SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 Ympäristöjaosto Aika 21.02.2017 klo 10:00-11:15 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kokoushuone 414 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 3 Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa 5 4 Ympäristöluvan myöntäminen Varpula-yhtymän porsastuotantosikalalle 5 Ympäristöluvan myöntäminen Johanna Laurilan lihasikalalle 6 Ympäristöluvan myöntäminen Sastamalan kaupungille asfalttijätteen murskaukselle, varastoinnille ja hyödyntämiselle 7 Maa-aines- ja ympäristöluvan myöntäminen kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen S & P Kuljetus ja Kone Oy, Sastamala 8 Eläinlääkintähuollon ohjelman (EHO) 2015-2019 päivitys 57 9 Ympäristöjaoston delegointisäännön tarkistaminen 58 10 Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusten käsittely 59 11 Muut asiat 60 6 16 26 39

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 2 Ympäristöjaosto Aika 21.02.2017 klo 10:00-11:15 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kokoushuone 414 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Seppä Tarmo puheenjohtaja Lumme Harri jäsen Vinkki-Lehtinen Kirsi jäsen Ekonen Risto terveysvalvonnan johtaja Jääskeläinen Hanna terveystarkastaja, sihteeri Poissa Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus puheenjohtaja 1-11 :t pöytäkirjanpitäjä Harri Lumme Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Ympäristöterveydenhuolto Tampereentie 7 A 23.2.2017

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 3 Ympäristöjaosto 1 21.02.2017 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus YMPJAOST 21.02.2017 1 Ympäristöjaoston kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on yli puolet jaoston jäsenistä. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 4 Ympäristöjaosto 2 21.02.2017 Pöytäkirjan tarkastajan valinta YMPJAOST 21.02.2017 2 Ympäristöjaosto valitsee keskuudestaan pöytäkirjan tarkastajan. Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto valitsee pöytäkirjan tarkastajaksi Harri Lumpeen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittii Harri Lumme.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 5 Ympäristöjaosto 3 21.02.2017 Asiantuntijat ja esteellisyydet tässä kokouksessa YMPJAOST 21.02.2017 3 Hallintosäännön mukaan kaupungin ympäristöjaoston kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus esittelijällä ja pöytäkirjanpitäjällä. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää ympäristöjaosto. Valmisteluvastuu: terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto päättää, että tässä kokoukses sa ei ole esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi muita henkilöitä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen, puh. 050-550 1176

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 6 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 Ympäristöluvan myöntäminen Varpula-yhtymän porsastuotantosikalalle 93/11.01.00/2017 YMPJAOST 21.02.2017 4 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus toistaiseksi voi mas sa olevan, porsastuotantosikalan toiminnalle myönnetyn ym päris tö lu van lupamääräysten tarkistamiseksi LUVAN HAKIJA Varpula-yhtymä Kanteenmaantie 1167 31970 Kanteenmaa Yhteyshenkilö: Ville Varpula p. 050 562 1223 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalatoimintaa harjoitetaan Punkalaitumen kunnan Kanteenmaan kyläs sä tilalla Uusivarpula 619-410-1-34, Kanteenmaantie 1167, 31970 Punkalaidun. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 :n ja ym pä ris tön suo je lu ase tuk sen 2 1 mom. 10 kohdan perusteella. Lupahakemus on tehty toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupa mää räys ten tarkistamiseksi. Lupa haetaan 50 emakolle por sai neen, 150 joutilaalle emakolle, 640 vieroitetulle porsaalle (5-11 vko), 25 siitossialle / ensikolle, 100 lihasialle ja 3 karjulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemuksen käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 momen tin kohdan 10 a) mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ym päris tö jaos to, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 100 ja alle 300 täysikasvuiselle emakolle. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.12.2016. Hakemusta on täydennetty 11.1.2017 ja haettua eläinmäärää on tarkennettu 24.1.2017. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Kanteenmaan kylässä noin 9 km päässä Pun ka lai tumen keskustasta. Lähiympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Lähim mät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä si kalas ta. Tilakeskus ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön so veltu val la pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Huh ta mo-kan teenmaan I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue noin 750 metrin päässä. Sikala sijaitsee Kourajoen vesistöalueella (35.952).

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 7 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 Palojokeen laskeva Korppulanoja kulkee lähimmillään noin 15 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAA- VOI TUS TI LAN NE Toiminnalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 9.4.2003 myöntä mä ympäristölupa. Lupa on myönnetty 400 emakolle ja 1300 li ha sialle. Toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa ha ke mus lupamääräysten tarkistamiseksi on määrätty jätettäväksi 31.12.2014 mennessä. Ympäristönsuojelulain uudistamisen toi ses sa vaiheessa lupamääräysten tarkistamismenettelystä luovuttiin. Poik keuk se na ympäristöluvat, joissa tarkistamisen määräaika oli lu pa mää räyk sen mukaan ennen 1.5.2015. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaista laajennusta ei ole tehty ja Pirkanmaan ELY-keskus on siirtänyt 1.11.2016 sikalan valvonnan ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiskäsittelyn Pun ka lai tu men kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jona toimii Sas ta ma lan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pirkanmaan maa kun takaa va 2040 kaavaluonnoksessa (MKH 12.9.2016) alue on mer kit ty maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi. Ke hit tä mis suo si tuksis sa Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteysalueen sekä Iso suon ja Arkkuinsuon muodostaman alueen suunnittelussa tulee tu kea alueen kehittymistä energiaomavaraisuuden sekä biotalouden elin kei no jen vyöhykkeenä. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Tilalla pidetään enintään 50 emakkoa porsaineen, 150 joutilasta emakkoa, 640 vieroitettua porsasta (5-11 vko), 25 siitossikaa / en sik koa, 100 lihasikaa ja 3 karjua. Ilmanvaihto Sikalarakennukset ovat eristettyjä. Ilmanvaihto hoidetaan ko neel li ses ti. Poistoilma johdetaan vieroitusporsaiden osastolta suoraan ylös ja itään, poispäin häiriintyvistä kohteista. Muilta osastoilta pois to il ma johdetaan ylöspäin. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely hoidetaan taulukossa esitetyllä tavalla eläin luo kit tain. Sikalassa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Taulukko 1 Eläinpaikat lietelanta kuivalanta ja virtsa erikseen lihasiat (teuraspaino <90 100 kg) siitossiat / ensikot 25 kuivikelanta

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 8 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 karjut 3 emakot porsaineen (= 5 50 vko) joutilaat emakot 150 vieroitetut porsaat (5-11 vko) 340 300 Tilalla on 1140 m 3 kattamaton päältä täytettävä lietesäiliö. Lisäksi lie telan nan varastointiin on käytössä ns. välisäiliö, lietekuilut ja virt sa säi liö, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 200 m 3. Lietekuilut toi mi vat valutustekniikalla. Katetun kuivalantalan pinta-ala on 280 m 2 ja reunojen korkeus 160 cm. Lantala on varustettu betonisella kuormauslaatalla. Kahdelle kattamattomalle laatalle kerätään pieniä määriä kui va lan taa, joka siirretään katettuun kuivalantalaan. Toinen laatta on por si tus si kalan rakennusten välissä ja toisessa ei ole seinämiä. Kestokuivikepohjien tilavuus on yhteensä 360 m 3. Kes to kui vi ke poh ja tyhjennetään 2-3 kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, suoraan pel lolle. Lannan levitykseen on käytettävissä 145 ha peltoa, josta omaa on 35 ha ja vuokrapeltoa 110 ha. Levitysajankohdat ajoittuvat viikoille 17-18 (50 %), 37 (35 %) ja 42 (15 %). Polttoaine ja energian tuotanto Tilalla on tilavuudeltaan 6,5 m 3 polttoainesäiliö, joka on sijoitettu be toni laa tal le katokseen ja varustettu lapon estolaiteella. Muita öl jy tuot tei ta tilalla säilytetään enintään 200 litraa. Muut öljytuotteet säi ly te tään omissa astioissaan varastotiloissa. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA PÄÄSTÖISTÄ Jätteet Sekajätteiden kuljettamisesta on sopimus Loimi-Hämeen jätehuollon kans sa. Tilalla syntyvät vaaralliset jätteet kuten loisteputket ja jä te öl jyt toimitetaan Punkalaitumen jäteasemalle vaarallisten jätteiden ke räykseen. Kuolleita eläimiä kertyy vuodessa arviolta 1,5 tonnia, josta 1 tonni toimi te taan Honkajoen Oy:n käsittelylaitokseen ja 0,5 tonnia haas ka ruokin taan. Kuolleiden eläinten varastointi tilalla tapahtuu jääh dy te tys sä kontissa. Liikenne Liikennettä syntyy eläin- ja rehukuljetuksista 2 kertaa kuukaudessa kum mas ta kin. Teuraskuljetuksia on noin 2-3 krt/kk.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 9 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN TARK KAI LU Tarkistamishakemuksessa ei ole esitetty arvioita toiminnan ym pä ris tövai ku tuk sis ta. Voimassa olevaan lupaan nähden toiminnan pääs töt ovat pienemmät, koska suunniteltuja laajennuksia ei ole tehty. Syn ty vät päästöt ovat ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Va lu mat vesistöön estetään suojakaistoin ja peltojen nopealla mul tauk sel la lannanlevityksen jälkeen. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VA RAU TU- MI NEN Toiminta on pienimuotoista. Suurin riski toiminnassa on tulipalo. Sähkö kat ko jen varalle tilalla on käytössä aggregaatti. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ei ole esi tet ty hakemuksessa. Lannan levityksessä noudatetaan nit raat ti ase tuk sen vaatimuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mu kaises ti kuuluttamalla 4.1. 2.2.2017 Sastamalan kaupungin ja Pun ka lai tumen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Asiakirjat ovat olleet jul ki ses ti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sas ta ma lan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pun ka lai tu men sanomissa 5.1.2017. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tie do tet tu tiedossa oleville asianosaisille. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai kat selmus ta. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mie li pi tei tä. Tarkastukset Vs. ympäristötarkastaja osallistui ELY-keskuksen tekemälle tar kas tuksel le 19.10.2016. Tarkastuksella todettiin tilan kuuluvun kunnan ym päris tön suo je lu vi ran omai sen valvontaan nykyisellä eläinmäärällä. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto Sastamalan seu dun sosiaali- ja terveyspalveluiden terveydensuojeluviranomaiselta. Ter veyden suo je lu vi ran omai nen toteaa 24.1.2017 antamassaan lau sun nos sa, ettei tilan toiminnasta ole tullut yhteydenottoja ym pä ris tö ter vey den huoltoon. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huo mau tet ta vaa ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamisesta. Valmisteluvastuu: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 10 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto on tarkistanut Lou nais-suo men ympäristökeskuksen 9.4.2003 antaman ympäristöluvan lu pa mää räykset koskien Punkalaitumen kunnan Kanteenmaan kylässä, ti lal la Uusivarpula 619-410-1-34, osoitteessa Kanteenmaantie 1167, 31970 Punkalaidun, sijaitsevaa Varpula-yhtymän por sas tuo tan to si ka laa. Kyseessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lu pa määräys ten tarkistaminen. Lupamääräykset on tarkistettu nykyisiä ase tuksia vastaaviksi ja vastaamaan kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen nykyisiä lupakäytäntöjä. Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n ja ym päris tön suo je lu ase tuk sen 2 1 mom. 10 kohdan mukaisen ym pä ris tö luvan. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä ta val la sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Toiminnan laajuus 1. Ympäristölupa myönnetään enintään 50 emakolle porsaineen (= 5 vko), 150 joutilaalle emakolle, 640 vieroitetulle porsaalle (5-11 vko), 25 siitossialle / ensikolle, 100 lihasialle ja 3 karjulle (684 eläin yk sik köä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto yli tä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (YSL 48, 49 sekä YSA 15 ) Lannan varastointi ja käsittely 2. Lietelannan ja virtsan varastointitilavuutta tulee tilalla olla käy tet tä vissä luvan mukaiselle eläinmäärälle vähintään 1048 m 3, jonka li säk si täytyy huomioida sadeveden osuus kattamattomassa lie te säi liös sä. Kuivikelantatilavuutta tulee tilalla olla vähintään 498,3 m 3 se kä kuivalantatilavuutta 110 m 3. Rakenteiden ja materiaalien tulee täyttää maa- ja met sä ta lous mi nis teriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4). Lanta- ja virtsasäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. (YSL 49 ja 52, VnA 1250/2014 (muutos 1261/2015), YSM 17 se kä NaapL 17 ) 3. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) ja lannan varas toin ti ti la vuuk sien osalta valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä Sastamalan kau pun gin ympäristönsuojelumääräyksiä. (YSL 49 ja 52, VnA 931/2000, VnA 1250/2014 sekä YSM 17 ) 4. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävästi lannan le vityk seen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden. Luvan mu kai sel le eläinmäärälle lannan levitykseen tulee olla käytössä vähintään 82,7 ha peltoa tai muu hyväksytty lannan käsittelysopimus. Toi min nan har joit ta-

