Rajakiiri OY Frilundintie 7 65170 VAASA Kirje 20.12.2013 YHTEYSVIRANOMAISEN LAPELY/15/07.04/2013 LAUSUNTO 07.04.02.00 4.4.2014 teysviranomaisen lausunnossa arviointiohjelmasta pyritään muun muassa ohjaamaan käynnistynyttä YVA-menettelyä sekä tarkastellaan arviointiohjelman asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä otetaan kantaa menettelyjen yhteensovittamiseen. Hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettely päättyy lausuntoon. 2/24 SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAPUISTOT -HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTIMENETTELY LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä lausunto on YVA-lain 9 :n tarkoittama yhteysviranomaisen lausunto Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistoa koskevasta YVAohjelmasta. Lausunnossa esitellään Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto ja arviointiohjelma pääpiirteissään, ohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden keskeiset kohdat sekä yhteysviranomaisen näkemykset arviointiohjelmasta ja YVA-menettelystä. HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMNETTELY Hanke Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot -hanke Hankkeesta vastaava YVA-konsultti Yhteysviranomainen Rajakiiri Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Yhteyshenkilö: Aki Hakulinen (puh. 050 386 2602) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)epv.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13 17 D 7. krs 90100 OULU Ympäristövaikutusten arviointimenettely Yhteyshenkilö: Leila Väyrynen (puh. 040 541 2306) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)fcg.fi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B 96101 ROVANIEMI Yhteyshenkilö: Kalle Oiva (puh. 0295 037 009) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yh- Asemakatu 19 94100 Kemi Hanke, sen sijainti sekä esitetyt vaihtoehdot Viranomaisilla ja niillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöillä ja säätiöillä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä YVA-ohjelmasta että YVA-selostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Rajakiiri Oy:n suunnittelee tuulivoimapuistoja Simon kunnan alueelle. Suunnitteilla olevat Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot muodostuvat kahdesta tuulivoima-alueesta, jotka voidaan toteuttaa kolmessa vaiheessa. Pienempi Seipimäen alue on laajuudeltaan n. 411 ha ja laajempi Tikkalan alue n. 1946 ha. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan lounaisosaan, Keminmaan kunnan rajalle ja lähelle Kemin kaupungin rajaa. Seipimäen tuulivoimapuisto sijaitsee noin 7 kilometriä ja Tikkala noin 13 kilometriä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen. Hankealueille on suunnitteilla enintään 40 tuulivoimalaa, joista 4 6 sijoittuisi Seipimäen alueelle ja loput Tikkalan alueelle. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta, tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 6 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on toteutusvaihtoehdosta riippuen noin 140 160 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 170 metriä (siipi 85 m). Voimalat toteutetaan siten, että korkein pyyhkäisykorkeus on kuitenkin enintään 240 m. Arvioitavat vaihtoehdot Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan neljää varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehto VE0: Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta Vaihtoehto VE1: Seipimäen alueelle toteutetaan 4 6 tuulivoimalaa.
3/24 4/24 Vaihtoehto VE2: Seipimäen alueelle toteutetaan 4 6 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle n. 15 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE3: Seipimäen alueelle toteutetaan 4 6 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle n. 34 36 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE4: Seipimäen alue ei toteudu, Tikkalan alueelle toteutetaan n. 34 36 tuulivoimalaa. Sähkönsiirron vaihtoehdot ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN YLEISÖTILAISUUS Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Vaihtoehto SVE A: Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Vaihtoehto SVE B: Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähkö-asemalta 110 kv:n ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. Rajakiiri Oy on toimittanut 20.12.2014 Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Lapin ELY-keskukseen. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sitä koskeva kuulutus on asetettu nähtäville Simon, Keminmaan kunnanvirastoihin, Kemin kaupunginvirastoon, Lapin ELYkeskukseen sekä internettiin osoitteeseen www.ymparisto.fi/ seipimakitikkalatuulivoimayva 9.1.2014 alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus on julkaistu Lapin Kansassa ja Lounais-Lappi -lehdessä 9.1.2014 sekä Pohjolan Sanomissa 10.1.2014. Virallinen nähtävilläoloaika oli 9.1.- 7.3.2014, jonka aikana lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa ELY-keskukseen. Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös Simon kunnankirjastossa. Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus 4.2.2014 Simon yläkoululla. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kuulutuksessa 9.1.2014 Lapin Kansassa ja Lounais-Lappi lehdessä sekä 10.1.2014 Pohjolan Sanomissa. Yleisötilaisuudessa esitetyt kysymykset ja kommentit sekä vastaukset niihin: Kysymykset: Tekstivirheitä YVA-ohjelmassa. Paikannimissä on virheitä. Virkistyskäyttöasiat jääneet vähälle ohjelmassa. Tilaisuus olisi pitänyt pitää Maksniemessä, niin osallistujia olisi enemmän. Vastaus: Selostuksessa nämä virkistyskäyttöasiat selvitetään tarkemmin. Siihen mennessä on myös haastateltu metsästäjiä ja asukaskyselyssä on saatu tuloksia alueiden koetusta virkistyskäytöstä. Kunta ehdottaa myös tilaisuuden järjestämistä Maksniemessä. Selvitetään asiaa selostuksen yleisötilaisuuteen mennessä. Onko olemassa raja-arvoja lähimpiin asutuksiin? Kuulaanko yksittäisiä asujia, jos lähimmät voimalat ovat lähellä? Milloin voi vielä ottaa kantaa lähimpiin voimaloihin? Vastaus: Sovelletaan valtioneuvoston ohjeistusta melun osalta (Vnp 993/1992). Tapauskohtaisuutta noudatetaan