Yhteyshenkilö: Hannu Kemiläinen (puh ) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)st1.fi

Transkriptio

1 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAPELY/24/07.04/ TuuliWatti Oy c/o St 1 Oy PL HELSINKI Kirje arviointiselostus SIMON TUULIVOIMAPUISTOT -HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELY TuuliWatti Oy on toimittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, YVA-lain (468/ muutokset) tarkoittaman ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka koskee Simon tuulivoimapuistoja. Tämä lausunto on YVA-lain 9 :n tarkoittama yhteysviranomaisen lausunto Simon tuulivoimapuistoja koskevasta YVA-selostuksesta. Lausunnossa esitellään Simon tuulivoimapuistot ja arviointiselostus, sekä yhteysviranomaisen näkemykset arviointiselostuksesta ja YVAmenettelystä. HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMNETTELY Hanke Hankkeesta vastaava Simon tuulivoimapuistot -hanke TuuliWatti Oy c/o St 1 Oy PL HELSINKI Yhteyshenkilö: Hannu Kemiläinen (puh ) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)st1.fi YVA-konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu D 7. krs OULU Yhteyshenkilö: Leila Väyrynen (puh ) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)fcg.fi Yhteysviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B ROVANIEMI Ympäristövaikutusten arviointimenettely Yhteyshenkilö: Kalle Oiva (puh ) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arvi- LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

2 2/26 Hanke, sen sijainti sekä esitetyt vaihtoehdot ointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa, sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa muun muassa ohjataan käynnistynyttä YVA-menettelyä, tarkastellaan arviointiohjelman asianmukaisuutta ja riittävyyttä, sekä otetaan kantaa menettelyjen yhteensovittamiseen. Hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista, ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettely päättyy lausuntoon. Viranomaisilla ja niillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöillä ja säätiöillä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä YVA-ohjelmasta että YVA-selostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. TuuliWatti Oy suunnittelee tuulivoimapuistoja Simon kunnan alueelle. Suunnitteilla oleva Simon tuulivoimapuistot -hanke koostuu neljästä erillisestä uudesta tai laajennettavasta hankealueesta; Leipiö, Halmekangas, Onkalo ja Karsikko, sekä jo rakennetusta Putaankankaan kolmen tuulivoimalan tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan alueelle noin 2 16,5 km etäisyydelle kuntakeskuksesta. Alueille tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä maksimissaan 39 uutta tuulivoimalaa olemassa olevien kolmen Putaankankaan, kolmen Onkalon, sekä rakenteilla olevan neljän Leipiön voimalan lisäksi, eli tuulivoimaloiden kokonaismäärä tulisi olemaan laajimmassa vaihtoehdossa 49. Tuulivoimapuistot koostuvat tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentistä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho yhdessä Putaankankaan ja Onkalon jo rakennettujen voimaloiden kanssa tulisi olemaan MW. Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan GWh luokkaa. Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimalan tornin korkeus tulee olemaan enintään 160 metriä. Roottorilavan pituus tulee olemaan enintään noin 80 metriä ja roottoriympyrän halkaisija olisi tällöin maksimissaan 160 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee tällöin olemaan enintään 240 metriä.

3 3/26 Arvioitavat vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimalaitosten määrään sekä sähkönsiirtovaihtoehtoihin. Vaihtoehto VE0: Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. Vaihtoehto VE1: Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon 5 kpl ja Leipiöön 13 kpl. Vaihtoehto VE2: Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon (5 kpl), Leipiöön (13 kpl), Halmekankaalle (10 kpl) ja Onkaloon (11 kpl). Sähkönsiirron vaihtoehdot Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Vaihtoehto VE0: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Tuulivoimalat on yhdistetty maakaapelilinjalla Simon sähköasemalle. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Vaihtoehto VEA: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakenteilla olevien neljän tuulivoimalan lisäksi Leipiöön rakennettavat voimalat (maksimissaan 13) liitetään vahvistettavaan kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Vaihtoehto VEB: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys kantaverkon Taivalkosken nykyiseltä sähköasemalta Keminmaalta 400 kv johtoreitin rinnalla Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Uuden 110 kv voimajohdon siirtokapasiteetti tehdään välille MW ja voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. Vaihtoehto VEC: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Nykyisen kantaverkon Keminmaa-Pikkarala 400 kv voimajohdon varteen rakennetaan uusi sähköasema. Rakennetaan uusi 110 kv:n voimajohtoyhteys sähköasemalta Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. Uuden sähköaseman rakentamisen toteutuminen on sidoksissa

4 4/26 myös muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden toteutumisesta. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN TuuliWatti Oy on toimittanut Simon tuulivoimapuistot - hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Lapin ELYkeskukseen. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus ja sitä koskeva kuulutus on asetettu nähtäville Simon, Keminmaan ja Iin kunnanvirastoihin, Kemin kaupunginvirastoon, Lapin ELY-keskukseen sekä internettiin osoitteeseen simontuulivoimapuisto- YVA alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiselostusta koskeva kuulutus on julkaistu Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa ja Lounais-Lappi -lehdessä Virallinen nähtävilläoloaika oli , jonka aikana lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa ELY-keskukseen. Arviointiselostukseen on voinut tutustua myös Simon kunnankirjastossa. YLEISÖTILAISUUS Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus Simon kunnanviraston valtuustosalissa. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kuulutuksessa Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa ja Lounais-Lappi - lehdessä. Yleisötilaisuuteen osallistui ainakin 38 henkilöä järjestäjien ja esitelmöitsijöiden lisäksi. Yleisötilaisuudessa esitettiin seuraavia kysymyksiä: Valosaastetta ei huomioitu - Lentoestevalojen vaikutuksia on käsitelty selostuksessa Etelä-Suomessa muutettu valoja punaisiksi - Lentokenttien läheisyys ja Trafi määrittää mitä valoja käytetään, rakennuslupavaiheessa haetaan mahdollisimman huomaamattomia valoja. Mikä on rakentajan moraalinen vastuu kun koko rannikko on täynnä tuulivoimaloita? Ihmisten viihtyvyys, missä menee raja; annetaan osin harhaanjohtavaa tietoa, kiinteistöjen arvo laskee; ongelmia voidaan olettaa etenkin Karsikon osalta Karsikon kaavoitusta ei ole käynnistetty. Asukaskysely on otos joka on osoitettu hankealueen läheisyydessä asuville sekä lomarakennusten omistajille. Kyselyä on ulotettu myös Kemin ja Kuivaniemen puolelle hankealueiden läheisyyteen. Risto Pöykiö Kemin kaupungista: Karsikon aluetta syytä tarkastella uudelleen (selostuksesta), miten voimaloita voidaan siirtää tai jättää pois; s. 231 epätäsmällisyyksiä melumallinnuksissa - Kemiläinen: YVA:ssa vasta selvitetään vaikutuksia ->lausunnot, jos merkittäviä vaikutuksia -> jatkopäätökset - Väyrynen: melumallinnuksessa täytyy huomioida voimassa oleva lainsäädäntö vs. suunnitteluohjearvot molemmat huomioitu vaikutustenarviointiteksteissä ja taulukoissa