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 11 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 jan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jos sa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja ko konais fos fo ri. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai nit raat ti asetuk sen (1250/2014) liitteessä 2 esitettyjen taulukkoarvojen pe rus teel la. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen se kä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joil le ei levitetä lantaa. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pel loil le ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muu ta kaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toi min nan har joit ta ja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten pe rus teel la osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pi laan tu mis vaa raa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia va littaes sa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naa pu reil le aiheutuva hajuhaitta. Levitysajankohdan valinnassa on huo mioi ta va sääolosuhteet mahdollisuuksien mukaan. Lannan kä sit te lyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien ai ka na. (YSL 17, 49 ja 52 sekä VnA 1250/2014) Jätevesien käsittely 5. Mikäli mahdollista, niin talousjätevesien käsittely tulee järjestää liit tymäl lä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Viemäriverkostojen ul kopuo li sil la alueilla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta ta lous ve sien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. (YSL 52,155 ja156 sekä VnA 209/2011) Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen 6. Vaarallinen jäte on toimitettava vaarallisen jätteen vas taan ot to pistee seen tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen käsit te lyyn. (YSL 52 ja 58, YSA 15 sekä JäteL 6 ja 13 ) 7. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vä hen tämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava hyö tykäyt töön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hy väk sy tyl le toimijalle. Jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä vä hintään kuusi vuotta. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 8, 12,13, 15, 118 ja 119 ) 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen kä sit te lylai tok seen tai rekisteröidylle haaskaruokintapaikalle. Mikäli tilalla säi lyte tään raatoja, tulee ne säilyttää asianmukaisesti kyl mä lait tees sa. (YSL 54 ja 58 sekä JäteL 6, 15 ja 17 ) Varastointi 9. Raaka-aineet, tuotteet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsi tel tä vä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, ros kaantu mis ta, pölyämistä, kohtuutonta hajuhaittaa tai pi laan tu mis vaa raa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ym pä ristöl le. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 6,72 ja 73 )

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 12 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 10. Maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt on sijoitettava kantavalle, tiiviil le alustalle, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä pois. Säi liöi den tulee olla alustastaan riittävästi irti. Säiliöt on varustettava sel lai sil la teknisillä ratkaisuilla, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maa pe rään. Vähimmäisvaatimuksena on laponesto ja suosituksena yli täytönes tin. Säiliöt on tarkastutettava 10 vuoden välein. Muut öl jy tuot teet tulee säilyttää tiiviillä alustalla niin, että estetään vuodot maa pe rään. Mahdollisia vuotoja varten tuotteet on säilytettävä ti las sa, josta vuodot voidaan kerätä talteen. Kaikkien öljytuotteiden vä lit tö mäs sä läheisyydessä tulee olla varattuna imeytysainetta. (YSM 9 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 134 ) Raportointi 12. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennes sä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yh teen veto, joka sisältää seuraavat asiat: - tiedon eläinmääristä - tiedon kaikista toiminnasta syntyvistä jätteistä, niiden laadusta ja mää ris tä sekä kuljetus- ja käsittelytavoista - haaskaruokintaan toimitetut kuolleet eläimet - tiedot mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ym päris tö vai ku tuk sis ta ja päästöistä - viimeisimmän lanta-analyysin tulokset. Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito ja ana lyy si tu lok set on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuo del ta viranomaisia varten. Vuosiraportoinnin tarkistamisesta peritään mak su YSL 205 :n ja Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen maksutaksan mukaisesti. (YSL 62 ja 205, YSA 15 sekä JäteL 118, VnA 1250/2014 12 ) Selvilläolo 13. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ym pä ris tö vai kutuk sis ta, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä hai tal lis ten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (sel vil lä olo vel vol li suus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ym pä ris tön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pi laan tu mis ta ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mah dol li sim man vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa pääs töt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vä häi sik si. (YSL 6 ja 7 ) Ilmoitusvelvollisuus 14. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipy mät tä ilmoitettava: 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä;

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 13 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 2) toiminnan lopettamisesta; 3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi ol la vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan nou dat ta mi seen. Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaih tu mises ta. Ilmoitus on tehtävä kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. (YSL 170 ) 15. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liit ty vän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke hit ty mi ses tä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 53 ) Muut määräykset 16. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia sään nök siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ym pä ris tönsuo je lu lain 70 :n nojalla. (YSL 70 ) Päätöksen perustelut Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa annet tu ja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain se kä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut: Eläinsuojaan voidaan sijoittaa luvan mukainen eläinmäärä. Luvassa myön ne tyl le eläinmäärälle tulee olla lannantuotantoa vastaava me netel mä lannan hyödyntämiselle. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilaa tulee olla eläinten lannantuotantoa vastaava mää rä. Lannan varastointitilavuuksien osalta ennen 1.4.2015 käyttöön ote tuis sa lantaloissa sovelletaan siirtymäsäännöksen (220/2015) mukai ses ti valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) annettuja mää räyksiä. Uutta ympäristö- tai rakennuslupaa haettaessa pyritään eläin ten pitoon liittyvä kokonaisuus saamaan nykyisten asetusten mu kai sek si. Vireille tulevan hakemuksen perusteella tilavuusvaatimuksia kos ke vat muutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Olemassa olevien lan ta va rasto jen tilavuuden on todettu riittävän myös asetuksen 1250/2014 mukaisilla vähimmäisvaatimuksilla laskettuna haetulle eläin mää räl le. Lannan kuljetuksessa ja levityksessä on huomioitava var si nai sen peltolannoituksen lisäksi myös siitä aiheutuva hajuhaitta. Toi min nas ta ei saa aiheutua vesistön tai pohjaveden pilaantumista, ei kä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. (Lupamääräykset 2,3 ja 4) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ym päris tön pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 5) Toiminnassa syntyvät jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava asianmu kai seen vastaanottopisteeseen tai laitokseen, jolla on lupa kä si tel lä jätteitä. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on tek ni ses ti

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 14 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jä te lais sa määritellään millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lu pa määräyk set 6,7, ja 8) Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edel lyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raa ka-ai neiden, tuotteiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden va ras toinnis sa ja käsittelyssä. (Lupamääräykset 9 ja 10) Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy edellyttää myös va rau tu mis ta häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä riittävää tiedotusta. (Lu pa määräys 11) Raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ym pä ristö vai ku tuk sis ta ja haitallisten vaikutusten vä hen tä mis mah dol li suuk sis ta. (Lupamääräys 13) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toimin nan lopettaminen tilalla edellyttää mm. varastoitujen jätteiden ja toiminnan aiheuttamien ympäristöriskien poistamista. Lu pa mää räyk sellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa ti lan teissa. (Lupamääräys 14) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdol li suuk sia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kus tannuk sia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toi min tansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Lu pa määräys 15) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsää dän töä sekä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lu pa määräys 16) LUVAN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muut tami nen edellyttää uutta lupaa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-7, 11, 16-17, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 70, 83 85, 87, 94, 123, 134, 154 156, 170, 172, 181, 190-191, 198 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11 15 :t Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15-17, 24, 72, 73 ja 118 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010, ym pä ris tö mi nis te riö Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4)

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 15 Ympäristöjaosto 4 21.02.2017 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri ver kos tojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (YSM 1.7.2013) ja jätehuoltomääräykset (JHM 29.9.2015) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tar kis ta miskä sit te lyn maksu on 475 euroa lupahakemuksen vireille tullessa voimas sa olleen Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 23.2.2017. KORVATTAVAT LUPAPÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Lounais-Suomen ym päris tö kes kuk sen 9.4.2003 antaman ympäristöluvan (Dnro LOS-2002-Y-1429-131). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan kaupunki Punkalaitumen kunta Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen, p. 0400 805 432 terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen, p. 050 550 1176

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 16 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 Ympäristöluvan myöntäminen Johanna Laurilan lihasikalalle 94/11.01.00/2017 YMPJAOST 21.02.2017 5 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle LUVAN HAKIJA Johanna Laurila Kulmuntilantie 16 38300 Sastamala Yhteyshenkilö: Johanna Laurila puh. 050 377 1792 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalatoimintaa harjoitetaan Sastamalan kaupungissa tiloilla Laurila 790-483-1-26 ja Runni 790-483-4-27, osoitteessa Kulmuntilantie 16, 38300 Sastamala. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 :n ja ym pä ris tön suo je lu ase tuk sen 2 1 mom. 10 kohdan perusteella. Lu paa haetaan olemassa olevalle toiminnalle, jolla ei ole ym pä ris tö suo je lu lain mukaista ympäristölupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemuksen käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 momen tin kohdan 10 a) mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ym päris tö jaos to, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 250 ja alle 1200 lihasialle. Lupaa haetaan 1085 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 23.12.2016. Hakemusta on täydennetty 2.1.2017 ja haettua eläinmäärää on muutettu 16.1.2017. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sikalatoiminta sijaitsee Kulmuntilan kylässä noin 5 kilometrin etäi syydel lä Sastamalan kaupungin keskustasta. Lähiympäristö on maa ta lousaluet ta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 150 met rin etäisyydellä sikalarakennuksista. Lähin asemakaavoitettu asuin alue sijaitsee noin 1 kilometrin päässä Kokemäenjoen toisella puo lel la. Tilakeskus ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön so veltu val la pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kinnalan I luo kan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue noin 900 metrin pääs sä. Kokemäenjoki kulkee lähimmillään noin 300 metrin etäi syy del lä sikalarakennuksista. Tilakeskuksen ja Kokemäenjoen väliin jää vä alue on peltoa.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 17 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAA- VOI TUS TI LAN NE Toiminnalla on Vammalan seudun kansanterveystyön kuntainliiton 12.4.1976 antama sijoituslupa 1000 lihasian kasvatussikalalle. Tila on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 18.10.2001. Pir kanmaan ympäristökeskus on suorittanut ympäristölupatarpeen har kin nan vuonna 2002 ja todennut, ettei ympäristölupaa tarvita, mikäli iso lietelantasäiliö katetaan syksyyn 2003 mennessä. Pirkanmaan ELY-kes kus on siirtänyt sikalan valvonnan ja ym pä ris tö lu pa har kin nan Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 15.6.2016. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Äetsän taajamien ja Ko ke mäen jo ki laak son osayleiskaavassa (2002) alue on merkitty MT/m, Maa- ja metsätalousalue, merkittävä kulttuurimaisema. Mer kin näl lä on osoitettu Kokemäenjoen ja Kikkelän-Luhdanojan val ta kun nal li ses ti arvokkaisiin kulttuurimaisema-alueisiin kuuluvat maa- ja met sä ta lousalu eet. Aluevarauksiin sisältyvät myös alueen ti la kes kuk set ja haja-asutusalueet sekä lomarakennuspaikat. Ra ken ta mi sen tai muun ympäristöä muuttavan toiminnan suunnittelussa ja to teu tuk ses sa pyritään edistämään alueen maiseman ja ra ken nus pe rin teen arvoja. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa alue on mer kitty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi mai se ma-alu eeksi. Tilalla 790-483-1-26 sijaitsevan aikaisemmin navettana toimineen si kala ra ken nuk sen peruskorjauksen ja laajennuksen rakennuslupa on myön net ty vuonna 1997 ja tilalla 790-483-4-27 sijaitsevan vuonna 1976 rakennetun sikalarakennuksen peruskorjauksen ja laa jen nuk sen rakennuslupa vuonna 2007. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Yhteensä tilalla voidaan hakemuksen mukaan pitää 1085 lihasikaa, kun lasketaan mukaan myös sairaskarsinat ja lastaustilassa olevat ti lapäi set eläinpaikat ja otetaan huomioon vaadittu lietelantatilavuus eläintä kohden. Vuonna 1997 navetasta peruskorjatussa sikalassa on tilat 200 lihasialle ja 2007 peruskorjatussa sikalassa 885 li ha sial le. Tuotantomäärä vuodessa on noin 350 000 kg lihaa. Tuo tan to mää rä vaihtelee vuosittain hieman sikojen kierron mukaan. Ilmanvaihto Sikalarakennukset ovat eristettyjä. Ilmanvaihto hoidetaan ko neel li ses ti. Poistoilma johdetaan suoraan ylöspäin keskellä katonharjaa ole vien poistohormien kautta. Lannan käsittely ja varastointi Sikalat toimivat lietelantamenetelmällä. Sikalassa syntyvät pe su ve det johdetaan lietesäiliöön. Sikalarakennuksissa ei ole sosiaalitiloja. Tilakeskuksessa lietteen varastointitilavuus on 1950 m 3 kun las ke taan