tässäkin. YVAmenettelyssä on kaksi vaihetta, joista molemmista voi antaa mielipiteensä. Myös YVA-menettelyn jälkeen (viranomaisen lausunto) hankkeen suunnittelu vielä etenee esiin tulleiden seikkojen vuoksi. Kaavoitusvaiheessa voi ottaa vielä kantaa, etenkin kaavaluonnosvaiheessa ehtii vielä hyvin vaikuttaa. Kaavaluonnos ja ehdotus tulevat nähtäville kunnan sivuille. HS:ssa pitkä juttu, ministeriötason suositukset lähimpiin voimaloihin ovat vanhoja ja voimalakoot ovat kasvaneet tästä? Vastaus: Ministeriössä on valmisteilla ohjeistus tuulivoimarakentamiseen. Etäisyydet hankekohtaisesti huomioitava/mallinnettava siten, että ei aiheutuisi vaikutuksia asuin- tai lomarakennuksiin. Kaavoitusprosessi Kysymykset: Siinä vaiheessa, kun kaavaa lähdetään valmistelemaan onko tuulivoimalan paikkojen lisäksi myös tiestö määritelty? Vastaus: On. Se on niin, että tuulivoimaloiden paikoiksi käytetään parhaat metsämaat ja korkeimmat paikat. Eikö niitä soita ja joutomaita voisi käyttää mieluummin kuin parhaita paikkoja? Vastaus: Voimalapaikoista tehdään sopimus maanomistajien kanssa siitä minne voimalapaikat sijoittuvat ja usein maanomistaja kokee saavansa voimalapaikasta paremman korvauksen kuin metsän kasvusta. Voimalapaikkoihin vaikuttaa myös tuulisuus ja luonnonolosuhteet. Monet tekijät määräävät miten voimalat sijoittuvat, myös voimaloiden etäisyys toisiinsa nähden tulee huomioida. Onko tuolta alueelta tiedusteltu Metso-rahoituksen kohteita? Vastaus: On tiedusteltu metsätalouden ympäristötukikohteet (Metsäkeskus) ja Metso-kohteet (ely-keskus) ohjelmavaiheessa. Tiedustellaan vielä uudestaan selostusvaiheessa, koska tilanne elää koko ajan. Onko turbiinitoimittaja jo tiedossa? Vastaus: Ei ole vielä. Voimalatoimittajaa ei voi osayleiskaavassa nimetä, koska näin annetaan ns. kohtuuton kilpailuetu jollekin toimijalle. Osayleiskaava on ns. toteuttamissuunnitelma, jonka mukaan voimalat on rakennettava sen mukaisina kuin siinä on osoitettu. Jos kaavamääräyksissä nimettäisiin joku voimalatyyppiä, olisi voimalat rakennettava sen mukaisena!
5/24 6/24 Lausuntopyynnöt Miksi tuossa rakennettujen Simon voimaloiden valot välkyttelee koko ajan? Kuka ne pistää välkkymään? Vastaus: Viranomainen, eli Trafi, on määritellyt käytettävät lentoestevalot. Trafi on uudistanut lentoestevalojen ohjeistustaan. Trafin ohjeisiin on taivuttava, kunnes uusia määräyksiä tulee. Kemin lentokenttä niin lähellä, että lentoestepinta määrittelee valot. Lievennyksiä tullut; kiinteisiin punaisiin valoihin on voitu siirtyä alueilla, jotka eivät ole lähellä lentoasemia. Mökinomistaja Viantienjokivarresta oli valmistellut oman esityksen: Ydinvoima-asioiden jälkeen projekti-insinöörien työtilanne heikko Simossa. Toivotaan uutta tekemistä ja elämää Viantienjokivarteenkin. Miksi tuulivoimaa tänne: Olisiko täällä maanvuokra edullisempaa ja vähemmän vastustajia, kuin siellä missä sähköä tarvitaan? Esityksessä voimaloiden näkyvyys ja meluasioita. Video tuulivoimalan melusta. Esitetään napakorkeus x 10 etäisyyssuojaksi. Esittäjän mielestä etäisyyssuoja pitäisi laskea Viantienjoesta, koska se on meidän joki ja tulevaisuuden mökkialuetta. Visioita tulevasta lehtiotsikoin. Hahmotettiin yhteistyökuvioita Rajakiirin ja kyläläisten kanssa. Tapani Kuusela, kommentti: Hyviä ajatuksia ja visioita. Tuuliwatti on toiminut Simossa noin 3 vuotta. Yhteistyökuviot ja rahallinen tuki; metsästysseurojen tukeminen, hirvitornien rahoitus. Hyväntuulen tuki ; tukeminen hankkeiden kautta, mm. koirakokeet ja tapahtumat. Nettisivuilta voi lukea mihin tukea on annettu. Rajakiiri on lupaillut samansuuntaista toimintaa, mm. hirvitorneja seuroille. Myös paikallisten hankkeiden tukeminen on mahdollista. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa arviointiselostuksesta Simon, Keminmaan kunnilta, Kemin kaupungilta, Lapin liitolta, Metsähallitus Lapin luontopalveluilta, Lapin aluehallintovirastolta, Museovirastolta, Tornionlaakson maakuntamuseolta, Puolustusvoimat Pääesikunnalta, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta, Ilmavoimien Esikunnalta, Lapin lennostolta, Rajavartiolaitos, Länsi-Suomen merivartiostolta, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Ilmatieteen laitokselta, Lapin ELY-keskuksen Kalatalousviranomaiselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Fingrid Oyj:ltä, Digita Oy:ltä, Lapin luonnonsuojelupiiriltä, Lapin lintutieteellinen yhdistys ry:ltä, Paliskuntain yhdistys ry:ltä, TuuliWatti Oy:ltä, Simon riistanhoitoyhdistys ry:ltä, Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistykseltä, Simonkylä kyläyhdistys ry:ltä, Simoniemen-Viantien kyläyhdistys ry:ltä, Maksniemen kyläyhdistykseltä, Maataloustuottajain Lapin liitto MTK-Lappi ry:ltä, Isosydänmaan paliskunnalta, Rantakaira Sähkö Oy:ltä ja Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:ltä. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus maanomistajien korvauksiin. Annetut lausunnot ja mielipiteet esitetään yhteysviranomaisen lausunnon liitteenä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunnossa on tarvittaessa todettava, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava. Lausunnosta on myös selvittävä, kuinka tarpeellisten selvitysten hankkiminen järjestetään. Lisäksi lausunnossa tulee esittää yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy arviointiohjelmasta annettavan lausunnon johtopäätöksiin. Arviointiohjelman riittävyyden kriteereitä ovat muun muassa arviointiohjelman lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden arviointiohjelma sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n ensimmäisen kohdan mukaan kuuluukin esittää. Ohjelmassa esitellään muun muassa tietoja hankkeesta, hankevastaavasta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta, sekä hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa sekä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan selostuksessa tulee esittää koko hankkeen arvioitu aikataulu nykyhetkestä aina siihen asti, että tuulivoimalat puretaan. Hankkeen YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu näyttää mahdollisimman laajan kansalaisvaikuttamisen kannalta varsin hyvältä, sillä esimerkiksi YVA-selostuksen nähtävilläolo pyritään ajoittamaan pääasiallisen kesälomakauden loppupuolelle elo-syyskuuhun 2014. Myös YVAohjelman ja selostuksen yleisötilaisuudet on suunniteltu tapahtuvan osallistamisen kannalta järkevästi. YVA-ohjelmassa todetaan, että Suomen tavoitteena on tuottaa vuonna 2025 sähköä tuulivoimalla noin 9 TWh. Vuoden 2012 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 288 MW ja Suomessa oli 162 tuulivoimalaa. Yhteysviranomaisen mielestä YVA-selostuksessa olisi hyvä tuoda selkeämmin esille tämän hetkinen tilanne suhteessa tavoitteena olevaan tilaan. Nyt lukija ei välttämättä hahmota, kuinka monella megawatilla tuulivoimakapasiteettia tulisi lisätä, jotta päästäisiin kansalliseen 9 terawattitunnin tavoitteeseen. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Arviointiohjelmasta annettiin yhteensä 16 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Lapin ELYkeskuksessa. Kopiot lausunnoista ja mielipiteistä on toimitettu hankkeesta vastaavalle. YVA-ohjelmasta annetut mielipidekirjoitukset liittyivät muun muassa linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin, metsästysalueiden mahdolliseen vaarantumiseen, Viantienjokivarren kehittämiseen ja Vaihtoehdot Arviointiohjelman mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 240 metriä. YVA-selostuksessa hanke on kuvattava siten, että mukana on suurin mahdollinen tilanne. Enimmäisarvojen käyttäminen selvityksissä on tärkeää erityisesti vaikutusten arvioinnin luotettavuuden ja riittävyyden kannalta. Vaihtoehtotarkastelu on keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden
7/24 8/24 vaikutuksista. Lopputuloksena tulisi olla optimaalisimman vaihtoehdon löytyminen muun muassa haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet koostuvat YVAohjelman mukaan enintään 40 tuulivoimalasta, joista 4 6 sijoittuisi suunnitelmien mukaan Seipimäen alueelle ja loput Tikkalan alueelle. Tuulivoimaloiden yksikköteho tulee olemaan 3-6 megawattia, joten suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enimmillään 240 megawattia. Arviointi tulee tehdä suurimmalle mahdolliselle tuulivoimalamäärälle ja -teholle. Vaihtoehtoisia tuulivoima-alueita on siis kaksi - Seipimäki ja Tikkala. YVA-ohjelmassa on esitetty vaihtoehdon VE0 lisäksi neljä toteutusvaihtoehtoa (VE1, VE2, VE3, VE4) sekä kaksi sähkönsiirtovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa VE1 Seipimäen alueelle rakennetaan 4-6 tuulivoimalaa, vaihtoehdossa VE2 Seipimäen alueelle rakennetaan 4-6 voimalaa ja Tikkalan alueelle noin 15 voimalaa, vaihtoehdossa VE3 Seipimäelle 4-6 voimalaa ja Tikkalaan noin 34-36 voimalaa, ja vaihtoehdossa VE4 Tikkalaan rakennetaan noin 34-36 tuulivoimalaa. Vaihtoehtojen määrä on riittävä, vaikka hankealueiden rinnalle olisikin kaivattu lisää vaihtoehtoisia alueita. YVA-ohjelman mukaan sähkönsiirron vaihtoehtoja hankkeessa on kaksi; VEA ja VEB. Vaihtoehdossa VEA hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu olemassa olevan 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön tuulivoimapuistoon asti. Leipiöstä sähkö siirretään 110 kv:n jännitteellä nykyisen 400 kv johdon rinnalle ja sitä pitkin Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirron vaihtoehdossa VEB hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. Tässä vaihtoehdossa sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle Leipiön tuulivoimapuistoon asti, josta sähkö siirretään olemassa olevaan 400 kv johdon varteen uudelle sähköasemalle. Vaihtoehto VEB toteutuu vasta kun lähialueiden tuulivoimatuotanto yhteensä ylittää 250 MV. Arviointiselostuksessa tulee arvioida myös sähkönsiirron aiheuttamat mahdolliset ympäristövaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida muun muassa voimansiirtoon käytettävät alueet, huoltotiet ja muut mahdolliset tukialueet. Arviointiohjelmassa esitetyt liityntävaihtoehdot ovat valtakunnallisen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n ja hankevastaavan käymien keskusteluiden mukaiset. Sähkönsiirtovaihtoehtojen VEA ja VEB lisäksi YVAselostuksessa tulee tarkastella liityntävaihtoehtoa Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohdon Kittilänjärven haarapisteeseen, jolloin uusi voimajohto hankealueilta Kittilänjärven haarapisteeseen sijoittuisi nykyisen Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohdon rinnalle. Kyseinen liityntävaihtoehto tarjoaisi lisävaihtoehtoja alueellisten voimansiirtoratkaisujen tarkasteluun ja alueen tuulivoimapuistohankkeiden yhteensovittamiseen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulee varmistaa myös alueen muiden tuulivoimapuistosuunnitelmien ja niihin liittyvien voimajohtojen huomioiminen. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin YVA-asetuksen (713/2006) 9 :n mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää muun muassa tiedot hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet sijoittuvat alueelle, jonne on suunnitteilla paljon tuulivoimatuotantoa. Arviointiohjelman kappaleessa 6 on esitetty lähialueen merkittävimmät tuulivoimapuisto hankkeet. YVA-selostuksessa tulee arvioida myös mahdollisten hankkeiden synnyttämiä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutusten arviointia on käsitelty arviointiohjelman kappaleessa 13.6. Perämerenrannikon tuntumassa yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti muuttolinnustoon ja maisemaan. Tuulivoimahankkeiden ohella selostuksessa tulee huomioida myös lähelle suunnitteilla olevien Suhangon kaivoksen ja turvetuotantoalueiden aiheuttamat mahdolliset yhteisvaikutukset erityisesti poronhoitoon. Yhteisvaikutuksista lisää yhteysviranomaisen lausunnon loppuosassa. Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Kaavoitus Simon kunnanhallitus on 17.6.2013 pidetyssä kokouksessaan päättänyt käynnistää osayleiskaavojen laatimisen Seipimäen ja Tikkalan alueilla. Arviointiohjelman mukaan YVA-menettely sovitetaan yhteen hankkeen toteuttamisen edellyttämän osayleiskaavoituksen kanssa. Menettelyiden ajallinen yhteensovittaminen on esitetty arviointiohjelmassa. Tarkoituksena on hyödyntää selvitysten tuloksia molemmissa menettelyissä sekä yhdistää ajallisesti menettelyihin osallistumista. YVA- ja kaavamenettelyiden yhteensovittamisessa tulee kiinnittää erityisesti huomioita prosessien aikatauluihin muun muassa siksi, että yhteysviranomaisen lausunto vaikuttaa myös kaavaehdotukseen. Seipimäen ja Tikkalan YVA-ohjelmassa todetaankin, että kaavoituksen keskeiset vaiheet ajoitetaan päättymään hieman YVA-menettelyn kunkin raportointivaiheen jälkeen, jotta kaavoituksessa voidaan ottaa tehokkaasti huomioon YVA-menettelyssä esille nousseet asiat. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa osayleiskaavaa. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen hankealueella on voimassa ympäristöministeriössä 19.02.2014 vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Lisäksi Tikkalan hankealueella on voimassa Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaava. Osayleiskaava- ja YVA-menettelyissä tulee perustella, miten maakuntakaava otetaan huomioon hanketta suunniteltaessa. Osayleiskaavassa tulee turvata maakuntakaavan keskeiset tavoitteet. YVAselostuksessa tulee huomioida ja esitellä myös mahdolliset muut lähialueen kaavahankkeet, joihin Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeet saattavat vaikuttaa. Natura-arviointi Arviointiohjelman mukaan lähimmät Natura-alueet, Kirvesaapa ja Musta-aapa, sijoittuvat reilun kilometrin päähän hankealueista Tikkalan hankealueen länsipuolelle. Ohjelman mukaan hankkeiden YVA-menettelyn aikana laaditaan Natura-arvioinnin tarveharkinta alueen lähimmille Na-
9/24 10/24 tura 2000 verkostoon sisällytetyille kohteille. YVA-selostuksessa tulee selvitä Natura-tarveharkinnasta tehty ELY-keskuksen päätös. Poronhoitolain mukainen neuvottelu vojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Poronhoitolaki tulee ottaa huomioon poronhoito-alueella toimittaessa. Poronhoitolaissa (53 ) todetaan, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Vaikka hankealue ei sijaitsisikaan valtion mailla, on poronhoitolain mukaisten neuvotteluiden tyyppisiä neuvotteluja käyty eri hankkeissa Lapissa ja Kainuussa, sillä ne on todettu hyväksi osallistamisen välineeksi. Arviointiohjelman mukaan hankkeen yhteydessä tullaan järjestämään poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu viranomaisten ja Isosydänmaan paliskunnan edustajien kanssa. Tuulivoimapuisto hankkeet sijoittuvat yksityisten maanomistajien omistamille maa-alueille, mutta Länsi-Lapin maakuntakaavassa määrätään huomioimaan tuulivoimapuistojen suunnittelussa poronhoitoon liittyvät edellytykset. Näin ollen neuvotteluiden myötä hankevastaava voi sopia paliskunnan edustajien kanssa muun muassa seurannasta ja mahdollisten vahinkojen kompensoinnista. Lisäksi neuvottelut helpottavat suunnittelua. Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yleisesti alueidenkäyttöä erityisesti kaavoituksen välityksellä. Keskeisin rooli on maakunta- ja yleiskaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisen tulee toiminnassaan huomioida valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteutumista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. Vaikutusten arviointi tulee toteuttaa siten, että siinä arvioidaan myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tavoitteet voivat olla osin ristiriidassa keskenään, joten hankevastaavan tulee esittää YVA-selostuksessa oma käsitys siitä, miten hankkeen toteuttaminen ja eri vaihtoehdot edistävät valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden arviointiohjelmassa on lueteltu tärkeimmät tuulivoimatuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tähän hankkeeseen kuuluvat ainakin seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulee lisätä myös arviointiselostukseen: Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriar- YVA-selostuksessa tulee siis esittää myös, miten kyseiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet näkyisivät nimenomaan Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeissa. Selostuksessa tulee arvioida esimerkiksi sitä, miten hankkeessa huomioidaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen, rakennusperinnön ja arvokkaiden maisemaalueiden säilymisen edistäminen. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Arviointiohjelman kappaleessa 7 on esitelty hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset. Ohjelmassa on huomioitu muun muassa mahdollinen vesilain mukainen luvantarve. Tätä on syytä täsmentää YVA-selostuksessa vielä siten, että myös vesilain suojelemien vesiluontotyyppien luonnontilaisuuden vaarantaminen edellyttää vesilain mukaista poikkeamislupaa. Lisäksi voimajohtoalueen tutkimusluvan myöntää lunastuslain (603/1977, muutos 908/2013) 84 :n mukaisesti Maanmittauslaitos - ei Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, kuten arviointiohjelmassa todetaan. Arviointiohjelmassa mainitaan myös muinaismuistolain (295/63) poikkeamislupa. Poikkeamisessa laissa määriteltyjen kohteiden rauhoittamisessa on kyse kajoamisluvasta. Mahdolliseen kajoamislupaan voidaan sisällyttää tarpeelliseksi katsottuja ehtoja, joihin Museovirasto edellyttää arkeologisia tutkimuksia. Yleiseen työhankkeeseen sovelletaan lain 13 :ssä säädettyä menettelyä. YVA-selostukseen tulee vielä lisätä lain 14, joka edellyttää työn keskeyttämisen ja ilmoittamisen museovirastolle, jos työssä havaitaan ennestään tuntematon muinaisjäännös. Tämän vuoksi arkeologiset selvitykset tulee laatia huolella. Muuten hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset on esitelty arviointiohjelmassa pääpiirteissään riittävällä tavalla. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Simon kunnan alueella vaikuttaa Länsi-Lapin maakuntakaava ja Karsikossa Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaava, jolle ollaan laatimassa korvaavaa Kemi- Tornion alueen Karsikon vaihemaakuntakaavaa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa ympäristöministeriö jätti 19.2.2014 vahvistamatta merialueen tuulivoimala-alueet, sekä Simon, Ylitornion ja Pellon alueille kuuluvia sisämaan tuulivoimala-alueita. Tämä ei kuitenkaan vaikuta Seipimäen ja Tikkalan hankkeisiin, jotka ympäristöministeriö siis vahvisti. Simon tuulivoimapuistojen alueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimalat toteuttavat yleispiirteisellä tasolla Länsi-Lapin maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta tv 2387. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energia-