5 5/26 Leipiössä voimakas valo mökkiläiselle Mikä Leipiön voimalamäärä nykysuunnitelmassa - luontoarvojen vuoksi luovuttiin yhdestä voimalapaikasta ohjelmavaiheen jälkeen Paljonko voimaloita sopii 110 kv Raasakka-Isohaara voimajohtolinjaan, mikä paras sähkönsiirtovaihtoehto - Nykyinen 110 kv voimajohtolinja tarvitsee vahvistusta, jos siihen aiotaan liittää vielä uusia voimaloita. Lyhyin voimajohto ja uusi 400 kv sähköasema paras vaihtoehto luonnon ja metsätalouden kannalta (VEC) Mikä on YVA-raja: Karsikko ja 5 voimalaa vrt. 10 voimalaa - Tässä tarkastellaan hankekokonaisuutta, Karsikon kaavoitusta ei käynnistetty, haastava alue Kyläläisillekin tuulivoimarakentamisesta hyviä puolia, uudet tiet, pääsee omille palstoille, kilometrin etäisyys asutuksesta riittää; lentoestevalot huonoja - kiinteät punaiset valot olisivat kaikkien osapuolien mielestä paras vaihtoehto kannatetaan tuulivoimaloita maalle, koska ei vaikuta kalastukseen. Vastustetaan merelle rakentamista. Miksi teiden suunnittelussa ei ole huomioitu maanomistajia - hankevastaava vastaa tuulipuiston suunnittelusta, tielinjat ovat vielä ohjeellisia - Kemiläinen: teistä tullaan neuvottelemaan maanomistajien kanssa, sopimukset tarvitaan ennen rakennuslupien hakemista. - Kaavalla on oikeusvaikutuksia maankäyttöön, ei saa rakentaa asuntoja/loma-asuntoja, mitä muuta ei saa tehdä keskeisin oikeusvaikutus on tuulivoimalan rakennuslupa, jonka voi myöntää kaavan perusteella, hankevastaava ja maanomistaja sopii asioista eli hankevastaavalla tulee olla käyttöoikeus alueisiin joihin tuulivoimarakentamisen toimenpiteet kohdistuvat, koko alue maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja niihin liittyvät rakenteet on sallittu, terveellisen ja turvallisen rakentamisen edellytykset ei täyty asuin/lomarakennuksille, alueet katsottu soveltuviksi tuulivoimatoimintaan, alueita joihin ei sijoitu tuulivoimaloita voi käyttää normaalisti esim. metsätalouteen - Tiiro: ensin kaava, sitten rakennuslupa (naapurikuuleminen) Ympäristöluvan tarve tuulivoimaloille (melu ja välkkyminen) - Lähtökohtaisesti ympäristölupaa tuulivoimalalle ei tarvitse, ilmenee YVA-lausunnoissa, jos lupia tarvitaan miksi tuulivoimaloita halutaan 15 km säteelle kuntakeskuksista ja taajamista - tuuliatlas huomioitu, maakuntakaavassa on esitetty tuulivoimatuotantoon sopivia alueita, alueilla parhaat tuuliolosuhteet

6 6/26 paljon uutta tiestöä, kenen omistukseen tiet tulee, joutuuko tiekunta osallistumaan kustannuksiin - hankevastaavalla oikeus rakentaa, sopimukset ensin maanomistajien kanssa, hankevastaava pitää tiet myös kunnossa, hankevastaavalla ei intressiä omistaa teitä Lausuntopyynnöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa arviointiselostuksesta Simon, Keminmaan, Iin kunnilta, Kemin kaupungilta, Lapin liitolta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Metsähallitus Lapin luontopalveluilta, Lapin aluehallintovirastolta, Museovirastolta, Tornionlaakson maakuntamuseolta, Puolustusvoimat Pääesikunnalta, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta, Ilmavoimien Esikunnalta, Lapin lennostolta, Lapin rajavartioston esikunnalta, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Ilmatieteen laitokselta, Lapin ELY-keskuksen Kalatalousviranomaiselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Fingrid Oyj:ltä, Digita Oy:ltä, Lapin luonnonsuojelupiiriltä, Lapin lintutieteellinen yhdistys ry:ltä, Paliskuntain yhdistys ry:ltä, Simon riistanhoitoyhdistys ry:ltä, Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistykseltä, Simonkylä kyläyhdistys ry:ltä, Simoniemen- Viantien kyläyhdistys ry:ltä, Maksniemen kyläyhdistykseltä, Maataloustuottajain Lapin liitto MTK-Lappi ry:ltä, Isosydänmaan paliskunnalta, Rantakaira Sähkö Oy:ltä ja Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:ltä. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Arviointiselostuksesta annettiin yhteensä 19 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Lapin ELYkeskuksessa. Kopiot lausunnoista ja mielipiteistä on toimitettu hankkeesta vastaavalle. Annetut lausunnot ja mielipiteet esitetään yhteysviranomaisen lausunnon liitteenä. YVA-selostuksesta annetut mielipidekirjoitukset liittyivät lähinnä melu- ja maisemakysymyksiin, sekä hankkeen ympäristöluvan tarpeeseen. Lisäksi Lapin ELY-keskukseen toimitettiin 24 vakituisen tai loma-asukkaan allekirjoittama adressi, jossa vastustettiin tuulivoimaloiden rakentamista Simon Karsikkoon. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy kannanottoon arviointiselostuksen riittävyydestä. Arviointiselostuksen riittävyyden kriteereitä ovat arviointiselostuksen lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus. Hankekuvaus Simon tuulivoimapuistot hankeen YVA-selostus sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n 2 momentin ensimmäisen kohdan mukaan kuuluukin esittää. Selostuksessa esitellään muun muassa hankkeen nimi, hankkeesta vastaavat, hankkeen tarkoitus ja tavoitteet osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, hankkeen sijainti, hankkeen elinkaari, aikataulutiedot ja tiedot hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin.