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 18 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 mukaan myös lietekuilujen tilavuus. Lietekuilut toimivat raa poil la. Raapat mahdollistavat koko lietekuilujen tilavuuden hyö dyn tä mi sen. Tilan kaikki kolme lietesäiliötä ovat katettuja. Kaksi lietesäiliötä täy tetään pumppaamalla liete säiliön yläosaan ja yksi täyttyy pai no voi maises ti. Tilan ulkopuolista lietesäiliötilavuutta on käytettävissä 320 m 3 vuok rasäi liös sä. Yhteensä laitoksen käytettävissä on 2270 m 3 lie te säi liö ti lavuut ta. Lannan levitykseen on käytettävissä 250 ha peltoa, josta omaa on 96 ha, vuokrapeltoa 6 ha ja sopimuspeltoa 148 ha. Polttoaine ja energian tuotanto Ympäristöluvanvaraiseen toimintaan liittyvää polt to ai ne säi liö ti la vuut ta on yhteensä 38,5 m 3. Eläinsuojat lämmitetään öljyllä. Eläin suo jien lämmitykseen käytettävät 10 m 3 ja 3 m 3 öljysäiliöt ovat sisätiloissa. 3 m 3 säiliö on lisäksi muovisessa valuma-altaassa. Työkokeiden tankkauk seen käytettävä 16 m 3 öljysäiliö ja viljankuivaukseen käy tet tä vät 6,5 m 3 ja 3 m 3 säiliöt on sijoitettu betonilaatalle. Kaikki öl jy säi liöt ovat 1-vaippaisia ja varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA PÄÄSTÖISTÄ Jätteet Tilalla syntyvistä sekajätteistä on jätteenkuljetussopimus. Metallijäte ja käytetyt akut toimitetaan keräykseen. Loisteputket viedään Sas ta ma lan jäteasemalle vaarallisten jätteiden keräykseen. Kuolleet eläimet, joita kertyy vuodessa arviolta 1 tonni, toimitetaan Hon ka joen käsittelylaitokseen. Varastointi tilalla tapahtuu jäähdytetyssä kon tis sa. Liikenne Liikennettä syntyy eläinkuljetuksista keskimäärin 4 kertaa kuu kau des sa ja rehukuljetuksista kerran viikossa. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN TARK KAI LU Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön ovat normaalia ko tieläin ta lou des ta aiheutuvaa haittaa. Tilalla on ollut sikalatoimintaa vuodes ta 1976. Toiminnan päästöt ja vaikutukset ympäristöön py sy vät entisellään. Eläinsuojarakennusten, lantavarastojen ja polttoainesäiliöiden kun toa ja tiiveyttä seurataan.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 19 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VA RAU TU- MI NEN Tilalle on laadittu pelastussuunnitelma onnettomuus- ja häi riö ti lan teiden varalle. Pelastussuunnitelma päivitetään tarvittaessa ja pe las tus viran omai nen tekee palo- ja pelastustarkastuksen tilalla sään nöl li ses ti. Tilalla on käytössä aggregaatti sähkökatkojen varalta. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Kaikki tilan lietelantalat ovat katettuja. Sikalan ilmanvaihto toimii koneel li ses ti ja poistoilma johdetaan katolta suoraan ylöspäin. Ha ke muksen mukaan toiminnanharjoittaja toimii parhaan taitonsa mu kaan olemassa olevilla resursseilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mu kaises ti kuuluttamalla 4.1. 2.2.2017 Sastamalan kaupungin vi ral li sel la ilmoitustaululla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuu lu tus ajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä. Kuu lu tus ta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 5.1.2017. Li säk si hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asian osai sil le. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai kat selmus ta. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mie li pi tei tä. Tarkastukset Vs. ympäristötarkastaja ja terveysvalvonnan johtaja osallistuivat ELY-kes kuk sen tekemälle tarkastukselle 7.6.2016. Tarkastuksella todet tiin toiminnan olevan ympäristöluvanvaraista. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto Sastamalan seu dun sosiaali- ja terveyspalveluiden terveydensuojeluviranomaiselta. Ter veyden suo je lu vi ran omai nen toteaa 24.1.2017 antamassaan lau sun nos sa, että sikalan lietteenajosta on tullut valituksia ym pä ris tö ter vey den huoltoon. Lietteenajoon tulee kiinnittää erityistä huomiota ja se on tehtävä nitraattiasetuksen ja Sastamalan seudun sosiaali- ja ter veys pal ve luiden ympäristösuojelumääräysten mukaisesti. Vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnosta. Lau sunnos ta ei annettu vastinetta. Valmisteluvastuu: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää ympäristöluvan Sas tama lan kaupungissa tiloilla Laurila 790-483-1-26 ja Runni 790-483-4-27, osoitteessa Kulmuntilantie 16, 38300 Sastamala si jait se val le Johanna

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 20 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 Laurilan lihasikalalle. Kyseessä on olemassa ole va toiminta, jolla ei aikaisemmin ole ollut ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa. Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n ja ym päris tön suo je lu ase tuk sen 2 1 mom. 10 kohdan mukaisen ym pä ris tö luvan. Annettu lausunto on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä nou dat taa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Toiminnan laajuus 1. Ympäristölupa myönnetään enintään 1085 lihasialle. (YSL 48, 49 sekä YSA 15 ) Lannan varastointi ja käsittely 2. Lietelannan varastointitilavuutta tulee tilalla yhteensä olla käy tet tävis sä vähintään 2170 m 3 (2 m 3 eläintä kohden). Rakenteiden ja materiaalien tulee täyttää maa- ja met sä ta lous mi nis teriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4). Lanta- ja virtsasäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. (YSL 49 ja 52, VnA 931/2000, YSM 17 sekä NaapL 17 ) 3. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) ja lie te lan nan varastointitilavuuksien osalta ennen 1.4.2015 käyttöön ote tuis sa lantaloissa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita sekä Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo je lu määräyk siä. (YSL 49 ja 52, VnA 931/2000, VnA 1250/2014 sekä YSM 17 ) 4. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävästi lannan le vityk seen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden. Luvan mu kai sel la enimmäiseläinmäärällä on oltava käytettävissä lannan le vi tyk seen soveltuvaa peltoa vähintään 120,6 ha tai muu hyväksytty lan nan käsittelysopimus. Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuo den välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liu koi nen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suun ni tel laan joko lanta-analyysin tai nitraattiasetuksen (1250/2014) liit tees sä 2 esitettyjen taulukkoarvojen perusteella. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokat ta va maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ot ta mat ta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Alle 100 metrin etäisyydellä häiriintyvistä kohteista sijaitsevilla pel to loh koil la muokkaus on tehtävä neljän (4) tunnin kuluessa tai le vi tyk ses sä on

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 21 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 käytettävä soveltuvaa sijoitus- tai letkulevintä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen se kä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joil le ei levitetä lantaa. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pel loil le ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muu ta kaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toi min nan har joit ta ja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten pe rus teel la osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pi laan tu mis vaa raa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia va littaes sa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naa pu reil le aiheutuva hajuhaitta. Levitysajankohdan valinnassa on huo mioi ta va sääolosuhteet mahdollisuuksien mukaan. Lannan kä sit te lyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien ai ka na. (YSL 17, 49, 52 ja 70 sekä VnA 1250/2014, NaapL 17 ) Jätevesien käsittely 5. Mikäli mahdollista, niin talousjätevesien käsittely tulee järjestää liit tymäl lä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Viemäriverkostojen ul kopuo li sil la alueilla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta ta lous ve sien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. (YSL 52, 155 ja 156 sekä VnA 209/2011) Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen 6. Vaarallinen jäte on toimitettava vaarallisen jätteen vas taan ot to pistee seen tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen käsit te lyyn. (YSL 52 ja 58, YSA 15 sekä JäteL 6 ja 13 ) 7. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vä hen tämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava hyö tykäyt töön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hy väk sy tyl le toimijalle. Jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä vä hintään kuusi vuotta. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 8, 12,13, 15, 118 ja 119 ) 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen kä sit te lylai tok seen. Mikäli tilalla säilytetään raatoja, tulee ne säilyttää asian mukai ses ti kylmälaitteessa. (YSL 54 ja 58 sekä JäteL 6, 15 ja 17 ) Varastointi 9. Raaka-aineet, tuotteet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsi tel tä vä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, ros kaantu mis ta, pölyämistä, kohtuutonta hajuhaittaa tai pi laan tu mis vaa raa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ym pä ristöl le. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 6,72 ja 73 ) 10. Maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt on sijoitettava kantavalle, tiiviil le alustalle, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä pois. Säi liöi den tulee olla alustastaan riittävästi irti. Säiliöt on varustettava sel lai sil la

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 22 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 teknisillä ratkaisuilla, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maa pe rään. Vähimmäisvaatimuksena on laponesto ja suosituksena yli täytönes tin. Säiliöt on tarkastutettava 10 vuoden välein. Muut öl jy tuot teet tulee säilyttää tiiviillä alustalla niin, että estetään vuodot maa pe rään. Mahdollisia vuotoja varten tuotteet on säilytettävä ti las sa, josta vuodot voidaan kerätä talteen. Kaikkien öljytuotteiden vä lit tö mäs sä läheisyydessä tulee olla varattuna imeytysainetta. (YSM 9 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 134 ) Raportointi 12. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennes sä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yh teen veto, joka sisältää: - tiedon eläinmääristä - kaikista toiminnasta syntyvistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä se kä kuljetus- ja käsittelytavoista - tiedot mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ym päris tö vai ku tuk sis ta ja päästöistä - viimeisimmän lanta-analyysin tulokset. Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito ja ana lyy si tu lok set on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuo del ta viranomaisia varten. Vuosiraportoinnin tarkistamisesta peritään mak su YSL 205 :n ja Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen maksutaksan mukaisesti. (YSL 62 ja 205, YSA 15 sekä JäteL 118, VnA 1250/2014 12 ) Selvilläolo 13. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ym pä ris tö vai kutuk sis ta, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä hai tal lis ten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (sel vil lä olo vel vol li suus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ym pä ris tön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pi laan tu mis ta ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mah dol li sim man vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa pääs töt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vä häi sik si. (YSL 6 ja 7 ) Ilmoitusvelvollisuus 14. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipy mät tä ilmoitettava: 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi ol la vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan nou dat ta mi seen. Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaih tu mises ta. Ilmoitus on tehtävä kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 23 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 (YSL 170 ) 15. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liit ty vän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke hit ty mi ses tä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 53 ) Muut määräykset 16. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia sään nök siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ym pä ris tönsuo je lu lain 70 :n nojalla. (YSL 70 ) Päätöksen perustelut Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa annet tu ja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain se kä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut: Eläinsuojaan voidaan sijoittaa luvan mukainen eläinmäärä. Luvassa myön ne tyl le eläinmäärälle tulee olla lannantuotantoa vastaava me netel mä lannan hyödyntämiselle. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilaa tulee olla eläinten lannantuotantoa vastaava mää rä. Lannan varastointitilavuuksien osalta ennen 1.4.2015 käyt töön otetuissa lantaloissa sovelletaan siirtymäsäännöksen (220/2015) mukaisesti valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) an net tu ja määräyksiä. Uutta ympäristö- tai rakennuslupaa haettaessa py ri tään eläintenpitoon liittyvä kokonaisuus saamaan nykyisten ase tus ten mukaiseksi. Vireille tulevan hakemuksen perusteella ti la vuus vaa ti muksia koskevat muutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Lie te lan ta ti la vuuden on todettu käytännössä riittävän asetuksen (931/2000) mukaisilla vähimmäisvaatimuksilla haetulle eläin mää räl le. Lannan kuljetuksessa ja levityksessä on huomioitava varsinaisen pel to lan noi tuk sen lisäksi myös siitä aiheutuva hajuhaitta. Toi min nas ta ei saa aiheutua vesistön tai pohjaveden pilaantumista, eikä koh tuu ton ta rasitusta naapurustolle. Lupamääräys voi olla ym pä ris tön suo je lu lain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yk si löi tyä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi, jos se on tarpeen luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi. (Lupamääräykset 2,3 ja 4) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ym päris tön pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 5) Toiminnassa syntyvät jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava asianmu kai seen vastaanottopisteeseen tai laitokseen, jolla on lupa kä si tel lä jätteitä. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on tek ni ses ti