11/24 12/24 tuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimala-aluetta tv 2387 koskee myös erityismääräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto, lintujen muuttoreitit, arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimalahankkeiden kanssa sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Suunnitteilla olevat hankealueet sijoittuvat Länsi-Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Koko aluetta koskee Perämerenkaari-merkintä, joka on kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Lisäksi hankealueet sijaitsevat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella, joten alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Seipimäen ja Tikkalan hankkeet ovat tavoitteiltaan Länsi-Lapin maakuntakaavassa esitettyjen kehittämisperiaatteiden mukaisia, kun suunnittelussa huomioidaan linnustovaikutukset, poronhoito, maisemavaikutukset ja muinaismuistolaki. Lisäksi ympäristöministeriön 19.2.2014 tekemän päätöksen myötä hankkeissa on tärkeää tunnistaa maisema-arvot, jotka Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueen liittyvät ja arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten merkittävyyttä maisema-arvojen kannalta. Länsi-Lapin maakuntakaavassa määrätään, että poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Länsi-Lapin maakuntakaavassa esitettyjen kaavamerkintöjen mukaan tuulivoimaloiden alueilla (tv) ja tuulivoiman tuotannon suunnitteluun soveltuvilla alueilla (tv1) alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida alueen poronhoidon edellytykset. Seipimäen ja Tikkalan alueet sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle tv-alueelle. Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta maakuntakaavan tvmerkinnät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömään läheisyyteen. Seipimäen ja Tikkalan hankealueet sijaitsevat kuitenkin ympäristöministeriön vahvistamilla alueilla. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset muodostuvat useista sellaisista tekijöistä, joita käsitellään arviointiselostuksen myöhemmässä vaiheessa. Tästä syystä yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyviä vaikutuksia tulee arvioida YVAselostuksen loppuosassa. Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemavaikutukset ovat yksi hankkeiden merkittävimmistä vaikutuksista. Hankealueista Tikkalan alue sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen läheisyyteen. Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Simojoen suun kulttuurimaisemat, jonka kehittämisperiaatteena on säilyttää sekä kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet että arvokkaat rakennukset ja rakennelmat. Tikkalan alue sijoittuu myös laajemman kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen, Simojoen kulttuurimaisema, läheisyyteen. Tikkalan alueen tuntumassa kulkee myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pohjanmaan rantatie, jonka ominaispiirteet tulee turvata siltä osin, kuin ne ovat säilyneet. Lisäksi Tikkalan alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen. Sen sijaan Seipinmäen alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeen alueelle. Seipinmäen hankealueen poikki kulkee Kemi-Simo alueen ydinvoimamaakuntakaavan ohjeellinen päävoimalinja. Niin Seipimäen kuin Tikkalan alueiden poikki kulkee voimajohto sekä moottorikelkkailureitti. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee toteuttaa siten, että voidaan arvioida hankkeiden vaikutuksia myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita ja rakennettuja ympäristöjä koskeviin erityistavoitteisiin. Suunnittelussa tulee edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kuten valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. YVA-selostuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemakuvallisesti arvokkaisiin näkymiin kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi tulee arvioida vaikutusten lieventämismahdollisuuksia niin hankealueen välittömässä lähiympäristössä, kuin tuulivoimaloiden näkymäalueella sijaitsevilla arvokkailla maisema-alueilla ja rakennetuissa ympäristöissä. YVA-selostuksessa tulee arvioida näkymäalueanalyysiä ja havainnekuvia hyödyntäen tuulivoimaloiden vaikutusta hankealueiden vaikutusalueella sijaitseviin maisemakohteisiin. Arviointiselostuksessa näkymäalueanalyysit tulee esittää riittävän suuressa mittakaavassa ja havainnekuvia tulee olla riittävästi. Havainnekuvien ottopaikat tulee myös perustella esimerkiksi maisematila- ja näkemäalueanalyyseillä, joissa on tunnistettu maisemakuvan kannalta merkittävät arvot. Maisemakohteisiin kohdistuvia vaikutuksia tulee siis arvioida, vaikka kohteet eivät välttämättä sijoittuisikaan hankealueille. Arviointiselostuksessa havainnekuvat ja näkymäalueanalyysit tulee laatia hankkeen tuulivoimaloiden maksimikorkeuksia käyttäen, sillä arvioinnissa tulee ottaa huomioon hankkeen suurin mahdollinen maisemavaikutus. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa hyödyntää myös ympäristöministeriö julkaisemaa Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa raporttia. Selostuksesta tulee muistaa myös eri vuorokauden- ja vuodenaikojen huomioiminen, sillä tuulivoimaloihin sijoitettavilla lentoestovaloilla on pimeään aikaan iso merkitys maisemassa. Trafin uusissa määräyksissä lentoestovaloihin kohdistuvia vaatimuksia on lievennetty, mutta haittavaikutuksia ne eivät kuitenkaan kokonaan poista. Yhteysviranomainen muistuttaa myös, että ympäristöministeriön 19.02.2014 tekemän Länsi- Lapin maakuntakaavaa koskevan päätöksen myötä maisemaan liittyvät vaikutukset tulee huomioida arviointiselostuksessa erityisellä tarkkuudella. Muinaisjäännökset Arviointiohjelmassa on käsitelty varsin kattavasti myös muinaisjäännöksiin koskevia vaikutuksia. Hankealueille sijoittuvat tunnetut muinaisjäännökset on tarkistettu museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Sen mukaan hankealueille ei sijoitu muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöskohdetta.