7 7/26 Vaihtoehdot Vaihtoehtotarkastelu on keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lopputuloksena tulisi olla optimaalisimman vaihtoehdon löytyminen muun muassa haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Simon tuulivoimapuistot hankkeen arviointiselostuksessa vaihtoehtotarkastelu on tehty pääasiassa hyvin. Arviointiselostuksen heikkoutena voidaan kuitenkin katsoa olevan vaihtoehtojen vähäisyys ja samankaltaisuus ja osittain se, että osa tuulivoimaloista on jo rakennettu tai rakenteilla. Molemmissa vaihtoehdoissa on mukana Putaankankaan, Onkalon, Leipiön sekä Karsikon hankealueet ja vaihtoehdossa VE2 lisäksi Halmekangas. Vaihtoehdoissa eri hankealueiden tuulivoimaloiden lukumäärä Karsikkoa lukuun ottamatta hieman vaihtelee. Sähkönsiirron osalta Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee sellaista vaihtoehtoa, jossa Simoon rakennettaisiin uusi sähköasema. Tämä auttaisi myös Pohjois-Pohjanmaan puolelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen toteutumista. Arviointiselostuksessa tarkastellut liityntävaihtoehdot ovat valtakunnallisen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n ja hankevastaavan käymien keskusteluiden mukaiset. Hankevastaavan tulee olla jatkossakin liitynnän osalta yhteydessä Fingrid Oyj:öön. Kappaleessa 23 on kuvattu Simon tuulivoimapuistot hankealueiden lähellä sijaitsevia tuulivoimapuistohankkeita ja arvioitu tuulivoimapuistohankkeiden ja sähkönsiirron mahdollisia yhteisvaikutuksia muun muassa linnuston, maiseman, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön, luonnon monimuotoisuuden, melun ja varjostuksen, ihmisten elinolojen sekä liikenteen kannalta. Selostuksessa ei ole kuitenkaan huomioitu tuulivoimapuistohankkeen, Suomen suurimmaksi kaivosalueeksi suunnitellun Suhangon kaivoksen sekä turvetuotantohankkeiden aiheuttamia yhteisvaikutuksia muun muassa poronhoitoon. Lisäksi arviointi yhteisvaikutuksista Pohjois-Pohjanmaalla suunnitteilla oleviin hankkeisiin jää yleispiirteiseksi. Yhteisvaikutuksista lisää yhteysviranomaisen lausunnon loppuosassa. Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Kaavoitus Simon kunnassa on vireillä Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen laadinta. Osayleiskaavojen luonnokset ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Karsikon tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimisesta päätetään myöhemmin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Hankkeen kaavoituksessa tulee noudattaa myös voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja maakuntakaavaa.

8 8/26 Simon tuulivoimapuistot hankkeessa YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen on toiminut aikatauluihin liittyvistä haasteista huolimatta riittävällä tavalla. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamista käsitellään arviointiselostuksessa varsin yleisellä tasolla. Natura-arviointi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunniteltujen tuulivoimapuistojen mahdolliselle vaikutusalueelle sijoittuu kaikkiaan kahdeksan Natura-aluetta. Hankkeen yhteydessä laaditun ja riittävänä pidetyn Natura-tarveharkinnan mukaan Simon tuulivoimapuistot hankkeen yhteydessä ei tarvita luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Poronhoitolain mukainen neuvottelu Selostuksen mukaan poronhoitolain 53 :n mukaisia neuvotteluja ei ole käyty, koska hankealueet eivät sijoitu valtion omistamalle maalle. Länsi- Lapin maakuntakaavassa kuitenkin määrätään huomioimaan tuulivoimapuistojen suunnittelussa poronhoitoon liittyvät edellytykset, joten sen perusteella hankevastaavan olisi ollut suotavaa neuvotella paliskunnan kanssa. Neuvottelut olisivat varmistaneet YVA-menettelyn kannalta tärkeänä pidetyn toimijoiden välisen vuoropuhelun sekä seurannasta ja kompensoinnista sopimisen. Lisäksi neuvottelut olisivat helpottaneet suunnittelua siten, ettei poronhoitoon liittyviä rakenteita tarvitsisi siirtää. Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) on tullut voimaan Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan alueidenkäyttöä erityisesti kaavoituksen välityksellä. Keskeisin rooli on maakunta- ja yleiskaavoilla. Maankäyttöja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisen tulee toiminnassaan huomioida valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteutumista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. Vaikutusten arviointi tulee toteuttaa siten, että siinä arvioidaan myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tavoitteet voivat olla osin ristiriidassa keskenään, joten hankevastaavan olisi tullut esittää YVA-selostuksessa oma käsitys siitä, miten hankkeen toteuttaminen ja eri vaihtoehdot edistävät valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Simon tuulivoimapuistot hankkeen arviointiselostuksessa on lueteltu tärkeimmät tuulivoimatuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Selostuksessa ei ole kuitenkaan juurikaan esitetty, miten kyseiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet näkyisivät nimenomaan Simon tuulivoimapuistot hankkeessa. Selostuksessa ei ole arvioitu esimerkiksi sitä, miten hankkeessa huomioidaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen, rakennusperinnön ja arvokkaiden maisema-alueiden säilymisen edistäminen. Näin ollen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kyseessä olevan hankkeen välistä suhdetta tulee tarkastella hankkeen kaavoitusprosessissa YVAselostusta tarkemmin.

9 9/26 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Selostuksessa on käsitelty hankkeen edellyttämiä suunnitelmia ja lupia. Kappaleessa 5.7 todetaan, että voimajohdon tutkimuslupaa varten tarvitaan aluehallintoviraston lupa. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain 84 :n mukaan luvan tutkimuksen suorittamiseen antaa kuitenkin se maanmittaustoimisto, jonka toimialueella sijaitsee suurin osa lupahakemuksen kohteena olevasta omaisuudesta. Selostuksen luvussa 20.1 sivulla 259 mainitaan, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi olisi asettanut vähimmäisetäisyydet tuulivoimaloiden sijoittamisessa teiden varsille. Todellisuudessa maanteihin ja rautateihin liittyvät etäisyysvaatimukset on asettanut Liikennevirasto. Selostuksen mukaan voimalaitosten osien kuljettamiseen tieverkolla tarvitaan erikoiskuljetusjärjestelyjä, joissa lupaviranomaisena toimii keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue. Hankkeen mahdollisesti toteutuessa tulee ottaa huomioon myös tuulivoimakomponenttien kuljetukseen käytettävien maanteiden ja siltojen kestävyys. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyviä vaikutuksia on arvioitu Simon tuulivoimapuistot hankkeen YVA-selostuksen ensimmäisenä vaikutuskohteena. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset muodostuvat kuitenkin useista sellaisista tekijöistä, joita käsitellään arviointiselostuksen myöhemmässä vaiheessa. Tästä syystä yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyviä vaikutuksia tulisi arvioida YVA-selostuksen loppuosassa. Simon kunnan alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava ja Karsikossa Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava, jolle ollaan laatimassa korvaavaa Kemi-Simo alueen Karsikon vaihemaakuntakaavaa. Seutukaavassa hankealueet on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) ja maa- ja metsätalousalueiksi (MT). Lapin liiton valtuuston hyväksymän Länsi-Lapin maakuntakaavan yhteydessä on laadittu erillisselvitys parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista. Simon tuulivoimapuistot -hankkeen Leipiöön, Onkaloon ja Halmekankaalle suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat pääasiassa ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan Länsi-Lapin maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella. Karsikon hankealue ei kuulu tuulivoimaloiden alueelle eikä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvalle alueelle. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa kuntien tavoitteiden mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa asuinalueita ja teollisuutta. Esimerkiksi Kemin kaupungilla on suunnitelmissa laajentaa asuinaluetta Karsikon suuntaan. Näin ollen Karsikon soveltuvuutta tuulivoimarakentamiselle tulee vielä harkita. Muuten YVAselostuksessa on riittävällä tavalla huomioitu maakuntakaavamerkinnät ja kehittämisperiaatteet.