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 24 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jä te lais sa määritellään millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lu pa määräyk set 6,7, ja 8) Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edel lyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raa ka-ai neiden, tuotteiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden va ras toinnis sa ja käsittelyssä. (Lupamääräykset 9 ja 10) Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy edellyttää myös va rau tu mis ta häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä riittävää tiedotusta. (Lu pa määräys 11) Raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ym pä ristö vai ku tuk sis ta ja haitallisten vaikutusten vä hen tä mis mah dol li suuk sis ta. (Lupamääräys 13) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toimin nan lopettaminen tilalla edellyttää mm. varastoitujen jätteiden ja toiminnan aiheuttamien ympäristöriskien poistamista. Lu pa mää räyk sellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa ti lan teissa. (Lupamääräys 14) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdol li suuk sia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kus tannuk sia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toi min tansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Lu pa määräys 15) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsää dän töä sekä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lu pa määräys 16) LUVAN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muut tami nen edellyttää uutta lupaa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-7, 11, 16-17, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 70, 83 85, 87, 94, 123, 134, 154 156, 170, 172, 181, 190-191, 198 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11-15 :t Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15-17, 24, 72, 73 ja 118 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010, ym pä ris tö mi nis te riö Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve-

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 25 Ympäristöjaosto 5 21.02.2017 siin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri ver kos tojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (YSM 1.7.2013) ja jätehuoltomääräykset (JHM 29.9.2015) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 950 euroa lu pa ha ke muk sen vireille tullessa voimassa olleen Sastamalan seudun sosiaali- ja terveys lautakunnan hyväksymän taksan mu kai ses ti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 23.2.2017. KORVATTAVAT LUPAPÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Vammalan seudun kansan ter veys työn kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston 12.4.1976 antaman terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan kaupunki Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen, p. 0400 805 432 terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen, p. 050 550 1176

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 26 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 Ympäristöluvan myöntäminen Sastamalan kaupungille asfalttijätteen murskaukselle, varastoinnille ja hyödyntämiselle 638/11.01.00/2016 YMPJAOST 21.02.2017 6 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus as falt tijät teen murskaukselle, varastoinnille ja hyödyntämiselle LUVAN HAKIJA Sastamalan kaupunki Yhdyskuntatekniikka Aarnontie 2 A 38201 SASTAMALA Yhteyshenkilöt: Jouni Kankaanpää p. 050 512 1682, Pasi Lähteenmäki p. 050 351 2216 LAITOS JA SEN SIJAINTI Asfalttijätteen murskaus ja varastointi tapahtuu kiinteistöllä 790-465-6-34, Vinkin teollisuusalueella Sastamalassa. As falt ti murs kaa hyödynnetään katujen rakennekerroksissa Sastamalan Vam ma lan alueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n ensimmäisen mo men tin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaan. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Toimivaltainen viranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 mo men tin 12 b) -kohdan mukaisesti kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai nen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja ter veys lau ta kunnan ympäristöjaosto. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus on tullut vireille 27.9.2016. Hakemusta on täydennetty 28.11.2016 kartalla hyödyntämiskohteista ja 27.1.2017 on toimitettu tar ken nuk sia murskaamon toiminta-ajoista ja polttoaineiden va ras toinnis ta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAA- VOI TUS TI LAN NE Kyseessä on uusi toiminta, joten sillä ei ole aiempia lupia. Asfalttijätteen murskaus- ja varastointipaikka on merkitty Sas ta ma lan kaupungin keskustan asemakaavayhdistelmässä teollisuus- ja va ras tora ken nus ten korttelialueeksi, T-3. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Asfalttijätteen murskaus- ja varastointitoiminta sijoittuu Sastamalan

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 27 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 kau pun gin omistamalle kiinteistölle 790-465-6-34, Ahertajankadun ja Lam min suon tien risteykseen, Vinkin teollisuusalueella. Ahertajankadun ympäristö on luonteeltaan väljästi rakennettua teol lisuus aluet ta metsämäisessä ympäristössä. Lähimmät vakituiseen asumi seen käytettävät kiinteistöt sijaitsevat Punkalaitumentien toi sel la puolella, noin 150 metrin etäisyydellä murskaamosta. Murskausaluetta lähimmät pohjavesialueet ovat 0291203 Roismala noin 250 metrin päässä ja 0291201 Houhajärvi A noin 350 metrin pääs sä murskaus- ja varastointikiinteistön reunasta. Houhajärvi A on ve den han kin taa varten tärkeä pohjavesialue, jolla sijaitsee Sas ta ma lan Veden vedenottamon lähin käytössä oleva kaivo noin 2 ki lo met rin etäisyydellä murskaus- ja varastointialueesta. Roismalan poh ja ve si alue on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Lähin Natura 2000-alue on FI0350002 Han hi jär vi-kes ki nen-ta pio lanjär vi, joka sijaitsee noin 3 kilometrin päässä murskaus- ja va ras toin tialu eel ta. Asfalttimurskeen tulevat käyttökohteet sijaitsevat Sastamalan Vam malan alueella. Käyttökohteet vuonna 2017 ovat Kyrönsuonkatu, Pik kusuon ka tu ja Pihakatu Ojansuun kaupunginosassa, Kim pu rin ku ja, Kalliokuja ja Lehtokuja Varilassa sekä Suutarinkuja Nuupalassa. Tu levia käyttökohteita, joiden toteutusvuosi on avoinna ovat Ait ta lah den katu, Sylväänkatu ja Kilpinokankatu keskustan alueella, Nar van tie, Murronkatu, Valpurinkatu, Nupunkatu ja Kutunpolku Marttilassa, Helaan tie ja Toravantie Lousajassa sekä Mäntykatu, Moisionkatu ja Härmän ka tu Nuupalassa. Lisäksi mursketta käytetään tarvittaessa Lousajan, Varilan, Marttilan ja Sileekallion alueiden muidenkin ka tu jen perusparannuksien yhteydessä. Asfalttimurskeen hyö dyn tä mis koh teet eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Asfalttijätettä välivarastoidaan murskaukseen käytettävällä tontilla kerral laan 5000-8000 t, enintään 10 000 t (5 000 m 3 ). Murskaus teh dään siirrettävällä murskaimella, jolla voidaan murskata esimerkiksi 7000 t asfalttijätettä viikossa. Murskaus tapahtuu 2-3 vuoden välein ke vät tal visin, noin yhden viikon aikana ja normaaleina työaikoina klo 7-16 välisenä aikana. Välivarastoon tuodaan vuosittain noin 3000 t (1500 m 3 ) asfalttijätettä. Asfalttimurska painaa noin 2 tonnia kuu tio ta kohden. Asfalttimurske käytetään kadun rakennekerroksen saneerauksessa 20 cm paksuisena kerroksena korvaamaan osa kivimurskeesta. As falt timurs ke levitetään kadulle kylmänä kuorma-auton lavalta ja muo toil laan joko tiehöylällä tai isolla kaivinkoneella. Tiivistys tehdään kui va na normaalilla jyräkalustolla. Tien kulutuspinnassa käytetään sekä kal liomurs ket ta että asfalttimursketta. Katualueen perusparannus käy tettäes sä asfalttimurskaa ei poikkea normaalista maan ra ken nus työs tä. Asfalttimurskaa tuodaan paikalle vain tarvittava määrä Aher ta jan ka dun

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 28 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 varastointialueelta. Tiedot vedenhankinnasta ja viemäröinnistä Murskauksen yhteydessä ei käytetä vettä eikä jätevesiä synny. Raaka-aineet Raaka-aineena käytetään Ahertajankadulla välivarastoitua ja murs kattua, normaalina tieverkon päällysteenä käytettyä asfalttijätettä. Kemikaalit ja polttoaineet Prosessissa ei käytetä kemikaaleja. Murskauslaite on polt to moot to rikäyt töi nen. Polttoaineita varastoidaan murskausalueella vain vä li ai kaises ti vähäisiä määriä murskauksen aikana. Polttoaineet va ras toi daan hyväksytyssä polttoainesäiliössä. Kuorma-autoja ei tankata murs kaukseen käytettävällä kiinteistöllä. Energian käyttö Hakemuksen mukaan energian käyttö ei poikkea normaalin maan raken nus työ maan energian käytöstä. Energiana käytetään polt to ai net ta työkoneissa ja kuorma-autoissa. Energian käytön tehokkuuteen py ritään vaikuttamaan hyvällä työmaasuunnittelulla. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA PÄÄSTÖISTÄ Jätteet Murskausalueella ei hakemuksen mukaan synny jätettä. Koneita ja laittei ta ei huolleta murskausalueella. Päästöt ilmaan Kierrätysasfaltti ei hakemuksen mukaan juuri pölyä raaka-aineen si sältä män bitumin ja kosteuden ansiosta. Pölyäminen on huo mat ta vas ti vähäisempää, kuin käytettäessä vastaava määrä luon non ki vi ai nes ta. Työkoneiden päästöt murskausalueella ovat vähäisiä, koska murskaus ta tehdään vain noin joka toinen tai kolmas vuosi lyhyissä jak soissa. Melu ja tärinä Hankkeella on paikallinen ja lyhytaikainen vaikutus melupäästöihin ja tärinään. Melupäästöt syntyvät työssä tarvittavista työkoneista ja as faltti jät teen murskauksesta. Asfalttimassan tiivistys tien ra ken ne ker rokseen aiheuttaa vähäistä tärinää käyttökohteessa. Liikenne Asfalttimurskeen käyttö tierakentamisessa aiheuttaa tilapäisen lii kenteen lisääntymisen työkohteen ja Ahertajan kadun välillä. As falt ti murske ajetaan paikalle kuorma-autoilla Ahertajankadun va ras toin ti alu eel ta.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 29 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Asfalttijätteen murskauksesta aiheutuva ja kunnostuskohteissa ra kenta mis ai kai nen melu voivat aiheuttaa paikallista ja lyhytkestoista hait taa yleiselle viihtyvyydelle. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Asfalttijätteenmurskaamon ja varastointialueen toiminta ei ha ke muk sen mukaan aiheuta vaikutuksia luontoon tai luon non suo je lu ar voi hin. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Murskaus- ja varastointialueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse ve sis tö jä. Uudelleen käytettävä purkuasfaltti saneerauskohteissa ei poik kea alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. Asfaltin sisältämää bi tumia pidetään yleisesti kemiallisesti reagoimattoman aineena, jo ka ei reagoi helposti muiden aineiden kanssa. Bitumi ei haihdu, ha joa tai muutu luonnossa. Bitumi ei liukene veteen eikä siitä liukene ai nes osia veteen. Bitumi sisältää kuitenkin pieninä pitoisuuksina po ly aro maat ti sia hiilivetyjä (PAH) ja raskasmetalleja. Niiden liu ke ne mi nen veteen bitumista tai asfaltista on kuitenkin erittäin vähäistä. Hank keel la ei ole vaikutuksia vesistöihin. Vaikutukset maaperään Hakemuksessa esitetystä normaalista toiminnasta ei aiheudu pääs tö jä maaperään. Polttoaineiden joutuminen maahan työkoneiden tank kauksen yhteydessä on enimmillään yksittäinen sa tun nais pääs tö. HAKIJAN ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) KÄYTÖSTÄ Asfalttijätteen hyödyntäminen katurakentamisessa säästää luon non varo ja. Kierrätettävät materiaalin ominaisuudet tulevat hyö dyn ne tyk si parhaalla mahdollisella tavalla. Uusiomateriaalin käyttö ja kul jet ta mi nen lähialueelta vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä ver rat tu na luonnonkivimurskeeseen, jota käytettäessä kuljetusmatkat oli si vat pidempiä. BAT ja BEP yleisesti: Murskaus- ja päällystealalle ei toistaiseksi ole laadittu yleis eu roop pa laisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyt tö kel poi se na voidaan kuitenkin pitää kaikkia raaka-aineidenkulutuksen ja ym pä ris tövai ku tus ten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuo tan to proses sien optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, sään nöl li set huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen hen ki lö kun nan käyttö. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja varautumisesta poik keuk sel li sin tilanteisiin on kuvattu hakemuksessa seuraavasti: Toiminnan riskit eivät poikkea tavallisen maanrakennustoiminnan riskeis tä. Merkittävin ympäristöriski on työkoneiden tankkauksen yh tey-