13/24 14/24 Simon kunnan alueella vuonna 1991 laadittu arkeologinen perusinventointi sisältää noin 75 prosenttia nykyisin tiedossa olevista kiinteistä kohteista. Inventoinnissa tuulipuistojen hankealueet lienevät jääneen kokonaan tai ainakin pääosin selvittämättä; YVA-ohjelman mukaan puute tullaan kuitenkin korjaamaan maastokaudella 2014. Hankealueiden korkeusvyöhykkeiden (10 35 m mpy) perusteella alueella saattaa sijaita arkeologisia kohteita varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan. Arkeologinen inventointi on tarpeellinen muuttuvan maankäytön alueilla ja siinä tulee huomioida myös mahdolliset hankkeen aikana suunnittelussa tehdyt muutokset. Inventointiraportin karttaliitteestä tulee ilmetä selvitetyt alueet. Kasvillisuus ja luontotyypit Seipimäen ja Tikkalan hankealueet ovat olleet laajasti metsätalouskäytössä. Hankealueiden yleisimmät metsätyypit ovat havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat sekä sekapuustoiset tuoreet kankaat. Nuoria kasvatusmetsiköitä ja taimikoita esiintyy runsaasti. Metsätalouden tehokkaiden ojitusten vuoksi talousmetsäalueella on hyvin vähän luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsä- ja suoluontotyyppejä. Hankealueilla on runsaasti myös turvemaiden ojikoita sekä turvemaapohjaisten korpi- ja rämemuuttumia. Seipimäen merkittävimmät suokohteet sijoittuvat Hevossuon alueelle sekä Hoikkakankaan ja Keltamaan tuntumaan. Tikkalan alueella edustavimmat suoluontokohteet sijoittuvat sen sijaan laidoiltaan ojitetuille Pirttimaansuon ja Siponjuntinsuon avosuoalueille sekä Saintiensuunojan ja Rajastenojan korpikohteille. Seipimäen hankealueelta on tunnistettu arvokkaina luontokohteina karuja yhdistelmätyypin soita sekä pienialaisia runsaslahopuustoisia aitokorpia. Tikkalan alueelta on tunnistettu muun muassa lehtokorpia, aitokorpia, lahopuustoisia kangasmetsiä sekä lähes luonnontilaisia yhdistelmätyypin soita. Seipimäen Hoikkakankaan ja Äijänkankaan alueilla esiintyy laajempia kalliopaljastumia ja niiden alueilla kuivia kangasmaita. Luontoselvityksiä tehtäessä tulee muistaa, että luontotyyppien luonnontilaisuuteen ja metsäisten alueiden puustoon kohdistuu muutoksia myös hankealueiden uusien tielinjausten johdosta. Luontotyyppien ja eliöiden elinympäristöjen pinta-alamenetykset ja mahdolliset muut tiestön aiheuttamat luontovaikutukset tulee selvittää ja arvioida YVA-selostuksessa riittävällä tavalla. Selvitykset tulee tehdä koko hankealueelta. Linnusto Tuulivoimapuistojen sijainnilla on suuri merkitys lintujen törmäyskuolleisuuden kannalta. Rannikot, kosteikot, sekä osin rannikkokosteikot ja suoalueet ovat linnustovaikutusten kannalta herkkiä tuulivoimapuistoalueita. Myös alueen lintujen määrällä ja lintulajeilla on suuri merkitys törmäyskuolleisuuteen. Hankealueella on jo aloitettu linnustoselvitysten tekeminen. Pesimälinnusto Pesimälinnuston osalta hankealueen nykytilan kuvaus on laadittu tavanomaisella tavalla hyödyntämällä lintuatlas-kartoituksen tuloksia sekä Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tietoja. Sen sijaan lintuharrastajien havaintoja ei ole juurikaan hyödynnetty. Hankealueiden pesimälinnusto koostuu pääasiassa Suomen yleisimmistä ja runsaslukuisimmista pesimälajeista. Alueella pesivän maalinnuston keskitiheyden on arvioitu olevan 125-150 paria/km². Alueella esiintyy paikoin iäkkäämpiä ja luonnontilaisempia metsiköitä sekä runsaslahopuustoisia korpia, joissa voi esiintyä vaativampia metsälintulajeja. Suolinnuston kannalta arvokkaimmat avosuoalueet sijoittuvat hankealueiden ulkopuolelle. Lisäksi hankealueilta on löytynyt lopputalvella 2014 tehdyissä selvityksissä kolme viirupöllön ja 11 helmipöllön reviiriä. Tuulivoimapuistojen alueiden nykytilan kuvaus luonnosta on riittävä. Hankealueen pesimälinnustoon kohdistuvat selvitykset pyritään tekemään vuoden 2014 touko-kesäkuun aikana hankealueelle luotavan pistelaskentaverkoston avulla yhteensä kahdeksan maastotyöpäivän aikana, mikä riittänee tyydyttävän yleiskuvan luomiseen. Selvityksessä laskentapisteet sijoitetaan tuulivoimaloiden suunnitelluille rakennuspaikoille. Linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella selvitetään sovelletun kartoituslaskentamenetelmän avulla. Kartoituslaskentamenetelmässä kierretään kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta sellaisia elinympäristöjä, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioidaan esiintyvän. Metson ja teeren soidinpaikkoja aiotaan kartoittaa huhti-toukokuun vaihteessa. Linnustoselvityksessä huomioidaan myös hankealueille mahdollisesti sijoittuvia petolintujen pesäpaikkoja ja hankealueiden kautta mahdollisesti tapahtuvaa lintujen ruokailulentoliikehdintää. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan pesimälinnuston selvitysmenetelmät ovat asianmukaiset ja käytettävä maastotyömäärä riittävä. Muuttolinnusto Lintujen syysmuuttoa on selvitetty vuoden 2013 elokuun ja lokakuun välisenä aikana yhteensä kymmenen maastotyöpäivän ajan. Muuton tarkkailua on tehty yhden henkilön toimesta Holstinharjun lakkautetulta kaatopaikalta. Taustatietona hyödynnetään Kemin ja Iin välisellä rannikkoalueella toteutettujen muiden muuttolintuselvitysten tuloksia. Seipimäen ja Tikkalan hankealueet sijoittuvat Simon rannikon läheisyydessä kulkevan lintujen muuttoa ohjaavan pääjohtolinjan tuntumaan sekä Kemijoen pääjohtolinjan vaikutuspiiriin. Sen sijaan nousevia ilmavirtauksia käyttävien petolintujen ja kurkien muutto tapahtuu mantereen yllä, mutta pääosin törmäyskorkeuden yläpuolella. Rannikkoalueella hanhien ja joutsenten muutto tapahtuu valtaosin törmäyskorkeudella. Hakealueen kohdalla kulkee myös tärkeä arktisten sorsien muuttoreitti. Lisäksi suunnitteilla olevilla alueilla ja niiden läheisyydessä on 4 5 uhanalaisen ja erityistä suojelua vaativien lajien reviiriä. Alueen halki tapahtuvan lintujen muuton kuvaus on arviointiohjelmassa varsin suppea siihen nähden, kuinka paljon aineistoa muutosta on muun muassa lintuharrastajien toimesta kerätty ja julkaistukin.