10 10/26 Maisema ja kulttuuriympäristö Selostuksen mukaan kaikki tarkasteltavat tuulivoimapuistovaihtoehdot VE0, VE1 ja VE2 aiheuttavat muutoksia hankealueiden ja niiden lähiympäristöjen maisemakuvaan. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu selostuksessa muun muassa näkymäalueanalyysin ja havainnekuvien avulla sekä kartoittamalla maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Arviointiselostuksen eri vaihtoehtojen näkemäalueanalyysejä esittävät karttakuvat 8.5, 8.6 ja 8.7 olisi tullut esittää myös suuremmassa mittakaavassa, jotta eri alueiden maisemavaikutuksista saataisiin parempi kuva. Selostuksessa olisi pitänyt esittää selkeästi eri vaihtoehtojen eri näkemäalueille sijoittuvien vakituisten ja loma-asuntojen määrät. Nyt selostuksesta ei selviä mahdollisten maisemavaikutusten laajuus. Lisäksi valmiiden rakennusten tietokannan mukaan Onkalon ja Halmekankaan hankealueiden läheisyydessä Iin kunnan puolella on merkitty asuntoja, joita ei ole merkitty selostuksen karttoihin. Hankkeen jatkossa tulee selvittää merkintöjen oikeellisuus ja tarvittaessa rakennusten käyttötarkoitus. Selostuksessa on esitetty varsin vähän havainnekuvia. Lisäksi ne on laadittu 204 metriä korkeita voimaloita käyttäen, vaikka hankekuvauksen mukaan alueille suunnitellaan jopa 240 metriä korkeita voimaloita. Lisäksi näkymäalueanalyysissä napakorkeudeksi mainitaan 140 metriä, vaikka suunnitelmissa on napakorkeudeltaan metriä korkeita tuulivoimaloita. Hankkeen jatkosuunnittelussa havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi tulee laatia hankkeen tuulivoimaloiden maksimikorkeuksia käyttäen, sillä arvioinnissa tulee ottaa huomioon hankkeen suurin mahdollinen maisemavaikutus. Selostuksesta puuttuu myös eri vuorokauden- ja vuodenaikojen huomioiminen, sillä kaikki havainnekuvat on otettu ilmeisesti syksyllä ja valoisaan aikaan. Tulee muistaa, että tuulivoimaloihin sijoitettavilla lentoestovaloilla on pimeään aikaan iso merkitys maisemassa. Lisäksi selostuksessa todetaan, että voimalat saattavat näkyä sellaisillakin alueilla, jotka näkymäanalyysin perusteella näyttäisivät jäävän katvealueisiin. Tämä lisää arvioinnin epävarmuutta. Selostuksessa on kuvattu lyhyesti tuulivoimaloiden vaikutuksia hankealueilla sekä niiden lähialueilla, välialueilla, kaukoalueilla ja teoreettisilla maksiminäkyvyysalueilla. Valtakunnallisesti merkittävät kohteet sijoittuvat pääasiassa tuulivoimaloiden lähialueille. Selostuksessa todetaan esimerkiksi, että vaihtoehdossa VE2 etenkin Onkalon hankealueen läntisimmät tuulivoimalat hallitsevat lähialueiden maisemakuvaa siten, että maiseman sietokyky ylittyy Simonkylän Jokipään alueella, mikä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja rakennettua ympäristöä. Vaikka kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset onkin tunnistettu, ei selostuksessa ole esitetty yksityiskohtaisia ratkaisuja niiden minimoimiseksi. Suunnitteilla olevien Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Simojoen suun kulttuurimaisemat, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus kaksiosaisena kohteena

11 11/26 valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajauksen sisällä, sekä Simon rautatieasema-alue. Museoviraston lausunnon mukaan kyseisiä alueita ja kohteita koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet kansallisena kulttuuriperintönä. Alueidenkäytön on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sovelluttava alueiden ja kohteiden historialliseen kehitykseen. Hankkeen kaavoitusprosessissa tuleekin arvioida toteuttaako hanke valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien alueiden ja kohteiden lisäksi Simon tuulivoimapuistot hankkeen voidaan arvioida vaikuttavan myös esimerkiksi maakunnallisesti merkittäviin maisemaalueisiin ja /tai kulttuuriympäristöihin, joita ovat Simojokilaakso, Pohjoisrannan kylä ja Kuivaniemen kirkonkylä. Museoviraston mukaan Putaankankaalle rakennetut kolme tuulivoimalaa sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen pohjoisreunalla. Suunnitelluista tuulivoimapuistoalueista Leipiö sijaitsee lähimmillään noin 1,7 kilometrin, Halmekangas noin 1,5 kilometrin ja Onkalo noin 650 metrin päässä valtakunnallisesti arvokkaasta Simojoen suun kulttuurimaisemat -maisema-alueesta, jonka aluerajauksen sisäpuolella on myös kaksiosainen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus. Lisäksi Onkalon tuulivoimapuisto sivuaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Pohjanmaan rantatie. Taivalkosken sähköasema sijoittuu 300 metrin päähän moniosaisen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat osakohteesta. Pohjois-Pohjanmaan puolelle sijoittuville kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteille vaikutusten arvioidaan olevan vähäiset. Selostuksessa todetaan, että hankealueet eivät sijoitu valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Olennaista olisi kuitenkin muun muassa näkemäalueanalyysia ja havainnekuvia hyödyntäen arvioida, miten tuulivoimalat vaikuttavat tuulivoimala-alueiden vaikutusalueella sijaitseviin kohteisiin. Nyt arviointi ei anna selkeää kuvaa siitä, millaiset tuulivoimaloiden todelliset vaikutukset ovat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Hankkeen kaavoitusprosessissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin kohdistuvia maisemavaikutuksia tulee havainnoida ja selvittää muun muassa kohdealueilta otettavien valokuvien avulla. Museoviraston lausunnon mukaan YVA-selostuksessa ei ole arvioitu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen ja valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisemavaikutusten muutosta ja merkittävyyttä, eikä haitallisten vaikutusten minimointia sellaisella tarkkuudella kuin YVA-ohjelmassa annettiin ymmärtää. YVAselostuksessa ei ole myöskään huomioitu eurooppalaista maisemayleissopimusta eikä sen velvoittavuutta. Selostuksessa on arvioitu myös lentoestovalojen vaikutuksia maisemaan. Vaikutuksia voisi lieventää muun muassa kiinteillä punaisilla valoilla toteutettu lentoestovalaistus. Lentoestovaloihin liittyvät kysymykset