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 30 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 des sä maastoon tai asfalttimurskaan pääsevä polttoaine. As falt ti murskaan päässyt polttoaine liuottaa haitta-aineita. Mikäli polt to ai net ta pääsee asfalttimurskan joukkoon, saastunut aines poistetaan ja toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn. VAKUUS Hakija ei esitä asettavaksi jätteenkäsittelytoiminnan YSL 59 :n mukais ta vakuutta. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaa topaik ka toi min taa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kus tan nuk set toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huo mioon ottaen vähäiset. Alueelle varastoidaan vain hyö dyn tä mis kel pois ta asfalttijätettä enintään 10 000 t kerrallaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mu kaises ti kuuluttamalla 28.11. 27.12.2016 Sastamalan kaupungin vi ral li sella ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä Sastamalan seudun so si aa lija terveyspalveluiden internet-sivuilla. Asiakirjat ovat olleet jul ki ses ti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sas ta ma lan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyr vään Sanomissa 1.12.2016. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tie do tet tu tiedossa oleville asianosaisille. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä, eikä jär jes tet ty katselmusta. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Sastamalan kaupun gin terveydensuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan Elinkeino- lii kenne- ja ympäristökeskukselta. Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomainen 8.12.2016: Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ei ole huo mautet ta vaa ympäristölupahakemuksesta, mikäli toimintaa har joi te taan ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 28.12.2016: Pirkanmaan ELY-keskus on tutustunut ympäristölupahakemukseen ja toteaa siitä seuraavaa: Asfalttimurske soveltuu hyvin katujen rakennekerroksissa hyö dyn net täväk si ja sen avulla voidaan vähentää neitseellisten raa ka-ai nei den, kuten kalliomurskeen käyttöä. Jätelain (646/2011) etu si ja jär jes tyk sen (8 ) mukaisesti toiminnassa tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, et tä asfalttijäte ensisijaisesti kierrätettäisiin uusioasfaltin raa ka-ai neek si ja vasta toissijaisesti hyödynnettäisiin muulla tavoin. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on luettelo suunnitelluista as falt timurs keen hyödyntämiskohteista. Niistä kaksi, Mäkelänkatu ja Pent ti-

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 31 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 län ka tu, sijaitsevat pohjavesialueella (Roismala, II luokka). Ha ke mukses sa ei ole tarkemmin kuvattu pohjavesialueen ominaisuuksia, ku ten pohjaveden pinnankorkeutta, eikä siitä käy ilmi, onko as falt ti murs keesta liukenevien haitta-aineiden määriä tutkittu. Edellä mai ni tun vuoksi ELY-keskus katsoo, ettei hyödynnettävän as falt ti murs keen pohjavesivaikutuksia pystytä nykyisten tietojen avulla ar vioi maan kattavasti ja suosittelee, että asfalttimurske hyödynnettäisiin vain pohjavesialueen ulkopuolisilla katualueilla. Lisäksi ELY-keskus to teaa, että asfalttimurskeen hyödyntämisen loputtua tulee to teu tu neet hyödyntämisalueet ja -määrät merkitä tiealueita koskeviin asia kir joi hin, jotta ne ovat tiedossa tiealueella tulevaisuudessa tehtäviä kai vu töi tä varten. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että asfalttijätettä murs ka taan Sastamalan kaupungin omistamalla teollisuuskiinteistöllä 790-465-6-34 siirrettävällä murskaimella. Murskausta esitetään teh tä vän kevättalvella 2-3 vuoden välein, kerrallaan noin viikon ajan. Murs kaus toi min nas ta tehdään erikseen meluilmoitus. ELY-keskus kat soo, ettei murskaustoimintaa voida käsitellä erillisellä me lu il moi tuk sel la, koska ympäristönsuojelulain (527/2014) 118 :n mukaisesti me lu il moi tus ta ei tule tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toi min nas ta. Meluasiat tulee käsitellä osana ympäristölupahakemuksen kä sit te lyä. Vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnoista. Hakija to teaa 13.1.2017 antamassaan vastineessa, että asfalttimursketta tul laan hyödyntämään vain pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla. As falt timurs keen hyödyntämisalueet ja -määrät tullaan mer kit se mään kohteiden asiakirjoihin. Valmisteluvastuu: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää Sastamalan kau pun gil le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan as falt ti jät teen murskaamiseen ja varastoimiseen kiinteistöllä 790-465-6-34 Vin kin teollisuusalueella ja asfalttimurskeen hyötykäyttöön katujen pe rus paran nus koh teis sa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnot ja niistä annettu vastine on huomioitu lupamääräyksistä ilme ne väl lä tavalla. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä nou dat taa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Toiminta 1. Laitoksella saa varastoida enintään 10 000 t pilaantumatonta as faltti jä tet tä (17 03 02) kerrallaan. Jäteasfalttia saa varastoida alu eel la enintään 3 vuotta ennen sen hyödyntämistä. (YSL 58, VNa 331/2013

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 32 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 3 ) 2. Alueella ei saa vastaanottaa muita jätteitä kuin jäteasfalttia. Lai toksel la ei saa hyödyntää tai varastoida sellaista jäteasfalttia, joka on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Toiminnanharjoittajan on ennen jä te asfalt ti erien vastaanottoa varmistuttava niiden vas taan ot to kel poi suu desta. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole täs sä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava lai tok seen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 6, 16 ja 17, JäteL 29, JäteA 22 ) 3. Toiminnasta ei saa aiheutua maiseman rumentumista, ympäristön ros kaan tu mis ta tai muuta epäsiisteyttä. Mahdollisessa va hin ko ti lantees sa kaan ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pi laantu mis ta, terveyshaittaa tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 52 ) Päästöt ilmaan 4. Pölyämisestä ei saa aiheutua haittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteis sa. Tarvittaessa pölyämistä on ehkäistävä teknisin ratkaisuin tai kastelulla. (YSL 52, NaapL 17 ) Päästöt vesiin 5. Kiinteistön hulevesistä ei saa aiheutua pinta- ja pohjaveden pi laan tumis vaa raa. (YSL 52 ) Melu ja tärinä 6. Toiminta murskausalueella tulee järjestää siten, että lähimmillä asumi seen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ek viva lent ti ta son päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. (VNp 993/1992 2 ) Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Vaarallisiksi luokiteltavat jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmu kai ses ti merkityissä astioissa tiivispohjaisella alustalla siten, et tä vuototapauksissa vaarallinen jäte saadaan kerättyä hallitusti tal teen ja ettei jätteistä muutoinkaan aiheudu vaaraa tai haittaa ym pä ris töl le tai terveydelle. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa kes ke nään. (JäteL 16 ja 17 ) 8. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan re kis te röity neel le jätteenkuljettajalle. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimitettava vaa rallis ten jätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavalle vas taan ot ta jalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteiden mää räs tä ja laadusta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä eril leen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jät teet on ensisijaisesti hyödynnettävä materiaalina ja toissijaisesti ener gia na. Jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kuusi vuotta. (Jä tel 15, 29

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 33 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 ja 119 ) Varastointi 9. Polttoaineiden ja jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maa pe rän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista. (YSL 16, 17, 52 ja 58 se kä JäteL 6,72 ja 73, YSM 9 ) Paras käytettävissä oleva tekniikka 10. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja mah dol li suuk sien mukaan otettava käyttöön tällaisia tekniikoita. Parasta mah dol lis ta tekniikkaa on hyödynnettävä niin, että päästöt, ener gian ku lu tus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vä häi set. (YSL 6-8 ja 53 ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Häiriötilanteissa, mahdollisissa onnettomuuksissa ja muissa poikkeuk sel li sis sa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa ai heu tua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätteitä, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällais ten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen tor jumi sek si ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Kyseisistä ti lan teista on ilmoitettava viivytyksettä Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo jelu vi ran omai sel le. Tarvittaessa tulee valvovan vi ran omai sen kanssa sovitusti tarkkailla häiriötilanteesta aiheutuneita ym pä ris tö vai ku tuk sia. (YSL 52, 134 sekä YSA 15 ) 12. Toiminnanharjoittajan tulee pitää ajan tasalla on net to muus ti lan teisiin varautumista koskeva suunnitelma. Ajantasainen suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le aina mahdollisimman pian suunnitelman päivitysten jäl keen. (YSL 52) Vastuuhenkilö 13. Toiminnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka huolehtii laitoksen toimin nas ta, hoidosta ja siitä, että toimintaa harjoitetaan lupaehtojen mukai ses ti. Vastuuhenkilöllä tulee olla kyseiseen tehtävään riittävä asiantun te mus. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Sas tama lan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toi min nan aloittamista. Muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä. Toi min nan har joit taja on vastuussa myös käyttämiensä urakoitsijoiden osal ta, että toiminta-alueella noudatetaan tämän luvan määräyksiä. (JäteL 141 ) Tarkkailu ja raportointi 14. Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvistä ympäristönsuojelun kannal ta merkittävistä toimista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kir jan pi toon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: - vastaanotetun asfalttijätteen määrä ja murskauspäivät - päästöt ilmaan

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 34 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 - vaaralliset kemikaalit/polttoaineet (kauppanimi ja vuo tui nen käyttömäärä) - toiminnassa syntyneiden tavanomaisten jätteiden ja vaa ral lis ten jätteiden laatu ja määrä sekä toimituspaikka ja käsittely; - häiriöt, poikkeukselliset tilanteet ja onnettomuustilanteet se kä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet ja otetut tarkkailunäytteet; Jätteet tulee luokitella jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. (JäteL119, JäteA 22, YSL 62, VNa 179/2012) 15. Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun lop puun mennessä toimitettava Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le edellistä vuotta koskeva raportti, josta ilmenevät edel lä määräyksessä 14 eritellyt tiedot sekä ajantasaiset laitoksen yh teys henki lön yhteystiedot. Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito, ana lyy si tu lok set, käyttöpäiväkirjat ja mittaustulokset, on säilytettävä vä hin tään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisia varten. Vuo si ra por toin nin tarkistamisesta peritään maksu YSL 205 :n ja Sas ta ma lan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mu kai ses ti. (JäteL 119, YSL 62 ) Selvillä olo 16. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ym pä ris tö vai kutuk sis ta, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä hai tal lis ten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (sel vil lä olo vel vol li suus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ym pä ris tön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Toi min nan har joit ta jan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mah dol li sim man vähäisiksi. (YSL 6 ja 7 ) Ilmoitusvelvollisuus 17. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä: 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi ol la vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan nou dat ta mi seen. Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaih tu mises ta. Ilmoitus on tehtävä valtion valvontaviranomaiselle, jos ym pä ris tö lu van myöntää valtion ympäristölupaviranomainen, ja muutoin kunnan ym päris tön suo je lu vi ran omai sel le (YSL 170 ) Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnanharjoittaja vastaa laitoksen toiminnan päätyttyä tar vit tavis ta toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vai ku tus ten selvittämiseksi. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vii meis tään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Sas ta ma lan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yk si tyis koh tai nen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa kos ke-