15/24 16/24 Suunnitelmien mukaan hankealueiden kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tullaan havainnoimaan kymmenen päivän aikana huhtitoukokuussa 2014. Muuton tarkkailua tehdään ennakkotietojen perusteella hyviksi arvioituina muuttopäivinä ja kohdentaen tarkkailu tuulivoiman linnustovaikutuksille herkiksi tiedettyjen suurten ja leveäsiipisten lintulajien, kuten laulujoutsenten, hanhien, petolintujen ja kurkien muuttokaudelle. Muuttolintuselvityksessä arvioidaan muuttavien lintujen lajistoa, muuttajamääriä ja muuttoreittien laajuutta. Aineisto tulee olemaan pieni, joten toivottavasti linnustolaskennat onnistutaan ajoittamaan vilkkaimpaan muuttoaikaan, jolloin törmäysanalyysien pohjaksi saataisiin riittävästi tietoja. Muuton tarkkailulla luodaan yleiskuva myös muuhun hankealueiden kautta muuttavaan lintulajistoon, yksilömääriin, lentokorkeuksiin ja lentoreitteihin. Lisäksi arviointiselostuksessa tulee selvittää asianmukaisesti muuttolintujen törmäyskuolleisuus tuulivoimaloihin, populaatiovaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden rannikkoalueen tuulipuistojen kanssa. Muuten selvitystapaa ja maastotyöpäivien määrää voidaan pitää riittävänä. Lepakko Lepakkoselvitykset on tehty detektoriselvityksenä ja lajiryhmän inventointisuositusten mukaisesti kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Tällöin lepakoille soveltuvia alueita selvitettiin kolmen käyntikerran kiertolaskentana. Selvityksiin käytetty työmäärä oli 12 yötä, jota voidaan pitää riittävänä. Natura-alueet ja muut suojelualueet YVA-ohjelmassa on tunnistettu ja esitetty kartoilla hankealueiden ympäristössä olevat Natura-alueet ja muut suojelualueet, kuten kansainväliset linnustonsuojelualueet (IBA), kansalliset linnustonsuojelualueet (FI- NIBA), yksityiset suojelualueet (YSA) sekä suojeluohjelma-alueet. Arviointimenettelyn aikana laaditaan Natura-arvioinnin tarveharkinta niille hankealueiden ympäristössä sijaitseville Natura-alueille, joihin hankkeet saattavat vaikutta. Luontodirektiivin SCI-alueiden tarkastelu tehdään pienemmältä alueelta kuin lintudirektiivin SPA-alueiden osalta, joihin keskittyen voidaan arvioida hanketyypille merkittävät linnustovaikutukset laajemmalta alueelta. Natura-vaikutuksia selvitetään mahdollisesti uusien sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta, mikäli ne sijoittuvat Natura-alueiden välittömään läheisyyteen. Natura -tarveharkinnassa selvitetään heikentääkö suunniteltu tuulivoimahanke Natura-alueiden suojeluperusteita siinä määrin, että varsinaisen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin kynnys ylittyy. Natura-arvioinnissa tulee arvioida erityisen huolellisesti muun muassa läheisen Kirvesaavan pesimälinnuston herkkien lajien ruokailulennot hankealueella ja Kirvesaavan kautta merialueelle tapahtuvat ruokailulennot. Arviointi tulee tehdä myös populaatiovaikutusten osalta. Natura-tarveharkintaa voidaan pitää tässä arviointiohjelmassa riittävänä lähtökohtana vaikutusten selvittämiselle ja arvioinnille. Lapin ELY-keskus on vuonna 2012 hankkinut Sepimäen hankealueelta valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen pinta-alaltaan noin 3,9 hehtaarin tilan; Metsävainio (751-404-100-6). YSA-alueen rahoitusmääräykset kieltävät alueen luonnon tilaan kohdistuvat muutokset. Lisäksi tuulivoimapuistohankkeiden vaikutusalueelle sijoittuu yksi METSOkauppakohde. Kohde on sen verran tuore, ettei sitä löydy vielä edes Metsähallituksen kiinteistötiedoissa. Tuulipuiston arviointiselostuksessa tulee huomioida myös kyseiset YSA- ja METSO-alueet sekä niihin liittyvät vaikutukset. Luontodirektiivilajit Luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä huomioidaan luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten eläinlajien osalta eri lajeille potentiaaliset elinympäristöt sekä niiden esiintymisedellytykset hankealueilla. Luontodirektiivin liitteen IVa lajeja ovat muun muassa viitasammakko, liito-orava ja saukko. Erityishuomio kiinnitetään lajien mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Selvitystapaa voidaan pitää riittävänä. Pintavedet, pohjavedet ja vesiluonto Seipimäen ja Tikkalan hanke-alueet sijaitsevat kuivalla maalla, joten niillä ei arvioida olevan vaikutusta vedenalaiseen luontoon. Liikenne YVA-selostuksessa tulee huomioida useita liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Arviointiselostuksessa ja mahdollisessa toteutuksessa tulee noudattaa Liikenneviraston Tuulivoimalaohjetta (Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Tuulivoimalaohjeessa on määritelty muun muassa vähimmäisetäisyydet maanteihin ja rautateihin. YVAselostuksessa tulee mainita lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet rautatiestä ja alueen halki kulkevasta yhdystiestä. Arviointiselostuksessa tulee arvioida hankkeesta aiheutuvaa liikennettä ja esittää sen suuntautumista kartalla. Lisäksi pitää arvioida tuulivoimaloiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen niin rakentamisen kuin toiminnan aikana. Esimerkiksi YVA-ohjelman mukaan hankealueelle johtavat tiet risteävät rautatien kanssa. Näin ollen YVA-selostuksessa tulee arvioida hankeen rakentamisen ja toiminnan aikainen vaikutus tasoristeysturvallisuuteen, sekä esitettävä keinot turvallisuusriskien vähentämiseksi. Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä, joten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystyttämiseen ennen esteiden asettamista. Este tulee merkitä lentoestovaloin luvan ehtojen mukaisesti. Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeiden etäisyys Kemi-Tornion lentoasemasta sekä lentoaseman esterajoitusalueet. Lentoestovaloja suunniteltaessa tulee huomioida myös meriliikenne, sillä maalle sijoittuvien tuulivoimaloiden kirkkaat lentoestovalot eivät saa häiritä laivaliikennettä. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida myös se, että Oulu-Kemi rautatien yhteydessä varaudutaan mahdollisiin lisäkohtauspaikkoihin ja kaksoisraideosuuksiin. Uusi