12 12/26 ratkaistaan kuitenkin vasta lentoestelupamenettelyssä. ELY-keskukselle toimitettujen mielipidekirjoitusten mukaan Simoon jo rakennettujen voimaloiden lentoestovalojen haittavaikutukset ulottuvat useiden kilometrien alueelle. Kirkkaiden ja välkkyvien valojen koetaan aiheuttavan stressiä ja olevan asumisviihtyisyyden kannalta haitallisia. Trafin uusissa määräyksissä lentoestovaloihin kohdistuvia vaatimuksia on lievennetty, mutta haittavaikutuksia ne eivät kuitenkaan kokonaan poista. Karsikkoon suunniteltujen tuulivoimaloiden arvioidaan muuttavan merkittävästi maisemakuvaa. YVA-selostuksessa olisi voinut olla enemmänkin havainnekuvia esimerkiksi Kemin Satamakankaan suuntaan. Selostuksen mukaan Karsikkoon suunniteltu tuulivoimapuisto aiheuttaisi toteutuessaan rajoitteita lähialueiden asuinrakentamiselle Simossa ja Kemissä. Sen sijaan Onkalon alueen tuulivoimaloiden arvioidaan aiheuttavan merkittäviä maisemamuutoksia Simojokisuun alueelle. Yleisesti maisemavaikutusten arviointia voidaan pitää varsin riittämättömänä erityisesti vähäisten ja puutteellisten havainnekuvien, ja maisemakohteiden heikon arvioinnin johdosta. Muinaisjäännökset YVA-selostuksessa on selvitetty hankkeen mahdollisia vaikutuksia tiedossa olevaan arkeologiseen kulttuuriperintöön. Arviointi perustuu tuoreeseen inventointiin ja siinä tarkastellaan mahdollisten tuulivoimaloiden vaikutuksia ennestään tunnettuihin ja uusiin kohteisiin. Leipiön hankealueella ei ole uhanalaisia muinaisjäännöskohteita. Sen sijaan Halmekankaallaan H10-tuulivoimala tulisi sijoittumaan Kotakankaan rajamerkin lähelle, joten se tulee ottaa huomioon mahdollisessa rakennusvaiheessa. Lisäksi Halmekankaalla tulee sähkönsiirtoon liittyvän voimajohdon sijoittelussa huomioida Iso Kivimaa, joka on muinaisjäännösrekisterissä osoitettu pistemäisenä kohteena. Onkalon hankealueella O12-tuulivoimala sijoittuisi Korkiamaan muinaisjäännöskohteen välittömään läheisyyteen. Näin ollen Korkiamaan muinaisjäännöskohde tulee merkitä rakennusaikana maastoon suojelun varmistamiseksi. Suunnitteluprosessissa ja rakentamisessa tulee huomioida myös Karsikon hankealueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden K1 ja K2 välissä sijaitsevat uudet kohteet Aaltokangas II ja Pirttirakka. Lisäksi Keminmaa-Pikkarala voimalinjan varrella sijaitsevat muutamat muinaisjäännöskohteet tulee huomioida uuden voimajohdon suunnittelussa. Yleisesti selostuksessa on huomioitu riittävällä tavalla hankkeen vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön ja haitallisten vaikutusten minimointi. Kasvillisuus ja luontotyypit YVA-selostuksessa on selvitetty asianmukaisesti hankealueiden luontotyypit ja kasvillisuus muun muassa uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien osalta. Selostuksessa on havaittu esimerkiksi Onkalon ja Leipiön alueilla esiintyvät suopunakämmekkä, sääskenvalkku, vaaleasara, ja rusko- sekä valkopiirtoheinä. Lisäksi luontotyyppien uhanalaisuus on määritetty oikein. Muun muassa maankohoamisrannikon nuorten aapakehityssarjojen soiden tila on todettu olevan äärimmäisen uhanalainen.

13 13/26 Hankealueista Onkalon alueen kaakko itä laidan alueen soiden luontoarvot on tunnistettu; Kaakkurinlammen suot kuuluvat Iin kunnan Kuivaniemen puolen Ryöskari-Ihanalammen nuorten soiden kehityssarjan kokonaisuuteen. Alueen luontoarvoja ei ole kuitenkaan huomioitu riittävällä tavalla. Suomen uhanalaiset luontotyypit selvityksen mukaan maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat ja niiden alatyypit, kuten keidassuo- ja aapasuokehityssarjat, ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR) ja alueen suot uhanalaisia lettonevan ja rämeen ollessa vaarantuneita (VU). Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Pääosa säilyneistä luontokohteista on pieniä, erillisiä ja useimmiten karuja. Kesän 2014 aikana kartoitetaan ja rajataan Kuivaniemeen sijoittuva ja soidensuojelun täydennysohjelma-kohteena toimiva Röyskärinkarin Ihanalammen alue, jonka kokonaisuuteen kuuluu myös Kaakkurilammen alue. Tällöin voidaan todennäköisesti muodostaa laajempia nuorten aapakehityssarjan soiden kokonaisuuksia. Onkalon hankealueelle suunnitellut uudet tiet heikentäisivät Kaakkurilammen lettosoiden valuma-alueen vesitaloutta. Onkalon hankealueella Kaakkurinlammen ojittamattomien soiden ympäristöön sijoittuu kaksi tuulivoimalaa ja Leipiön alueen Hoikkasuon läheisyyteen yksi tuulivoimala. Voimaloiden sijaintia tulee tarkentaa hankkeen kaavoitusprosessissa. Laadittuja selvityksiä ei ole kaikilta osin tuotu esille kartoissa ja kaavoissa. Esimerkiksi selostuksen luontokohdekartat ovat hieman yleispiirteisiä. Yksityiskohtaisemmat luontokohdekartat olisivat helpottaneet lukijaa saamaan selkeämmän kuvan selvitetystä alueesta. Lisäksi luontotyypit olisi tullut rajata siten, että ne olisi voitu tunnistaa selvästi luontokohdekartoista. Nyt luonnon monimuotoisuuskohteet on rajattu tietyiksi aluekokonaisuuksiksi ilman, että niiden sisältämiä luontotyyppejä olisi erikseen kartoissa eritelty. Luontokohdekartoissa ei myöskään ollut tuotu esille luontotyyppien uhanalaisuusluokittelua, vaikka ne oli esitetty selostuksen tekstiosuudessa. Kartoissa ei ole huomioitu myöskään kaikkia metsä- ja vesilain mukaisia kohteita, vaikka ne ovatkin pääpiirteittäin tulleet esille selvityksissä. Esimerkiksi vesilain mukaisia kohteita tai niiden metsälain suojaamiin kohteisiin kuuluvia lähiympäristöjä ei ole nostettu esille. Selostuksen mukaan niitä kuitenkin esiintyy hankealueella. Linnusto Tuulivoimapuistojen sijainnilla on suuri merkitys lintujen törmäyskuolleisuuden kannalta. Rannikot, kosteikot, sekä osin rannikkokosteikot ja suoalueet ovat linnustovaikutusten kannalta herkkiä tuulivoimapuistoalueita. Myös alueen lintujen määrällä ja lintulajeilla on suuri merkitys törmäyskuolleisuuteen. Pohjanlahden rannikko on Suomen tärkeimpiä lintujen muuttoreittejä. Esimerkiksi keväisin Simon rannikon yli on muuttanut parhaimpina päivinä muun muassa pari tuhatta kuikkalintua ja arktista sorsalintua. Syksyisin muutto tiivistyy rannikolle ja sen läheisyyteen. Siellä on muutamana viime vuotena kirjattu päivässä muun muassa 460 metsähanhea, 110 haukkaa ja 840 kurkea. Myös varpuslintujen muutto on massiivista, sillä alueella on havaittu muuttavan tunnin aikana muun muassa 3900