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 35 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 vis ta toimista sekä arvio kohteen maaperän puhtaudesta ja tar vit ta vis ta jatkotutkimuksista. (YSL 94 ) Vakuus 19. Jätteen laatu ja toiminnan luonne huomioon ottaen vakuutta ei vaadi ta (YSL 59 ) Muut määräykset 20. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia sään nök siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ym pä ris tönsuo je lu lain 70 :n nojalla. (YSL 70 ) RATKAISUN PERUSTELUT Päätöksen perustelut Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa annet tu ja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain se kä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaa ti muk set, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräysten perustelut Jätteen hyödyntäminen ja käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. (Lupamääräys 1) Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon hakijalla ei ole lupaa, ei palauteta takai sin, on luvan saaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Lupamääräys 2) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttä mään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jätelain mukaan jä tet tä on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa ai heu tua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen mu kaan laitoksen, joka käsittelee jätettä, toiminta ei saa aiheuttaa ha ju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rin nas tet ta vaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (Lupamääräys 3) Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Mää räykset ilmansuojelusta on annettu, jottei toiminnasta aiheutuisi ym pä ris tössä terveys- tai viihtyvyyshaittaa. (Lupamääräys 4) Toiminnasta ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (Lupa mää räys 5) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on mm. asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 36 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. Lai toksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on ra joi tet tu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Toi min nan luonne huomioon ottaen ei ole todennäköistä, että toi min nas ta syntyisi häiritsevää melua, täten erillistä meluselvitystä ei ole määrätty tehtäväksi. (Lupamääräys 6) Vaarallisesta jätteestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain periaatteiden mukaisesti on pyrittävä sii hen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jät teet pyritään ensisijaisesti hyödyntämään. Jätteistä on ensisijaisesti py rit tä vä hyödyntämään niiden sisältämä aine ja toissijaisesti ener gia. (Lupamääräykset 7-8) Varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttä mään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 10) Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riit tä västi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä. Haitallisten ym pä ris tö vai ku tusten ennaltaehkäisyyn liittyy myös varautuminen mahdollisiin häi riö- ja onnettomuustilanteisiin. (Lupamääräykset 11-13 ja 16) Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristöluvassa on annettava tar peel liset määräykset mm. toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta. Ym pä ristön suo je lu lain mukaan luvassa on myös määrättävä siitä, mi ten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toi mi tetaan valvontaviranomaiselle. Laitteiden tarkkailua koskevat mää räyk set on annettu, jotta voidaan varmistaa niiden toimivuus ja es tää mahdolliset haitat ennakolta. Käyttö- ja päästötarkkailujen kir jan pi toa sekä raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen val von nan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuo si ra portin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Lu pa mää räyk set 14-15) Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvovalle vi ranomai sel le, jotta tämä voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. Mi kä li ilmoituksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, voi val vo va viranomainen kehottaa hakijaa hakemaan lupaa toiminnan olen nai sel le muuttamiselle. (Lupamääräys 17) Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin siten, että alueen kun nos ta mises ta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voi daan päättää ajoissa. (Lupamääräys 18) Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaan toiminnanharjoittajan, joka harjoit taa jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa on asetettava toi min-

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 37 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 nan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävän suuri vakuus tai esitettävä vastaava muu järjestely asianmukaisen jätehuollon var mis tami sek si. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaa to paik ka toimin taa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kus tan nuk set toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huo mi oon ottaen vähäiset. (Lupamääräys 19) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsää dän töä sekä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lu pa määräys 20) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muut tami nen edellyttää uutta lupaa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-7, 16-17, 22, 27, 39-40, 42-44, 48-49, 52-54, 58-62, 70, 83-89, 94, 134, 170, 172, 190-191 ja 205 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2-6 ja 11-15 Jätelaki (646/2011) 6, 11, 15-17, 29, 72-73, 118 120 Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 20, 22 ja 37, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sotesin) jä sen kuntien (Punkalaidun ja Sastamala) yhteiset ym pä ris tön suo je lu mää räyk set 9 YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Jätteiden käsittelyä koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1200 euroa asian vireille tullessa voimassa olleen Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 23.2.2017. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Pirkanmaan ELY-keskus Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöjaosto

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 38 Ympäristöjaosto 6 21.02.2017 tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla virallisella ilmoitustaululla Sastamalassa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Heidi Leppinen, p. 0400 805 432 terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen, p. 050 550 1176

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 39 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 Maa-aines- ja ympäristöluvan myöntäminen kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen S & P Kuljetus ja Kone Oy, Sastamala 516/11.01.00/2016 YMPJAOST 21.02.2017 7 Hakija: S & P Kuljetus ja Kone Oy Liperintie 14 38460 Sastamala Yhteyshenkilö: Heikki Pärssinen puh. 0400 631 050 TOIMINTA, JOLLE HAETAAN MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPAA Maa- ja kiviaineksen otto sekä kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus siirrettävällä kivenmurskaamolla Sastamalan kaupungissa Mouhijärven Mustianojalla tiloilla Kapalo (kiinteistötunnus 790-558-4-37) ja Junttu (790-558-4-88). Suunniteltu ottomäärä on 591 000 m 3 ja ottamisaika 10 vuotta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain (555/1981) 4 ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7e. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 a :n ja ympäristönsuojelulain 34 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen ( 713/2014) 2 :n 1 momentin kohtien 6a ja 6b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. ASIAN VIREILLETULO Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on tullut vireille 9.8.2016 ja sitä on täydennetty kaivokartoituksella 28.10.2016, meluselvityksellä 1.11.2016 ja luontoselvityksen tarkennuksella 17.11.2016. Luontoselvityksessä havaittiin rauhoitettu valkolehdokki, johon luvan hakija haki luvan poiketa valkolehdokin rauhoitussäädöksestä, hakemusta täydennettiin siltä osin 3.2.2017 ELY:n päätöksellä sekä päivitetyllä hulevesisuunnitelmalla ja kallioperätiedoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Toiminnanharjoittaja on vuokrannut 30.6.2015 tehdyllä sopimuksella 16,53 ha suuruisen alueen toimintakiinteistöjen omistajilta, vuokrasopimus on voimassa 31.12.2025 saakka, jatkoajasta neuvotellaan erikseen. Vuokra-alue on rakentamaton. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (29.3.2007), Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (8.1.2013) ja 2. vaihemaakuntakaavassa (28.12.2013) ei ole aluetta koskevia merkintöjä.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 40 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaluonnoksessa suunnitelma-alue on merkitty kiviaineshuollon kannalta tärkeäksi alueeksi, EOk. Kaakkoiskulmasta alue rajautuu Läänin Kuljetus Oy:n omistamaan kalliokiviaineksen otto-, louhinta- ja murskausalueeseen ( lupa päättynyt). Kiinteistö ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 1.2.2017 antanut luonnonsuojelulain 48 mukaisen päätöksen poikkeamislupahakemuksesta. SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu toiminta sijaitsee Haaviston Saarenmaan kallioalueella Sastamalan kaupungissa Mouhijärven Mustianojalla tiloilla Kapalo (kiinteistötunnus 790-558-4-37) ja Junttu (790-558-4-88). Toimintakiinteistöjen kokonaispinta-ala on noin 64,6 hehtaaria, josta ottoalueen kokonaispinta-ala on 16,53 ha. Alueen läpi kulkee sorapäällysteinen Vyöhihnantie, jota pitkin on noin 900 metrin matka Kyröntielle (seututie nro 249). Tien varrella ei ole asutusta, sitä käytetään puun ja maa-ainesten kuljetuksiin. Pirkanmaan POSKI-hankkeessa alue on määritelty maa-aineksenottoon soveltuvaksi alueeksi (M, hankkeen kohdenro 4, Haavisto, Saarenmaa). Aluetta ei ole luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi kallioalueeksi, ottoalueen eteläpuolella noin 500 metrin päässä oleva Porttivuorten kallioalue on määritelty paikallisesti arvokkaaksi. Kallion arseenia ei ole tutkittu, mutta POSKI-hankkeen kallioperätutkimuksia on tehty lähialueella ja ASROCKS-hankkeen yhteydessä otettiin lähialueelta arseeninäytteitä, joiden pitoisuudet olivat välillä 0 9,7 mg/kg. Aluetta ei valittu ASROCKS-hankkeen jatkotutkimuskohteeksi, koska tarkoituksena oli tutkia alueita, joilla pitoisuudet ylittävät suurimman sallitun taustapitoisuusarvon 25 mg/kg Pirkanmaan alueella. Hankkeen tutkimuksissa ottoalueen kivilajit todettiin yleisesti vähemmän arseenia sisältäviksi. Pirkanmaalla maaperän arseenin taustapitoisuus on 25 mg/kg, jota käytetään vertailuarvona mm. maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa, jos taustapitoisuus on korkeampi kuin PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvo 5 mg/kg. Ottoalue sijaitsee harvaan asutulla alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee 340 metriä ottoalueen rajasta lounaaseen. Etäisyys murskauslaitokseen on lähimmillään noin 450 metriä. Ottoalueen rajasta mitatulla 500 metrin vyöhykkeellä on kaksi asuinrakennusta ja 1000 metrin vyöhykkeellä yhteensä 11 asuin- ja 2 lomarakennusta. Pohjoisen/koillisen suunnassa sijaitsevien asuinrakennusten etäisyys ottoalueen rajasta on 500 ja 540 metriä ja murskauslaitoksesta 1. vaiheessa 1000 ja 1125 metriä. Alueen koillispuolella on muutamia peltoalueita ja kaakkoiskulmastaan alue rajautuu toiseen ottoalueeseen (Läänin Kuljetus Oy). Ottoalueen länsipuolella noin 200 metrin päässä sijaitsee tukkipuun varastointialue. Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 41 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 nojalla rauhoitettuja kohteita eikä suojeltavia rakennusperintökohteita. Aluetta ei myöskään ole luokiteltu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi tai suojeltavaksi kulttuuriympäristöksi. Alueella ei ole merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä. Alueen lähistössä ei ole suojeltuja luontokohteita, lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Kelhajärven rannalla 1,8 kilometrin päässä sijaitseva Metso-Kukkolan yksityinen luonnonsuojelualue (YSA 204131) sekä Ahmausjärven läheisyydessä noin 2 kilometrin päässä sijaitsevat Pyysillan ja Järvenpään metsät (YSA 207195 ja YSA 205683). Lähimpään Natura 2000 -verkon kohteeseen ottoalueelta on matkaa yli 13 kilometriä. Syksyllä 2015 alueella tehdyssä luontoselvityksessä alue todettiin maastoltaan ja luonnonoloiltaan monipuoliseksi. Luonnonoloiltaan arvokkaimmaksi arvioitiin alueen keskiosan kalliokumpareiden vanha ja luonnontilaisen kaltainen metsä lahopuineen ja paksuine sammal- ja jäkäläpeitteineen. Lahopuilta löytyi harvinaista kääpälajistoa. Myös selvitysalueen kaakkoisosassa sijaitseva korpinen purolehto sekä eteläosassa sijaitseva etelään viettävä lehtorinne todettiin elinympäristöiltään arvokkaiksi. Selvitysalueen koillisrajan vieressä, aivan rajan lähellä, on kostean norolehdon ja varjoisan kalliojyrkänteen luonnehtima elinympäristö, jossa elää harvinainen ja alueellisesti uhanalainen (RT) pohjankorvajäkälä. Liito-oravalle suotuisaa metsää havaittiin vain vähän alueen koillisosassa. Kalliokumpareiden vanhoissa metsissä on kuitenkin koloisia haapoja, jotka saattavat houkutella liito-oravia, vaikka kallioiden mäntyvaltainen puusto ei olekaan liito-oravan ominta ympäristöä. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Suunnitellun ottamisalueen kokonaispinta-ala on 16,53 hehtaaria. Kiviaineksen laskennallinen kokonaismäärä alueella on 2 519 000 m 3. Ottaminen on vaiheistettu kuuteen osaan, tässä vaiheessa maa-ainesja ympäristönsuojelulain mukaista lupaa haetaan10 vuodeksi vaiheille 1 ja 2 noin 7 hehtaarin alueelle, jonka kokonaisottomäärä on 591 000 m 3 ja vuotuinen ottomäärä 59 100 m 3. Ottoalueen maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +101.+142 metriä siten, että alueen eteläosissa maasto on loivempaa ja kallio jyrkkenee pohjoiseen mentäessä. Maa-ainesten ottamissyvyys 0-25 m. Pohjaveden ylin korkeusasema on < + 100. Alueen puusto poistetaan ja pintamaat kuoritaan ja läjitetään ottoalueen etelä- ja lounaisrajoille estämään melun ja pölyn leviämistä häiritsevimpään suuntaan. Myös syntyvät varastokasat sijoitetaan alkuun alueen lounaiskulmaan. Toiminnan loputtua ottoalue siistitään, muotoillaan ja metsitetään vaiheittain ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Louhinnan työvaiheita ovat poraus, panostus, räjäytys ja ylisuurten kappaleiden rikotus. Murskaus tehdään siirrettävässä murskauslaitoksessa (Tielaitoksen luokitus C). Valmiita murskeita