17/24 18/24 raide voi tulla nykyisen raiteen itäpuolelle, joten vähimmäisetäisyydet rautatiehen tulee suunnitella raidevaraus huomioiden. Ilmaliikenteen lisäksi tuulivoimapuistojen suunnittelussa tulee selvittää liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset muille liikennemuodoille kohdistuvat vaikutukset. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa arvioitavia asioita ovat muun muassa etäisyydet teihin ja rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset tulee selvittää suunnitteluvaiheessa ja ne tulee huomioida toteutuksessa. Suunnitteilla olevien Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto hankkeiden arviointiohjelmassa on tunnistettu tarve erikoiskuljetusluvalle. Lisäksi ohjelmassa on esitetty muut mahdollisesti tarvittavat liikenteeseen liittyvät luvat, kuten liittymälupa maantiehen, lupa kaapeleiden ja johtojen yleiselle tiealueelle, sekä lupa voimajohtojen sijoittamiseen rautatiealueelle tai risteämiseen rautatien kanssa. YVA-selostuksessa tulee selvittää myös kuinka paljon hankkeen rakennusvaihe komponenttikuljetuksineen tulee aiheuttamaan muutoksia nykyisen tieverkoston liikenteelle. Voimalaitosten osien kuljettaminen edellyttää erikoiskuljetusjärjestelyitä. Lisäksi kuljetukset saattavat edellyttää esimerkiksi silta- ja rumpurakenteiden vahvistamista, valaisinpylväiden ja liikennemerkkien väliaikaista siirtoa sekä liittymien avartamista. Melu Ohjelmassa on esitelty niin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) kuin ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeessakin (2012) esitetyt ulkomelun suunnitteluohjearvot. Ympäristöministeriön suositusten mukaan suunnittelussa tulisi noudattaa nimenomaan ympäristöministeriön laatimaa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjetta, sillä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitetyt ohjearvot eivät sovellu suoraan tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankkeen YVAselostuksessa tulee kuitenkin huomioida valtioneuvoston keväällä 2014 julkaisema asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista, joilla saattaa olla vaikutusta tähänkin hankkeeseen. YVA-selostuksessa tulee arvioida myös suunniteltujen tuulivoimapuistojen ja alueen läheltä kulkevien valtatie 4:n ja rautatien mahdollisia yhteisvaikutuksia melun suhteen. Varjon vilkkuminen Arviointiohjelmassa esitetty suunnitelma varjon vilkkumisen - eli välkevaikutuksen - arvioinnista on riittävä. Välkevaikutuksia tullaan arvioimaan muun muassa WindPRO -ohjelman mallinnuksen avulla. Mallinnuksessa saatavassa karttaesityksessä tulee muistaa havainnollistaa selkeästi arvioidut vaikutukset asuin- ja lomarakennuksiin. Valoolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi suotavaa esittää yhteenvetona lukumäärät niistä kohteista, joissa raja-arvot ylittyvät eri vaihtoehdoissa. Ihmisten viihtyvyys, elinolot ja elinkeinot Hankkeen sosiaaliset ja ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset on käsitelty YVA-ohjelmassa kattavasti. YVA-ohjelman mukaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia varten toteutetaan yhteensä 600 lähialueen asukkaalle ja vapaa-ajan asunnon omistajalle suunnattu kysely. Kemin kaupungin mukaan YVA-ohjelmassa esitetty asukaskysely tulisi kohdistaa myös niille kemiläisille tai muualla asuville, joilla on kiinteistötietojärjestelmän mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella rakennettuja kiinteistöjä. Virkistyskäyttö Alueen ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin voi vaikuttaa muun muassa virkistyskäyttöön liittyvät mahdollisuudet. Hankealueella tapahtuvaa metsästystä aiotaan selvittää arviointiselostuksessa haastattelemalla hankealueella toimivien metsästysseurojen ja Simon riistanhoitoyhdistyksen edustajia. Näiden haastatteluiden lisäksi hankevastaavan kannattaa suorittaa lähialueen asukkaille sekä vapaa-ajanasunnon omistajille suunnattu kysely, jossa käsiteltäisiin yleisestikin hankealueen virkistyskäyttöä. Kysymysten joukossa tulee olla sellaisia kysymyksiä, jotka liittyvät hankkeiden häiritsevään vaikutukseen ja vaikutusetäisyyksiin eri virkistyskäyttömuotojen näkökulmasta. Lisäksi tulee esittää riittävällä tavalla kysymyksiä korvaavista alueista ja herkkyydestä siirtyä ulkoilemaan hankealueen vaikutusten ulkopuolelle. Kyselyssä käytettävät menetelmät tulee esittää selkeästi arviointiselostuksessa. Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi riistakantoihin metsien elinympäristöjen muutosten seurauksena. Metsästysalueiden supistuminen sekä metsä- ja suoympäristöjen muuttuminen tuulivoimaympäristöksi voi olla metsästyskokemuksen kannalta huomattava muutos. Tämä voi johtaa metsästyksen siirtymiseen muualle. Arviointiohjelmassa on kuvattu varsin niukasti hankealueen riistaeläimiä. Metsästyksen nykytilan kuvaus rajoittuu hankealueen metsästysseurojen vuokra-alueiden kuvaamiseen. Hankealue on hirvestys- ja marjatusaluetta. Maksniemen Erämiehet ry:n mukaan Tikkalan alue on kanalintujen ja hirvien kannalta metsästysseuran parasta metsästysaluetta. Metsästysseuran kommentin mukaan hankkeen epäillään vaarantavan riistakantojen ja metsästysmahdollisuuksien. Hankkeen uskotaan pienentävän kokonaisvaltaisesti metsästysaluetta. Tiestön ja voimaloiden uskotaan vaikuttavan kielteisesti riistakantoihin, koska se pirstoo riistaeläinten elinalueita. Hankkeen uskotaan myös lisäävän metsästyspainetta ja salametsästyksen mahdollisuutta. Lisäksi hankkeen pelätään heikentävän oleellisesti alueen käyttämistä metsäkoirien koetoiminnassa. Hankealueiden kautta voimajohtolinjalla kulkee moottorikelkkailureitti, mikä tulee myös ottaa huomioon arviointiselostuksessa. Yksi virkistyskäyttöön liittyvä vaikutus voi olla esimerkiksi lentoestovalojen vilkkuminen erityisesti pimeään aikaan, sillä se voi muuttaa oleellisesti virkistyskäytön kokemusta.