14 14/26 peippoa/järripeippoa, 2020 urpiaista, 2000 räkättirastasta ja 960 vihervarpusta. Lähelle toisiaan sijoittuvien useiden pienten tuulivoimapuistojen arvioidaan aiheuttavan yhtä paljon estevaikutuksia lintujen muuton johtolinjalla, kuin yksittäisten suurten tuulivoimapuistojen. Muuttolintujen johtolinjan leveys Simon ja Kemin rannikolla rannikkoviivasta lähtien on kahdesta kuuteen (2-6) kilometriä, joten muuttolinjan kaventuessa linnustovaikutuksia syntyy kaikista tuulivoimapuistoista. Erityisesti kuitenkin Onkalon ja Halmekankaan tuulivoimapuistot muodostaisivat toteutuessaan johtolinjalle esteen ja pakottaisivat muuton siirtymään esteettömälle kilometrin levyiselle rannikkoviivalle. Onkalon hankealueeseen kuuluva Kaakkurilammen alue on myös pesivien vesilintujen ja kahlaajien kannalta tärkeä ruokailualue ja turvallinen kasvuympäristö varsinkin vesilinnun poikasille. Populaatiotasolla törmäyskuolleisuuden merkittävimpien vaikutusten arvioidaan kohdistuvan erityisesti suurikokoisiin lintulajeihin, kuten laulujoutseniin, maa- ja merikotkiin, piekanoihin, hanhiin sekä muihin lintulajeihin, kuten sepelkyyhkyihin. Laulujoutsenten läpimuuttava kanta vähenisi arvioiden mukaan 3 3,5 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Maa- ja merikotkien populaatioon kohdistuvat vaikutukset olisivat joutseniakin merkittävämmät, sillä kotkat ovat hitaasti lisääntyvä ja uhanalainen laji. Metsähanhien ja kurkien kannat pienenisivät kymmenessä vuodessa törmäyskuolleisuuden vuoksi arvioiden mukaan noin kaksi prosenttia. Lisäksi rannikon tuntumassa kulkee sepelkyyhkyjen muuttoreitti. Onkalon alueen arvioidaan olevan sepelkyyhkyn törmäysriskin kannalta haitallisin alue. Sepelkyyhkyjen törmäyskerroin alueella esiintyvistä lajeista selvästi suurin, jopa 17,2 prosenttia. Tuulivoimaloista on vaaraa myös pesimälinnustolle, kuten sääksille ja kaakkureille. Simon rannikon läheisyydessä sijaitsevan sääksen reviirin ja kahden sisämaan reviirin sääkset käyvät säännöllisesti kalastamassa merenrannikolla. Simon Martimoaapa on Suomen parhaimpia kaakkurin pesimäalueita. Martimoaapasta kaakkurit lentävät päivittäin merelle kalastamaan, jolloin ne joutuvat lentämään usein tuulivoimapuistoalueiden yli. Kaakkurien lentokorkeus on sisämaassa useimmiten suuri, mutta rannikon läheisyydessä ne lentävät matalalla, joten törmäysriski tuulivoimaloiden kanssa on ilmeinen. Rannikoilla, soilla ja rannikkokosteikoilla pesivien naurulokkien, kalalokkien ja pikkulokkien lentokyky on hyvä, mutta huonommissa sää- ja valo-olosuhteissa niiden törmäysriski kasvaa. Lisäksi ruokailulennoilla ne eivät osaa väistää tuulivoimaloita. Soiden läheisyyteen rakennettavien tuulivoimaloiden seurauksena lokkien elinympäristöt kaventuvat. Elinympäristöjen kaventuminen ja lokkien tapa saalistaa myös huonommissa sääolosuhteissa johtaa pidempiin ruokailulentoihin, tuulivoimaloihin törmäämiseen ja pesimisympäristön vaihdoksiin rannikon tuntumassa, erityisesti Onkalon hankealueella. Hankealueen pesimälinnusto on selvitetty riittävällä tavalla, paitsi voimajohtoreittien osalta, joilla on tehty vain yleispiirteistä tarkastelua kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnin yhteydessä. Erityisiä linnustollisia arvoja tai uusia suurten petolintujen pesiä ei ole löytynyt hankealueelta.

