakennetaan lisäksi riista-aidat ja Plankin kohdan alikulku mitoitetaan riistaeläimille sopivaksi. Vaihtoehdon kustannusarvio on 34,1 milj.. 0++ -vaihtoehto Nykyisen tien tehokkaampi parantaminen. Edellä mainittujen uudistusten lisäksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet: tien toteuttaminen nelikaistaisena Empon kiertoliittymään saakka ja tien korkeusaseman nostaminen Kuusistonsalmen sillan kohdalla, Paraistentien liittymää muutetaan siten, että mahdolliset ajosuunnat ovat Paraistentieltä etelään ja etelästä Paraistentielle. Ramppi Paraisten suunnasta toteutetaan siten, että ramppi ja kevyen liikenteenväylä erkanevat Saaristotiestä omana siltanaan Kuusistonsalmen kohdalla ja kiertävät Papinholman sen itäpuolelta. Ramppi alittaa Saaristotien. Kuusistonsalmen yli rakennetaan uusi silta, jonka korkeusasema on nykyistä siltaa korkeammalla, Empon kohdalle siirretylle linjaukselle rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, johon tuodaan myös Linnanrauniontien uusi linjaus. Muut toimenpiteet ovat pääpiirteissään samoja kuin edellä. Vaihtoehdon kustannusarvio on 46,7 milj.. Uuden tien rakentaminen, Korkea silta Ohikulkutievaihtoehdot sijaitsevat moottoritie E18 ja Kartanotien välisellä osuudella maantien 2221 ja Kurkelantien maastokäytävään. Tässä vaihtoehdossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Kurkelan eritasoliittymän pohjoispuolen silmukkaramppia loivennetaan, Kurkelantie (maantie 2221 välillä vt 1 Pyhän Katariinan tie) nelikaistaistetaan välillä Poikluoman eritasoliittymä Kartanontie, Pyhän Katariinan tien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, Kartanotien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä, jossa on kiertoliittymän ohittava kaista käännyttäessä Kurkelantieltä Kartanotielle länteen päin ja Kartanotieltä pohjoiseen, Kuusistonsalmi ylitetään sillalla, jonka alikulkukorkeus on 16 metriä, Kuusistonkaaren toinen pää liitetään ohikulkutiehen ja liittymä kanavoidaan ja Saaristotie liitetään ohikulkutiehen geoteknisesti ja näkemien kannalta edullisessa kohdassa nykyistä linjausta hieman pohjoisempana ja Vuolahdentie alittaa ohikulkutien ja liittyy siihen Saaristotien kautta. Kuusistonsalmen ylittävä silta on kuusiaukkoinen teräsbetonikantinen liittopalkkisilta tai teräsbetoninen palkkisilta. Kevyen liikenteen väylä rakennetaan uuden tieyhteyden itäpuolelle. Lisäksi virkistysyhteyksiä, yksityistie ja maatalousyhteyksiä ja riistankulkua palvelevia alikulkuja on suunniteltu Kuusistonkaaren pohjoispuolelle siltapenkereen kohdalle sekä Saaristotien liittymän pohjoispuolelle. Linja-autopysäkit tulevat Kuusistonkaaren ja Saaristotien liittymien läheisyyteen sekä Kartanotien liittymän pohjoispuolelle. Nopeusrajoitus on 60 km/h Kartanotielle saakka ja sen jälkeen se muuttuu 80 km/h. Risteysalueilla on 60 km/h. Meluesteitä