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 42 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 varastoidaan alueella varastokasoissa ja kuljetetaan kuorma-autoilla lähiseudun rakennuskohteisiin. Louhinta suoritetaan pengerlouhintana, joka aloitetaan ottoalueen eteläosasta Vyöhihnatien eteläpuolelta. Tämä alue tasataan varastokentäksi ja tukitoimintojen alueeksi. Vaiheen 1 ainesottomäärästä n. 1/3 käytetään kentän tasaamiseen ja pengerrakenteen rakentamiseen (louhepenger). Vaiheen 1 alueella on nykytilanteessa avo-ojastoa. Se korvataan rakentamalla ojan kohdalle Vyöhihnantie suuntainen putkitus penkereen läpi. Näin turvataan hulevesien johtuminen alkuperäiseen suuntaan. Vaiheen 1 toteutusaika on n. 2 4 kk. Tämän jälkeen louhinta etenee vaiheittain pohjoissuuntaan, jolloin myös murskaus siirtyy suoritettavaksi Vyöhihnantien pohjoispuolelle. Ottoalueen pohja louhitaan vaiheissa 1 ja 2 tasoon +105 +107 (N2000) siten, että pohja viettää loivasti pohjois-etelä -suunnassa ja valumavedet johtuvat painovoimaisesti alueen kaakkoiskulmalle rakennettavaa purkuputkea pitkin alueen eteläpuoliseen maastoon ja edelleen ojastoon. Syntyvät kalliojyrkänteet porrastetaan louhimalla siten, että portaiden korkeus on n. 3 m ja etenemä (portaan vaakasuora osuus) on n. 6 m. Louhinnan jälkeen porrastasot täytetään maa-aineksella siten, että pudotus-/nousukorkeus portaalta toiselle on enintään 1,5 m. Vaihtoehtoisesti voidaan porrasrakenteen lisäksi maisemoida luiskat alueelta saatavilla ylijäämämailla kaltevuuteen 1:3. Portaiden/luiskien yläpää suojataan louhelohkareista rakennettavalla lohkareketjulla siten, että alueella liikkuvan tahaton joutuminen luiskaan estyy. Tuotantoa tehdään kysynnän mukaan 1 3 jaksossa vuodessa, noin 4 8 viikkoa kerrallaan. Louhinta- ja murskausjaksojen aikana päivittäiset työajat ovat arkisin ma-pe murskaus klo 7.00 22.00 poraus klo 7.00 21.00 räjäytykset klo 8.00 18.00 (noin 1 2 krt/viikko) rikotus klo 8.00 18.00 (tarvittaessa) PÄÄSTÖT ILMAAN Aine Vuosipäästö (t/a) CO 2 352,2 SO 2 0,11 NO x 0,996 Hiukkaset 0,6 Murskaus- ja kuljetuspölyä sidotaan vesikastelulla. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa työkoneissa ja murskaimessa. Laitteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja ne pidetään huollettuina. Kiviaineskuljetuksia toiminnasta syntyy 15 60 käyntiä vuorokaudessa. Kuljetuksia tehdään ympäri vuoden kysynnän mukaan arkisin klo 7.00 22.00 välisenä aikana. Kuljetusten arvioidaan painottuvan

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 43 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 kesäaikaan, jolloin rakentaminen ja kiviainesten kysyntä on vilkkainta. Kuljetukset tehdään Vyöhihnantien ja Kyröntien (seututie 249) kautta. Vyöhihnantie on sorapäällysteinen yksityistie, jota käytetään tukkipuun ja maa-ainesten kuljetuksíin, tien varrella ei ole asutusta eikä muita häiriintyviä kohteita. Kyröntien kautta kiviaineskuljetukset suuntautuvat etelään ja pohjoiseen käyttökohteen sijainnin mukaan. MAASTON MUOTOILU JA MAISEMOINTI Suunnittelun pohjana on alueelta laadittu uusi 1:2000 -mittakaavainen numeerinen (Autocad) pohjakartta. Pohjakartta on laadittu maastomittauksena GPS(RTK) -kartoituksella sekä hyväksikäyttäen maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa (korkeuskäyrien laskenta). Koordinaatistoina ovat ERTS GK-24/N2000. Ottotoiminnan edistyessä alue muotoillaan suunnitelmakartalla esitettyyn muotoon ja palautetaan metsätalouskäyttöön. Louhoksen pohjalle levitetään kasvualustaksi vähintään 40 cm paksu maannoskerros. Pintamailla täytettyjen ja verhoiltujen portaiden/luiskien sekä louhoksen pohjan metsittyminen tapahtuu pääosin luonnon siemennyksellä. Luonnonsiemennys on useissa yhteyksissä todettu metsätaloudellisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Mikäli siemennys ei ole tuottanut havaittavaa/riittävää tulosta 2 3 vuoden kuluessa ottotoiminnan päättymisestä, istutetaan alueelle sekametsää 2 300 tainta/ha tai kylvetään puun siemeniä noin puoli kiloa hehtaarille. Maa-ainesten ottaminen on vaiheistettu kuuteen osaan. Kun suunnitelman mukaisen vaiheen 2 ottamisesta on toteutettu 50 %, on sen maisemointi viimeistään aloitettava ja saatettava loppuun, kun vaiheen 3 ottamistoiminta aloitetaan. Vaiheen 2 maisemointityö on kuitenkin saatettava loppuun 2 vuoden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Kuitenkin niin, että kivilajitteiden varastokasoille ja ajoyhteyksille jätetään tarvittavat maisemoimattomat alueet. KÄYTETTÄVÄT POLTTOAINEET JA RÄJÄHDYSAINEET Tuotannossa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä 123 m 3 vuodessa ( enintään 163 m 3 /a) ja räjähdysaineita 33 t vuodessa (enintään 44 t/a). MAAPERÄN, PINTA- JA POHJAVESIEN SUOJELU Alueella ei säilytetä poltto- ja voiteluaineita enempää kuin niiden viikoittainen tarve vaatii, kerrallaan enintään 6000 litraa kevyttä polttoöljyä tyyppihyväksytyissä maanpäällisissä säiliöissä, joissa on valuma-altaat. Koneiden ja laitteiden jäteöljyt ja öljynsuodattimet kuljetetaan muualle määräysten mukaan hävitettäväksi. Toiminnassa käytettäviä koneita ja laitteita ei pestä eikä huolleta toiminta-alueella. Mahdollisiin öljy- ja polttoainevuotoihin poikkeustilanteissa on varattu imeytystarvikkeita. Päivitetyn (2.2.2017) hulevesisuunnitelman mukaan vaiheen 1 alueella nykytilanteessa oleva avo-oja korvataan maa-ainesten ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla rakentamalla ojan kohdalle

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 44 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 Vyöhihnantien suuntainen putkitus penkereen läpi. Näin turvataan hulevesien johtuminen alkuperäiseen suuntaan ja estetään hienoaineksen kulkeutuminen ojaan. Lisäksi vaiheen II alueen kaakkoiskulmaan rakennetaan tilavuudeltaan n. 280 m 3 laskeutusallas. Louhoksen pohja muotoillaan siten, että kaikki vaiheen II pintavedet kulkeutuvat laskeutusaltaaseen, josta ne puretaan Vyöhihnantien alitse kulkevaa purkuputkea pitkin maaperään, jota kautta ne suotautuvat maaperän läpi olemassa olevaan avo-ojastoon. Liitteenä on vesien johtamisen osalta päivitetty suunnitelmakartta sekä laskeutusaltaan mitoituslaskelma. Saniteettivedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan kunnallisen jätehuollon käsiteltäväksi. ARVIO TOIMINNAN MUISTA VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN MELU,TÄRINÄ JA PÖLY Melua syntyy louhintatöistä, louheen kuljetuksesta ja syötöstä murskaimeen, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä valmiiden murskeiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Louhinnasta ja murskauksesta johtuvaa melua syntyy jaksoittaisesti noin 2 4 kuukautena vuodessa. Louhintaräjäytyksiä tehdään työjaksojen aikana noin 1 2 viikossa valoisaan aikaan, murskausta tehdään arkisin ma-pe klo 07.00-22.00 välisenä aikana. Rikotusta tehdään ajoittain, kun ylisuuria kappaleita on kertynyt tarpeeksi. Räjäytyksistä ja rikotuksesta aiheutuva melu on impulssimaista, porausmelu tasaista. Murskauksesta aiheutuva melu on osin impulssimaista, osin tasaista. Kuormauksesta ja kuljetuksista aiheutuvaa melua voi esiintyä ympäri vuoden arkisin klo 07.00 22.00 välisenä aikana. Melu on tasaista ja huomattavasti vaimeampaa kuin murskauksen melu. Mahdollisesti kuljetuksia on myös viikonloppuisin. Melua vähennetään toimintojen sijoittelulla, meluesteillä sekä tarvittaessa laitteiston koteloinnein. Varastokasat sijoitetaan vaiheissa 1 ja 2 asemapiirroksen mukaan ottoalueen länsi- ja luoteiskulmalle estämään melun ja pölyn leviämistä kohti lähintä asuinrakennusta. Asuinalueella melun päiväohjearvo on 55 db. Tielaitoksen tutkimusten ja ohjekirjan mukaan murskauslaitoksen melu vaimenee suunnitelma-alueen kaltaisissa oloissa alle 55 db:n noin 400 metrin etäisyydellä melulähteestä ja varastokasat vaimentavat melua oleellisesti. Tärinää aiheutuu räjäytyksistä, murskauksesta ja kuljetuksista. Murskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen, kuljetusten tärinä ulottuu noin 10 15 metrin etäisyyteen kuljetusteiden varsilla. Räjäytystöiden reikäväli, panostus ja räjähdemäärät suunnitellaan siten, ettei lähimmille rakennuksille aiheudu vaurioita. Pölyämisen estämiseksi varastokasoja kastellaan tarvittaessa puhtaalla vesijohtovedellä.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 45 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 JÄTTEET Alueella muodostuu yhdyskuntajätettä ( 3000 kg /a), umpisäiliön saniteettijätettä (300 kg/a), rautaromua sekä vaarallisia jätteitä. Toiminnasta syntyvät jätteet lajitellaan asianmukaisiin säilytysastioihin, varastoidaan tukitoiminta-alueelle sijoitettavaan jätepisteeseen ja toimitetaan edelleen käsiteltäviksi.yhdyskunta- ja saniteettijäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon ja vaaralliset jätteet (mm. akut, jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit) lajitellaan ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Kaivannaisjätteistä on tehty erillinen jätehuoltosuunnitelma. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Riskit liittyvät kaluston öljy- tai polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Alueella säilytetään onnettomuustilanteita varten turvetta tai muuta öljynimeytysainetta. Tuotantopaikalla imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja murskauslaitoksen yhteydessä. Öljysäiliöt ovat tyyppihyväksyttyjä ja niissä on valuma-altaat vuotojen varalle. Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu ja vahinkoja estäviin toimiin ryhdytään välittämästi. Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palo- ja pelastulaitokselle sekä viranomaisille. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Murskauslaitoksessa käytetään nykyaikaista kalustoa, jossa vakiovarusteluun kuuluvat pölynpoistomenetelmät. Kuivana aikana pölyämistä estetään pumppaamalla vettä murkauslaitteistoon ja tarvittaessa kastelemalla varastokasoja sekä kuljetusteitä. Ottoalueen etelä- ja lounaisrajoille pintamaista rakennettava meluvalli, varastokasojen sijoittelu sekä ympäröivä kasvillisuus estävät murskauspölyn leviämistä. Ilmanlaadun vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille PM10 on 50 µm/m 3 (VNa 38/2011). Kiviainestuotannon BAT-selvityksen mukaan yleensä yli 500 m etäisyydellä murskausalueista sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja eli asetetut raja-arvot alittuvat. (Suomen ympäristökekus 2010: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)). Tielaitos on käyttänyt mittauksissaan lyhyempää, kahden tunnin mittausaikaa. Vapaassa tilassa asetettu kahden tunnin leijumapitoisuuden raja-arvo 40 µm/m 3 alitetaan C-luokan siirrettävässä murskauslaitoksessa 500 metrin etäisyydellä. Edellä mainituin toimenpitein tätä etäisyyttä saadaan vähennettyä. Melua vähennetään toimintojen sijoittelulla, meluesteillä sekä tarvittaessa laitteiston koteloinnein. Alueelta kuorittavat pintamaat läjitetään ottoalueen etelä- ja lounaisrajoille noin 10 metriä korkeaksi valliksi estämään melun leviämistä lähimmän asuinrakennuksen (etäisyys murskaimesta 450 m, myöhemmin etäisyys kasvaa) suuntaan. Myös syntyvät varastokasat