15 15/26 Selostuksen mukaan tilanne pesimälinnuston suhteen voi kuitenkin muuttua. Kevät- ja syysmuuton selvitykset on tehty riittävällä tavalla. Yleisestikin YVA-selostuksen linnustoselvitykset on laadittu asiantuntevasti. Uusien tuulivoimaloiden rakentamista ei kuitenkaan voida hyväksyä esimerkiksi Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:n mukaan Karsikon ja Onkalon hankealueille, missä suunnitellut tuulivoimalat sijoittuisivat tärkeälle lintujen muuttoreitille. Lisäksi hankevastaavan tulee kaavoitusprosessin yhteydessä selvittää lintujen muuttoreittiin liittyvät muutokset erityisesti voimajohtoreittien alueella. Alueen tuulivoimapuistojen linnustoon kohdistuvia yhteysvaikutuksia on käsitelty tarkemmin yhteysviranomaisen lausunnon yhteisvaikutuksia käsittelevässä osiossa. Linnustoon kohdistuvia vaikutuksia tulee täydentää Simon tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen ehdotusvaiheessa. Ehdotusvaiheessa pitää perustella erityisesti Onkalon hankealueen toteuttamiskelpoisuutta sekä tunnistaa pesimä- ja muuttolinnuston seurantaselvitystarpeet selostuksessa esitettyä paremmin. Petolintu Yhteysviranomaisen tietojen mukaan Halmekankaan hankealueen itäpuolella sijaitsee luonnonsuojelulain 38 :n nojalla rauhoitetun lajin käytössä oleva pesäpaikka. Ruokailulentojen myötä tuulivoimaloilla voi olla vaikutusta kyseiselle lajille. Tämä asia tulee edelleen huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutusvaiheessa esimerkiksi mahdollisen tekopesän rakentamistarpeen suhteen. Metsähallituksen mukaan tuulivoimarakentamista ei tulisi suunnitella alueille, jotka sijaitsevat 2 kilometriä lähempänä suurten petolintujen tunnettuja pesäpaikkoja. Kyseisen lajin säännöllisessä käytössä olevat ja selvästi nähtävissä olevat pesäpuut on rauhoitettu luonnonsuojelulain 39 :n nojalla. Eläimistö Simon tuulivoimapuistot hankkeen YVA-selostuksessa on selvitetty riittävällä tavalla myös eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia. Onkalon hankealueeseen kuuluvan Kaakkurilammen alueen arvoa nostaa luontodirektiivin IV A -lajeihin kuuluvan viitasammakon mahdollinen esiintyminen alueen rehevien soiden ja lammen ympäristössä. Kaakkurilammen ympäristö on myös pohjanlepakon todennäköistä saalistusaluetta, vaikka lajista ei olekaan tehty havaintoja. Pohjanlepakosta on tehty useita havaintoja hankealueen länsiosassa ja Onkalon kylän alueella. Elinympäristöt Tuulivoimapuistojen arvioidaan muodostavan elinympäristöjen välille esteitä ja häiriöitä, jolloin ekologiset käytävät eivät ole lajien leviämisen näkökulmasta yhtenäisiä. Tuulivoimala-alueet ja huoltotiet pienentävät elinympäristöjä ja saattavat häiritä valuma-alueiden hydrologista kiertoa. YVA-selostuksessa on selvitetty elinympäristöjen pirstoutumisen ja hydrologisen kierron häiriintymisen aiheuttamia vaikutuksia luontotyyppeihin ja lajistoon pääasiassa yleispiirteisesti.

16 16/26 Pintavedet, pohjavedet ja vesiluonto YVA-selostuksessa on huomioitu suorat vesistövaikutukset tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien rakentamisessa ja ylläpidossa. Lisäksi selostuksessa käsitellään yksityiskohtaisesti raivaus- ja rakennustöiden aiheuttama eroosioriski, pohjavesialueiden huomioiminen sähkönsiirron reittisuunnittelussa ja tuulivoimaloiden käytönaikainen öljyvahinkoriski. Hankeen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin arvioidaan jäävän vähäisiksi, mikäli tuulivoimapuistoalueiden ja voimajohtolinjojen rakentaminen ja raivaus toteutetaan pohjavedet huomioiden ja välttämällä eroosiota pintavesien ranta-alueilla. Hanke ei uhkaa alueen pinta- ja pohjavesille vesienhoidon suunnittelussa asetettuja ympäristön tila- ja laatutavoitteita. Uusien teiden rakentamisessa tulee välttää vesistöjen läheisyydessä kuormitusta johtamalla vedet vesiensuojelurakenteiden, kuten pintavalutuksen, kautta. Purojen ylityksissä tulee huomioida vesieliöstön liikkumisen esteettömyys rumpu- ja siltarakentamisessa. Tällaisia puroja ovat muun muassa Koivuoja ja Karilahdenoja Leipiön ja Onkalon hankealueilla. Liikenne Simon tuulivoimapuistot hankkeen vaikutuksia liikenteeseen on tarkasteltu selostuksen kappaleessa 20. Määriteltäessä tuulivoimalan riittävää etäisyyttä maantiestä tulee ottaa huomioon kyseessä olevan tien tieluokka, liikennemäärä, nopeusrajoitus, muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät, sekä rakennettavan voimalan tekniset ratkaisut, kuten lapojen jääntunnistus. Pääteillä, joiden nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantien keskiviivasta on 300 metriä. Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys voi olla vähemmänkin kuin 300 metriä; etäisyyden tulee kuitenkin olla vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus, eli tornin ja lavan yhteispituus, lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Sivulla 77 mainitaan, että Kemintie (vt4) ohittaa hankealueiden lähimmät tuulivoimalat noin 0,3 1 kilometrin etäisyydeltä. Sen sijaan sivulla 263 todetaan, että lähimmät tuulivoimalat ovat 500 metrin päässä maantiestä. Maantien kaarrekohdassa tuulivoimala on sijoitettava näkemäkentän ulkopuolelle, sillä tuulivoimala ei saa haitata tienkäyttäjän näkemää eikä aiheuttaa törmäysvaaraa. Simon tuulivoimapuistot hankkeesta aiheutuvaa liikennettä, sen suuntautumista sekä tuulivoimaloiden etäisyyttä maanteistä ja rautateistä olisi tullut havainnollistaa YVA-selostuksessa karttojen avulla. Lisäksi olisi ollut suotavaa mainita, joudutaanko tuulivoimalaosien kuljetuksessa ylittämään tasoristeyksiä, sille se voi vaikuttaa merkittävästi tasoristeysturvallisuuteen. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee ehdottomasti noudattaa Liikenneviraston Tuulivoimalaohjetta (8/2012). Melu Simon tuulipuistot hankkeen meluvaikutuksia on arvioitu perusteellisesti kappaleessa Melua käsitelevässä osuudessa on esitelty taulukkomuodossa (Taulukko 15-9) tuulensuunnan vuotuinen jakautuminen Simossa. Selostuksessa on esitelty myös tiettyjen rakennusten matalien

17 17/26 taajuuksien äänitasoja ulkona ja sisällä. Selostuksesta puuttuu kuitenkin alueen tuuliruusu, vaikka siitä mainittiin jo yhteysviranomaisen ohjelmasta antamassa lausunnossa. Lisäksi melumallinnuskartat ovat havainnollisia, mutta niihin olisi ollut luettavuuden kannalta suotavaa kirjoittaa aina kunkin hankealueen nimi. Selostuksessa on esitelty niin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) kuin ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeessakin (2012) esitetyt ulkomelun suunnitteluohjearvot. Ympäristöministeriön suositusten mukaan suunnittelussa tulisi noudattaa nimenomaan ympäristöministeriön laatimaa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjetta, sillä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitetyt ohjearvot eivät sovellu suoraan tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Vaihtoehtojen VE0, VE1 ja VE2 arvioituja vaikutuksia on vertailtu taulukossa Vaihtoehdossa VE1 suunnitteluohjearvo ympäristöministeriön 40 db:n ylittyy kuuden asuinrakennuksen ja 36 loma-asutuksen kohdalla. Vaihtoehdossa VE2 vastaavat luvut ovat kahdeksan ja 117. Lisäksi vaihtoehdossa VE2 melun yöaikainen suunnitteluohjearvo ylittyy Halmekankaan tuulivoimapuistoalueen itäpuolella Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella yhden lomarakennuksen kohdalla. Sen sijaan vaihtoehdossa VE0 suunnitteluohjearvo ylittyy ainoastaan kuuden lomaasunnon kohdalla. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen meluvaikutukset kohdistuisivat merkittävimmin Karsikkoon, jossa suunnitteluohjearvo ylittyy 30 loma-asutuksen kohdalla vaihtoehdossa VE1. Selostuksesta ei käy ilmi, että onko tuulivoimapuiston lähialueille kaavoitettu esimerkiksi uusia asuinalueita, joihin tuulivoimaloilla voisi olla vaikutusta. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeen mukaan suunnitteluohjearvot alenevat 5 db, jos altistava melu on impulssimaista, jaksollisesti vaihtelevaa tai sisältää kapeakaistaisia komponentteja. Simon tuulivoimapuisto YVA-selostuksessa ei ole käsitelty tätä melumallinnuksessa mahdollisesti huomioitavaa 5 db:n korjausta. Syksyllä 2013 järjestetyssä ELYjen ja AVIen melutapaamisessa esitettiin kuitenkin ohjeistus, jonka mukaan melumallinnuksessa ei tarvitse tarkastella melun impulssimaisuuden eikä amplitudimodulaation vaikutuksia, vaan näiden oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Sen sijaan melun mahdollista kapeakaistaisuutta ja pienitaajuisen melun vaikutuksia pitäisi tarkastella erikseen myös hankkeen YVA-vaiheessa. Näin ei ole kuitenkaan tehty. YVA-selostuksessa ei ole arvioitu suunniteltujen tuulivoimapuistojen ja alueen läpi kulkevien valtatie 4:n ja rautatien mahdollisia yhteisvaikutuksia melun suhteen. Toisaalta erityisesti valtatie 4 synnyttämä melu voi peittää mahdollisista tuulivoimaloista syntyvää ääntä erityisesti tien läheisyydessä. Asiaa tulisi kuitenkin arvioida kaavoitusprosessissa nykyistä perusteellisemmin. Tuulivoimapuistojen meluvaikutusten arviointi on selostuksessa paikoin melko epäselvä. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tarkasteltuna Simon tuulivoimapuistot -hankkeen meluselvitys on yleisesti ottaen riittävä. Jatkossa hankkeen meluvaikutuksia tulee kuitenkin pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittamisen avulla, sillä ympäristöministeriön suosittelemat ohjearvot ylittyvät suunnitelluissa vaihtoehdossa VE1 ja VE2 useissa rakennuksissa. Lisäksi kaavaprosessissa tulisi esitellä mahdolliset hankealueiden lähelle sijoittuvat kaavahank-

18 18/26 keet, kuten esimerkiksi Simojoen yleiskaavamuutos, ja arvioida niihin kohdistuvia meluvaikutuksia. Varjon vilkkuminen Simon tuulivoimapuistot hankkeen arviointiselostuksessa on arvioitu mahdollisten tuulivoimaloiden varjojen vilkkumisesta johtuvia välkevaikutuksia. Välkevaikutuksia on arvioitu muun muassa WindPRO - ohjelman mallinnuksen avulla. Mallinnus on tehty erikseen myös herkimmille alueille mahdollisten tuulivoimaloiden lähellä. Suurimmat varjostusvaikutukset arvioidaan kohdistuvan Karsikkon lähialueille vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Esimerkiksi vaihtoehdossa VE1 Karsikossa 20 tunnin vuotuisen raja-arvon arvioidaan ylittyvän kuudessa kohteessa ja kahdeksan tunnin raja-arvo 22 kohteessa. Valo-olosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi ollut suotavaa esittää yhteenvetona lukumäärät niistä kohteista, joissa raja-arvot ylittyvät eri vaihtoehdoissa. Nyt vaihtoehtojen vertailu voi olla työlästä. Muuten välkearviointi on tehty riittävällä tavalla. Ihmisten viihtyvyys, elinolot ja elinkeinot YVA-selostuksessa on arvioitu suunnitteilla olevan hankkeen ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia olemassa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen perusteella. Vaikutusten arviointia varten on toteutettu muun muassa kysely lähialueiden asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille. Satunnaisotoksena toteutetun kyselyn otos oli yhteensä 600. Virkistyskäyttö Alueen ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin voi vaikuttaa muun muassa virkistyskäyttöön liittyvät mahdollisuudet. Selostuksessa onkin arvioitu virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia yhdessä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten kanssa. Tuulivoimapuiston arvioidaan vaikuttavan maisema- ja meluvaikutusten myötä Onkalon kylän sekä merenrannikon asutukseen ja virkistyskäyttöön erityisesti rannikon lähelle suunniteltujen tuulivoimamyllyjen osalta. Yksi virkistyskäyttöön liittyvä vaikutus voi olla esimerkiksi lentoestovalojen vilkkuminen erityisesti pimeään aikaan, sillä se voi muuttaa oleellisesti virkistyskäytön kokemusta. Selostuksessa ei ole arvioitu virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia vaikuttavien tekijöiden summana, eli kokonaisvaikutuksena. Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset olisi ollut hyvä koota omaan kappaleeseen selostuksessa. Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset liittyvät myös riistakantoihin metsien elinympäristöjen muutosten seurauksena. Varsinkin soiden reunamille sijoittuvien tuulivoimaloiden arvioidaan vaikuttavan erityisesti metson, ja vähäisemmässä määrin riekon kantamääriin. Sen sijaan teeren, pyyn ja hirven elinympäristöihin kohdistuvat muutokset ovat vähäisiä. Metsästysalueiden supistuminen sekä metsä- ja suoympäristöjen muuttuminen tuulivoimaympäristöksi voi olla metsästyskokemuksen kannalta huomattava muutos. Tämä voi johtaa metsästyksen siirtymiseen muualle. Riistakantoihin vaikuttaa myös se, että muun muassa