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 46 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 sijoitetaan murskauslaitoksen ja lähimmän asutuksen välille. Louhinta aloitetaan ottoalueen kaakkoisosan alavammalta alueelta, jolloin louhinnan ja asutuksen väliin jää korkeampia maaston kohtia ja murskauslaitos saadaan jo aloitusvaiheessa kalliorintauksen suojaan. Asuinalueella melun päiväohjearvo on 55 db. Tielaitoksen tutkimusten ja ohjekirjan mukaan murskauslaitoksen melu vaimenee ottoalueen kaltaisissa oloissa (maasto, kasvillisuus) alle 55 db:n noin 400 500 metrin etäisyydellä melulähteestä. Pintamaista rakennettava, vähintään 10 metriä korkea meluvalli vaimentaa melua edelleen, arviolta 55 db:n raja saavutetaan jo 200 300 metrin päässä murskaimesta. TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILU Toimintaa ja ympäristövaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti tuotannon ollessa käynnissä. Tarvittaessa tuotanto keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm. tuotantomääristä, toiminta-ajoista, tehdyistä tarkastuksista ja huolloista, kemikaali- ja polttoainetoimituksista/jätekuljetuksista sekä poikkeuksellisista tilanteista. Tarvittaessa suoritetaan melu- ja/tai pölymittauksia. Lähimmässä kiinteistössä (Saarenmaa 1:37) suoritetaan ennen toiminnan aloittamista aloituskatselmus, jonka yhteydessä kiinteistön talousvesikaivojen kunto ja vedenlaatu tutkitaan. Räjäytystöiden yhteydessä tärinä mitataan lähimmän asuinrakennuksen rakenteista. 27.10.2016 toimitetun kaivoselvityksen mukaan tilalla Saarenmaa ei ole kaivoa, vaan talousvesi otetaan kiinteistön luoteiskulmassa sijaitsevasta lähteestä, etäisyys ottoalueen rajalle 375 m. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti kuuluttamalla 25.8.-24.9.2016 Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla ja Sotesin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 25.8.2016. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai katselmusta. Hakemuksen johdosta ei ole jätettty muistutuksia tai mielipiteitä. Lupahakemuksen johdosta on ympäristöterveystarkastaja tehnyt käynnin alueelle 3.11.2016. Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ter vey den suo je lu vi ran omai sel ta ja Pirkanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ter vey den suo je lu viran omai nen 18.11.2016:

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 47 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomauttavaa ympäristölupahakemuksesta, mikäli toimintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 21.9.2016 (PIRELY/6566/2016): Lausunnossa Pirkanmaan ELY-keskus toteaa mm. että hakemus on osin puutteellinen ja sitä tulee täydentää ennen lupaharkintaa: - Oikea-aikaisella maastoinventoinnilla ja vaikutusten arvioinnilla. Selvityksen tulee sisältää tietoa myös siitä esiintyykö hankealueella tai sen vaikutuspiirissä luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia lajeja tai erityisesti suojeltavia/uhanalaisia/rauhoitettuja lajeja tai valtakunnallisesti uhanalaisia luontotyyppejä. - Melumallinnuksella ja - Lähialueen kaivojen kartoituksella. Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen sekä louhinta ja murskaus voivat alueella olla mahdollisia ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aines-, ympäristösuojelu-, vesi- tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Lausunnossa ohjeistetaan myös vesien tarkkailua, toimintaa ja jälkihoitoa. Liikenteen osalta kehotetaan hakemaan Pirkanmaan ELY-keskukselta liittymälupaa, sen varmistamiseksi, että liittymä vastaa nykyohjeistusta. Lausunnot ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Luvan hakija on 5.10.2016 antanut vastineen ELYn lausuntoon: 1. Hakemukset koskevat suunnitelman vaiheiden 1 ja 2 mukaista ottotoimintaa. Hakemuksen yhteydessä toimitetussa koko hankealuetta koskevassa luontoselvityksessä (luontokartoittaja Vesa Salonen) todettiin, että luonnonarvoiltaan merkittävimmät alueet sijaitsevat hankealueen keski-, koillis- ja pohjoisosissa, jotka eivät sisälly näihin hakemuksiin. Hakija pitää kohtuuttomana sitä, että hankkeen käynnistyminen viivästyisi lähes vuodella luontoselvityksen täydentämisen vuoksi. Hakija esittää, että vaiheita 1 ja 2 koskevat lupahakemukset käsiteltäisiin nykyisten tietojen perusteella ja täydentävä luontoselvitys tehdään kesällä 2017. 2. Hakija laatii melumallinnuksen hankkeen meluvaikutuksista. 3. Talousvesikaivot kartoitetaan 1 km:n etäisyydeltä nyt haettavasta ottoalueesta. Hakemusta on täydennetty kaivokartoituksella 28.10.2016, meluselvityksellä 1.11.2016 ja luontoselvityksen täydennyksellä 17.11.2016. Kaivokartoituksen mukaan suunnitellun ottoalueen rajalta 1 km:n säteellä sijaitsee kuusi asuin- tai lomakäytössä olevaa rakennusta. Lounaassa sijaitseva kiinteistö käyttää luonnonlähteen vettä (etäisyys ottoalueen rajalle 375 m), loput kaivot sijaitsevat koillisessa noin 900-1000 metrin etäisyydellä, näistä neljä on liittynyt kunnan

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 48 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 verkostoon ( näistä kolmen kiinteistön kaivot on poistettu käytöstä ja yhdellä ei ole kaivoa) ja yhdellä kiinteistöllä on kartoituksen arvion mukaan tyydyttävässä kunnossa oleva kaivo, josta vesi nostetaan ämpärillä. Meluselvityksen tulokset ja johtopäätökset: Laskentojen mukaan mallinnetuissa vaiheissa kiviaineksen otto- ja murskaustoiminnan päiväajan 55 db keskiäänitasoalue leviää enimmillään noin 270 300 m päähän ottoalueesta ja 45 db keskiäänitasoalue noin 700 800 m päähän ottoalueesta (liitekuvat 1 ja 2). Ottoalueen eteläreunaan suunniteltu pintamaavalli vähentää merkittävästi lähimmän asuinkiinteistön suuntaan leviävää melua. Laskentojen mukaan ottotoiminnan keskiäänitaso alittaa VNp 993/92 mukaisen päiväajan ohjearvon 55 db lähimmillä asuinkiinteistöillä ja 45 db lähimmillä vapaaajankiinteistöillä. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Luotettavaa tietoa kasvillisuuden määrästä ja laadusta ei ole myöskään helposti saatavissa. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Pirkanmaan ELY-keskukselle on sähköpostitse 2.11.2016 toimitettu kaivo- ja meluselvitys ja hakijan vastine tiedoksi mahdollista palautetta varten ja pyydetty kommentti kysymykseen, että kun muut selvitykset on nyt saatu, niin voisiko asian kuitenkin käsitellä ja edellyttää luontoselvityksen täydentämistä keväällä/kesällä 2017, koska luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet pääosin sijoittuvat lupahakemusta koskevan 1- ja 2- vaiheen ulkopuolelle. 14.11.2016 saadun sähköpostivastauksen mukaan käsittely on mahdollista, jos luontoselvitystä voi täydentää tiedolla, ettei 1- ja 2-vaihealueilla tai niiden vaikutuspiirissä esiinny ELY-keskuksen lausunnossa mainituille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. 17.11.2016 hakija on toimittanut luontoselvityksen täydennyksenä seuraavaa: Vuonna 2015 tehdyssä luontoselvityksessä (Vesa Salonen) arvokkaammiksi ja monipuolisimmiksi elinympäristöiksi havaitut selvitysalueen osat esitettiin numeroituina selvityksen karttapiirroksessa. Haettujen ottovaiheiden 1 ja 2 alueen osalta monipuolisimmiksi elinympäristöiksi mainittiin selvitysalueen kaakkoisosassa sijaitseva korpinen purolehto sekä eteläosassa sijaitseva etelään viettävä

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 49 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 lehtorinne (karttapiirroksen kohdat 1 3), jossa kasvoi monipuolista, edustavaa ja vaateliastakin kasvilajistoa. Alueella ei kuitenkaan havaittu luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia lajeja, uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja tai muita erityisesti suojeltavia kohteita tai valtakunnallisesti uhanalaisia luontotyyppejä (LSA 10; 17 23). Luontoarvoiltaan merkittävimmät löydökset tehtiin haetun ottoalueen ulkopuolelta karttapiirroksen alueilta 4 6, jotka eivät sijaitse nyt haettavan toiminta-alueen vaikutuspiirissä. Vesa Salonen toteaa selvityksessä, että selvitysajankohta oli myöhäinen lintujen, liito-oravan ja osittain myös kasvilajiston selvittämiseksi, mutta katsoi kokemuksensa perusteella luonnosta silti saadun melko hyvän kuvan. Näillä perusteilla hakija esittää, että lupahakemuksen käsittelyä jatkettaisiin ja että uusi täydentävä luontoselvitys toteutettaisiin keväällä/kesällä 2017. Luontoselvityksen kohdassa 3) mainittu valkolehdokki on kuitenkin rauhoitettu kasvi, jonka hävittäminen on kielletty. ( Painanteen itäpuolella, selvitysalueen itäreunan vieressä, rinne on pikemmin esiintyöntyvä kuin painunut. Tällä kohden puusto on väljää, männyn, haavan ja koivun hallitsemaa ja rinne valolle alttiimpi sekä maapohja kuivempi kuin edellä kuvatussa painanteessa. Kasvillisuudessa on kuivan lehdon piirteitä. Pensaita kasvaa harvakseltaan, lajeina näsiää, katajia, taikinamarjaa ja paatsamaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on osittain lähes puhtaasti ruohovaltaista, osittain puolukkaa kasvaa ruohokasvien joukossa. Ruohokasvilajisto on monipuolinen ja osin vaatelias; lajeista mainittakoon rätvänä, valkolehdokki, sinivuokko, kielo, kevätlinnunherne, purtojuuri, karhunputki, ahomansikka, ahomatara, lillukka ja lehtoarho sekä mäkilehtoluste ja monet muut heinät. ) Luvan hakija haki luvan poiketa valkolehdokin rauhoitussäädöksestä, hakemusta täydennettiin siltä osin 3.2.2017 ELY:n päätöksellä.

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 50 Ympäristöjaosto 7 21.02.2017 Maa-aines- ja ympäristölupahakemus liitteineen (ml. kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma) ja hakemuksen täydennykset ovat oheismateriaalina. Valmisteluvastuu: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää S & P Kuljetus ja Kone Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan maa-ja kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Sastamalan kaupungissa Mouhijärven Mustianojalla tiloilla Kapalo (kiinteistötunnus 790-558-4-37) ja Junttu (790-558-4-88). Tämä lupa sisältää maa-aineslain 4 :n ja ympäristönsuojelulain 27 :n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7. c ja e mukaisen ympäristöluvan. Lausunnot, vastineet, lisäselvitykset ja muutokset on otettu huomioon päätöksessä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa ja siihen liittyvissä täydennyksissä/lisäselvityksissä esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Luontoselvityksen täydentäminen 1.Selvitystä tulee täydentää oikea-aikaisella maastoinventoinnilla ja vaikutusten arvioinnilla. Selvityksen tulee sisältää tietoa myös siitä esiintyykö hankealueella tai sen vaikutuspiirissä luonnonsuojelulain 49